Työterveyslaitos

Työterveyslaitos Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Avaa kuten tavallisesti

Resilientissä organisaatiossa ihmisiä johdetaan arvostavasti ja muutoksiin varaudutaan. Aiheesta puhutaan myös Työtervey...
09/11/2020
Resilienssi auttaa sote-organisaatiota selviämään - Työterveyslaitos

Resilientissä organisaatiossa ihmisiä johdetaan arvostavasti ja muutoksiin varaudutaan. Aiheesta puhutaan myös Työterveyshuollon ajankohtaispäivässä 8.12. https://www.ttl.fi/blogi/resilienssi-auttaa-sote-organisaatiota-selviamaan/

Resilientin organisaation tunnistaa erityisesti siitä, että ihmisiä johdetaan arvostavasti, yhteistyötä rakennetaan määrätietoisesti sekä erilaisiin muutoksiin ja häiriöihin varaudutaan. Mervi Niemi Työterveyslaitoksesta bloggaa siitä, miten sote-alan ammattilaiset arvioivat oman organi...

Tervetuloa seuraamaan Psykologinen turvallisuus työyhteisössä -webinaariamme 24.11.2020 klo 10:00!Miten kehittää työyhte...
09/11/2020

Tervetuloa seuraamaan Psykologinen turvallisuus työyhteisössä -webinaariamme 24.11.2020 klo 10:00!
Miten kehittää työyhteisön psykologista turvallisuutta? Webinaarissa organisaatiokonsultti Olli Viljanen (Humap Oy) ja erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala (Työterveyslaitos) keskustelevat psykologisesta turvallisuudesta työyhteisössä ja esittelevät keinoja sen edistämiseen.
Lue lisää ja ilmoittaudu: https://koulutus.ttl.fi/Koulutukset/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/6659

Tarjolla erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteiskuntaan ja tulevaisuuden työelämään! Haemme viittä tutkimusp...
09/11/2020
Haemme viittä tutkimusprofessoria - Tavoitteena työkykyinen Suomi – Työterveyslaitos

Tarjolla erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteiskuntaan ja tulevaisuuden työelämään! Haemme viittä tutkimusprofessoria tekemään korkeatasoista tutkimusta kanssamme.

https://hyvatyo.ttl.fi/rekrytointi-tutkimusprofessorit

Tehtäviin kuuluu tieteellinen johtaminen omalla tutkimusalueellaan ml. tutkimusprojektien suunnittelu ja toteutus sekä rahoituksen hankkiminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja oman tutkimusalueen tutkimustiedon käytön edistäminen työelämässä, osaamisen kehittäminen ja kv-yhteistyön keh...

Miten teidän organisaatiossa on varauduttu yllättäviin muutoksiin? Resilientti organisaatio -verkkokoulutuksen avulla sa...
09/11/2020

Miten teidän organisaatiossa on varauduttu yllättäviin muutoksiin?

Resilientti organisaatio -verkkokoulutuksen avulla saat välineitä kehittää organisaatiosi uudistumiskykyä eli resilienssiä. Tule mukaan! https://www.ttl.fi/koulutus/resilienssi-verkkokoulutus/

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet korona-ajasta hienosti. Jatketaan samaan malliin ja pidetään koronaepidemia kuriss...
06/11/2020
Koronavirus - Opasteet ja huoneentaulut työpaikoille koronatartuntojen ehkäisemiseksi

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet korona-ajasta hienosti. Jatketaan samaan malliin ja pidetään koronaepidemia kurissa jatkossakin!

Täältä löydät tarkistuslista työpaikkojen koronariskin arviointiin sekä erilaisia viestintämateriaaleja, joita voi tulostaa ja kiinnittää esimerkiksi taukotilojen, aulojen, hissien ja kokoushuoneiden seinälle tai työpisteisiin.

Olemme laatineet työpaikkojen käyttöön viestintämateriaaleja, joita voi tulostaa ja kiinnittää esimerkiksi taukotilojen, aulojen, hissien ja kokoushuoneiden seinälle tai työpisteisiin. Tutustu ja hyödynnä!

Luonnonvalon puute päivällä keventää yöunta ja altistaa kaamosmasennukselle. Pimeän haittoja voi kuitenkin ehkäistä.
06/11/2020
Valon puute voi sekoittaa vuorokausirytmin – ajoita ulkoilu aamuun - Työpiste

Luonnonvalon puute päivällä keventää yöunta ja altistaa kaamosmasennukselle. Pimeän haittoja voi kuitenkin ehkäistä.

Valo on elimistön uni-valverytmin tärkein tahdistaja. Luonnonvalon puute päivällä keventää yöunta ja altistaa kaamosmasennukselle. Pimeän haittoja unelle voi kuitenkin ehkäistä.

