Kirjasto Helsinki

08/09/2021

Hyvää kansainvälistä lukutaitopäivää ja tervetuloa viettämään Lukutuntia tänään Novellikoukun merkeissä jo klo 18 alkaen! Novellikoukussa Matti Järvinen lukee kauhunovelleja ja outoja raapaleita.

Ja alla Novellikoukun kirjojen lisäksi valikoima Pasila kirjaston esittelyhyllyjen tämänhetkisestä tarjonnasta. Näitä ehtii vielä tulla lainaamaan vaikka omaa Lukutuntia varten!

07/09/2021

Ei vielä, m***a kohta!
Konehuone Pasila aukeaa maanantaina 13.9. Jihuu!🎉🎉🎉

Konehuone sijaitsee Pasilan kirjaston yläkerrassa ja sieltä löytyy mm. kaksi 3D-tulostinta, vinyylileikkuri, prässi ja ompelukone.

Tervetuloa tutustumaan ensi viikosta lähtien!

04/09/2021

Kirjaston Lukuvalmentaja | Helmet

Haluaisiko vinkkejä lukemiseen? Tai oletko ehkä aloittamassa lukuharrastusta? Kirjastossa on lukuvalmentajia juuri sinua varten. Lue lisää artikkelista.

Kirjaston Lukuvalmentajat auttavat sinua löytämään hyvää lukemista. Lue lisää palvelusta...

01/09/2021

Ulla Welin: Kuinka kirjani ovat syntyneet

"Unelmoin kirjoittamisesta, kirjasta... Kirjoitin lapsille kissoista, koirista, koululaisille historiikin lähiöstä, kotiseutuopin oheismateriaaliksi,... ja sitten rohkaistuin, purin tunteita ja elettyä elämää runoihin. Kokeilin kepeää proosaa ja sitten tein sukutarinan: Isoisän tarinan."

Kirjailija Ulla Welin kertoo Pasilan kirjaston auditoriossa lauantaina 4.9. klo 13-14 siitä, miten hänen kirjansa ovat syntyneet. Tervetuloa!

Huom! Tilaan voidaan ottaa yleisöä maksimissaan 20 henkilöä.

Ulla Welin: Kuinka kirjani ovat syntyneet

"Unelmoin kirjoittamisesta, kirjasta... Kirjoitin lapsille kissoista, koirista, koululaisille historiikin lähiöstä, kotiseutuopin oheismateriaaliksi,... ja sitten rohkaistuin, purin tunteita ja elettyä elämää runoihin. Kokeilin kepeää proosaa ja sitten tein sukutarinan: Isoisän tarinan."

Kirjailija Ulla Welin kertoo Pasilan kirjaston auditoriossa lauantaina 4.9. klo 13-14 siitä, miten hänen kirjansa ovat syntyneet. Tervetuloa!

Huom! Tilaan voidaan ottaa yleisöä maksimissaan 20 henkilöä.

27/08/2021

Viikon aineistovinkki:

Marie Linder: Aikamme nainen: luonteenkuvaus (Antikvariaatti Vilho, 2009)

Marie Linderin romaani Aikamme nainen (alk. En qvinna af vår tid, 1867) on yksi varhaisimmista suomalaisista romaaneista. Se ja monet muutkin varhaiset naisten kirjoittamat suomalaiset romaanit jäivät ilmestymisaikanaan paljolti unohduksiin, kunnes feministinen kirjallisuudentutkimus nosti ne uuden kiinnostuksen kohteeksi. Kesti kuitenkin peräti 142 vuotta ennen kuin Aikamme nainen saatiin vihdoin suomeksi Benita Holopaisen sujuvana suomennoksena.

