Työterveyslaitos

Työterveyslaitos Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Avaa kuten tavallisesti

Teetkö töitä kuumassa? Muistilista työpaikalle:🔹 Taukotilassa mielellään alle 22 astetta 🔹 Nesteytys🔹 Kuumatyössä tauko ...
10/06/2021
Suositus: Taukotilan tulee olla reilusti viileämpi kuin kuuma työtila – ulkona helteessä keho ei palaudu - Työterveyslaitos

Teetkö töitä kuumassa? Muistilista työpaikalle:

🔹 Taukotilassa mielellään alle 22 astetta
🔹 Nesteytys
🔹 Kuumatyössä tauko joka tunti
🔹 Tarvittaessa jäähdyttävät asusteet kokeiluun
🔹 Sopiva vaatetus

https://www.ttl.fi/suositus-taukotilan-tulee-olla-reilusti-viileampi-kuin-kuuma-tyotila-ulkona-helteessa-keho-ei-palaudu/

Työntekijöiden kuumakuormittumista voidaan helpottaa oikeanlaisilla taukojärjestelyillä. Tuoreen tutkimuksen mukaan taukotilan pitää olla reilusti viileämpi kuin kuuma työtila, eikä helteellä kannata mennä ulos tauolle. Viilentämistä voi tehostaa jäähdyttävillä asusteilla. Ilmastonm...

Oletko työterveyden, työhyvinvoinnin tai työsuojelun edistäjä? Työterveyspäivät on Suomen monipuolisin ammattilaistapaht...
10/06/2021
Työterveyspäivät 2021 - Työterveyslaitos

Oletko työterveyden, työhyvinvoinnin tai työsuojelun edistäjä? Työterveyspäivät on Suomen monipuolisin ammattilaistapahtuma juuri sinulle!

Lokakuussa sukellamme mielen ja kehon hyvinvoinnin syvyyksiin kiehtovien keskusteluiden, uusimpien tutkimustulosten ja käytännönläheisten oppien kautta. Virtuaaliseminaari ja -messut järjestetään 12.-13.10.2021 – ilmoittaudu mukaan!

https://www.ttl.fi/tyoterveyspaivat/

Työterveyspäivät on Suomen tärkein työterveyden ammattilaistapahtuma. Tapahtuma järjestetään virtuaalisesti 12.-13.10.2021.

10/06/2021
Tunteet työssä, tietoisesti

Soteammattilainen, ärsyttääkö, kiukuttaako tai surettaa? Pysähdy hetkeksi pohtimaan, mitä näiden tunteiden kanssa kannattaa tehdä!

Lisää keinoja työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan löydät osoitteesta www.ttl.fi/potkipitkalle

Etänä, läsnä vai hybridisti?– Luulen, että kaikki miettivät tällä hetkellä, että minkälainen hybridimalli. Yhdistetään l...
09/06/2021
Etätyöstä on tullut vuodessa arkea, m***a siitä tiedetään yhä yllättävän vähän – "Etätyössä täytyy johtaa työn tuloksia"

Etänä, läsnä vai hybridisti?

– Luulen, että kaikki miettivät tällä hetkellä, että minkälainen hybridimalli. Yhdistetään läsnätyön hyvät puolet ja otetaan etätyöstä tiettyä joustavuutta, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivulan mukaan globaalisti katsottuna suomalaiset ovat voineet tehdä töitään todella hyvin etänä. Hän ei usko, että etätyö olisi ohimenevä buumi.

Kemikaalien vaikutusta hengitysteihin ei osata aina varoa työpaikoilla. Ärsytysastma voi kuitenkin kehittyä jopa yhden h...
09/06/2021
Hapot ja emäkset syövyttävät muutakin kuin ihoa - Työterveyslaitos

Kemikaalien vaikutusta hengitysteihin ei osata aina varoa työpaikoilla. Ärsytysastma voi kuitenkin kehittyä jopa yhden hengenvedon seurauksena, bloggaa Katri Suuronen Työterveyslaitoksesta. https://www.ttl.fi/blogi/hapot-ja-emakset-syovyttavat-muutakin-kuin-ihoa/

Kemikaalien vaikutusta hengitysteihin ei osata aina varoa työpaikoilla. Ärsytysastma voi kuitenkin kehittyä jopa yhden hengenvedon seurauksena, bloggaa Katri Suuronen Työterveyslaitoksesta.

Millaista johtamista ja vuorovaikutusta tarvitaan etätyössä? Miten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voidaan tukea, kun k...
09/06/2021

Millaista johtamista ja vuorovaikutusta tarvitaan etätyössä? Miten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voidaan tukea, kun kohdataan verkkovälitteisesti työssä?

Tule kehittämään etäjohtamisen käytänteitä 31.8. alkavaan Etäjohtamisen haasteet ja ratkaisut -koulutukseen! Lue lisää webinaarien aiheista ja ilmoittaudu: https://koulutus.ttl.fi/Koulutukset/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/6911

Millaista johtamista ja vuorovaikutusta tarvitaan etätyössä? Miten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voidaan tukea, kun kohdataan verkkovälitteisesti työssä?