Mikä työterveysyksikkönne toiminnassa muuttui koronan takia? Miten vastasitte haasteisiin? Miten onnistuitte? Vielä ehdi...
06/11/2020
Laatuverkoston laatukilpailu 2020 - osallistu

Mikä työterveysyksikkönne toiminnassa muuttui koronan takia? Miten vastasitte haasteisiin? Miten onnistuitte? Vielä ehditte kertoa tarinanne ja osallistua laatukilpailuun.

Tutustukaa ohjeisiin ja täyttäkää lomake. Helppoa!

Työterveyslaitos jakaa vuosittain Työterveyshuollon Laatupalkinnon. Palkinto myönnetään suomalaiselle työterveysyksikölle tuloksekkaasta laadun kehittämistyöstä. Palkinnon avulla Työterveyslaitos haluaa kannustaa työterveysyksikköjä oman toiminnan kehittämiseen ja samalla tehdä työt...

Tiesitkö, että vielä tänäkin päivänä työntekijät altistuvat vaarallisille kemikaaleille? Biomonitorointi on kehitetty au...
06/11/2020
Biomonitorointi tutuksi -verkkovalmennus - Työterveyslaitos

Tiesitkö, että vielä tänäkin päivänä työntekijät altistuvat vaarallisille kemikaaleille? Biomonitorointi on kehitetty auttamaan työterveyshuoltoja ja työsuojeluhenkilöstöä kartoittamaan ja ennaltaehkäisemään haitallisia altistumistilanteita. Yhdessä kohti turvallisempaa työtä! Lue lisää ja osallistu koulutukseen!

Biomonitoroinnilla tutkitaan altistumista kemikaaleille. Koulutus antaa valmiudet hyödyntää biomonitorointia osana hyvää työterveyshuoltoa ja työsuojelua.

Teknologian käyttöönotossa ihminen on nostettava keskiöön. Digiosaaminen on esillä myös Työterveyshuollon ajankohtaispäi...
05/11/2020
Näin uudistat onnistuneesti - Työterveyslaitos

Teknologian käyttöönotossa ihminen on nostettava keskiöön. Digiosaaminen on esillä myös Työterveyshuollon ajankohtaispäivässä 8.12.

Arki muuttuu, kun työtila vaihtuu tai työssä käytettävä teknologia uudistuu. Miten prosessista selviää? Lue blogista asiantuntijoiden vinkit.

Tarjolla erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteiskuntaan ja tulevaisuuden työelämään! Haemme viittä tutkimusp...
05/11/2020
Haemme viittä tutkimusprofessoria - Tavoitteena työkykyinen Suomi – Työterveyslaitos

Tarjolla erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteiskuntaan ja tulevaisuuden työelämään! Haemme viittä tutkimusprofessoria tekemään korkeatasoista tutkimusta kanssamme.

Tehtäviin kuuluu tieteellinen johtaminen omalla tutkimusalueellaan ml. tutkimusprojektien suunnittelu ja toteutus sekä rahoituksen hankkiminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja oman tutkimusalueen tutkimustiedon käytön edistäminen työelämässä, osaamisen kehittäminen ja kv-yhteistyön keh...

Nolla tapaturmaa -foorumin seminaari järjestettiin tänä vuonna verkossa. Seminaarista jäi innostunut mieli ja muistiinpa...
05/11/2020
Ei tehrä tästä ny numeroo… mutta turvallisuus on onnistumisia! - Työterveyslaitos

Nolla tapaturmaa -foorumin seminaari järjestettiin tänä vuonna verkossa. Seminaarista jäi innostunut mieli ja muistiinpanolehtiöllinen ideoita, bloggaa Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitoksesta.

Nolla tapaturmaa -foorumin perinteikäs seminaari järjestettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran verkossa. Seminaarista jäi innostunut mieli ja muistiinpanolehtiöllinen ideoita, bloggaa Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitoksesta.

Työterveyshuollon tulevaisuus. Miten selviytyä uudessa tilanteessa? Etäpalvelut. Työkykyriskien tunnistaminen ja hallint...
04/11/2020
Työterveyshuollon ajankohtaispäivä 8.12.2020

Työterveyshuollon tulevaisuus. Miten selviytyä uudessa tilanteessa? Etäpalvelut. Työkykyriskien tunnistaminen ja hallinta. Mielenterveys ja korona. Päivänpolttavat aiheet ja äänessä todelliset asiantuntijat. Sinäkin ehdit vielä mukaan. Ilmoittaudu nyt!

Työterveyshuollon ajankohtaispäivä 8.12.2020 Helsinki. Työterveyden ykköstilaisuus kokoaa työterveyden, työhyvinvoinnin ja henkilöstöhallinnon toimijat yhteisten asioiden äärelle. Ilmoittaudu mukaan!

