Clicky

Työterveyslaitos

Työterveyslaitos Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Wie gewohnt öffnen

03/05/2022
Nollis22-seminaarissa palkitut

Nolla tapaturmaa -foorumi osaa jalkautumisen yrityksiin Nollis-seminaareissakin.

Tasoluokitukset tuovat työturvallisuuteen konkretiaa. Onko sinun työpaikkasi maailman huippu tapaturmien torjunnassa?

Haemme osaavaan joukkoomme työterveyshuollon erityisasiantuntijaa!Olisitko se sinä? Tuleva työsi voisi olla mm. tätä:🔹 S...
03/05/2022

Haemme osaavaan joukkoomme työterveyshuollon erityisasiantuntijaa!

Olisitko se sinä? Tuleva työsi voisi olla mm. tätä:

🔹 Suunnittelet, toteutat, arvioit ja kehität työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta osana moniammatillista tiimiä
🔹 Toimit koulutuksen johtajana, luennoijana, ryhmien ohjaajana tai tutorina lähi- ja etäkoulutuksissa sekä verkko-oppimisympäristössä
🔹 Osallistut työterveyshuollon asiantuntijana tutkimus- ja kehittämishankkeisiin

☑️ Työsuhde on vakituinen.
☑️ Työpisteesi sijaitsee Oulussa.
☑️ Käytössäsi on etätyömahdollisuus, laajat työaikaliukumat ja hyvinvointiasi tukevat monipuoliset työsuhde-edut.

🎓 Tehtävässä edellytyksenä on työterveyshoitajan pätevyys ja kokemustausta.

Jos kiinnostuit, tutustu tehtävään tarkemmin ja lähetä hakemuksesi viimeistään 15.5. mennessä!

https://www.ttl.fi/tietoa-meista/tyopaikat/tyoterveyshuollon-erityisasiantuntija-tyoterveyshoitaja

03/05/2022
Nollis22 Tampere-talossa

Tapaturmat vähenevät, kun ammattilaiset kohtaavat. Kuten vihdoin tänään. Turvallisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Nolla Tapaturmaa -foorumin Turvallisuus on yhteinen matka -seminaari Tampere-talossa 3.-4.5.2022.

#nollis22 #työturvallisuus

03/05/2022
Nollis22 Tampere-talossa

Tapaturmat vähenevät, kun ammattilaiset kohtaavat. Kuten vihdoin tänään. Turvallisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Nolla Tapaturmaa -foorumin Turvallisuus on yhteinen matka -seminaari Tampere-talossa 3.-4.5.2022.

#nollis22 #työturvallisuus

03/05/2022

Tapaturmat vähenevät, kun ammattilaiset kohtaavat. Kuten vihdoin tänään. Turvallisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Nolla Tapaturmaa -foorumin Turvallisuus on yhteinen matka -seminaari Tampere-talossa 3.-4.5.2022.

Pienissä rutiineissa on voimaa. Niitä kannattaa tietoisesti hyödyntää, kun haluaa muuttaa elämäntapojaan terveellisemmik...
03/05/2022
Pienet rutiinit auttavat onnistumaan elämäntapamuutoksessa | Työterveyslaitos

Pienissä rutiineissa on voimaa. Niitä kannattaa tietoisesti hyödyntää, kun haluaa muuttaa elämäntapojaan terveellisemmiksi.

”Työpaikalla yhteisten rutiinien luominen toimii terveyden edistämisessä”, sanoo Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.

Terveellinen elämäntapa rakentuu pienistä muutoksista arjessa. Uudesta tavasta muodostuu vähitellen rutiini. Hyvinvointia tukevat rutiinit toimivat myös työpaikalla.

Haemme kehittämispäällikköä Digi ja data -yksikköön Helsinkiin vastaamaan Työterveyslaitoksen teknisen arkkitehtuurin ke...
02/05/2022

Haemme kehittämispäällikköä Digi ja data -yksikköön Helsinkiin vastaamaan Työterveyslaitoksen teknisen arkkitehtuurin kehittämisestä.

☑️ Kehittämispäällikön tehtävään soveltuva kokemus on yhdistelmä teknistä osaamista, IT-arkkitehtuurin ymmärrystä sekä tietoturvan kehittämiskokemusta. Kuulostaako sinun osaamisalueiltasi?

🔹 Kehittämispäällikkönä työsi koostuu kiinnostavista ja monipuolisista tehtävistä. Sinulla on keskeinen rooli edustamassasi tiimissä ja mahdollisuus vaikuttaa sekä kehittää Työterveyslaitoksen toimintaa.

🔹 Työterveyslaitoksen tietohallinto perustuu moderneihin ratkaisuihin, osaaviin kumppaneihin sekä ketteriin ja asiakaslähtöisiin toimintatapoihin. Meillä pääset työskentelemään osaavassa ja moniammatillisessa ympäristössä.