Tule kehittämään etäjohtamisen käytänteitä 31.8. alkavaan Etäjohtamisen haasteet ja ratkaisut -koulutukseen! Lue lisää webinaarien aiheista ja ilmoittaudu: https://koulutus.ttl.fi/Koulutukset/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/6911

Yrittäjä, miten voit? Arvioi tällä lomakkeella työolosi ja työsi kuormitustekijät. Selvitä muutamassa minuutissa vahvuut...
09/06/2021

Yrittäjä, miten voit? Arvioi tällä lomakkeella työolosi ja työsi kuormitustekijät. Selvitä muutamassa minuutissa vahvuutesi, voimavarasi ja asiat, jotka kannattaa korjata:https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/08/SYTY2000_Uudistettu_oma_arviointi_2015.pdf

Yrittäjä, miten voit? Arvioi tällä lomakkeella työolosi ja työsi kuormitustekijät. Selvitä muutamassa minuutissa vahvuutesi, voimavarasi ja asiat, jotka kannattaa korjata:https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/08/SYTY2000_Uudistettu_oma_arviointi_2015.pdf

– Hyvä nyrkkisääntö ihmisen fysiologian kannalta on kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa ja kahdeksan tu...
08/06/2021
Analyysi: Miksi 80-tuntisesta työviikosta nousi metakka? Työllä itsensä tappamisen ihannointi on ohi – yli 55 tunnin työviikko voi olla vakava terveysriski

– Hyvä nyrkkisääntö ihmisen fysiologian kannalta on kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa ja kahdeksan tuntia unta. Jos työaikaa pidentää, tehokkuus kärsii, jos tehdään nopeasti, se luo jatkuvan kiireen ja siitä tulee hektistä, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta muistuttaa.

Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde heitti Kauppalehdessä ilmoille ajatuksen suomalaisten siirtymisestä seitsenpäiväiseen työviikkoon ja 80-tuntiseen työviikkoon. Nousi möly, aiheesta.

Etätyöpisteen ergonomia ei ole aina paras mahdollinen. Paljon voit pelastaa vaihtelemalla työasentoasi pitkin päivää. Pa...
08/06/2021
Miten parantaa ergonomiaa?

Etätyöpisteen ergonomia ei ole aina paras mahdollinen. Paljon voit pelastaa vaihtelemalla työasentoasi pitkin päivää. Paras asento on aina seuraava asento! 👍

Työnantajalla on mahdollisuus edistää työntekijän hyvinvointia ja ergonomiaa myös etätöissä.

Rekrytointikäytännöt vaikuttavat siihen, kuinka laajasta hakijajoukosta osaajan voi valita. Näin tarkastelet rekrytointi...
08/06/2021
Etsitkö uutta työntekijää? Näin tarkastelet rekrytointia uusin silmin - Työpiste

Rekrytointikäytännöt vaikuttavat siihen, kuinka laajasta hakijajoukosta osaajan voi valita. Näin tarkastelet rekrytointia uusin silmin, vinkkaa Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta.

Rekrytointikäytännöt vaikuttavat siihen, kuinka laajasta hakijajoukosta osaajan voi valita. Yhdenvertaiset ja syrjimättömät käytännöt edistävät työyhteisön moninaisuutta.

Miltä näyttivät koronavuoden 2020 sairauspoissaolot? Kunta10-tutkimuksen mukaan:🔹Keskimäärin sairauspoissaolot lisääntyi...
08/06/2021
Sairauspoissaolot eivät lisääntyneet merkittävästi ensimmäisenä koronavuonna – ammattiryhmien väliset erot kasvoivat - Työterveyslaitos

Miltä näyttivät koronavuoden 2020 sairauspoissaolot? Kunta10-tutkimuksen mukaan:

🔹Keskimäärin sairauspoissaolot lisääntyivät vain vähän.
🔸Merkittävää kasvua oli monissa hoitoalan ammattiryhmissä.
🔹Toisaalta 28 % työntekijöistä ei ollut töistä poissa päivääkään oman sairauden takia.

Lue koko katsaus, joka syntyi yhteistyössä Kelan ja Kevan kanssa 👇

https://www.ttl.fi/sairauspoissaolot-eivat-lisaantyneet-merkittavasti-ensimmaisena-koronavuonna-ammattiryhmien-valiset-erot-kasvoivat/

Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan tutkimus- ja tilastotiedot osoittavat, että ensimmäinen koronavuosi ei näytä merkittävästi lisänneen sairauspoissaoloja, ja Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni vuonna 2020. Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kun...

Teetkö töitä kuumassa? Muistilista työpaikalle:🔹Taukotilassa mielellään alle 22 astetta 🔸Nesteytys🔹Kuumatyössä tauko jok...
07/06/2021
Suositus: Taukotilan tulee olla reilusti viileämpi kuin kuuma työtila – ulkona helteessä keho ei palaudu - Työterveyslaitos

Teetkö töitä kuumassa? Muistilista työpaikalle:

🔹Taukotilassa mielellään alle 22 astetta
🔸Nesteytys
🔹Kuumatyössä tauko joka tunti
🔸Tarvittaessa jäähdyttävät asusteet kokeiluun
🔹Sopiva vaatetus

Työntekijöiden kuumakuormittumista voidaan helpottaa oikeanlaisilla taukojärjestelyillä. Tuoreen tutkimuksen mukaan taukotilan pitää olla reilusti viileämpi kuin kuuma työtila, eikä helteellä kannata mennä ulos tauolle. Viilentämistä voi tehostaa jäähdyttävillä asusteilla. Ilmastonm...

07/06/2021
Turvallisuuden myytinmurtajat -verkkoseminaari 17.-18.8.2021

Turvallisuuden myytinmurtajat –verkkoseminaarissa haastetaan työturvallisuuden myyttejä! Elokuussa tiedossa ovat mm. nämä mielenkiintoiset puheenvuorot:

🔹 Työ ei kuormita vaan yksityiselämä? – tutkimusprofessori Jari Hakanen
🔹 Ei syyllisiä vaan syitä? Kuinka saada ihmiset kertomaan? – ylikomisario Pauli Mäkelä
🔹 Minä en koskaan aja kolaria! – Jorma Saari –palkittu Ari Rajamäki

Tutustu videolta osallistujien palautteeseen ja nettisivuilta seminaarin koko ohjelmaan 👉 www.ttl.fi/nollis21

Työhaastatteluissa on alettu kysyä työntekijän vapaa-ajasta paitsi harrastusten myös palautumisen kautta. Se ei ole onge...
07/06/2021
Työelämä | Kun työhaastattelussa kysytään vapaa-ajasta, kannattaa olla tarkkana – Kysymykseen liittyy sudenkuoppa, sanovat asiantuntijat

Työhaastatteluissa on alettu kysyä työntekijän vapaa-ajasta paitsi harrastusten myös palautumisen kautta. Se ei ole ongelmatonta. Asiaa kommentoi palautumiseen tutkija Anniina Virtanen Työterveyslaitoksesta.