Miksi emme työskentelisi nykyistä enemmän ulkona? Taina Kinnari ja Annu Haapakangas pohtivat blogikirjoituksessaan ulkon...
04/11/2020
Miksi emme työskentelisi enemmän ulkona? - Työterveyslaitos

Miksi emme työskentelisi nykyistä enemmän ulkona? Taina Kinnari ja Annu Haapakangas pohtivat blogikirjoituksessaan ulkona työskentelyn hyötyjä.

Useat meistä tekevät yhä enemmän etätöitä, ja kevään ja kesän aikana moni normaalisti sisätiloissa työskentelevä teki töitä kesämökkirannassa tai yleisessä puistossa. Haluaisimmekin kysyä sinulta, joka työskentelet siistissä sisätyössä: mikset alkaisi työskennellä useammin ...

Etätyö on pitänyt koronatartunnat kurissa. Vain 10% korona-altistumisista on tapahtunut työpaikoilla. Organisaatiot, pan...
04/11/2020
Pääkirjoitus: Eivät etätyöt pelkästään iloa tuota - Kouvolan Sanomat

Etätyö on pitänyt koronatartunnat kurissa. Vain 10% korona-altistumisista on tapahtunut työpaikoilla.

Organisaatiot, panostattehan nyt etätyön sujumiseen, jotta pitkä etätyöputki ei ala synnyttää myös kielteisiä vaikutuksia! 👍

Työterveyslaitoksen tutkimus keväällä kertoi etätöiden parantaneen työntekijöiden elämänlaatua. Monien ajankäyttö tehostui, eikä työmatkoihin tarvinnut enää uhrata vapaa-aikaa.

Huomio esihenkilöt ja henkilöstö työpaikoilla. Olemme tehneet teille räätälöidyt sivut "Sisäilma työpaikalla". Sivut tar...
04/11/2020
Älä jää yksin sisäilma-asioissa! Tutustu uuteen Sisäilma työpaikalla -materiaaliin - Työterveyslaitos

Huomio esihenkilöt ja henkilöstö työpaikoilla. Olemme tehneet teille räätälöidyt sivut "Sisäilma työpaikalla".

Sivut tarjoavat nopeasti ja helposti omaksuttavaa tietoa sisäilmasta ja sisäilmaongelmien ratkaisusta. Materiaalissa on avattu sisäilmahaasteisiin liittyvää prosessia ja toimijoiden rooleja videoiden ja kuvien avulla.

Materiaali on maksuton ja tuotettu yhdessä Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman osallistujien kanssa. Monilta esimiehiltä saadut kommentit ovat olleet suureksi avuksi materiaalin työstössä. Kiitos kaikille kommentoijille!

Työterveyslaitos on julkaissut verkkosivuillaan esihenkilöille ja henkilöstölle suunnatun Sisäilma työpaikalla -materiaalin.

03/11/2020
Live: Miltä koronapandemia näyttää työpaikkojen näkökulmasta?

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet korona-ajasta hienosti. Jatketaan samaan malliin ja pidetään koronaepidemia kurissa jatkossakin!

Eilisen Korona ja työpaikat -mediatilaisuutemme tallenne katsottavissa kaksi viikkoa.

https://www.youtube.com/watch?v=5VMW2Pwd1vc

Tervetuloa linjoille maanantaina 2.11. klo 11–n.12 Tiedotustilaisuus striimataan suorana verkkolähetyksenä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työn...

Omaa kykyään kohdata muutokset voi vahvistaa läpi elämän. Resilienssin rakennuspalikoita ovat muun muassa itsetuntemus, ...
03/11/2020
Muutoskyky auttaa menemään uutta kohti - Työpiste

Omaa kykyään kohdata muutokset voi vahvistaa läpi elämän. Resilienssin rakennuspalikoita ovat muun muassa itsetuntemus, ammattirooli ja positiiviset tunteet, sanoo Anna Tienhaara Työterveyslaitoksesta.

Omaa resilienssiään eli kykyään kohdata muutokset voi vahvistaa läpi elämän. Resilienssin rakennuspalikoita ovat esimerkiksi itsetuntemus, ammattirooli ja positiiviset tunteet.

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet koronavuodesta hyvin - hienoa!Työsuojelu on yksi syy siihen, että työpaikoilla on ...
02/11/2020
Työterveyslaitos: Kymmenen prosenttia korona-altistumisista työpaikoilla – nyt kysytään turnauskestävyyttä: miten estetään, ettei kukaan jää yksin?

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet koronavuodesta hyvin - hienoa!

Työsuojelu on yksi syy siihen, että työpaikoilla on ollut tartuntoja verrattain vähän. Työpaikoilla ryhdyttiin nopeasti tekemään riskianalyysiä ja toimenpiteitä, kiittelee Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

https://yle.fi/uutiset/3-11622235

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet koronavuodesta hyvin, arvioi Työterveyslaitos.