Tutustu tehtävään ja hae 8.5. mennessä!

https://www.ttl.fi/tietoa-meista/tyopaikat/kehittamispaallikko-tekninen-arkkitehtuuri

Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset työsuojeluviranomaisell...
02/05/2022
Rakennustyöntekijöillä todettiin eniten ammattitauteja - Työ Terveys Turvallisuus -lehti TTT

Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset työsuojeluviranomaiselle. Edelleen 60 prosenttia vahvistetuistakin ammattitautitapauksista jää ilmoittamatta.

– On tärkeää, että aluehallintovirasto saa tiedon kaikista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä. Se on keskeinen työsuojelun väline, jonka avulla AVI voi kohdentaa työsuojelutarkastuksiaan ja työpaikoilla saadaan tehtyä tarvittavia työturvallisuutta parantavia muutoksia, muistuttaa ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.

Ammattitautien määrä Suomessa vähenee edelleen. Vuonna 2018 vahvistettiin 1067 ammattitautitapausta. Vajaa kolmasosa ammattitaudeista todetaan työuran jälkeen. Eniten ammattitauteja vahvistettiin rakennustyöntekijöillä,...

Työpaikalla koettujen yksinäisyyden kokemusten tiedetään olevan haitallisia hyvinvoinnille, tunnesiteille työpaikkaan, h...
02/05/2022
Neljä näkökulmaa työelämän yksinäisyyteen – Asiantuntijat kommentoivat Työelämän yksinäisyys 2022 -barometria | HelsinkiMissio

Työpaikalla koettujen yksinäisyyden kokemusten tiedetään olevan haitallisia hyvinvoinnille, tunnesiteille työpaikkaan, hyvälle työssä suoriutumiselle sekä muulle työyhteisölle.

Pienillä arkisilla huomaavaisuuden, ystävällisyyden ja kiinnostuksen osoituksilla voidaan työpaikoilla vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Tässä tärkeää on riittävä kasvotusten kohtaaminen ja sen muistaminen, että olemme töissä myös toinen toisiamme varten, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Työelämän yksinäisyys 2022 -barometri maalaa huolestuttavia kuvia työelämässä koetusta yksinäisyydestä. Heitimme pallon työhyvinvoinnin ja yksinäisyyden asiantuntijoille ja kysyimme, mitä ajatuksia barometri herättää.

Miten lisätä työntekijöiden voimavaroja ja tukea mielenterveyttä työpaikoilla?Kaikille avoin, maksuton Hyvän mielen työp...
02/05/2022
Hyvän mielen työpaikka | Työterveyslaitos

Miten lisätä työntekijöiden voimavaroja ja tukea mielenterveyttä työpaikoilla?

Kaikille avoin, maksuton Hyvän mielen työpaikka -materiaali antaa esihenkilöille tähän välineitä. 💙

Hyvän mielen työpaikka -materiaali antaa esimiehelle välineitä mielenterveyden edistämiseen työpaikoilla.

Mitä erilaisia keinoja kuulosuojainten lisäksi on siihen, että pystyisi keskittymään työhön avokonttorissa?”Kannattaa mi...
02/05/2022
Tee se näin | Melu ei yleensä ole avokonttorin suurin pulma, vaan jokin aivan muu – asiantuntija kertoo, miten pienin keinoin voi parantaa keskittymistä

Mitä erilaisia keinoja kuulosuojainten lisäksi on siihen, että pystyisi keskittymään työhön avokonttorissa?

”Kannattaa miettiä, onko mahdollista tehdä esimerkiksi etätöitä, ja suunnitella, mitä työtehtäviä tekisi jossain muualla kuin konttorilla. Ja toimistolla tekee puolestaan töitä, jotka eivät vaadi niin paljoa keskittymistä.”

Jos etätyö ei ole mahdollista, kannattaa suunnitella omaa työpäivää siten, että ottaa huomioon meluisimmat tunnit. Pyri tekemään keskittymistä vaativat työt muina aikoina.

Kaikkein tehokkain keino melun ja häiriön ehkäisemisessä on kuitenkin työyhteisön kesken sovittavat pelisäännöt.

”Sitoutumisen kannalta olisi hyvä, että koko porukka on mukana, kun pelisääntöjä sovitaan. Silloin niistä tulee tilassa työskentelevän porukan näköiset. Pelisääntöjä on tärkeä myös kerrata ja päivittää yhdessä.”

Yhdessä sovitut säännöt kannattaa laittaa näkyvälle paikalle vaikkapa oven viereen ja seinälle niin, että muutkin tilaan tulevat osaavat noudattaa niitä.

Säännöissä voidaan sopia vaikka laitteiden asettamisesta äänettömälle sekä siitä, voiko puheluihin vastata omalla työpisteellä vai mennäänkö muualle puhumaan. Yhdessä voi sopia myös tietyn ajan päivästä, jolloin kaikki keskittyvät omaan työhönsä eikä keskeytä työkavereita.

Vinkit antoi kehittämispäällikkö Tiina Heusala Työterveyslaitoksesta.

Tee se näin -juttusarjassa HS etsii vastauksia lukijoiden kysymyksiin. Tällä kertaa kysymme, mitä tehdä, kun keskittyminen avokonttorissa tuntuu vaikealta. Lopussa voit ehdottaa omaa kysymystä.

