Työterveyslaitos

Työterveyslaitos Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Avaa kuten tavallisesti

Etsimme työterveyshuoltoon erikoistuvia lääkäreitä määräaikaisiin koulutustehtäviin! Aloituspaikkoja ja -aikoja on useit...
17/09/2021

Etsimme työterveyshuoltoon erikoistuvia lääkäreitä määräaikaisiin koulutustehtäviin! Aloituspaikkoja ja -aikoja on useita Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Lue lisää ja hae viimeistään 3.10.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Etsimme työterveyshuoltoon erikoistuvia lääkäreitä määräaikaisiin koulutustehtäviin! Aloituspaikkoja ja -aikoja on useita Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Lue lisää ja hae viimeistään 3.10.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Saisiko olla läsnä-, etä- vai hybriditöitä?– Yhtä oikeaa mallia ei ole olemassa. Työpaikat ovat erilaisia ja niin tieten...
17/09/2021
Saisiko olla läsnä-, etä- vai hybriditöitä? - Jyty-lehti.fi

Saisiko olla läsnä-, etä- vai hybriditöitä?

– Yhtä oikeaa mallia ei ole olemassa. Työpaikat ovat erilaisia ja niin tietenkin myös työntekijät. Jollekin etätyöskentely sopii hyvin, toinen taas arvostaa läsnätyötä sekä työkavereiden seuraa. Kaikilla ei ole ehkä kotona työntekoon sopivia välineitä tai työrauhaa. Lisäksi kaikkia töitä ei voi tietenkään tehdä etänä, sanoo Inka Korhonen Työterveyslaitoksesta.

Pandemian aikana ennätysmäärä suomalaisia on tehnyt töitä kotoa tai mökiltä...

Kasvihuonetyöskentelyssä piilee riskejä. Tiedätkö, mitä ne ovat? Vastaus löytyy työterveyshuollolle kohdistetusta uutisk...
17/09/2021

Kasvihuonetyöskentelyssä piilee riskejä. Tiedätkö, mitä ne ovat? Vastaus löytyy työterveyshuollolle kohdistetusta uutiskirjeestämme. Tilaamalla kirjeen saat lisää tietoa riskeistä ja monista muistakin ajankohtaisista asioista.

https://bit.ly/3tQX38G

Kasvihuonetyöskentelyssä piilee riskejä. Tiedätkö, mitä ne ovat? Vastaus löytyy työterveyshuollolle kohdistetusta uutiskirjeestämme. Tilaamalla kirjeen saat lisää tietoa riskeistä ja monista muistakin ajankohtaisista asioista.

https://bit.ly/3tQX38G

Lisää liikettä - terveyttä ja työkykyä työpaikoille! Hyvä kunto on edellytys fyysisesti raskaassa työssä. Se auttaa pala...
17/09/2021
Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset - Työterveyslaitos

Lisää liikettä - terveyttä ja työkykyä työpaikoille! Hyvä kunto on edellytys fyysisesti raskaassa työssä. Se auttaa palautumaan työstä ja suojaa työn rasituksilta. Hyväkuntoinen jaksaa myös istumatyössä hyvin

Tälle sivulle on koottu terveyden edistämisen suositukset suomalaisille työpaikoille, vinkkilistat suositusten toteuttamisen tueksi sekä terveyden edistämisen suunnitelma -lomakepohja.

Sote-alan ammattilainen, tule keskustelemaan, voiko merkityksellisten muutosten johtamisella edistää sote-alan vetovoima...
17/09/2021

Sote-alan ammattilainen, tule keskustelemaan, voiko merkityksellisten muutosten johtamisella edistää sote-alan vetovoimaisuutta? Mitä merkityksellisyydestä ja sen johtamisesta on opittu?

Osallistu ke 6.10.2021 klo 13–15 maksuttomaan webinaariin, jonka järjestää Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa -hanke.

Lue lisää ja ilmoittaudu: https://bit.ly/3nB3L19

Sote-alan ammattilainen, tule keskustelemaan, voiko merkityksellisten muutosten johtamisella edistää sote-alan vetovoimaisuutta? Mitä merkityksellisyydestä ja sen johtamisesta on opittu?

Osallistu ke 6.10.2021 klo 13–15 maksuttomaan webinaariin, jonka järjestää Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa -hanke.

Lue lisää ja ilmoittaudu: https://bit.ly/3nB3L19

Oletko työskennellyt työelämäaiheiden ja kehittämisen parissa? Onko sinulla konsultoiva työote? Haluaisitko päästä kehit...
16/09/2021

Oletko työskennellyt työelämäaiheiden ja kehittämisen parissa? Onko sinulla konsultoiva työote? Haluaisitko päästä kehittämään suomalaista työelämää ja työpaikkoja?

Etsimme työelämän kehittämiskonsulttia vuonna 2020 käynnistyneeseen TYÖ2030-ohjelmaan. Työterveyslaitoksella sinua odottavat kannustavat työkaverit, kattavat työsuhde-edut sekä mahdollisuus kehittää itseäsi innostavassa ja moniammatillisessa ympäristössä. 💙

Lue lisää ja hae viimeistään 30.9.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Oletko työskennellyt työelämäaiheiden ja kehittämisen parissa? Onko sinulla konsultoiva työote? Haluaisitko päästä kehittämään suomalaista työelämää ja työpaikkoja?

Etsimme työelämän kehittämiskonsulttia vuonna 2020 käynnistyneeseen TYÖ2030-ohjelmaan. Työterveyslaitoksella sinua odottavat kannustavat työkaverit, kattavat työsuhde-edut sekä mahdollisuus kehittää itseäsi innostavassa ja moniammatillisessa ympäristössä. 💙

Lue lisää ja hae viimeistään 30.9.
🔹 www.ttl.fi/rekry

16/09/2021

Nuorenakaan ei tarvitse jaksaa mitä vaan. Ja nuorten pitää saada kokea luottamusta ja turvallisuuden tunnetta töissä.