Koronavirus ei juurikaan ole levinnyt suomalaisilla työpaikoilla. Vain noin 10 prosenttia suomalaisten kartoitetuista ko...
02/11/2020
Korona ei juurikaan ole levinnyt työpaikoilla

Koronavirus ei juurikaan ole levinnyt suomalaisilla työpaikoilla. Vain noin 10 prosenttia suomalaisten kartoitetuista korona-altistumisista näyttää saaneen lähtönsä työpaikoilta.

Hyvin onnistuneita riskinarviointeja ja riskinhallintatoimia suomalaiset työpaikat 👏 Pidetään tämä jatkossakin!

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet koronaviruspandemiasta suhteellisen hyvin, kertoo Työterveyslaitos.

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet korona-ajasta hyvin.Etätyön jatkuminen on haaste työhyvinvoinnille. Etäjohtamisess...
02/11/2020
Työterveyslaitos: Koronavirus ei juurikaan ole levinnyt työpaikoilla – Suurimmat tartuntaryppäät olleet kausityöläisten yhteisasumisessa maatalous- ja rakennusaloilla

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet korona-ajasta hyvin.

Etätyön jatkuminen on haaste työhyvinvoinnille. Etäjohtamisessa henkistä hyvinvointia suojelevat samat johtamisen tavat kuin lähijohtamisessakin: työn hallinnan tunteen tukeminen, arvostus ja ponnistelusta palkitseminen, oikeudenmukaisuus, saatavilla oleminen ja työn merkityksellisyyden ylläpitäminen.

https://www.kaleva.fi/tyoterveyslaitos-koronavirus-ei-juurikaan-ole-levi/3068702

Pitkään jatkunut etätyöskentely haastaa työhyvinvointia.

Hienoa suomalaiset työpaikat! Koronavirus ei juurikaan ole levinnyt suomalaisilla työpaikoilla. Vain noin 10 prosenttia ...
02/11/2020
Koronavirus | Työterveyslaitos: Koronavirus ei ole juuri levinnyt työpaikoilla, tylsistyminen uhkaa etätyössä olevia

Hienoa suomalaiset työpaikat! Koronavirus ei juurikaan ole levinnyt suomalaisilla työpaikoilla. Vain noin 10 prosenttia suomalaisten kartoitetuista korona-altistumisista näyttäisi olevan saanut lähtönsä työpaikoilta. Työpaikkojen riskinarviointeihin ja niihin perustuviin torjuntatoimiin on on syytä panostaa jatkossakin.

Keväällä alkanut laaja etätyö jopa paransi työntekijöiden hyvinvointia. Nyt etätyöskentelyn haasteena ovat työntekijöiden tylsistyminen, epävirallisen vuorovaikutuksen vähyys ja puutteellinen ergonomia.

Osoite

Topeliuksenkatu 41b
Helsinki
00251

Yleistä tietoa

Työterveyslaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Laki ja asetus työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta määrittävät toimintamme raamit. Kolmikantainen johtokunta johtaa, kehittää ja valvoo toimintaamme. Rahoituksemme perustuu sosiaali- ja terveysministeriön kautta saatavaan valtionapuun sekä ulkopuoliseen rahoitukseen. Tätä Facebook-sivua ylläpidetään Työterveyslaitoksen viestinnässä: [email protected] Lukijakommentoinnin vastuut ja käytänteet: https://www.ttl.fi/kayttoehdot/

Aukioloajat

Maanantai 08:15 - 16:00
Tiistai 08:15 - 16:00
Keskiviikko 08:15 - 16:00
Torstai 08:15 - 16:00
Perjantai 08:15 - 16:00

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Työterveyslaitos :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Työterveyslaitos :lle:

Videot

Lähellä hallituksen palvelut


Kommentit

EVERY BODY SHOULD PAY ATTENTION TO THIS, IT REALLY SUPPORT MY BUSINESS AND HELPED ME AL LOT IN MY FINANCIAL NEEDS. My passion to trade has grew so big , Mr David Brown have made my world beautiful for earning $6,570 on my little investment of $650 , I was always losing on options market .. Ever since I invest with David Brown, i was always on the good side. He never gamble with me but trade for me,,, all Thanks to David Brown for my wonderful earning..I fully recommend Him to you to also share this great experience with me Contact him.You can reach him via. Email on [email protected] WhatsApp Number : +13257350931 "Success doesn’t come to you, You go to it... I’m not the one to call you to invest and have a bright financial situation. If you know what’s right, you’re supposed to contact him now and start trading ASAP"
Kiitos kaikille aamun seminaariin osallistuneille! Kiitos Työterveyslaitos Riikka Pajala ja Johannat!
Seurasin hetken YLEn corona keskustelua (30.3), jossa organisaatiomme edustaja ponnekkaasti ilmaisi kerta toisensa jälkeen että hengityssuojainten käytöstä ei ole hyötyä virustartuntojen ehkäisemissä. Tästä herää kysymys, miksi siis terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät suojaimia, jos niistä ei ole hyötyä vaan ennemminkin haittaa, kuten asiantuntijanne kertoi.
Järjestämme maksuttoman ajankohtaistilaisuuden työympäristöasioista torstaina 12.12.2019 klo 13.30 - 15.30 Paikka: Työterveyslaitos, Kuopio (Neulaniementie 4) Kahvitarjoilu Tule kuulemaan ja juttelemaan ajankohtaisista työympäristöasioista! Voit osallistua myös Skype-yhteydellä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 5.12. Ystävällisin terveisin, Työterveyslaitoksen Kuopion työympäristöväki Mika, Milja, Noora, Pasi, Pirjo ja Tuula
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/843884fa-532d-4607-b1fe-37d5d474e6ee?fbclid=IwAR2qIJhIqNbovJOcS0TMtxTTLXABAVQn7hJUt_heNkXdevgXMiw6t1WnbOY Terveisiä vain kovasti dosentti Markku Sainiolle. Hänenkin on nyt alettava antamaan oikeaa tietoa ja lopetettava huuhaa ONNELLISUUSKYYKKY ja huuhaa DNRS hömpän opettaminen luennoillaan. Ne eivät toimi sisäilmasairauksissa.
" vaikkei perusteellisissa tutkimuksissa löydy lääketieteellistä syytä, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainio." https://www.mediuutiset.fi/uutiset/marianordinit-osuvat-kohtaan-mihin-me-laakarit-emme-osu-stressikoneisto-voi-laukaista-yllattavan-voimakkaita-ja-totaalisesti-pysayttavia-oireita/852a023c-be6a-4dee-b51f-faf6c14ce52b?ref=facebook%3Ab652&fbclid=IwAR0_x-oslV9-pRMVBb0y7LMN4Qy89UK7fT6_80ZY7r4t4wwkpTUubFEG0fM No ei tietenkään mitään löydy jos homemikrobitoksiinivaurioisesta rakennuksesta ei edes etsitä sitä "ALKUSYYTÄ," eikä kaiveta sitä esiin eikä poisteta vain mekaanisesti. Jos yritetään poistaakin, niin petollisesti lisämyrkytyksin kuten meillä tekivät useita petoksia mitä suojeli virlkamiehet, viranomaiset ja jopa KHO. Näköjään pahoja petoksia täälläkin: ""Työryhmää vetävä Katja Hjerppen mukaan on suuri ongelma, ettei rakennuksen todellista kuntoa ole koskaan kunnolla tutkittu. – On pyritty todistelemaan jopa kyseenalaisin keinoin rakennuksen hyvä kunto. Esimerkiksi tilat desinfioitiin ja välittömästi sen jälkeen otettiin pintasivelynäyte ja medialle kerrottiin sitten, että näytteiden tulokset ovat hyviä, Katja Hjerppesanoo. Näytteiden tulosten perusteella koulu julistettiin terveelliseksi tilaksi."" https://yle.fi/uutiset/3-11040376?fbclid=IwAR2uqlNMvRNixM0OcSONYh9jI-Skh7gYQD32DAJ8Va1AmLEDfXQjwQt8mVg Onko setä Sainio tai kukaan siedättäjistä koskaan maininnut yhdessäkään esiintymisessään tai kirjoittanut kirjoituksisaan petollisista homedesinfioinneista biosidimyrkyillä ja näiden jälkeisistä petollisesti otetuista näytteistä sisäimatukimusten yhteydessä. Niillähän on erittäin suuri merkitys kun petollisia tuloksia käytetään syyttömänä terveytensä menettäneitä vastaan. Terveystarkastajat, STM, TTL,THL ja moni muu porukka joka pakoilee vastuutaan ja mielistelee vakuutusyhtiöitä. Liite petoksesta mistä on tietoa THL:n tutkijaprofessorilla ja Eduskunnan sisäilmatyöryhmän vetäjällä Satu Hassi, mitä ovat tehneet sen eteen, että nuo petokset olsivat loppuneet kokonaan tässä maassa ????