Tarvitaanko työpaikallanne ratkaisuja laadukkaan sisäilmaston luomiseksi ja sisäilmasto-ongelmien selvittämiseksi?Sisäil...
02/05/2022
Sisäilmasto-ongelmat hallintaan -verkkovalmennus | Työterveyslaitos

Tarvitaanko työpaikallanne ratkaisuja laadukkaan sisäilmaston luomiseksi ja sisäilmasto-ongelmien selvittämiseksi?

Sisäilmasto-ongelmat hallintaan -verkkovalmennus tarjoaa tutkittua ja puolueetonta tietoa työpaikoille sisäilmaongelmien ratkaisemisen tueksi alan parhailta asiantuntijoilta.

Verkkovalmennuksessa perehdyt sisäilmaongelmien ratkaisuihin, sisäilmaan liitettyyn oireiluun sekä viestintään. Valmennus tarjoaa tutkittua ja puolueetonta tietoa työpaikoille sisäilmaongelmien ratkaisemisen tueksi alan parhailta asiantuntijoilta. Valmennusmateriaalin on laatinut moniammatill...

Haemme tutkimuspäällikköä Työkyky ja työurat -yksikköön Helsinkiin.☑ Tehtävänäsi on toimia tutkijana ja huippuasiantunti...
29/04/2022

Haemme tutkimuspäällikköä Työkyky ja työurat -yksikköön Helsinkiin.

☑ Tehtävänäsi on toimia tutkijana ja huippuasiantuntijana omalla alueellasi sekä työkyky- ja työurajohtamisen alueella n. 30 asiantuntijan toiminnallisena esihenkilönä.

Tarjoamme sinulle

🔹 mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä sekä mahdollisuuden tehdä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä,

🔹 inspiroivan ja laajan yhteistyöverkoston sekä kannustavan työyhteisön tuen.

Edellytämme tehtävään soveltuvaa tohtorintutkintoa esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, johtamisen tai terveystieteiden alueelta.

➡ Lue lisää ja hae 15.5. mennessä!

https://www.ttl.fi/tietoa-meista/tyopaikat/tutkimuspaallikko

Hyvää ja palauttavaa vappuviikonloppua!
29/04/2022

Hyvää ja palauttavaa vappuviikonloppua!

Esihenkilöt huolehtivat organisaationsa työturvallisuudesta ja tarvitsevat siihen osaamista. Työturvallisuuden johtamine...
29/04/2022
Työturvallisuuden johtaminen -verkkovalmennus | Työterveyslaitos

Esihenkilöt huolehtivat organisaationsa työturvallisuudesta ja tarvitsevat siihen osaamista. Työturvallisuuden johtaminen -verkkovalmennus antaa hyvät valmiudet henkilöstön työturvallisuudesta huolehtimiseen.

Verkkovalmennuksen tavoitteet:
🔹 Hahmotat omat turvallisuusvastuusi ja eri toimijoiden roolit työturvallisuuden edistämisessä
🔹 Saat tehokkaita työkaluja työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseen
🔹 Vuoropuhelu työturvallisuudesta lisääntyy.

Esihenkilöt huolehtivat organisaationsa työturvallisuudesta ja tarvitsevat siihen osaamista. Työturvallisuuden johtaminen -verkkovalmennuksessa käsitellään lakiin perustuvan työturvallisuusvastuun eri osa-alueita käytännön esimerkkien avulla. Se antaa hyvät valmiudet henkilöstön työtur...

Työturvallisuutta kehittämällä voi saada selville myös asiat, jotka toimivat hyvin.Fintraffic Raiteen kanssa toteutetuss...
29/04/2022
Positiivinen turvallisuuskulttuuri auttaa huomaamaan myös onnistumiset | Työterveyslaitos

Työturvallisuutta kehittämällä voi saada selville myös asiat, jotka toimivat hyvin.

Fintraffic Raiteen kanssa toteutetussa hankkeessa kehitettiin koko henkilöstön turvallisuusosaamista.

Inhimilliset tekijät otetaan nyt organisaatiossa huomioon poikkeamien hallinnassa HF Tool™-mallin ja tapahtuma-analyysimallin mukaisesti. Riskienhallinnassa puolestaan tunnistetaan muutoksen vaikutukset ja niihin liittyvät riskitekijät.

Työterveyslaitoksen kehittämä HF Tool™-malli hyödyttää työpaikkoja, joissa halutaan viedä käytäntöön inhimillisten tekijöiden hallintaa osana turvallisuuden kehittämistä. Yhdessä Fintraffic Raiteen kanssa toteutetussa hankkeessa työturvallisuutta arvioitiin ja kehitettiin systemaa...

Haemme nyt työterveyshuollon erikoislääkäriä Helsinkiin!Voisiko tässä olla sinun tuleva työsi?🔹 Työskentelet Helsingin T...
28/04/2022

Haemme nyt työterveyshuollon erikoislääkäriä Helsinkiin!

Voisiko tässä olla sinun tuleva työsi?