(tilaajille)

Työhaastatteluissa on alettu kysyä työntekijän vapaa-ajasta paitsi harrastusten myös palautumisen kautta. Se ei ole ongelmatonta, sanovat asiantuntijat.

Tunnetko esihenkilötyöhön liittyvät työturvallisuusvastuut?Opiskele joustavasti itsellesi sopivaan aikaan ja tule mukaan...
07/06/2021

Tunnetko esihenkilötyöhön liittyvät työturvallisuusvastuut?

Opiskele joustavasti itsellesi sopivaan aikaan ja tule mukaan Esimiesten työturvallisuus -verkkokoulutukseen oppimaan lakiin perustuvia työturvallisuusvastuun eri osa-alueita käytännön esimerkkien avulla! Ilmoittaudu verkkokoulutukseen ja kehitä osaamista työturvallisuudesta. Lue lisää ja ilmoittaudu: https://www.ttl.fi/koulutus/esimiesten-tyoturvallisuus-verkkokoulutus/

Tunnetko esihenkilötyöhön liittyvät työturvallisuusvastuut?

Opiskele joustavasti itsellesi sopivaan aikaan ja tule mukaan Esimiesten työturvallisuus -verkkokoulutukseen oppimaan lakiin perustuvia työturvallisuusvastuun eri osa-alueita käytännön esimerkkien avulla! Ilmoittaudu verkkokoulutukseen ja kehitä osaamista työturvallisuudesta. Lue lisää ja ilmoittaudu: https://www.ttl.fi/koulutus/esimiesten-tyoturvallisuus-verkkokoulutus/

Miten teidän tiimissä jaksetaan?Virtaa palautumisesta -verkkovalmennus on yksi mahdollisuus parantaa koko tiimin hyvinvo...
05/06/2021

Miten teidän tiimissä jaksetaan?

Virtaa palautumisesta -verkkovalmennus on yksi mahdollisuus parantaa koko tiimin hyvinvointia ja palautumista. Verkkokoulutuksesta saat tukea kuormittumisen ehkäisemiseen sekä välineet ja vinkit palautumisen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja toteuttamiseen omassa arjessasi. Lue lisää ja ilmoittaudu: https://www.ttl.fi/koulutus/virtaa-palautumisesta-verkkovalmennus/

Miten teidän tiimissä jaksetaan?

Virtaa palautumisesta -verkkovalmennus on yksi mahdollisuus parantaa koko tiimin hyvinvointia ja palautumista. Verkkokoulutuksesta saat tukea kuormittumisen ehkäisemiseen sekä välineet ja vinkit palautumisen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja toteuttamiseen omassa arjessasi. Lue lisää ja ilmoittaudu: https://www.ttl.fi/koulutus/virtaa-palautumisesta-verkkovalmennus/

Uuvuttaako etätyö? Vaihtuiko tuottava päivä tuskaiseksi multipaskingiksi, jossa teet m***a asiaa paskasti yhtä aikaa? 5 ...
04/06/2021
Pysäytä multipasking

Uuvuttaako etätyö? Vaihtuiko tuottava päivä tuskaiseksi multipaskingiksi, jossa teet m***a asiaa paskasti yhtä aikaa?

5 + 1 vinkkiä tehokkaampaan työntekoon antaa tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

(juttu tilaajille)

Multipasking eli multipaskaus saattaa yllättää kokeneenkin etätyöläisen. Seuraavassa 5+1 tapaa pysäyttää tilanteen kehkeytyminen pahemmaksi.

Erikoistutkija/Tutkija! Onko sinulla työympäristön riskien ja altistumisen arviointiin vaadittavaa tieteellistä osaamist...
04/06/2021

Erikoistutkija/Tutkija! Onko sinulla työympäristön riskien ja altistumisen arviointiin vaadittavaa tieteellistä osaamista? Oletko valmis kenttätyöhön?

Tutustu työnkuvaan ja hae mahdollisimman pian. Haku sulkeutuu jo 6.6! Tuleva toimistosi sijaitsee Helsingissä tai Tampereella Työturvallisuus-yksikössä.

🔹 https://www.ttl.fi/tietoa-meista/avoimet-tyopaikat/

Erikoistutkija/Tutkija! Onko sinulla työympäristön riskien ja altistumisen arviointiin vaadittavaa tieteellistä osaamista? Oletko valmis kenttätyöhön?

Tutustu työnkuvaan ja hae mahdollisimman pian. Haku sulkeutuu jo 6.6! Tuleva toimistosi sijaitsee Helsingissä tai Tampereella Työturvallisuus-yksikössä.

🔹 https://www.ttl.fi/tietoa-meista/avoimet-tyopaikat/

Palautumisesta ei kannata ottaa liikaa paineita. Sitä ei pidä suorittaa. Lomatunnelman löytäminen ja työasioiden unohtam...
03/06/2021
Näin solahdat lomatunnelmaan - Anniina Virtanen tutki, millaiset asiat tukevat opettajien palautumista • Opettaja.fi

Palautumisesta ei kannata ottaa liikaa paineita. Sitä ei pidä suorittaa. Lomatunnelman löytäminen ja työasioiden unohtaminen voi viedä aikaa, eikä siitä tarvitse huolestua.