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f613516f-a47e-48fa-8455-baca46da0924?fbclid=IwAR2x06WN6Dbhrelxl5WG2QpW5w0yoj35zU5EDckAnAjFPViKiDQZQZCFXc8 TERVEYS Terveys Terveysuutiset Maria Nordin lupaa hengenvaarallisen allergian voivan parantua ajattelun voimalla - Lääkäri: ”Absurdia, virheellistä ja vaarallista” maanantai 07.10.2019 klo 18:44
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B978012409548911454X?fbclid=IwAR1t9t5IONeDot_omWJT4-lSZABDXvoxlitjMGHvRU5HSl2oqQl2lh32YNA Onneksi on saatavilla oikeaakin tietoa: Reference Module in Earth Systems and Environmental Sciences Encyclopedia of Environmental Health (Second Edition) 2019, Pages 1-9 Encyclopedia of Environmental Health Dampness and Mold Hypersensitivity Syndrome as an Umbrella for Many Chronic Diseases—The Clinician’s Point of View Author links open overlay panelTamaraTuuminenKirsiVaaliVilleValtonen Show more https://doi.org/10.1016/B978-0-12-409548-9.11454-XGet rights and content Abstract Currently there is extensive knowledge on many aspects of mold-related disease, but dampness and mold hypersensitivity syndrome (DMHS) is a broader definition than mold-related disease. It comprises seemingly nonrelated sequelae that however are all influenced by an exposure to dampness microbiota. In exposed individuals these diseases occur far more often than purely by chance. DMHS is related to some extent to environmental intolerances, such as multiple chemical sensitivity (MCS) and electromagnetic (EMS). The aim of this review is to highlight the association of DMHS with intolerances to many environmental factors, such as autoimmunity, chronic fatigue syndrome (CFS) and cancer. A variety of underlying mechanisms are involved that are not presented here. With this communication we want to challenge the attitudes and share our clinical experience. Keywords AutoimmunityCancerChronic fatigue syndromeDampness and mold hypersensitivity syndromeElectromagnetic hypersensitivityMicrobiotaMultiple chemical sensitivityMycotoxinsPostural orthostatic tachycardiaRecurrent infectionsSinusitis
https://homepakolaiset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Homepakolaiset-ry-kysymyksia-STM-TTL-12-9-2019.pdf?fbclid=IwAR1WziDoy5wL-BnKTihjmvy2IUuKxoFOC9UWD0H2TBZb3vrx-3i2nzf1lw8 Kysymyksiä sosiaali- ja terveysministeriölle ja Työterveyslaitokselle 12.9.2019 Työterveyslaitos on muutaman viime vuoden ajan viestinyt ja kouluttanut sisäilmaan liittyvien oireiden ja oireiluherkkyyden johtuvan peloista ja huolesta. Viestinnän tyyli on ollut asiaton ja sairastuneita pilkkaava. Lisäksi kunnollista näyttöä näille väitteille ei ole esitetty. Tästä seuraavassa kaksi esimerkkiä: Valtionkonttorin sisäilmaseminaari 12.9.2017. https://www.youtube.com/watch?v=WWaGp7MGvNk ”Tää mekanismi, joka siis oikeasti on se asiantuntijoiden näkemys siitä, että tavallaan on tää hälytysreaktion poikkeava herkistyminen siellä aivoissa, ni täs on tämmönen ympäristöherkän kanadalaisen henkilön kehittämä treenausohjelma ja sillä paranee ihmiset ihan totaalisesti. Ja täl on sata parantunutta, ihan täydellisesti, ja nää on ollut oikeesti homepakolaisia.” Markku Sainio, Työterveyslaitos ID Helsinki, Tilaisuus Projektisisustamisen ammattilaisille Tapahtumakeskus Telakalla 9.9.2019. https://www.idhelsinki.fi/ohjelma2019 Yleisökysymys luennolla: [edellä luennoitsija on avannut aikuisten reaktiota: sisäilmaoireet liittyvät pelkoihin]: Näetkö että tämä mekanismi toimii myös esimerkiksi lapsilla, teen töitä kouluyhteisöjen kanssa, onko heillä siis sama reaktio, että he pelkäävät? Markku Sainio, Työterveyslaitos: ”Lapsilla se tulee taas niinpäin, että kun opettajilla, ..kun katsotaan jotain ammattiryhmää niin opettajilla on eniten tätä ympäristöherkkyyttä. Miten nää tarttuu, nää tarttuu niin jos opettajat on et UH [nyrpistää nenäänsä oireilun merkiksi] - ei tartte ees sanoo mitään - ja perheissä