🔹 Työskentelet Helsingin Työlääketieteen klinikalla potilastoiminnassa ja osallistut työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien ohjaamiseen

🔹 Toimit kouluttajana työterveyshuollon pätevöittävässä koulutuksessa ja muissa työterveyshuollon koulutuksissa, osana moniammatillista kouluttajatiimiä

🔹 Voit osallistua itsellesi mieluisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin työlääketieteen ja työterveyden aihealueella sekä toimia asiantuntijatehtävissä omalla osaamisalueellasi

☑️ Tarjoamme sinulle kiinnostavan työn moniammatillisessa ja monitieteisessä työyhteisössä sekä hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaamistasi. Tehtävässä voit suorittaa Helsingin yliopiston kaksivuotisen työlääketieteen lisäkoulutuksen.

Tutustu ja hae tehtävään 15.5. mennessä!

https://www.ttl.fi/tietoa-meista/tyopaikat/tyoterveyshuollon-erikoislaakari-1

Miten työnantajat suhtautuvat etätyöhön pandemian jälkeen?Työelämä mullistui pandemian aikana nopeammin kuin moni osasi ...
28/04/2022
TYÖ2030 - Uutinen - MEADOW-tutkimus selvitti: Miten työnantajat suhtautuvat etätyöhön pandemian jälkeen?

Miten työnantajat suhtautuvat etätyöhön pandemian jälkeen?

Työelämä mullistui pandemian aikana nopeammin kuin moni osasi kuvitellakaan. Yksi suurimmista muutoksista on ollut etätyön yleistyminen. Noin puolet suomalaisista palkansaajista on tehnyt etätyötä vähintään jossain vaiheessa koronapandemiaa. MEADOW-tutkimus selvitti, miten työnantajat ovat suhtautuneet etätyöhön siirtymiseen ja millaisia pohdintoja työpaikoilla käydään tulevaisuuden tavoista tehdä työtä.

Yksi koronapandemian merkittävin seuraus näkyy työnantajien suhtautumisessa etätyön sopimisen tapoihin. Etätyöstä sovittiin aiemmin tyypillisesti organisaatiotasolla ja se oli mahdollista vain rajallisesti. Tällä hetkellä yhä useammat työnantajat olisivat valmiita siirtämään päätöksenteon tiimeille tai työntekijöille.

TYÖ2030-ohjelmaan kuuluva MEADOW-tutkimus selvitti, miten työnantajat ovat suhtautuneet etätyöhön siirtymiseen ja millaisia pohdintoja työpaikoilla käydään tulevaisuuden tavoista tehdä työtä.

Tekoälytyökalut tuovat uusia mahdollisuuksia fasilitointityöhön. Fasilitoija saattaa yllättyä, miten näppärästi tekoäly ...
28/04/2022
Mistä oppia digifasilitointiin – työelämän uuteen perustaitoon? | Työterveyslaitos

Tekoälytyökalut tuovat uusia mahdollisuuksia fasilitointityöhön. Fasilitoija saattaa yllättyä, miten näppärästi tekoäly hoitaa joitakin aiemmin työläitä tehtäviä, bloggaa Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.

Kiinnostaako digifasilitointi ja vuorovaikutteinen kehittäminen digialustoilla?

Tekoäly työn kehittämisen tueksi -hanke (TeKeT) järjestää aiheesta webinaarin 11.5.2022. Linkki ilmoittautumiseen on blogitekstin lopussa.

Tekoälytyökalut tuovat uusia mahdollisuuksia fasilitointityöhön. Fasilitoija saattaa yllättyä, miten näppärästi tekoäly hoitaa joitakin aiemmin työläitä tehtäviä.

Adresse


Öffnungszeiten

Montag 08:15 - 16:00
Dienstag 08:15 - 16:00
Mittwoch 08:15 - 16:00
Donnerstag 08:15 - 16:00
Freitag 08:15 - 16:00

Benachrichtigungen

Lassen Sie sich von uns eine E-Mail senden und seien Sie der erste der Neuigkeiten und Aktionen von Työterveyslaitos erfährt. Ihre E-Mail-Adresse wird nicht für andere Zwecke verwendet und Sie können sich jederzeit abmelden.

Service Kontaktieren

Nachricht an Työterveyslaitos senden:

Videos

Bemerkungen

Hei! Työelämätieto-palvelunne on oikein hyvä, kun haluaa tarkastella tilastojen yhteenvetoja pinnallisella tasolla. Toivoisin kuitenkin tarkkuutta termistöjen osalta, jottei tapahtuisi väärinkäsityksiä. Kun sivuilla lukee 'Lataa raakadata' (esim. Kunta-alan työ ja koronan vaikutus työjärjestelyihin), niin oletan saavani raakadataa, jossa jokainen kyselyn vastaus on kirjaimellisesti raakana saatavilla, luonnollisesti anonymisoituna. Sen sijaan sivusto tarjoaa tiedostoa, jossa on sama tietosisältö kuin sivulla nähtävillä - eli mittari-/kysymyskohtainen keskiarvo/lukema per ryhmittelevä muuttuja. Tämä ei ole enää raakadataa sanan oikeassa merkityksessä, vaan kuvaajien numerotiedot tms. Puhumattakaan siitä, että muuttujat on em. ladattavassa tiedostossa koodattu Mxx -muotoon eli mene ja tiedä mitä kysymystä mikäkin muuttuja vastaa. :)
EVERY BODY SHOULD PAY ATTENTION TO THIS, IT REALLY SUPPORT MY BUSINESS AND HELPED ME AL LOT IN MY FINANCIAL NEEDS. My passion to trade has grew so big , Mr David Brown have made my world beautiful for earning $6,570 on my little investment of $650 , I was always losing on options market .. Ever since I invest with David Brown, i was always on the good side. He never gamble with me but trade for me,,, all Thanks to David Brown for my wonderful earning..I fully recommend Him to you to also share this great experience with me Contact him.You can reach him via. Email on [email protected] WhatsApp Number : +13257350931 "Success doesn’t come to you, You go to it... I’m not the one to call you to invest and have a bright financial situation. If you know what’s right, you’re supposed to contact him now and start trading ASAP"
Kiitos kaikille aamun seminaariin osallistuneille! Kiitos Työterveyslaitos Riikka Pajala ja Johannat!
Seurasin hetken YLEn corona keskustelua (30.3), jossa organisaatiomme edustaja ponnekkaasti ilmaisi kerta toisensa jälkeen että hengityssuojainten käytöstä ei ole hyötyä virustartuntojen ehkäisemissä. Tästä herää kysymys, miksi siis terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät suojaimia, jos niistä ei ole hyötyä vaan ennemminkin haittaa, kuten asiantuntijanne kertoi.
Järjestämme maksuttoman ajankohtaistilaisuuden työympäristöasioista torstaina 12.12.2019 klo 13.30 - 15.30 Paikka: Työterveyslaitos, Kuopio (Neulaniementie 4) Kahvitarjoilu Tule kuulemaan ja juttelemaan ajankohtaisista työympäristöasioista! Voit osallistua myös Skype-yhteydellä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 5.12. Ystävällisin terveisin, Työterveyslaitoksen Kuopion työympäristöväki Mika, Milja, Noora, Pasi, Pirjo ja Tuula
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/843884fa-532d-4607-b1fe-37d5d474e6ee?fbclid=IwAR2qIJhIqNbovJOcS0TMtxTTLXABAVQn7hJUt_heNkXdevgXMiw6t1WnbOY Terveisiä vain kovasti dosentti Markku Sainiolle. Hänenkin on nyt alettava antamaan oikeaa tietoa ja lopetettava huuhaa ONNELLISUUSKYYKKY ja huuhaa DNRS hömpän opettaminen luennoillaan. Ne eivät toimi sisäilmasairauksissa.
" vaikkei perusteellisissa tutkimuksissa löydy lääketieteellistä syytä, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainio." https://www.mediuutiset.fi/uutiset/marianordinit-osuvat-kohtaan-mihin-me-laakarit-emme-osu-stressikoneisto-voi-laukaista-yllattavan-voimakkaita-ja-totaalisesti-pysayttavia-oireita/852a023c-be6a-4dee-b51f-faf6c14ce52b?ref=facebook%3Ab652&fbclid=IwAR0_x-oslV9-pRMVBb0y7LMN4Qy89UK7fT6_80ZY7r4t4wwkpTUubFEG0fM No ei tietenkään mitään löydy jos homemikrobitoksiinivaurioisesta rakennuksesta ei edes etsitä sitä "ALKUSYYTÄ," eikä kaiveta sitä esiin eikä poisteta vain mekaanisesti. Jos yritetään poistaakin, niin petollisesti lisämyrkytyksin kuten meillä tekivät useita petoksia mitä suojeli virlkamiehet, viranomaiset ja jopa KHO. Näköjään pahoja petoksia täälläkin: ""Työryhmää vetävä Katja Hjerppen mukaan on suuri ongelma, ettei rakennuksen todellista kuntoa ole koskaan kunnolla tutkittu. – On pyritty todistelemaan jopa kyseenalaisin keinoin rakennuksen hyvä kunto. Esimerkiksi tilat desinfioitiin ja välittömästi sen jälkeen otettiin pintasivelynäyte ja medialle kerrottiin sitten, että näytteiden tulokset ovat hyviä, Katja Hjerppesanoo. Näytteiden tulosten perusteella koulu julistettiin terveelliseksi