– Nuorta ei pidä jättää yksin tällaisten asioiden kanssa, sanoo Sampsa Puttonen Työterveyslaitoksesta: https://yle.fi/uutiset/3-12099868

Pandemia muuttaa työelämää sanovat Anna Tienhaara ja Virpi Ruohomäki Työterveyslaitoksesta: 🔹 Ei enää kipeänä töihin🔹 Lu...
16/09/2021
Työelämä | ”Palaamme tulevaisuuteen, joka on erilainen kuin ennen epidemiaa” – Korona-aika muuttaa suomalaista työkulttuuria pysyvästi, asiantuntijat sanovat

Pandemia muuttaa työelämää sanovat Anna Tienhaara ja Virpi Ruohomäki Työterveyslaitoksesta:
🔹 Ei enää kipeänä töihin
🔹 Luottamus etätyön sujuvuuteen
🔹 Työhyvinvointi korostuu
🔹 Ihmislähtöisempi johtajuus
🔹 Työntekijälähtöinen joustavuus
🔹 Organisaatiokohtaiset tekemisen tavat korostuvat

#Työelämä #etätyö #PaluuTulevaisuuteen (tilaajille)
https://www.hs.fi/talous/art-2000008253085.html?share=11a9daee72448df3c28de2e7af613eff

Pandemian aiheuttama etätyöputki muuttaa suomalaista työelämää myös jatkossa, uskovat asiantuntijat.

Miten työvuorosuunnittelulla voidaan tukea parhaiten työntekijöiden hyvinvointia? Täältä löydät ehdotuksia epäsäännöllis...
16/09/2021
Epäsäännöllisten työaikojen suunnittelu - Työterveyslaitos

Miten työvuorosuunnittelulla voidaan tukea parhaiten työntekijöiden hyvinvointia? Täältä löydät ehdotuksia epäsäännöllisten työaikojen suunnitteluun ja työvuorosuunnittelun tarkistuslistan.

Miten työaikasuunnittelu voi tukea työntekijöiden hyvinvointia? Huomioi työn ajankohta sekä työpäivien, työviikkojen ja vuorovälien pituus.

Miten työ pitäisi organisoida 24/7-yhteiskunnassa, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin niin työntekijää kuin työnant...
16/09/2021
A-studio | Mikä takaa vahvan talouskasvun?

Miten työ pitäisi organisoida 24/7-yhteiskunnassa, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin niin työntekijää kuin työnantajaa?

Studiossa asiaa puivat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä, PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä ja työhyvinvointipäällikkö Matti Räsänen S-ryhmästä. kohdasta 19:00.

Talous kasvaa kohisten, m***a osin velan voimalla. Pitäisikö Suomen ja EU:n jo palata tiukemman talouskurin äärelle?

"Työhön liittyvissä WhatsApp-ryhmissä mukanaolon pitäisi olla vapaaehtoista. Se edellyttää, että tieto saavuttaa kaikki ...
16/09/2021
Digitaalinen tavoitettavuus – ongelma vai ratkaisu? - Työterveyslaitos

"Työhön liittyvissä WhatsApp-ryhmissä mukanaolon pitäisi olla vapaaehtoista. Se edellyttää, että tieto saavuttaa kaikki muutakin kautta", kirjoittaa Marja Känsälä blogissa.

Digitaalisten välineiden myötä työ on yhä läpinäkyvämpää. Työntekijän näkökulmasta järjestelmästä saatu tieto voi kuitenkin olla puutteellista ja johtaa liian tiukkoihin aikatauluihin, bloggaa Marja Känsälä Työterveyslaitoksesta.

🆗 Imurointi❌ PaineilmaTiesitkö, että paineilman käyttöä tulisi välttää, kun puhdistetaan työtiloja puupölystä? Puupölyn ...
16/09/2021
Puutuotteiden valmistaja, tee terveysteko ja vältä paineilman käyttöä puhdistuksessa - Työterveyslaitos

🆗 Imurointi
❌ Paineilma

Tiesitkö, että paineilman käyttöä tulisi välttää, kun puhdistetaan työtiloja puupölystä?

Puupölyn hengittäminen on terveydelle haitallista. Imurointi auttaa vähentämään tehokkaasti ilmassa leijailevaa pölyä.

https://www.ttl.fi/puutuotteiden-valmistaja-tee-terveysteko-ja-valta-paineilman-kayttoa-puhdistuksessa/

Puupölyn hengittäminen on terveysriski. Oikeilla siivousmenetelmillä voi hallita työpaikan ilmassa leijuvan pölyn määrää, ja imurointi on usein paras valinta. Paineilmalla tulee puhdistaa vain kaikista hankalimmat paikat, kuten työstökoneiden kolot. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat...

Etsimme työhygieenikkoa, jolla on kokemusta työympäristön kehittämistehtävistä sekä työhygieenisestä toiminnasta ja mitt...
16/09/2021

Etsimme työhygieenikkoa, jolla on kokemusta työympäristön kehittämistehtävistä sekä työhygieenisestä toiminnasta ja mittausmenetelmistä. Oletko se sinä?

Lue lisää ja hae viimeistään 19.9.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Etsimme työhygieenikkoa, jolla on kokemusta työympäristön kehittämistehtävistä sekä työhygieenisestä toiminnasta ja mittausmenetelmistä. Oletko se sinä?