tarttuu, sen takia on niin tärkee että tähän puututaan koska oikeesti tää siirtyy. Tää ei oo vaan sisäilma vaan tuulivoima ja erilaiset tekijät, tää on ihan sama niitten kanssa, ja silloinhan ne ihmiset on sitä mieltä et niiden eläimetkin reagoi...” Vastaavaa viestiä on välitetty useissa, monille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Tässä yhteydessä on myös selkeästi ja toistuvasti viestitty, että sisäilmaan liittyvää oireilua voidaan menestyksekkäästi hoitaa erilaisilla markkinoilla olevilla kaupallisilla mielenhallintamenetelmillä (mm. DNRS), joita Suomessa on markkinoinut esimerkiksi Maria Nordin hyvin vahvoin ja kyseenalaisin terveyslupauksin, tai mm. kognitiivisen terapian avulla. Erilaisten koulutus- ja luentokiertueiden lisäksi tästä aiheesta on näkyvästi viestitty mediassa (esim. Helsingin Sanomat, Lääkärilehti, YLE, MTV3, Voi Hyvin -lehti) ja kirjoitettu useita artikkeleita erilaisiin julkaisuihin (esim. Duodecim-lehti: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/15/duo13835). Tällainen viestintä asiantuntijalaitokselta vaikuttaa romuttavasti ihmisten elämään. Se estää varhaisen puuttumisen oireiluun vakavampien sairastumisten ehkäisemiseksi ja katkoo jo sairastuneiden työ- ja toimintamahdollisuuksia. Olemme havainneet, että asenteet sisäilmasta oireileviin ja sairastuneisiin ovat huolestuttavalla tavalla koventuneet. Yhä useammin sisäilmaan liittyvä oireilu tulkitaan sisäilman epäpuhtauksille altistumisen sijaan turhaksi huoleksi ja peloiksi. Sairastuneet saavat usein terveydenhuollossa epäempaattista kohtelua sen sijaan, että tulisivat ongelmineen kohdatuiksi, tutkituiksi, hoidetuiksi ja autetuiksi. Monilla työpaikoilla on peruttu sisäilmasta sairastuneille räätälöityjä työjärjestelyjä, joiden avulla hyvin sairaatkin ovat pystyneet jatkamaan työssä. Tiedossamme on myös, että joissakin työterveys- ja kouluterveydenhuolloissa on suositeltu sisäilmaongelmien vuoksi vakavasti oireileville lapsille ja aikuisille sopivien työ- ja opetusjärjestelyiden ja altistuksen katkaisemisen sijaan yllä mainittuja aivoharjoitustekniikoita, joilla oireet voisi ”sammuttaa”. Viestintä on ollut niin kattavaa, että asenteet ovat koventuneet myös laajemmin yhteiskunnassa. Moni sairastunut kertoo nyt lähipiirinsä ymmärtämättömyydestä ja yksin jäämisestä. Joissakin kunnissa on myös tapahtunut selkeitä asennemuutoksia suhteessa sisäilmaongelmaisiin rakennuksiin: korjaussuunnitelmista keskustelun ovat korvanneet toteamukset: oireet johtuvatkin ihmisten peloista. Monissa kunnissa ollaan hyvin hämmentyneitä, kun viesti ammattilaisilta on ristiriitaista: kuinka oireileviin tulisi suhtautua, kuinka tulisi toimia? Sairastuneiden ahdinko näkyy meille potilasjärjestöön nyt merkittävämmin kuin koskaan aiemmin. Emme ole löytäneet tällaiselle viestinnälle minkäänlaisia tieteellisiä perusteita. Missään ei ole esitetty sellaisia laadukkaita lähteitä, joissa osoitettaisiin rakennuksissa tapahtuvan oireilun liittyvän pelkoihin ja huolestumiseen ja siihen auttavan erilaisten mielenhallintatekniikoiden ja terapioiden. Tässä yhteydessä sivuutetaan myös jatkuvasti paljon tutkimusta sisäilman epäpuhtauksiin liittyvistä terveysriskeistä. Sekä yksittäisillä kansalaisilla että meillä järjestönä on tästä viestinnästä useita kysymyksiä, joihin toivomme vastauksia. Toimitamme nämä kysymykset sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon, josta toivomme ne ohjattavan tästä vastaaville henkilöille. KYSYMYKSIÄ 1. Miten tällaista viestintää perustellaan tieteellisesti? Missä yksittäisissä tutkimuksissa on todettu sisäilmaan liittyvien oireiden johtuvan nimenomaan peloista/huolista/ehdollistumisesta tai jostakin muusta, altistumisesta riippumattomasta tekijästä? Pyydämme kattavaa listaa tutkimuksista, joilla tätä viestiä perustellaan. Pyydämme vain seuraavia tutkimuksia: a) tutkimuksia, joissa nimenomaan sisäilmaan liittyvän oireilun on havaittu johtuvan tällaisista ehdollistumiseen/pelkoihin/huoleen liittyvistä mekanismeista b) tutkimuksia, joissa nimenomaan sisäilmaan liittyvän oireilun/sairastamisen on todettu olevan hoidettavissa vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen/ehdollistumiseen/huoleen ja pelkoihin. 