tilaksi."" https://yle.fi/uutiset/3-11040376?fbclid=IwAR2uqlNMvRNixM0OcSONYh9jI-Skh7gYQD32DAJ8Va1AmLEDfXQjwQt8mVg Onko setä Sainio tai kukaan siedättäjistä koskaan maininnut yhdessäkään esiintymisessään tai kirjoittanut kirjoituksisaan petollisista homedesinfioinneista biosidimyrkyillä ja näiden jälkeisistä petollisesti otetuista näytteistä sisäimatukimusten yhteydessä. Niillähän on erittäin suuri merkitys kun petollisia tuloksia käytetään syyttömänä terveytensä menettäneitä vastaan. Terveystarkastajat, STM, TTL,THL ja moni muu porukka joka pakoilee vastuutaan ja mielistelee vakuutusyhtiöitä. Liite petoksesta mistä on tietoa THL:n tutkijaprofessorilla ja Eduskunnan sisäilmatyöryhmän vetäjällä Satu Hassi, mitä ovat tehneet sen eteen, että nuo petokset olsivat loppuneet kokonaan tässä maassa ????
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f613516f-a47e-48fa-8455-baca46da0924?fbclid=IwAR2x06WN6Dbhrelxl5WG2QpW5w0yoj35zU5EDckAnAjFPViKiDQZQZCFXc8 TERVEYS Terveys Terveysuutiset Maria Nordin lupaa hengenvaarallisen allergian voivan parantua ajattelun voimalla - Lääkäri: ”Absurdia, virheellistä ja vaarallista” maanantai 07.10.2019 klo 18:44
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B978012409548911454X?fbclid=IwAR1t9t5IONeDot_omWJT4-lSZABDXvoxlitjMGHvRU5HSl2oqQl2lh32YNA Onneksi on saatavilla oikeaakin tietoa: Reference Module in Earth Systems and Environmental Sciences Encyclopedia of Environmental Health (Second Edition) 2019, Pages 1-9 Encyclopedia of Environmental Health Dampness and Mold Hypersensitivity Syndrome as an Umbrella for Many Chronic Diseases—The Clinician’s Point of View Author links open overlay panelTamaraTuuminenKirsiVaaliVilleValtonen Show more https://doi.org/10.1016/B978-0-12-409548-9.11454-XGet rights and content Abstract Currently there is extensive knowledge on many aspects of mold-related disease, but dampness and mold hypersensitivity syndrome (DMHS) is a broader definition than mold-related disease. It comprises seemingly nonrelated sequelae that however are all influenced by an exposure to dampness microbiota. In exposed individuals these diseases occur far more often than purely by chance. DMHS is related to some extent to environmental intolerances, such as multiple chemical sensitivity (MCS) and electromagnetic (EMS). The aim of this review is to highlight the association of DMHS with intolerances to many environmental factors, such as autoimmunity, chronic fatigue syndrome (CFS) and cancer. A variety of underlying mechanisms are involved that are not presented here. With this communication we want to challenge the attitudes and share our clinical experience. Keywords AutoimmunityCancerChronic fatigue syndromeDampness and mold hypersensitivity syndromeElectromagnetic hypersensitivityMicrobiotaMultiple chemical sensitivityMycotoxinsPostural orthostatic tachycardiaRecurrent infectionsSinusitis
https://homepakolaiset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Homepakolaiset-ry-kysymyksia-STM-TTL-12-9-2019.pdf?fbclid=IwAR1WziDoy5wL-BnKTihjmvy2IUuKxoFOC9UWD0H2TBZb3vrx-3i2nzf1lw8 Kysymyksiä sosiaali- ja terveysministeriölle ja Työterveyslaitokselle 12.9.2019 Työterveyslaitos on muutaman viime vuoden ajan viestinyt ja kouluttanut sisäilmaan liittyvien oireiden ja oireiluherkkyyden johtuvan peloista ja huolesta. Viestinnän tyyli on ollut asiaton ja sairastuneita pilkkaava. Lisäksi kunnollista näyttöä näille väitteille ei ole esitetty. Tästä seuraavassa kaksi esimerkkiä: Valtionkonttorin sisäilmaseminaari 12.9.2017. https://www.youtube.com/watch?v=WWaGp7MGvNk ”Tää mekanismi, joka siis oikeasti on se asiantuntijoiden näkemys siitä, että tavallaan on tää hälytysreaktion poikkeava herkistyminen siellä aivoissa, ni täs on tämmönen ympäristöherkän kanadalaisen henkilön kehittämä treenausohjelma ja sillä paranee ihmiset ihan totaalisesti. Ja täl on sata parantunutta, ihan täydellisesti, ja nää on ollut oikeesti homepakolaisia.” Markku Sainio, Työterveyslaitos ID Helsinki, Tilaisuus Projektisisustamisen ammattilaisille Tapahtumakeskus Telakalla 9.9.2019. https://www.idhelsinki.fi/ohjelma2019 Yleisökysymys luennolla: [edellä luennoitsija on avannut aikuisten reaktiota: sisäilmaoireet liittyvät pelkoihin]: Näetkö että tämä mekanismi toimii myös esimerkiksi lapsilla, teen