Niin kesälomalla kuin arjessakin palautumista voi edistää kuusi eri psykologista kokemusta. Ne ovat työstä irrottautuminen, merkityksellisyys, taitojen laajentaminen, rentoutuminen, omaehtoisuus ja yhteenkuuluvuus, sanoo psykologiseen palautumiseen perehtynyt tutkija Anniina Virtanen Työterveyslaitoksesta.

Kesäloma edessä, eli hyvää aikaa töistä palautumiseen? Kyllä, m***a palautumiseen ei kannata takertua liikaa, sanoo psykologi ja Työterveyslaitoksen tutkija Anniina Virtanen. – Totta kai se on yksi tärkeä asia lomalla, m***a kyllä vapaa-aika ja loma varsinkin on ennen kaikkea mahdollisu...

Mitä koronan kiihdyttämä digiloikka ja tekoälyn hyödyntäminen kertovat tulevaisuuden työstä?Aiheesta bloggaa Työterveysl...
03/06/2021
TYÖ2030 - Blogi - Mitä koronan kiihdyttämä digiloikka ja tekoälyn hyödyntäminen kertovat tulevaisuuden työstä?

Mitä koronan kiihdyttämä digiloikka ja tekoälyn hyödyntäminen kertovat tulevaisuuden työstä?

Aiheesta bloggaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Tiina Kalliomäki-Levanto.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Tiina Kalliomäki-Levanto esittelee blogissa Digitaalisesta työdatasta hyvinvointia -hankkeen tuloksia. Hankkeessa on tutkittu koronan vaikutusta ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön työhön Moodle-datan avulla. Tutkimuksessa on hyödynnetty tekoälyn kerää...

Ikäkyvykkyyttä ikäohjelmalla -webinaarin osallistujat äänestivät kolme parasta keinoa edistää vanhuspalvelujen veto- ja ...
03/06/2021

Ikäkyvykkyyttä ikäohjelmalla -webinaarin osallistujat äänestivät kolme parasta keinoa edistää vanhuspalvelujen veto- ja pitovoimaa työntekijöiden keskuudessa:
1. Työhyvinvointi
2. Johtamiseen ja esimiestyöhön panostaminen
3. Palkkaus

Hyvä veto -hankkeelle kaksoisvoitto, sillä näitä tutkimme ja kehitämme: www.ttl.fi/hyvaveto

Ikäkyvykkyyttä ikäohjelmalla -webinaarin osallistujat äänestivät kolme parasta keinoa edistää vanhuspalvelujen veto- ja pitovoimaa työntekijöiden keskuudessa:
1. Työhyvinvointi
2. Johtamiseen ja esimiestyöhön panostaminen
3. Palkkaus

Hyvä veto -hankkeelle kaksoisvoitto, sillä näitä tutkimme ja kehitämme: www.ttl.fi/hyvaveto

Työpaikalla on syytä keskustella sisäilmaongelmista avoimesti. Keskustelu oikaisee väärinkäsityksiä, välittää tietoa ja ...
03/06/2021
Keskustelkaa avoimesti sisäilmahuolista

Työpaikalla on syytä keskustella sisäilmaongelmista avoimesti. Keskustelu oikaisee väärinkäsityksiä, välittää tietoa ja muodostaa yhteistä ymmärrystä. Myös tilanteen herättämistä tunteista pitää keskustella.

Sisäilmaongelmiin liittyy paljon tunteita. Myös niistä pitää puhua.1. Haittakokemukset yleisiäSisäilmaan liitetyt haittakokemukset ja oireet ovat työpaikoilla yleisiä. Suomessa yli kolmannes naisista ja yli viidennes miehistä on kokenut työpaikalla tai kotona sisäilmaan liitettyjä oirei...

Vuorotyöunihäiriö pääsi unettomuuden Käypä hoito -suosituksiin – Yövuorot ovat terveysriski jos univelkaa kertyy liikaa....
03/06/2021
Vuorotyöunihäiriö pääsi unettomuuden Käypä hoito -suosituksiin – Yövuorot ovat terveysriski jos univelkaa kertyy liikaa - SuPer verkkolehti

Vuorotyöunihäiriö pääsi unettomuuden Käypä hoito -suosituksiin – Yövuorot ovat terveysriski jos univelkaa kertyy liikaa.

– Heräämis- ja nukahtamisajat kannattaa pitää mahdollisimman säännöllisinä silloin kun se on mahdollista. Näin unettomuus ja väsymys saadaan rajatuksi haasteellisten työvuorojen aikaan. Yövuorot lyhentävät nukkumisaikaa joka tapauksessa. Silloin kannattaa vain nukkua niin pitkään kuin suinkin pystyy, sanoo tutkija Päivi Vanttola Työterveyslaitoksesta.

Lähes neljäsosa suomalaisista työntekijöistä tekee vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa, ja viidennes heistä kärsii vuorotyöhön liittyvästä unihäiriöstä. – Vuorotyöunihäiriöstä kärsivät palautuvat vapaapäivien aikana hitaammin kuin muut. Puolet heistä on vapaa-aika...

Jotta empatiakykyä voisi tukea, tulisi tietää, ”paljonko sitä on”. Sitä tulisi osata mitata, bloggaa Jarno Turunen Työte...
03/06/2021
Hei hoivan ammattilainen, pitäisikö empatiaa mitata? - Työterveyslaitos

Jotta empatiakykyä voisi tukea, tulisi tietää, ”paljonko sitä on”. Sitä tulisi osata mitata, bloggaa Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta. https://www.ttl.fi/blogi/hei-hoivan-ammattilainen-pitaisiko-empatiaa-mitata/

Jotta empatiakykyä voisi tukea, tulisi tietää, ”paljonko sitä on”. Sitä tulisi osata mitata. Pitäisi osata kertoa edes vaikkapa kämmeniään heiluttaen, kuinka paljon koin tänään työssäni empatiaa, bloggaa Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.