Aikamme nainen poikkeaa sisällöltään paljon muista varhaisista suomalaisista romaaneista. Kun muissa romaaneissa tapahtumat sijoittuvat yleensä Suomeen tai ainakin sisältävät suomalaisia henkilöhahmoja, Linderin teoksen päähenkilönä on englantilainen aatelisnainen Lucy Suffridge. Eikä Lucy ole mikään kuuliainen perheenemäntä tai kaino rakastettu, jollaisia varhaisessa romaanikirjallisuudessa tuntuu esiintyvän runsaasti. Ei, Lucy on itsenäinen ja voimakastahtoinen nainen, joka herättää ihmetystä matkustaessaan yksinään ilman miespuolista saattajaa, vaikka on naimaton. Niin itsenäiset naishahmot ovat harvassa varhaisimmissa suomalaisissa romaaneissa.

Aikamme nainen käsittelee rakkauden ja velvollisuuden ristipaineita, jotka askarruttivat sivistyneistöä 1800-luvulla. Lucyn isä lordi Suffridge on päättänyt naittaa tyttärensä miehelle, jota Lucy ei rakasta. Nykyaikaisuudestaan huolimatta Lucy ei voi olla tuntematta velvollisuudentunnetta sairasta isäänsä kohtaan; olihan 1800-luvulla kuuliaisuus vanhempia kohtaan valtavan paljon voimakkaampaa kuin 2000-luvun Suomessa. Oman makunsa soppaan tuovat komea ruotsalainen aatelismies ja vähitellen paljastuvat synkät salaisuudet.

Linderin romaanin voi lukea pelkästään rakkaustarinana m***a myös psykologisena aikalaiskuvauksena ja ilmestymisaikansa naisen asemaa koskevan keskustelun puheenvuorona. Toisaalta Lucy on tietyssä määrin kirjailijan omakuva: Marie Linder koki roolinsa kartanonrouvana ahtaaksi ja kaipasi vapautta siinä määrin, että pohti jopa avioeroa, kuten Katri Lehto kertoo Linder-elämäkerrassaan Kytäjän kreivitär. Vaikka Aikamme naisen problematiikka on ehkä menettänyt merkitystään naisen aseman kohentuessa, voi nykylukijakin ihmetellä, kuinka jo 1860-luvulla on saatettiin kirjoittaa lady Lucy Suffridgen kaltainen nykyaikainen sinkkuhahmo, jolle avioliitto ei ole elämän suurin päämäärä.

Matti Järvinen, Pasilan kirjasto

#kirjastolainensuosittelee
#marielinder

Viikon aineistovinkki:

Marie Linder: Aikamme nainen: luonteenkuvaus (Antikvariaatti Vilho, 2009)

Marie Linderin romaani Aikamme nainen (alk. En qvinna af vår tid, 1867) on yksi varhaisimmista suomalaisista romaaneista. Se ja monet muutkin varhaiset naisten kirjoittamat suomalaiset romaanit jäivät ilmestymisaikanaan paljolti unohduksiin, kunnes feministinen kirjallisuudentutkimus nosti ne uuden kiinnostuksen kohteeksi. Kesti kuitenkin peräti 142 vuotta ennen kuin Aikamme nainen saatiin vihdoin suomeksi Benita Holopaisen sujuvana suomennoksena.

Aikamme nainen poikkeaa sisällöltään paljon muista varhaisista suomalaisista romaaneista. Kun muissa romaaneissa tapahtumat sijoittuvat yleensä Suomeen tai ainakin sisältävät suomalaisia henkilöhahmoja, Linderin teoksen päähenkilönä on englantilainen aatelisnainen Lucy Suffridge. Eikä Lucy ole mikään kuuliainen perheenemäntä tai kaino rakastettu, jollaisia varhaisessa romaanikirjallisuudessa tuntuu esiintyvän runsaasti. Ei, Lucy on itsenäinen ja voimakastahtoinen nainen, joka herättää ihmetystä matkustaessaan yksinään ilman miespuolista saattajaa, vaikka on naimaton. Niin itsenäiset naishahmot ovat harvassa varhaisimmissa suomalaisissa romaaneissa.