töitä kouluyhteisöjen kanssa, onko heillä siis sama reaktio, että he pelkäävät? Markku Sainio, Työterveyslaitos: ”Lapsilla se tulee taas niinpäin, että kun opettajilla, ..kun katsotaan jotain ammattiryhmää niin opettajilla on eniten tätä ympäristöherkkyyttä. Miten nää tarttuu, nää tarttuu niin jos opettajat on et UH [nyrpistää nenäänsä oireilun merkiksi] - ei tartte ees sanoo mitään - ja perheissä tarttuu, sen takia on niin tärkee että tähän puututaan koska oikeesti tää siirtyy. Tää ei oo vaan sisäilma vaan tuulivoima ja erilaiset tekijät, tää on ihan sama niitten kanssa, ja silloinhan ne ihmiset on sitä mieltä et niiden eläimetkin reagoi...” Vastaavaa viestiä on välitetty useissa, monille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Tässä yhteydessä on myös selkeästi ja toistuvasti viestitty, että sisäilmaan liittyvää oireilua voidaan menestyksekkäästi hoitaa erilaisilla markkinoilla olevilla kaupallisilla mielenhallintamenetelmillä (mm. DNRS), joita Suomessa on markkinoinut esimerkiksi Maria Nordin hyvin vahvoin ja kyseenalaisin terveyslupauksin, tai mm. kognitiivisen terapian avulla. Erilaisten koulutus- ja luentokiertueiden lisäksi tästä aiheesta on näkyvästi viestitty mediassa (esim. Helsingin Sanomat, Lääkärilehti, YLE, MTV3, Voi Hyvin -lehti) ja kirjoitettu useita artikkeleita erilaisiin julkaisuihin (esim. Duodecim-lehti: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/15/duo13835). Tällainen viestintä asiantuntijalaitokselta vaikuttaa romuttavasti ihmisten elämään. Se estää varhaisen puuttumisen oireiluun vakavampien sairastumisten ehkäisemiseksi ja katkoo jo sairastuneiden työ- ja toimintamahdollisuuksia. Olemme havainneet, että asenteet sisäilmasta oireileviin ja sairastuneisiin ovat huolestuttavalla tavalla koventuneet. Yhä useammin sisäilmaan liittyvä oireilu tulkitaan sisäilman epäpuhtauksille altistumisen sijaan turhaksi huoleksi ja peloiksi. Sairastuneet saavat usein terveydenhuollossa epäempaattista kohtelua sen sijaan, että tulisivat ongelmineen kohdatuiksi, tutkituiksi, hoidetuiksi ja autetuiksi. Monilla työpaikoilla on peruttu sisäilmasta sairastuneille räätälöityjä työjärjestelyjä, joiden avulla hyvin sairaatkin ovat pystyneet jatkamaan työssä. Tiedossamme on myös, että joissakin työterveys- ja kouluterveydenhuolloissa on suositeltu sisäilmaongelmien vuoksi vakavasti oireileville lapsille ja aikuisille sopivien työ- ja opetusjärjestelyiden ja altistuksen katkaisemisen sijaan yllä mainittuja aivoharjoitustekniikoita, joilla oireet voisi ”sammuttaa”. Viestintä on ollut niin kattavaa, että asenteet ovat koventuneet myös laajemmin yhteiskunnassa. Moni sairastunut kertoo nyt lähipiirinsä ymmärtämättömyydestä ja yksin jäämisestä. Joissakin kunnissa on myös tapahtunut selkeitä asennemuutoksia suhteessa sisäilmaongelmaisiin rakennuksiin: korjaussuunnitelmista keskustelun ovat korvanneet toteamukset: oireet johtuvatkin ihmisten peloista. Monissa kunnissa ollaan hyvin hämmentyneitä, kun viesti ammattilaisilta on ristiriitaista: kuinka oireileviin tulisi suhtautua, kuinka tulisi toimia? Sairastuneiden ahdinko näkyy meille potilasjärjestöön nyt merkittävämmin kuin koskaan aiemmin. Emme ole löytäneet tällaiselle viestinnälle minkäänlaisia tieteellisiä perusteita. Missään ei ole esitetty sellaisia laadukkaita lähteitä, joissa osoitettaisiin rakennuksissa tapahtuvan oireilun liittyvän pelkoihin ja huolestumiseen ja siihen auttavan erilaisten mielenhallintatekniikoiden ja terapioiden. Tässä yhteydessä sivuutetaan myös jatkuvasti paljon tutkimusta sisäilman epäpuhtauksiin liittyvistä terveysriskeistä. Sekä yksittäisillä kansalaisilla että meillä järjestönä on tästä viestinnästä useita kysymyksiä, joihin toivomme vastauksia. Toimitamme nämä kysymykset sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon, josta toivomme ne ohjattavan tästä vastaaville henkilöille. KYSYMYKSIÄ 1. Miten tällaista viestintää perustellaan tieteellisesti? Missä yksittäisissä tutkimuksissa on todettu sisäilmaan liittyvien oireiden johtuvan nimenomaan peloista/huolista/ehdollistumisesta tai jostakin muusta, altistumisesta riippumattomasta tekijästä? Pyydämme kattavaa listaa tutkimuksista, joilla tätä viestiä perustellaan. Pyydämme vain seuraavia tutkimuksia: a) tutkimuksia, joissa nimenomaan sisäilmaan liittyvän oireilun on havaittu johtuvan tällaisista ehdollistumiseen/pelkoihin/huoleen liittyvistä mekanismeista b) tutkimuksia, joissa nimenomaan sisäilmaan liittyvän oireilun/sairastamisen on todettu olevan hoidettavissa vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen/ehdollistumiseen/huoleen ja pelkoihin. 