Lue lisää ja hae viimeistään 19.9.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Sote-alan sijaisten sairauspoissaolot 2017–2020: määrä, kesto, sukupuolen ja iän mukaan, vertailu vakituisiin? Työelämät...
15/09/2021
Työelämätieto

Sote-alan sijaisten sairauspoissaolot 2017–2020: määrä, kesto, sukupuolen ja iän mukaan, vertailu vakituisiin? Työelämätiedon uunituore aineisto paljastaa!

https://www.facebook.com/centriaamk/posts/4361518380622791

Työelämätieto kokoaa ja esittää ajantasaista, tuoreinta tietoa suomalaisesta työelämästä. Tieto on avointa, maksutonta ja vapaasti hyödynnettävissä.

Hei työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri – tule Työterveyslaitokselle edistämään hyvää sisäympäristöä ja hyvinvointia ...
15/09/2021

Hei työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri – tule Työterveyslaitokselle edistämään hyvää sisäympäristöä ja hyvinvointia tukevia tiloja! 💙

Voit työskennellä Helsingissä, Kuopiossa tai Oulussa. Lue lisää avoimesta paikasta ja hae viimeistään 30.9.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Hei työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri – tule Työterveyslaitokselle edistämään hyvää sisäympäristöä ja hyvinvointia tukevia tiloja! 💙

Voit työskennellä Helsingissä, Kuopiossa tai Oulussa. Lue lisää avoimesta paikasta ja hae viimeistään 30.9.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Työelämä vilisee isoja kysymyksiä, joihin tuskin helpot patenttiratkaisut tepsivät.Siksi tarvitaan keskustelua, ja sitä ...
15/09/2021
Työtäpäivää-podcast kutsuu keskusteluun työelämän isoista teemoista – kuuntele jaksot! - Työterveyslaitos

Työelämä vilisee isoja kysymyksiä, joihin tuskin helpot patenttiratkaisut tepsivät.
Siksi tarvitaan keskustelua, ja sitä ruokitaan uudella Työtäpäivää-podcastilla. Työtäpäivää nostaa keskusteluun yllättäviäkin aiheita ja kiinnostavia havaintoja meneillään olevasta muutoksesta.
Avausjaksoissa innovaattori Peter Vesterbacka ja johtava asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta keskustelevat Vesterbackan toiveesta saada Suomeen vuosittain jopa 15 000 ulkomaalaista lukio-opiskelijaa. Kakkosjaksossa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kertoo, miksi mediayhtiö supistaa ja uudistaa toimitilojaan. Toimitilakysymyksiä analysoivat Työterveyslaitoksen erikoistutkija Annu Haapakangas ja vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen.
Keskusteluja vetää erityisasiantuntija Juha Hietanen.
https://bit.ly/3znTk3D

Työterveyslaitoksen uusi Työtäpäivää-podcast rohkaisee työelämän kysymyksistä palavasti innostuneita kuulolle ja keskustelemaan työelämän keskeisistä aiheista. Työterveyslaitoksen mediaviestinnässä työskentelevä, aiemmin ajankohtaistoimittajana profiloitunut erityisasiantu...

FireFit II -verkkoseminaari 21.-22.9. kokoaa yhteen pelastushenkilöstön testaajat, työhyvinvointi- ja työterveyshuollon ...
15/09/2021

FireFit II -verkkoseminaari 21.-22.9. kokoaa yhteen pelastushenkilöstön testaajat, työhyvinvointi- ja työterveyshuollon toimijat, jotka ovat jo suorittaneet FireFit -testaajien peruskurssin. Osallistu toimijoiden väliseen keskusteluun FireFit -testauksesta, sen haasteista ja tule kuulemaan räjähtävän voimantuoton merkityksestä työkyvylle. Ilmoittaudu mukaan: https://koulutus.ttl.fi/Koulutukset/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/6228

FireFit II -verkkoseminaari 21.-22.9. kokoaa yhteen pelastushenkilöstön testaajat, työhyvinvointi- ja työterveyshuollon toimijat, jotka ovat jo suorittaneet FireFit -testaajien peruskurssin. Osallistu toimijoiden väliseen keskusteluun FireFit -testauksesta, sen haasteista ja tule kuulemaan räjähtävän voimantuoton merkityksestä työkyvylle. Ilmoittaudu mukaan: https://koulutus.ttl.fi/Koulutukset/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/6228

Mistä työuupumus johtuu?Tyypillisesti työuupumus aiheutuu ylistimulaatiosta: siitä, että kaikkea on liikaa. Vahvimpia ty...
15/09/2021
Karita, 36, sinnitteli töissä viimeiseen asti, kunnes lääkäri passitti saikulle – asiantuntijat kertovat, onko sairausloma välttämätön

Mistä työuupumus johtuu?

Tyypillisesti työuupumus aiheutuu ylistimulaatiosta: siitä, että kaikkea on liikaa. Vahvimpia työuupumuksen riskitekijöitä ovat liika työn määrä, jatkuva aikapaine ja tekemättömien töiden kasautuminen. Yhtä lailla keskeinen tekijä voivat olla työtä estävät asiat, kuten työpaikan kankeat käytännöt ja jatkuvat tietojärjestelmäongelmat, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Kun totaalinen työuupumus iskee, sairausloma on usein välttämätön voimien palautumisen kannalta, sanoo työterveyslaitoksen tutkimusprofessori. Karita, 36, sinnitteli töissä viimeiseen asti, vaikka olisi ollut loman tarpeessa jo paljon aiemmin.

Millaisessa työympäristössä työskentelemme koronan jälkeen? Hyvä työympäristö tukee erilaisten tehtävien vaatimuksia, ty...
15/09/2021
Työympäristöt hyvinvoinnin tukena - Työ Terveys Turvallisuus -lehti TTT

Millaisessa työympäristössä työskentelemme koronan jälkeen? Hyvä työympäristö tukee erilaisten tehtävien vaatimuksia, työssä palautumista, sosiaalista vuorovaikutusta ja inhimillisiä tarpeita ja vahvistaa siten hyvinvointia.