Aikamme nainen käsittelee rakkauden ja velvollisuuden ristipaineita, jotka askarruttivat sivistyneistöä 1800-luvulla. Lucyn isä lordi Suffridge on päättänyt naittaa tyttärensä miehelle, jota Lucy ei rakasta. Nykyaikaisuudestaan huolimatta Lucy ei voi olla tuntematta velvollisuudentunnetta sairasta isäänsä kohtaan; olihan 1800-luvulla kuuliaisuus vanhempia kohtaan valtavan paljon voimakkaampaa kuin 2000-luvun Suomessa. Oman makunsa soppaan tuovat komea ruotsalainen aatelismies ja vähitellen paljastuvat synkät salaisuudet.

Linderin romaanin voi lukea pelkästään rakkaustarinana m***a myös psykologisena aikalaiskuvauksena ja ilmestymisaikansa naisen asemaa koskevan keskustelun puheenvuorona. Toisaalta Lucy on tietyssä määrin kirjailijan omakuva: Marie Linder koki roolinsa kartanonrouvana ahtaaksi ja kaipasi vapautta siinä määrin, että pohti jopa avioeroa, kuten Katri Lehto kertoo Linder-elämäkerrassaan Kytäjän kreivitär. Vaikka Aikamme naisen problematiikka on ehkä menettänyt merkitystään naisen aseman kohentuessa, voi nykylukijakin ihmetellä, kuinka jo 1860-luvulla on saatettiin kirjoittaa lady Lucy Suffridgen kaltainen nykyaikainen sinkkuhahmo, jolle avioliitto ei ole elämän suurin päämäärä.

Matti Järvinen, Pasilan kirjasto

#kirjastolainensuosittelee
#marielinder

18/08/2021

Lukuvalmentaja Junior

Haluaisitko innostua lukemisesta? Onko sinun vaikea löytää kiinnostavia kirjoja? Tai oletko yksinkertaisesti lukenut jo ihan kaiken ja kaipaat uusia tarinoita?

Niin tai näin, olet tervetullut Lukuvalmentaja Juniorin vastaanotolle! Lukuvalmentaja tekee parhaansa, jotta juuri sinulle sopivat kirjat löytyisivät. Palvelu on tarkoitettu kaikille lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kiinnostuneille – lapsille, nuorille, vanhemmille ja opettajille. Palvelu on ilmainen.

Voit valita itsellesi parhaiten sopivan valmennuksen:

Sähköpostivalmennus
Valmentaja kokoaa toiveidesi pohjalta kirjalistan ja lähettää sen sinulle sähköpostilla. Voit valita 5, 10 tai 15 kirjan valmennuksen.

Kirjakassi
Valmentaja kokoaa toiveidesi pohjalta kirjakassin, jonka voit lainata mukaasi kirjastosta. Palvelu on saatavilla Itäkeskuksen, Jätkäsaaren, Kallion, Kannelmäen, Malmin, Oodin, Oulunkylän, Pasilan, Puistolan, Pukinmäen, Rikhardinkadun, Suutarilan, Tapanilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastoissa. Voit valita 5 tai 10 kirjan kassin.


Kiinnostuitko?
Aloita täyttämällä aloituskysely! Lukuvalmentajamme ottavat sen jälkeen sinuun yhteyttä. Jotta voimme tarjota kaikille kiinnostuneille valmennuksen, voi yksi henkilö saada vuoden aikana korkeintaan kaksi valmennusta.

Voit tarkastaa rekisteriselosteesta, millä tavalla käsittelemme palvelussa kerättyjä tietoja.