03/06/2021
Koulutukset koko työyhteisölle

Työelämä muuttuu – pysyykö tiimisi mukana? Meiltä löydät luotettavimmat koulutukset työhyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja työterveydestä.

Tutustu kaikkiin käytännönläheisiin koulutuksiimme 👉 www.ttl.fi/koulutus

Osoite

Topeliuksenkatu 41b
Helsinki
00251

Yleistä tietoa

Työterveyslaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Laki ja asetus työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta määrittävät toimintamme raamit. Kolmikantainen johtokunta johtaa, kehittää ja valvoo toimintaamme. Rahoituksemme perustuu sosiaali- ja terveysministeriön kautta saatavaan valtionapuun sekä ulkopuoliseen rahoitukseen. Tätä Facebook-sivua ylläpidetään Työterveyslaitoksen viestinnässä: [email protected] Lukijakommentoinnin vastuut ja käytänteet: https://www.ttl.fi/kayttoehdot/

Aukioloajat

Maanantai 08:15 - 16:00
Tiistai 08:15 - 16:00
Keskiviikko 08:15 - 16:00
Torstai 08:15 - 16:00
Perjantai 08:15 - 16:00

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Työterveyslaitos :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Työterveyslaitos :lle:

Videot

Lähellä hallituksen palvelut


Muut Valtion organisaatiot Helsinki :ssa

Näytä Kaikki

Kommentit

Hei! Työelämätieto-palvelunne on oikein hyvä, kun haluaa tarkastella tilastojen yhteenvetoja pinnallisella tasolla. Toivoisin kuitenkin tarkkuutta termistöjen osalta, jottei tapahtuisi väärinkäsityksiä. Kun sivuilla lukee 'Lataa raakadata' (esim. Kunta-alan työ ja koronan vaikutus työjärjestelyihin), niin oletan saavani raakadataa, jossa jokainen kyselyn vastaus on kirjaimellisesti raakana saatavilla, luonnollisesti anonymisoituna. Sen sijaan sivusto tarjoaa tiedostoa, jossa on sama tietosisältö kuin sivulla nähtävillä - eli mittari-/kysymyskohtainen keskiarvo/lukema per ryhmittelevä muuttuja. Tämä ei ole enää raakadataa sanan oikeassa merkityksessä, vaan kuvaajien numerotiedot tms. Puhumattakaan siitä, että muuttujat on em. ladattavassa tiedostossa koodattu Mxx -muotoon eli mene ja tiedä mitä kysymystä mikäkin muuttuja vastaa. :)
EVERY BODY SHOULD PAY ATTENTION TO THIS, IT REALLY SUPPORT MY BUSINESS AND HELPED ME AL LOT IN MY FINANCIAL NEEDS. My passion to trade has grew so big , Mr David Brown have made my world beautiful for earning $6,570 on my little investment of $650 , I was always losing on options market .. Ever since I invest with David Brown, i was always on the good side. He never gamble with me but trade for me,,, all Thanks to David Brown for my wonderful earning..I fully recommend Him to you to also share this great experience with me Contact him.You can reach him via. Email on [email protected] WhatsApp Number : +13257350931 "Success doesn’t come to you, You go to it... I’m not the one to call you to invest and have a bright financial situation. If you know what’s right, you’re supposed to contact him now and start trading ASAP"
Kiitos kaikille aamun seminaariin osallistuneille! Kiitos Työterveyslaitos Riikka Pajala ja Johannat!
Seurasin hetken YLEn corona keskustelua (30.3), jossa organisaatiomme edustaja ponnekkaasti ilmaisi kerta toisensa jälkeen että hengityssuojainten käytöstä ei ole hyötyä virustartuntojen ehkäisemissä. Tästä herää kysymys, miksi siis terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät suojaimia, jos niistä ei ole hyötyä vaan ennemminkin haittaa, kuten asiantuntijanne kertoi.
Järjestämme maksuttoman ajankohtaistilaisuuden työympäristöasioista torstaina 12.12.2019 klo 13.30 - 15.30 Paikka: Työterveyslaitos, Kuopio (Neulaniementie 4) Kahvitarjoilu Tule kuulemaan ja juttelemaan ajankohtaisista työympäristöasioista! Voit osallistua myös Skype-yhteydellä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 5.12. Ystävällisin terveisin, Työterveyslaitoksen Kuopion työympäristöväki Mika, Milja, Noora, Pasi, Pirjo ja Tuula
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/843884fa-532d-4607-b1fe-37d5d474e6ee?fbclid=IwAR2qIJhIqNbovJOcS0TMtxTTLXABAVQn7hJUt_heNkXdevgXMiw6t1WnbOY Terveisiä vain kovasti dosentti Markku Sainiolle. Hänenkin on nyt alettava antamaan oikeaa tietoa ja lopetettava huuhaa ONNELLISUUSKYYKKY ja huuhaa DNRS hömpän opettaminen luennoillaan. Ne eivät toimi sisäilmasairauksissa.