Hyvä työympäristö tukee erilaisten tehtävien vaatimuksia, työssä palautumista, sosiaalista vuorovaikutusta ja inhimillisiä tarpeita – ja vahvistaa siten hyvinvointia. Pandemian jälkeen on hyvä miettiä, mitä uusi normaali tarkoittaa juuri meidän työpaikallamme.

Korona, digitalisaatio ja vihreä talous muuttavat työtä. EU linjasi työsuojelulle uudet tavoitteet: ennakoi muutoksia, e...
15/09/2021

Korona, digitalisaatio ja vihreä talous muuttavat työtä. EU linjasi työsuojelulle uudet tavoitteet: ennakoi muutoksia, ehkäisee työperäisiä sairauksia ja tapaturmia, kehittää valmiuksia tuleviin terveyskriiseihin: https://osha.europa.eu/fi/highlights/new-era-worker-protection-launch-eu-osh-strategic-framework-2021-2027

Korona, digitalisaatio ja vihreä talous muuttavat työtä. EU linjasi työsuojelulle uudet tavoitteet: ennakoi muutoksia, ehkäisee työperäisiä sairauksia ja tapaturmia, kehittää valmiuksia tuleviin terveyskriiseihin: https://osha.europa.eu/fi/highlights/new-era-worker-protection-launch-eu-osh-strategic-framework-2021-2027

Työelämän muutos vaatii työpaikoilla jatkuvaa riskien arviointia. – Ennaltaehkäisyssä on tärkeää se, mitä laki edellyttä...
14/09/2021
Kun yksi on poissa – kuolema työyhteisössä järkyttää - Tekijä

Työelämän muutos vaatii työpaikoilla jatkuvaa riskien arviointia.

– Ennaltaehkäisyssä on tärkeää se, mitä laki edellyttää: vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, sanoo vanhempi tutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta.

Vaarojen tunnistamisen ja ongelmien korjaamisen lisäksi pitää seurata tilannetta, jotta nähdään, ovatko toimenpiteet tuottaneet toivottua tulosta. Työntekijöiden asianmukainen perehdytys on turvallisuustyön ydintä. 👍

Teollisuuden työtapaturmia on vähennetty pitkäjänteisellä turvallisuustyöllä, m***a vaara on kuitenkin läsnä.

Oliko teidän yrityksen riskinarvioinnissa huomiotu pandemiaa ennen koronaa? Aika harvassa yrityksessä oli. – Riskinarvio...
14/09/2021
Koronapandemia tuulettaa työelämää monin tavoin - TELMA

Oliko teidän yrityksen riskinarvioinnissa huomiotu pandemiaa ennen koronaa? Aika harvassa yrityksessä oli.

– Riskinarviointi on ennakointia. Kannattaa miettiä, onko olemassa muita isoja vastaavia riskejä, joita on havaittu, m***a joihin ei ole varauduttu. Yksi tällainen voisi olla ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit, sillä esimerkiksi äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat työturvallisuuteen, sanoo Tommi Alanko Työterveyslaitoksesta.

Koronapandemia opetti työpaikkoja luomaan uudenlaista turvallisuusajattelua, jonka soisi jatkuvan myös rajoitusten jälkeisessä elämässä.

Elisa Valtanen ja Pauliina Mattila-Holappa tarjoavat työpaikoille keinoja, jotka edistävät mielen hyvinvointia ja työn s...
14/09/2021
Mielen hyvinvointi ja urheilu yhdistävät työparia - Työpiste

Elisa Valtanen ja Pauliina Mattila-Holappa tarjoavat työpaikoille keinoja, jotka edistävät mielen hyvinvointia ja työn sujumista. Vapaalla toinen voimistelee ja toinen juoksee kovaa.

Esihenkilöiden ja työntekijöiden vuorovaikutus kiinnostaa Elisa Valtasta ja Pauliina Mattila-Holappaa. Vapaalla toinen työkaveruksista voimistelee ja toinen juoksee kovaa.

Etsimme työhygieenikkoa, jolla on kokemusta työympäristön kehittämistehtävistä sekä työhygieenisestä toiminnasta ja mitt...
14/09/2021

Etsimme työhygieenikkoa, jolla on kokemusta työympäristön kehittämistehtävistä sekä työhygieenisestä toiminnasta ja mittausmenetelmistä. Oletko se sinä?

Lue lisää ja hae viimeistään 19.9.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Etsimme työhygieenikkoa, jolla on kokemusta työympäristön kehittämistehtävistä sekä työhygieenisestä toiminnasta ja mittausmenetelmistä. Oletko se sinä?

Lue lisää ja hae viimeistään 19.9.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Etsimme työhygieenikkoa, jolla on kokemusta työympäristön kehittämistehtävistä sekä työhygieenisestä toiminnasta ja mitt...
13/09/2021

Etsimme työhygieenikkoa, jolla on kokemusta työympäristön kehittämistehtävistä sekä työhygieenisestä toiminnasta ja mittausmenetelmistä. Oletko se sinä?

Lue lisää ja hae viimeistään 19.9.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Etsimme työhygieenikkoa, jolla on kokemusta työympäristön kehittämistehtävistä sekä työhygieenisestä toiminnasta ja mittausmenetelmistä. Oletko se sinä?