*

Lukuvalmentaja Junior löytyy myös Instagramista: @lukuvalmentajajunior

Ruotsinkielinen palvelu: Om du vill ha läsinspiration på svenska, klicka här!https://www.helmet.fi/sv-FI/Evenemang_och_tips/Tips/Lasinspirator_Junior(194466)

Jos haluat lukuvalmennuksen aikuisten kaunokirjallisuudesta, klikkaa tästä! https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja

Lukuvalmentaja Junior

Haluaisitko innostua lukemisesta? Onko sinun vaikea löytää kiinnostavia kirjoja? Tai oletko yksinkertaisesti lukenut jo ihan kaiken ja kaipaat uusia tarinoita?

Niin tai näin, olet tervetullut Lukuvalmentaja Juniorin vastaanotolle! Lukuvalmentaja tekee parhaansa, jotta juuri sinulle sopivat kirjat löytyisivät. Palvelu on tarkoitettu kaikille lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kiinnostuneille – lapsille, nuorille, vanhemmille ja opettajille. Palvelu on ilmainen.

Voit valita itsellesi parhaiten sopivan valmennuksen:

Sähköpostivalmennus
Valmentaja kokoaa toiveidesi pohjalta kirjalistan ja lähettää sen sinulle sähköpostilla. Voit valita 5, 10 tai 15 kirjan valmennuksen.

Kirjakassi
Valmentaja kokoaa toiveidesi pohjalta kirjakassin, jonka voit lainata mukaasi kirjastosta. Palvelu on saatavilla Itäkeskuksen, Jätkäsaaren, Kallion, Kannelmäen, Malmin, Oodin, Oulunkylän, Pasilan, Puistolan, Pukinmäen, Rikhardinkadun, Suutarilan, Tapanilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastoissa. Voit valita 5 tai 10 kirjan kassin.


Kiinnostuitko?
Aloita täyttämällä aloituskysely! Lukuvalmentajamme ottavat sen jälkeen sinuun yhteyttä. Jotta voimme tarjota kaikille kiinnostuneille valmennuksen, voi yksi henkilö saada vuoden aikana korkeintaan kaksi valmennusta.

Voit tarkastaa rekisteriselosteesta, millä tavalla käsittelemme palvelussa kerättyjä tietoja.

*

Lukuvalmentaja Junior löytyy myös Instagramista: @lukuvalmentajajunior

Ruotsinkielinen palvelu: Om du vill ha läsinspiration på svenska, klicka här!https://www.helmet.fi/sv-FI/Evenemang_och_tips/Tips/Lasinspirator_Junior(194466)

Jos haluat lukuvalmennuksen aikuisten kaunokirjallisuudesta, klikkaa tästä! https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja

16/08/2021

Viikon aineistovinkki:

Katri Merikallio: Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina (Into, 2020)

Presidentti Tarja Halonen on poikkeuksellinen hahmo suomalaisessa politiikassa. Sen lisäksi, että hän on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa naispresidentti, hän on köyhän perheen ainoa lapsi ja yksinhuoltaja, vasemmistodemari, ihmisoikeusaktivisti, seksuaaliterveyden puolestapuhuja ja ytimiään myöten kalliolainen.

Halonen päätyi politiikkaan mukaan juristin työn kautta, ei politiikan itsensä takia. Pestit SYL:ssä ja SAK:ssa kypsyttivät osaamista yhteiskunnallisista asioista ja epäoikeudenmukaisuuden rakenteista. Kun Halonen 35-vuotiaana valittiin eduskuntaan, kollega Erkki Tuomioja kysyi, että ”kuin sä kehtaat noin vanhana aloittaa?”.

Toimittaja Katri Merikallion hieno teos kartoittaa paitsi Halosen omaa poliittista historiaa myös ennen kaikkea Suomen hyvinvointiyhteiskunnan syntyä ja järjestöjen roolia tässä. Järjestökentän jokapaikanhöylänä Halonen on oiva näkökulmahenkilö tällaiselle historiikille, onhan hän paiskinut hommia niin Sexpossa, Setassa, YK:ssa, MLL:ssa, RONK:ssa kuin monessa, monessa muussakin kansallisessa ja kansainvälisessä yhdistyksessä. Chilen solidaarisuusliike ja meteli tyttöjen silpomista vastaan ovat niin ikään olleet Halosen heiniä.