" vaikkei perusteellisissa tutkimuksissa löydy lääketieteellistä syytä, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainio." https://www.mediuutiset.fi/uutiset/marianordinit-osuvat-kohtaan-mihin-me-laakarit-emme-osu-stressikoneisto-voi-laukaista-yllattavan-voimakkaita-ja-totaalisesti-pysayttavia-oireita/852a023c-be6a-4dee-b51f-faf6c14ce52b?ref=facebook%3Ab652&fbclid=IwAR0_x-oslV9-pRMVBb0y7LMN4Qy89UK7fT6_80ZY7r4t4wwkpTUubFEG0fM No ei tietenkään mitään löydy jos homemikrobitoksiinivaurioisesta rakennuksesta ei edes etsitä sitä "ALKUSYYTÄ," eikä kaiveta sitä esiin eikä poisteta vain mekaanisesti. Jos yritetään poistaakin, niin petollisesti lisämyrkytyksin kuten meillä tekivät useita petoksia mitä suojeli virlkamiehet, viranomaiset ja jopa KHO. Näköjään pahoja petoksia täälläkin: ""Työryhmää vetävä Katja Hjerppen mukaan on suuri ongelma, ettei rakennuksen todellista kuntoa ole koskaan kunnolla tutkittu. – On pyritty todistelemaan jopa kyseenalaisin keinoin rakennuksen hyvä kunto. Esimerkiksi tilat desinfioitiin ja välittömästi sen jälkeen otettiin pintasivelynäyte ja medialle kerrottiin sitten, että näytteiden tulokset ovat hyviä, Katja Hjerppesanoo. Näytteiden tulosten perusteella koulu julistettiin terveelliseksi tilaksi."" https://yle.fi/uutiset/3-11040376?fbclid=IwAR2uqlNMvRNixM0OcSONYh9jI-Skh7gYQD32DAJ8Va1AmLEDfXQjwQt8mVg Onko setä Sainio tai kukaan siedättäjistä koskaan maininnut yhdessäkään esiintymisessään tai kirjoittanut kirjoituksisaan petollisista homedesinfioinneista biosidimyrkyillä ja näiden jälkeisistä petollisesti otetuista näytteistä sisäimatukimusten yhteydessä. Niillähän on erittäin suuri merkitys kun petollisia tuloksia käytetään syyttömänä terveytensä menettäneitä vastaan. Terveystarkastajat, STM, TTL,THL ja moni muu porukka joka pakoilee vastuutaan ja mielistelee vakuutusyhtiöitä. Liite petoksesta mistä on tietoa THL:n tutkijaprofessorilla ja Eduskunnan sisäilmatyöryhmän vetäjällä Satu Hassi, mitä ovat tehneet sen eteen, että nuo petokset olsivat loppuneet kokonaan tässä maassa ????
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f613516f-a47e-48fa-8455-baca46da0924?fbclid=IwAR2x06WN6Dbhrelxl5WG2QpW5w0yoj35zU5EDckAnAjFPViKiDQZQZCFXc8 TERVEYS Terveys Terveysuutiset Maria Nordin lupaa hengenvaarallisen allergian voivan parantua ajattelun voimalla - Lääkäri: ”Absurdia, virheellistä ja vaarallista” maanantai 07.10.2019 klo 18:44
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B978012409548911454X?fbclid=IwAR1t9t5IONeDot_omWJT4-lSZABDXvoxlitjMGHvRU5HSl2oqQl2lh32YNA Onneksi on saatavilla oikeaakin tietoa: Reference Module in Earth Systems and Environmental Sciences Encyclopedia of Environmental Health (Second Edition) 2019, Pages 1-9 Encyclopedia of Environmental Health Dampness and Mold Hypersensitivity Syndrome as an Umbrella for Many Chronic Diseases—The Clinician’s Point of View Author links open overlay panelTamaraTuuminenKirsiVaaliVilleValtonen Show more https://doi.org/10.1016/B978-0-12-409548-9.11454-XGet rights and content Abstract Currently there is extensive knowledge on many aspects of mold-related disease, but dampness and mold hypersensitivity syndrome (DMHS) is a broader definition than mold-related disease. It comprises seemingly nonrelated sequelae that however are all influenced by an exposure to dampness microbiota. In exposed individuals these diseases occur far more often than purely by chance. DMHS is related to some extent to environmental intolerances, such as multiple chemical sensitivity (MCS) and electromagnetic (EMS). The aim of this review is to highlight the association of DMHS with intolerances to many environmental factors, such as autoimmunity, chronic fatigue syndrome (CFS) and cancer. A variety of underlying mechanisms are involved that are not presented here. With this communication we want to challenge the attitudes and share our clinical experience. Keywords AutoimmunityCancerChronic fatigue syndromeDampness and mold hypersensitivity syndromeElectromagnetic hypersensitivityMicrobiotaMultiple chemical sensitivityMycotoxinsPostural orthostatic tachycardiaRecurrent infectionsSinusitis
https://homepakolaiset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Homepakolaiset-ry-kysymyksia-STM-TTL-12-9-2019.pdf?fbclid=IwAR1WziDoy5wL-BnKTihjmvy2IUuKxoFOC9UWD0H2TBZb3vrx-3i2nzf1lw8 Kysymyksiä sosiaali- ja terveysministeriölle ja Työterveyslaitokselle 12.9.2019 Työterveyslaitos on muutaman viime vuoden ajan viestinyt ja kouluttanut sisäilmaan liittyvien oireiden ja oireiluherkkyyden johtuvan peloista ja huolesta. Viestinnän tyyli on ollut asiaton ja sairastuneita pilkkaava. Lisäksi kunnollista näyttöä näille väitteille ei ole esitetty. Tästä seuraavassa kaksi esimerkkiä: Valtionkonttorin sisäilmaseminaari 12.9.2017. https://www.youtube.com/watch?v=WWaGp7MGvNk ”Tää mekanismi, joka siis oikeasti on se asiantuntijoiden näkemys siitä, että tavallaan on tää