2. Miten sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen alaisissa laitoksissa huolehditaan siitä, ettei tällaisia stressin, traumojen ja ehdollistumisen hoitoon tarkoitettuja menetelmiä käytetä altistumisesta johtuvien oireiden ja sairauksien hoitoon? Esitämme tässä yhteydessä myös seuraavat kysymykset, joita on esitetty mm. tässä Twitter-ketjussa Työterveyslaitokselle (lue koko ketju kysymyksineen: https://homepakolaiset.fi/yhdistys/vaikuttamistyo/kirjaamo-stm-12-9-2019-liite ) 3. Työterveyslaitos on esittänyt, että DNRS-menetelmä on auttanut sisäilmasta oireilevia. Mihin se tarkemmin ottaen on auttanut: millaisista oireista ja sairauksista on kyse? Millaisiin sisäilmaan liittyviin oireisiin menetelmä ei ole auttanut? Mitä avunsaannilla ja paranemisella tässä yhteydessä tarkoitetaan? 4. Mistä löytyy dokumentaatiota siitä, että DNRS-menetelmä on auttanut sisäilmaoireista kärsiviä? Miten tämä on todettu ja kuka tämän on todennut? Onko Työterveyslaitos tehnyt tällaista koontia ja selvitystä? Onko julkisuuslakiin vedoten näitä koonteja ja tuloksia mahdollista saada nähtäväksi? 5. Perustuvatko Työterveyslaitoksen tiedot ”paranemisista” Maria Nordinin markkinaväittämiin? Jos eivät, mihin ne perustuvat? 6. Työterveyslaitos on kertonut DNRS-menetelmästä sisäilmasta sairastuneiden hoidossa: "Lisää tieteellistä näyttöä toki tarvitaan." Mitä näyttöä menetelmästä nyt on olemassa? 7. Jos Työterveyslaitos suosittaa menetelmää, jota ei ole lainkaan tieteellisesti tutkittu, miksi? Onko tällainen muutoinkin toiminnassanne tavallista? 8. DNRS-menetelmän kehittäjä, hieroja Annie Hopper, on todennut menetelmän auttavan vasta kun epäterveellinen altistuminen on loppunut. Työterveyslaitoksen edustajat eivät kuitenkaan puhu mitään altistumisen välttämisestä. Miksi? 9. Työterveyslaitos on kirjoittanut, että koska sisäilmasta sairastuneet ovat saaneet apua DNRSmenetelmästä, siitä kannattaa kertoa. Sisäilmasta sairastuneet kertovat hyvin monenlaisista avuista oireiluunsa, mm: altistuksen välttäminen (ehdoton nro 1), ruokavaliot, lisäravinteet, eri hoitoprotokollat kuten Shoemaker, monet lääkkeet, erilaiset kehohoidot, kelaatioterapia. Mikä on kantanne siihen, kannattaako näidenkin toimivuudesta kertoa? Mikä on sopiva näytön vaatimustaso, kun esitellään erilaisia hoitomuotoja sisäilmasta oireileville ja sairastuneille? 10. Miten Työterveyslaitos suhtautuu DNRS-ohjelman suosittelemiseen terveydenhuollossa sisäilmasta oireileville lapsille? 11. Kun käsitykset oireiden syistä ovat näin poikkeavia, on vallankäyttäjällä aina erityinen riski ja vastuu. Tiedossamme on niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin vahingoittumisia, kun sisäilmasta sairastuneet henkilöt ovat ryhtyneet käyttämään suosittelemianne menetelmiä. Miten on varmistettu potilasturvallisuus tällaisia suosituksia/toteamuksia esitettäessä? Kuinka vältetään potilaiden fyysinen ja psyykkinen vaurioituminen, kuten traumatisoituminen? 12. Mikä lasketaan ”Työterveyslaitoksen viralliseksi ohjeeksi”? Kiistääkö Työterveyslaitos, että sellaisia koulutuskierroksia, seminaareja, webinaareja tai lääkäreiden koulutuspäiviä tms. ei ole ollut, joissa olisi kerrottu menetelmästä, suositeltu sen käyttöä ja ohjattu potilaita siedättymään altisteille aivotreenimenetelmää käyttämällä? 13. Kun julkisen laitoksen edustaja esiintyy julkisen laitoksen edustajana ja käyttää laitoksen tunnuksia viestinnässä, voiko yleisö luottaa siihen, että tässä yhteydessä esitetään laitoksen virallisia näkemyksiä? 14. Jos Työterveyslaitos ”ei ole antanut mitään virallisia ohjeita”, niin mistä mielestänne johtuu, että tätä menetelmää tarjotaan mm. työpaikoilla sisäilmasta oireileville sen sijaan, että ohjeistettaisiin järkevästi välttämään altistusta ja sen mukanaan tuomaa vakavampaa sairastumisriskiä? Helsingissä 12.9.2019 Ystävällisesti, Homepakolaiset ry Meitä sairastuneitakin kiinnostaa! Kertokaa ihmeessä ihan julkisesti mitä vastaatte!