Lue lisää ja hae viimeistään 19.9.
🔹 www.ttl.fi/rekry

Soteammattilaisenkin työ on pitkälti aivotyötä. Miten torjut siihen liittyvää kuormitusta? Miten palaudut aivotyöstä? Va...
13/09/2021

Soteammattilaisenkin työ on pitkälti aivotyötä. Miten torjut siihen liittyvää kuormitusta? Miten palaudut aivotyöstä? Vastauksia tarjoilee maksuton webinaari 21.9. Tutustu tarkemmin: https://koulutus.ttl.fi/Koulutukset/Tapahtuma-ja-koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/6965

Soteammattilaisenkin työ on pitkälti aivotyötä. Miten torjut siihen liittyvää kuormitusta? Miten palaudut aivotyöstä? Vastauksia tarjoilee maksuton webinaari 21.9. Tutustu tarkemmin: https://koulutus.ttl.fi/Koulutukset/Tapahtuma-ja-koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/6965

Osoite

Topeliuksenkatu 41b
Helsinki
00251

Yleistä tietoa

Työterveyslaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Laki ja asetus työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta määrittävät toimintamme raamit. Kolmikantainen johtokunta johtaa, kehittää ja valvoo toimintaamme. Rahoituksemme perustuu sosiaali- ja terveysministeriön kautta saatavaan valtionapuun sekä ulkopuoliseen rahoitukseen. Tätä Facebook-sivua ylläpidetään Työterveyslaitoksen viestinnässä: [email protected] Lukijakommentoinnin vastuut ja käytänteet: https://www.ttl.fi/kayttoehdot/

Aukioloajat

Maanantai 08:15 - 16:00
Tiistai 08:15 - 16:00
Keskiviikko 08:15 - 16:00
Torstai 08:15 - 16:00
Perjantai 08:15 - 16:00

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Työterveyslaitos :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Työterveyslaitos :lle:

Videot

Lähellä hallituksen palvelut


Muut Valtion organisaatiot Helsinki :ssa

Näytä Kaikki

Kommentit

Hei! Työelämätieto-palvelunne on oikein hyvä, kun haluaa tarkastella tilastojen yhteenvetoja pinnallisella tasolla. Toivoisin kuitenkin tarkkuutta termistöjen osalta, jottei tapahtuisi väärinkäsityksiä. Kun sivuilla lukee 'Lataa raakadata' (esim. Kunta-alan työ ja koronan vaikutus työjärjestelyihin), niin oletan saavani raakadataa, jossa jokainen kyselyn vastaus on kirjaimellisesti raakana saatavilla, luonnollisesti anonymisoituna. Sen sijaan sivusto tarjoaa tiedostoa, jossa on sama tietosisältö kuin sivulla nähtävillä - eli mittari-/kysymyskohtainen keskiarvo/lukema per ryhmittelevä muuttuja. Tämä ei ole enää raakadataa sanan oikeassa merkityksessä, vaan kuvaajien numerotiedot tms. Puhumattakaan siitä, että muuttujat on em. ladattavassa tiedostossa koodattu Mxx -muotoon eli mene ja tiedä mitä kysymystä mikäkin muuttuja vastaa. :)
EVERY BODY SHOULD PAY ATTENTION TO THIS, IT REALLY SUPPORT MY BUSINESS AND HELPED ME AL LOT IN MY FINANCIAL NEEDS. My passion to trade has grew so big , Mr David Brown have made my world beautiful for earning $6,570 on my little investment of $650 , I was always losing on options market .. Ever since I invest with David Brown, i was always on the good side. He never gamble with me but trade for me,,, all Thanks to David Brown for my wonderful earning..I fully recommend Him to you to also share this great experience with me Contact him.You can reach him via. Email on [email protected] WhatsApp Number : +13257350931 "Success doesn’t come to you, You go to it... I’m not the one to call you to invest and have a bright financial situation. If you know what’s right, you’re supposed to contact him now and start trading ASAP"
Kiitos kaikille aamun seminaariin osallistuneille! Kiitos Työterveyslaitos Riikka Pajala ja Johannat!
Seurasin hetken YLEn corona keskustelua (30.3), jossa organisaatiomme edustaja ponnekkaasti ilmaisi kerta toisensa jälkeen että hengityssuojainten käytöstä ei ole hyötyä virustartuntojen ehkäisemissä. Tästä herää kysymys, miksi siis terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät suojaimia, jos niistä ei ole hyötyä vaan ennemminkin haittaa, kuten asiantuntijanne kertoi.
Järjestämme maksuttoman ajankohtaistilaisuuden työympäristöasioista torstaina 12.12.2019 klo 13.30 - 15.30 Paikka: Työterveyslaitos, Kuopio (Neulaniementie 4) Kahvitarjoilu Tule kuulemaan ja juttelemaan ajankohtaisista työympäristöasioista! Voit osallistua myös Skype-yhteydellä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 5.12. Ystävällisin terveisin, Työterveyslaitoksen Kuopion työympäristöväki Mika, Milja, Noora, Pasi, Pirjo ja Tuula
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/843884fa-532d-4607-b1fe-37d5d474e6ee?fbclid=IwAR2qIJhIqNbovJOcS0TMtxTTLXABAVQn7hJUt_heNkXdevgXMiw6t1WnbOY Terveisiä vain kovasti dosentti Markku Sainiolle. Hänenkin on nyt alettava antamaan oikeaa tietoa ja lopetettava huuhaa ONNELLISUUSKYYKKY ja huuhaa DNRS hömpän opettaminen luennoillaan. Ne eivät toimi sisäilmasairauksissa.
" vaikkei perusteellisissa tutkimuksissa löydy lääketieteellistä syytä, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainio." https://www.mediuutiset.fi/uutiset/marianordinit-osuvat-kohtaan-mihin-me-laakarit-emme-osu-stressikoneisto-voi-laukaista-yllattavan-voimakkaita-ja-totaalisesti-pysayttavia-oireita/852a023c-be6a-4dee-b51f-faf6c14ce52b?ref=facebook%3Ab652&fbclid=IwAR0_x-oslV9-pRMVBb0y7LMN4Qy89UK7fT6_80ZY7r4t4wwkpTUubFEG0fM No ei tietenkään mitään löydy jos homemikrobitoksiinivaurioisesta rakennuksesta ei edes etsitä sitä "ALKUSYYTÄ," eikä kaiveta sitä esiin eikä poisteta vain mekaanisesti. Jos yritetään poistaakin, niin petollisesti lisämyrkytyksin kuten meillä tekivät useita petoksia mitä suojeli virlkamiehet, viranomaiset ja jopa KHO. Näköjään pahoja petoksia täälläkin: ""Työryhmää vetävä Katja Hjerppen mukaan on suuri ongelma, ettei rakennuksen todellista kuntoa ole koskaan kunnolla tutkittu. – On pyritty todistelemaan jopa kyseenalaisin keinoin rakennuksen hyvä kunto. Esimerkiksi tilat desinfioitiin ja välittömästi sen jälkeen otettiin pintasivelynäyte ja medialle kerrottiin sitten, että näytteiden tulokset ovat hyviä, Katja Hjerppesanoo. Näytteiden tulosten perusteella koulu julistettiin terveelliseksi tilaksi."" https://yle.fi/uutiset/3-11040376?fbclid=IwAR2uqlNMvRNixM0OcSONYh9jI-Skh7gYQD32DAJ8Va1AmLEDfXQjwQt8mVg Onko setä Sainio tai kukaan siedättäjistä koskaan maininnut yhdessäkään esiintymisessään tai kirjoittanut kirjoituksisaan petollisista homedesinfioinneista biosidimyrkyillä ja näiden jälkeisistä petollisesti otetuista näytteistä sisäimatukimusten yhteydessä. Niillähän on erittäin suuri merkitys kun petollisia tuloksia käytetään syyttömänä terveytensä menettäneitä vastaan. Terveystarkastajat, STM, TTL,THL ja moni muu porukka joka pakoilee vastuutaan ja mielistelee vakuutusyhtiöitä. Liite petoksesta mistä on tietoa THL:n tutkijaprofessorilla ja Eduskunnan sisäilmatyöryhmän vetäjällä Satu Hassi, mitä ovat tehneet sen eteen, että nuo petokset olsivat loppuneet kokonaan tässä maassa ????
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f613516f-a47e-48fa-8455-baca46da0924?fbclid=IwAR2x06WN6Dbhrelxl5WG2QpW5w0yoj35zU5EDckAnAjFPViKiDQZQZCFXc8 TERVEYS Terveys Terveysuutiset Maria Nordin lupaa hengenvaarallisen allergian voivan parantua ajattelun voimalla - Lääkäri: ”Absurdia, virheellistä ja vaarallista” maanantai 07.10.2019 klo 18:44