hälytysreaktion poikkeava herkistyminen siellä aivoissa, ni täs on tämmönen ympäristöherkän kanadalaisen henkilön kehittämä treenausohjelma ja sillä paranee ihmiset ihan totaalisesti. Ja täl on sata parantunutta, ihan täydellisesti, ja nää on ollut oikeesti homepakolaisia.” Markku Sainio, Työterveyslaitos ID Helsinki, Tilaisuus Projektisisustamisen ammattilaisille Tapahtumakeskus Telakalla 9.9.2019. https://www.idhelsinki.fi/ohjelma2019 Yleisökysymys luennolla: [edellä luennoitsija on avannut aikuisten reaktiota: sisäilmaoireet liittyvät pelkoihin]: Näetkö että tämä mekanismi toimii myös esimerkiksi lapsilla, teen töitä kouluyhteisöjen kanssa, onko heillä siis sama reaktio, että he pelkäävät? Markku Sainio, Työterveyslaitos: ”Lapsilla se tulee taas niinpäin, että kun opettajilla, ..kun katsotaan jotain ammattiryhmää niin opettajilla on eniten tätä ympäristöherkkyyttä. Miten nää tarttuu, nää tarttuu niin jos opettajat on et UH [nyrpistää nenäänsä oireilun merkiksi] - ei tartte ees sanoo mitään - ja perheissä tarttuu, sen takia on niin tärkee että tähän puututaan koska oikeesti tää siirtyy. Tää ei oo vaan sisäilma vaan tuulivoima ja erilaiset tekijät, tää on ihan sama niitten kanssa, ja silloinhan ne ihmiset on sitä mieltä et niiden eläimetkin reagoi...” Vastaavaa viestiä on välitetty useissa, monille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Tässä yhteydessä on myös selkeästi ja toistuvasti viestitty, että sisäilmaan liittyvää oireilua voidaan menestyksekkäästi hoitaa erilaisilla markkinoilla olevilla kaupallisilla mielenhallintamenetelmillä (mm. DNRS), joita Suomessa on markkinoinut esimerkiksi Maria Nordin hyvin vahvoin ja kyseenalaisin terveyslupauksin, tai mm. kognitiivisen terapian avulla. Erilaisten koulutus- ja luentokiertueiden lisäksi tästä aiheesta on näkyvästi viestitty mediassa (esim. Helsingin Sanomat, Lääkärilehti, YLE, MTV3, Voi Hyvin -lehti) ja kirjoitettu useita artikkeleita erilaisiin julkaisuihin (esim. Duodecim-lehti: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/15/duo13835). Tällainen viestintä asiantuntijalaitokselta vaikuttaa rom***avasti ihmisten elämään. Se estää varhaisen puuttumisen oireiluun vakavampien sairastumisten ehkäisemiseksi ja katkoo jo sairastuneiden työ- ja toimintamahdollisuuksia. Olemme havainneet, että asenteet sisäilmasta oireileviin ja sairastuneisiin ovat huolestuttavalla tavalla koventuneet. Yhä useammin sisäilmaan liittyvä oireilu tulkitaan sisäilman epäpuhtauksille altistumisen sijaan turhaksi huoleksi ja peloiksi. Sairastuneet saavat usein terveydenhuollossa epäempaattista kohtelua sen sijaan, että tulisivat ongelmineen kohdatuiksi, tutkituiksi, hoidetuiksi ja autetuiksi. Monilla työpaikoilla on peruttu sisäilmasta sairastuneille räätälöityjä työjärjestelyjä, joiden avulla hyvin sairaatkin ovat pystyneet jatkamaan työssä. Tiedossamme on myös, että joissakin työterveys- ja kouluterveydenhuolloissa on suositeltu sisäilmaongelmien vuoksi vakavasti oireileville lapsille ja aikuisille sopivien työ- ja opetusjärjestelyiden ja altistuksen katkaisemisen sijaan yllä mainittuja aivoharjoitustekniikoita, joilla oireet voisi ”samm***aa”. Viestintä on ollut niin kattavaa, että asenteet ovat koventuneet myös laajemmin yhteiskunnassa. Moni sairastunut kertoo nyt lähipiirinsä ymmärtämättömyydestä ja yksin jäämisestä. Joissakin kunnissa on myös tapahtunut selkeitä asennemuutoksia suhteessa sisäilmaongelmaisiin rakennuksiin: korjaussuunnitelmista keskustelun ovat korvanneet toteamukset: oireet johtuvatkin ihmisten peloista. Monissa kunnissa ollaan hyvin hämmentyneitä, kun viesti ammattilaisilta on ristiriitaista: kuinka oireileviin tulisi suhtautua, kuinka tulisi toimia? Sairastuneiden ahdinko näkyy meille potilasjärjestöön nyt merkittävämmin kuin koskaan aiemmin. Emme ole löytäneet tällaiselle viestinnälle minkäänlaisia tieteellisiä perusteita. Missään ei ole esitetty sellaisia laadukkaita lähteitä, joissa osoitettaisiin rakennuksissa tapahtuvan oireilun liittyvän pelkoihin ja huolestumiseen ja siihen auttavan erilaisten mielenhallintatekniikoiden ja terapioiden. Tässä yhteydessä sivuutetaan myös jatkuvasti paljon tutkimusta sisäilman epäpuhtauksiin liittyvistä terveysriskeistä. Sekä yksittäisillä kansalaisilla että meillä järjestönä on tästä viestinnästä useita kysymyksiä, joihin toivomme vastauksia. Toimitamme nämä kysymykset sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon, josta toivomme ne ohjattavan tästä vastaaville henkilöille. KYSYMYKSIÄ 1. Miten tällaista viestintää perustellaan tieteellisesti? Missä yksittäisissä tutkimuksissa on todettu sisäilmaan liittyvien oireiden johtuvan nimenomaan peloista/huolista/ehdollistumisesta tai jostakin muusta, altistumisesta riippumattomasta tekijästä? Pyydämme kattavaa listaa tutkimuksista, joilla tätä viestiä perustellaan. Pyydämme vain seuraavia tutkimuksia: a) tutkimuksia, joissa nimenomaan sisäilmaan liittyvän oireilun on havaittu johtuvan tällaisista ehdollistumiseen/pelkoihin/huoleen liittyvistä mekanismeista b) tutkimuksia, joissa nimenomaan sisäilmaan liittyvän oireilun/sairastamisen on todettu olevan hoidettavissa vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen/ehdollistumiseen/huoleen ja pelkoihin. 