2. Miten sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen alaisissa laitoksissa huolehditaan siitä, ettei tällaisia stressin, traumojen ja ehdollistumisen hoitoon tarkoitettuja menetelmiä käytetä altistumisesta johtuvien oireiden ja sairauksien hoitoon? Esitämme tässä yhteydessä myös seuraavat kysymykset, joita on esitetty mm. tässä Twitter-ketjussa Työterveyslaitokselle (lue koko ketju kysymyksineen: https://homepakolaiset.fi/yhdistys/vaikuttamistyo/kirjaamo-stm-12-9-2019-liite ) 3. Työterveyslaitos on esittänyt, että DNRS-menetelmä on auttanut sisäilmasta oireilevia. Mihin se tarkemmin ottaen on auttanut: millaisista oireista ja sairauksista on kyse? Millaisiin sisäilmaan liittyviin oireisiin menetelmä ei ole auttanut? Mitä avunsaannilla ja paranemisella tässä yhteydessä tarkoitetaan? 4. Mistä löytyy dokumentaatiota siitä, että DNRS-menetelmä on auttanut sisäilmaoireista kärsiviä? Miten tämä on todettu ja kuka tämän on todennut? Onko Työterveyslaitos tehnyt tällaista koontia ja selvitystä? Onko julkisuuslakiin vedoten näitä koonteja ja tuloksia mahdollista saada nähtäväksi? 5. Perustuvatko Työterveyslaitoksen tiedot ”paranemisista” Maria Nordinin markkinaväittämiin? Jos eivät, mihin ne perustuvat? 6. Työterveyslaitos on kertonut DNRS-menetelmästä sisäilmasta sairastuneiden hoidossa: "Lisää tieteellistä näyttöä toki tarvitaan." Mitä näyttöä menetelmästä nyt on olemassa? 7. Jos Työterveyslaitos suosittaa menetelmää, jota ei ole lainkaan tieteellisesti tutkittu, miksi? Onko tällainen muutoinkin toiminnassanne tavallista? 8. DNRS-menetelmän kehittäjä, hieroja Annie Hopper, on todennut menetelmän auttavan vasta kun epäterveellinen altistuminen on loppunut. Työterveyslaitoksen edustajat eivät kuitenkaan puhu mitään altistumisen välttämisestä. Miksi? 9. Työterveyslaitos on kirjoittanut, että koska sisäilmasta sairastuneet ovat saaneet apua DNRSmenetelmästä, siitä kannattaa kertoa. Sisäilmasta sairastuneet kertovat hyvin monenlaisista avuista oireiluunsa, mm: altistuksen välttäminen (ehdoton nro 1), ruokavaliot, lisäravinteet, eri hoitoprotokollat kuten Shoemaker, monet lääkkeet, erilaiset kehohoidot, kelaatioterapia. Mikä on kantanne siihen, kannattaako näidenkin toimivuudesta kertoa? Mikä on sopiva näytön vaatimustaso, kun esitellään erilaisia hoitomuotoja sisäilmasta oireileville ja sairastuneille? 10. Miten Työterveyslaitos suhtautuu DNRS-ohjelman suosittelemiseen terveydenhuollossa sisäilmasta oireileville lapsille? 11. Kun käsitykset oireiden syistä ovat näin poikkeavia, on vallankäyttäjällä aina erityinen riski ja vastuu. Tiedossamme on niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin vahingoittumisia, kun sisäilmasta sairastuneet henkilöt ovat ryhtyneet käyttämään suosittelemianne menetelmiä. Miten on varmistettu potilasturvallisuus tällaisia suosituksia/toteamuksia esitettäessä? Kuinka vältetään potilaiden fyysinen ja psyykkinen vaurioituminen, kuten traumatisoituminen? 12. Mikä lasketaan ”Työterveyslaitoksen viralliseksi ohjeeksi”? Kiistääkö Työterveyslaitos, että sellaisia koulutuskierroksia, seminaareja, webinaareja tai lääkäreiden koulutuspäiviä tms. ei ole ollut, joissa olisi kerrottu menetelmästä, suositeltu sen käyttöä ja ohjattu potilaita siedättymään altisteille aivotreenimenetelmää käyttämällä? 13. Kun julkisen laitoksen edustaja esiintyy julkisen laitoksen edustajana ja käyttää laitoksen tunnuksia viestinnässä, voiko yleisö luottaa siihen, että tässä yhteydessä esitetään laitoksen virallisia näkemyksiä? 14. Jos Työterveyslaitos ”ei ole antanut mitään virallisia ohjeita”, niin mistä mielestänne johtuu, että tätä menetelmää tarjotaan mm. työpaikoilla sisäilmasta oireileville sen sijaan, että ohjeistettaisiin järkevästi välttämään altistusta ja sen mukanaan tuomaa vakavampaa sairastumisriskiä? Helsingissä 12.9.2019 Ystävällisesti, Homepakolaiset ry Meitä sairastuneitakin kiinnostaa! Kertokaa ihmeessä ihan julkisesti mitä vastaatte!