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B978012409548911454X?fbclid=IwAR1t9t5IONeDot_omWJT4-lSZABDXvoxlitjMGHvRU5HSl2oqQl2lh32YNA Onneksi on saatavilla oikeaakin tietoa: Reference Module in Earth Systems and Environmental Sciences Encyclopedia of Environmental Health (Second Edition) 2019, Pages 1-9 Encyclopedia of Environmental Health Dampness and Mold Hypersensitivity Syndrome as an Umbrella for Many Chronic Diseases—The Clinician’s Point of View Author links open overlay panelTamaraTuuminenKirsiVaaliVilleValtonen Show more https://doi.org/10.1016/B978-0-12-409548-9.11454-XGet rights and content Abstract Currently there is extensive knowledge on many aspects of mold-related disease, but dampness and mold hypersensitivity syndrome (DMHS) is a broader definition than mold-related disease. It comprises seemingly nonrelated sequelae that however are all influenced by an exposure to dampness microbiota. In exposed individuals these diseases occur far more often than purely by chance. DMHS is related to some extent to environmental intolerances, such as multiple chemical sensitivity (MCS) and electromagnetic (EMS). The aim of this review is to highlight the association of DMHS with intolerances to many environmental factors, such as autoimmunity, chronic fatigue syndrome (CFS) and cancer. A variety of underlying mechanisms are involved that are not presented here. With this communication we want to challenge the attitudes and share our clinical experience. Keywords AutoimmunityCancerChronic fatigue syndromeDampness and mold hypersensitivity syndromeElectromagnetic hypersensitivityMicrobiotaMultiple chemical sensitivityMycotoxinsPostural orthostatic tachycardiaRecurrent infectionsSinusitis
https://homepakolaiset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Homepakolaiset-ry-kysymyksia-STM-TTL-12-9-2019.pdf?fbclid=IwAR1WziDoy5wL-BnKTihjmvy2IUuKxoFOC9UWD0H2TBZb3vrx-3i2nzf1lw8 Kysymyksiä sosiaali- ja terveysministeriölle ja Työterveyslaitokselle 12.9.2019 Työterveyslaitos on muutaman viime vuoden ajan viestinyt ja kouluttanut sisäilmaan liittyvien oireiden ja oireiluherkkyyden johtuvan peloista ja huolesta. Viestinnän tyyli on ollut asiaton ja sairastuneita pilkkaava. Lisäksi kunnollista näyttöä näille väitteille ei ole esitetty. Tästä seuraavassa kaksi esimerkkiä: Valtionkonttorin sisäilmaseminaari 12.9.2017. https://www.youtube.com/watch?v=WWaGp7MGvNk ”Tää mekanismi, joka siis oikeasti on se asiantuntijoiden näkemys siitä, että tavallaan on tää hälytysreaktion poikkeava herkistyminen siellä aivoissa, ni täs on tämmönen ympäristöherkän kanadalaisen henkilön kehittämä treenausohjelma ja sillä paranee ihmiset ihan totaalisesti. Ja täl on sata parantunutta, ihan täydellisesti, ja nää on ollut oikeesti homepakolaisia.” Markku Sainio, Työterveyslaitos ID Helsinki, Tilaisuus Projektisisustamisen ammattilaisille Tapahtumakeskus Telakalla 9.9.2019. https://www.idhelsinki.fi/ohjelma2019 Yleisökysymys luennolla: [edellä luennoitsija on avannut aikuisten reaktiota: sisäilmaoireet liittyvät pelkoihin]: Näetkö että tämä mekanismi toimii myös esimerkiksi lapsilla, teen töitä kouluyhteisöjen kanssa, onko heillä siis sama reaktio, että he pelkäävät? Markku Sainio, Työterveyslaitos: ”Lapsilla se tulee taas niinpäin, että kun opettajilla, ..kun katsotaan jotain ammattiryhmää niin opettajilla on eniten tätä ympäristöherkkyyttä. Miten nää tarttuu, nää tarttuu niin jos opettajat on et UH [nyrpistää nenäänsä oireilun merkiksi] - ei tartte ees sanoo mitään - ja perheissä tarttuu, sen takia on niin tärkee että tähän puututaan koska oikeesti tää siirtyy. Tää ei oo vaan sisäilma vaan tuulivoima ja erilaiset tekijät, tää on ihan sama niitten kanssa, ja silloinhan ne ihmiset on sitä mieltä et niiden eläimetkin reagoi...” Vastaavaa viestiä on välitetty useissa, monille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Tässä yhteydessä on myös selkeästi ja toistuvasti viestitty, että sisäilmaan liittyvää oireilua voidaan menestyksekkäästi hoitaa erilaisilla markkinoilla olevilla kaupallisilla mielenhallintamenetelmillä (mm. DNRS), joita Suomessa on markkinoinut esimerkiksi Maria Nordin hyvin vahvoin ja kyseenalaisin terveyslupauksin, tai mm. kognitiivisen terapian avulla. Erilaisten koulutus- ja luentokiertueiden lisäksi tästä aiheesta on näkyvästi viestitty mediassa (esim. Helsingin Sanomat, Lääkärilehti, YLE, MTV3, Voi Hyvin -lehti) ja kirjoitettu useita artikkeleita erilaisiin julkaisuihin (esim. Duodecim-lehti: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/15/duo13835). Tällainen viestintä asiantuntijalaitokselta vaikuttaa rom***avasti ihmisten elämään. Se estää varhaisen puuttumisen oireiluun vakavampien sairastumisten ehkäisemiseksi ja katkoo jo sairastuneiden työ- ja toimintamahdollisuuksia. Olemme havainneet, että asenteet sisäilmasta oireileviin ja sairastuneisiin ovat huolestuttavalla tavalla koventuneet. Yhä useammin sisäilmaan liittyvä oireilu tulkitaan sisäilman epäpuhtauksille altistumisen sijaan turhaksi huoleksi ja peloiksi. Sairastuneet saavat usein terveydenhuollossa epäempaattista kohtelua sen sijaan, että tulisivat ongelmineen kohdatuiksi, tutkituiksi, hoidetuiksi ja autetuiksi. Monilla työpaikoilla on peruttu sisäilmasta sairastuneille räätälöityjä työjärjestelyjä, joiden avulla hyvin sairaatkin ovat pystyneet jatkamaan työssä. Tiedossamme on myös, että joissakin työterveys- ja kouluterveydenhuolloissa on suositeltu sisäilmaongelmien vuoksi vakavasti oireileville lapsille ja aikuisille sopivien työ- ja opetusjärjestelyiden ja altistuksen katkaisemisen sijaan yllä mainittuja aivoharjoitustekniikoita, joilla oireet voisi ”samm***aa”. Viestintä on ollut niin kattavaa, että asenteet ovat koventuneet myös laajemmin yhteiskunnassa. Moni sairastunut kertoo nyt lähipiirinsä ymmärtämättömyydestä ja yksin jäämisestä. Joissakin kunnissa on myös tapahtunut selkeitä asennemuutoksia suhteessa sisäilmaongelmaisiin rakennuksiin: korjaussuunnitelmista keskustelun ovat korvanneet toteamukset: oireet johtuvatkin ihmisten peloista. Monissa kunnissa ollaan hyvin hämmentyneitä, kun viesti ammattilaisilta on ristiriitaista: kuinka oireileviin tulisi suhtautua, kuinka tulisi toimia? Sairastuneiden ahdinko näkyy meille potilasjärjestöön nyt merkittävämmin kuin koskaan aiemmin. Emme ole löytäneet tällaiselle viestinnälle minkäänlaisia tieteellisiä perusteita. Missään ei ole esitetty sellaisia laadukkaita lähteitä, joissa osoitettaisiin rakennuksissa tapahtuvan oireilun liittyvän pelkoihin ja huolestumiseen ja siihen auttavan erilaisten mielenhallintatekniikoiden ja terapioiden. Tässä yhteydessä sivuutetaan myös jatkuvasti paljon tutkimusta sisäilman epäpuhtauksiin liittyvistä terveysriskeistä. Sekä yksittäisillä kansalaisilla että meillä järjestönä on tästä viestinnästä useita kysymyksiä, joihin toivomme vastauksia. Toimitamme nämä kysymykset sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon, josta toivomme ne ohjattavan tästä vastaaville henkilöille. KYSYMYKSIÄ 1. Miten tällaista viestintää perustellaan tieteellisesti? Missä yksittäisissä tutkimuksissa on todettu sisäilmaan liittyvien oireiden johtuvan nimenomaan peloista/huolista/ehdollistumisesta tai jostakin muusta, altistumisesta riippumattomasta tekijästä? Pyydämme kattavaa listaa tutkimuksista, joilla tätä viestiä perustellaan. Pyydämme vain seuraavia tutkimuksia: a) tutkimuksia, joissa nimenomaan sisäilmaan liittyvän oireilun on havaittu johtuvan tällaisista ehdollistumiseen/pelkoihin/huoleen liittyvistä mekanismeista b) tutkimuksia, joissa nimenomaan sisäilmaan liittyvän oireilun/sairastamisen on todettu olevan hoidettavissa vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen/ehdollistumiseen/huoleen ja pelkoihin. 2. Miten sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen alaisissa laitoksissa huolehditaan siitä, ettei tällaisia stressin, traumojen ja ehdollistumisen hoitoon tarkoitettuja menetelmiä käytetä altistumisesta johtuvien oireiden ja sairauksien hoitoon? Esitämme tässä yhteydessä myös seuraavat kysymykset, joita on esitetty mm. tässä Twitter-ketjussa Työterveyslaitokselle (lue koko ketju kysymyksineen: https://homepakolaiset.fi/yhdistys/vaikuttamistyo/kirjaamo-stm-12-9-2019-liite ) 3. Työterveyslaitos on esittänyt, että DNRS-menetelmä on auttanut sisäilmasta oireilevia. Mihin se tarkemmin ottaen on auttanut: millaisista oireista ja sairauksista on kyse? Millaisiin sisäilmaan liittyviin oireisiin menetelmä ei ole auttanut? Mitä avunsaannilla ja paranemisella tässä yhteydessä tarkoitetaan? 4. Mistä löytyy dokumentaatiota siitä, että DNRS-menetelmä on auttanut sisäilmaoireista kärsiviä? Miten tämä on todettu ja kuka tämän on todennut? Onko Työterveyslaitos tehnyt tällaista koontia ja selvitystä? Onko julkisuuslakiin vedoten näitä koonteja ja tuloksia mahdollista saada nähtäväksi? 5. Perustuvatko Työterveyslaitoksen tiedot ”paranemisista” Maria Nordinin markkinaväittämiin? Jos eivät, mihin ne perustuvat? 6. Työterveyslaitos on kertonut DNRS-menetelmästä sisäilmasta sairastuneiden hoidossa: "Lisää tieteellistä näyttöä toki tarvitaan." Mitä näyttöä menetelmästä nyt on olemassa? 7. Jos Työterveyslaitos suosittaa menetelmää, jota ei ole lainkaan tieteellisesti tutkittu, miksi? Onko tällainen muutoinkin toiminnassanne tavallista? 8. DNRS-menetelmän kehittäjä, hieroja Annie Hopper, on todennut menetelmän auttavan vasta kun epäterveellinen altistuminen on loppunut. Työterveyslaitoksen edustajat eivät kuitenkaan puhu mitään altistumisen välttämisestä. Miksi? 9. Työterveyslaitos on kirjoittanut, että koska sisäilmasta sairastuneet ovat saaneet apua DNRSmenetelmästä, siitä kannattaa kertoa. Sisäilmasta sairastuneet kertovat hyvin monenlaisista avuista oireiluunsa, mm: altistuksen välttäminen (ehdoton nro 1), ruokavaliot, lisäravinteet, eri hoitoprotokollat kuten Shoemaker, monet lääkkeet, erilaiset kehohoidot, kelaatioterapia. Mikä on kantanne siihen, kannattaako näidenkin toimivuudesta kertoa? Mikä on sopiva näytön vaatimustaso, kun esitellään erilaisia hoitomuotoja sisäilmasta oireileville ja sairastuneille? 10. Miten Työterveyslaitos suhtautuu DNRS-ohjelman suosittelemiseen terveydenhuollossa sisäilmasta oireileville lapsille? 11. Kun käsitykset oireiden syistä ovat näin poikkeavia, on vallankäyttäjällä aina erityinen riski ja vastuu. Tiedossamme on niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin vahingoittumisia, kun sisäilmasta sairastuneet henkilöt ovat ryhtyneet käyttämään suosittelemianne menetelmiä. Miten on varmistettu potilasturvallisuus tällaisia suosituksia/toteamuksia esitettäessä? Kuinka vältetään potilaiden fyysinen ja psyykkinen vaurioituminen, kuten traumatisoituminen? 12. Mikä lasketaan ”Työterveyslaitoksen viralliseksi ohjeeksi”? Kiistääkö Työterveyslaitos, että sellaisia koulutuskierroksia, seminaareja, webinaareja tai lääkäreiden koulutuspäiviä tms. ei ole ollut, joissa olisi kerrottu menetelmästä, suositeltu sen käyttöä ja ohjattu potilaita siedättymään altisteille aivotreenimenetelmää käyttämällä? 13. Kun julkisen laitoksen edustaja esiintyy julkisen laitoksen edustajana ja käyttää laitoksen tunnuksia viestinnässä, voiko yleisö luottaa siihen, että tässä yhteydessä esitetään laitoksen virallisia näkemyksiä? 14. Jos Työterveyslaitos ”ei ole antanut mitään virallisia ohjeita”, niin mistä mielestänne johtuu, että tätä menetelmää tarjotaan mm. työpaikoilla sisäilmasta oireileville sen sijaan, että ohjeistettaisiin järkevästi välttämään altistusta ja sen mukanaan tuomaa vakavampaa sairastumisriskiä? Helsingissä 12.9.2019 Ystävällisesti, Homepakolaiset ry Meitä sairastuneitakin kiinnostaa! Kertokaa ihmeessä ihan julkisesti mitä vastaatte!