2. Miten sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen alaisissa laitoksissa huolehditaan siitä, ettei tällaisia stressin, traumojen ja ehdollistumisen hoitoon tarkoitettuja menetelmiä käytetä altistumisesta johtuvien oireiden ja sairauksien hoitoon? Esitämme tässä yhteydessä myös seuraavat kysymykset, joita on esitetty mm. tässä Twitter-ketjussa Työterveyslaitokselle (lue koko ketju kysymyksineen: https://homepakolaiset.fi/yhdistys/vaikuttamistyo/kirjaamo-stm-12-9-2019-liite ) 3. Työterveyslaitos on esittänyt, että DNRS-menetelmä on auttanut sisäilmasta oireilevia. Mihin se tarkemmin ottaen on auttanut: millaisista oireista ja sairauksista on kyse? Millaisiin sisäilmaan liittyviin oireisiin menetelmä ei ole auttanut? Mitä avunsaannilla ja paranemisella tässä yhteydessä tarkoitetaan? 4. Mistä löytyy dokumentaatiota siitä, että DNRS-menetelmä on auttanut sisäilmaoireista kärsiviä? Miten tämä on todettu ja kuka tämän on todennut? Onko Työterveyslaitos tehnyt tällaista koontia ja selvitystä? Onko julkisuuslakiin vedoten näitä koonteja ja tuloksia mahdollista saada nähtäväksi? 5. Perustuvatko Työterveyslaitoksen tiedot ”paranemisista” Maria Nordinin markkinaväittämiin? Jos eivät, mihin ne perustuvat? 6. Työterveyslaitos on kertonut DNRS-menetelmästä sisäilmasta sairastuneiden hoidossa: "Lisää tieteellistä näyttöä toki tarvitaan." Mitä näyttöä menetelmästä nyt on olemassa? 7. Jos Työterveyslaitos suosittaa menetelmää, jota ei ole lainkaan tieteellisesti tutkittu, miksi? Onko tällainen muutoinkin toiminnassanne tavallista? 8. DNRS-menetelmän kehittäjä, hieroja Annie Hopper, on todennut menetelmän auttavan vasta kun epäterveellinen altistuminen on loppunut. Työterveyslaitoksen edustajat eivät kuitenkaan puhu mitään altistumisen välttämisestä. Miksi? 9. Työterveyslaitos on kirjoittanut, että koska sisäilmasta sairastuneet ovat saaneet apua DNRSmenetelmästä, siitä kannattaa kertoa. Sisäilmasta sairastuneet kertovat hyvin monenlaisista avuista oireiluunsa, mm: altistuksen välttäminen (ehdoton nro 1), ruokavaliot, lisäravinteet, eri hoitoprotokollat kuten Shoemaker, monet lääkkeet, erilaiset kehohoidot, kelaatioterapia. Mikä on kantanne siihen, kannattaako näidenkin toimivuudesta kertoa? Mikä on sopiva näytön vaatimustaso, kun esitellään erilaisia hoitomuotoja sisäilmasta oireileville ja sairastuneille? 10. Miten Työterveyslaitos suhtautuu DNRS-ohjelman suosittelemiseen terveydenhuollossa sisäilmasta oireileville lapsille? 11. Kun käsitykset oireiden syistä ovat näin poikkeavia, on vallankäyttäjällä aina erityinen riski ja vastuu. Tiedossamme on niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin vahingoittumisia, kun sisäilmasta sairastuneet henkilöt ovat ryhtyneet käyttämään suosittelemianne menetelmiä. Miten on varmistettu potilasturvallisuus tällaisia suosituksia/toteamuksia esitettäessä? Kuinka vältetään potilaiden fyysinen ja psyykkinen vaurioituminen, kuten traumatisoituminen? 12. Mikä lasketaan ”Työterveyslaitoksen viralliseksi ohjeeksi”? Kiistääkö Työterveyslaitos, että sellaisia koulutuskierroksia, seminaareja, webinaareja tai lääkäreiden koulutuspäiviä tms. ei ole ollut, joissa olisi kerrottu menetelmästä, suositeltu sen käyttöä ja ohjattu potilaita siedättymään altisteille aivotreenimenetelmää käyttämällä? 13. Kun julkisen laitoksen edustaja esiintyy julkisen laitoksen edustajana ja käyttää laitoksen tunnuksia viestinnässä, voiko yleisö luottaa siihen, että tässä yhteydessä esitetään laitoksen virallisia näkemyksiä? 14. Jos Työterveyslaitos ”ei ole antanut mitään virallisia ohjeita”, niin mistä mielestänne johtuu, että tätä menetelmää tarjotaan mm. työpaikoilla sisäilmasta oireileville sen sijaan, että ohjeistettaisiin järkevästi välttämään altistusta ja sen mukanaan tuomaa vakavampaa sairastumisriskiä? Helsingissä 12.9.2019 Ystävällisesti, Homepakolaiset ry Meitä sairastuneitakin kiinnostaa! Kertokaa ihmeessä ihan julkisesti mitä vastaatte!