Merikallio on haastatellut teostaan varten paitsi presidentti Halosta myös hänen ystäviään, kollegojaan ja poliittisia johtajia ympäri maailman. Lämmin ja informatiivinen lukukokemus yhdellä kertaa!

Psst, vaikka painettuun kirjaan on jonkin verran varausjonoa, tätä löytyy myös Ellibsistä e- ja äänikirjana.

Piita/Pasilan kirjasto

#kirjastolainensuosittelee
#katrimerikallio
#tarjahalonen

Viikon aineistovinkki:

Katri Merikallio: Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina (Into, 2020)

Presidentti Tarja Halonen on poikkeuksellinen hahmo suomalaisessa politiikassa. Sen lisäksi, että hän on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa naispresidentti, hän on köyhän perheen ainoa lapsi ja yksinhuoltaja, vasemmistodemari, ihmisoikeusaktivisti, seksuaaliterveyden puolestapuhuja ja ytimiään myöten kalliolainen.

Halonen päätyi politiikkaan mukaan juristin työn kautta, ei politiikan itsensä takia. Pestit SYL:ssä ja SAK:ssa kypsyttivät osaamista yhteiskunnallisista asioista ja epäoikeudenmukaisuuden rakenteista. Kun Halonen 35-vuotiaana valittiin eduskuntaan, kollega Erkki Tuomioja kysyi, että ”kuin sä kehtaat noin vanhana aloittaa?”.

Toimittaja Katri Merikallion hieno teos kartoittaa paitsi Halosen omaa poliittista historiaa myös ennen kaikkea Suomen hyvinvointiyhteiskunnan syntyä ja järjestöjen roolia tässä. Järjestökentän jokapaikanhöylänä Halonen on oiva näkökulmahenkilö tällaiselle historiikille, onhan hän paiskinut hommia niin Sexpossa, Setassa, YK:ssa, MLL:ssa, RONK:ssa kuin monessa, monessa muussakin kansallisessa ja kansainvälisessä yhdistyksessä. Chilen solidaarisuusliike ja meteli tyttöjen silpomista vastaan ovat niin ikään olleet Halosen heiniä.

Merikallio on haastatellut teostaan varten paitsi presidentti Halosta myös hänen ystäviään, kollegojaan ja poliittisia johtajia ympäri maailman. Lämmin ja informatiivinen lukukokemus yhdellä kertaa!

Psst, vaikka painettuun kirjaan on jonkin verran varausjonoa, tätä löytyy myös Ellibsistä e- ja äänikirjana.

Piita/Pasilan kirjasto

#kirjastolainensuosittelee
#katrimerikallio
#tarjahalonen

05/08/2021

Bibliofiilin unelmaduuni – vierailu Pasilan kirjaston kirjavarastolla | Kulttuuritoimitus

Miika Auvisen kirjavarastoamme käsittelevä juttu on nyt julkaistu Kulttuuritoimitus-sivustolla. Miika vieraili kirjavarastossa aiemmin tänä kesänä.

KIRJAT | Pasilan kirjaston kirjavarasto hohkaa nostalgiaa ja historiaa. Kirjojen joukossa on myös erikoisuuksia, ja useaa nimikettä voi olla hankala löytää muualta. Vierailimme kirjallisen sivistyksen keitaassa, keskellä Pasilan urbaaneja maisemia.

30/07/2021

Roolipelejä lapsille

Roolipelitapahtuma Ropeconin 2021 käynnistämisen kunniaksi tämän viikon vinkkinä on erityisen hyvin lapsille sopivia roolipelejä. Ropecon on tänä vuonna maksuton etätapahtuma 30.7.–1.8.2021, ja siihen voi tutustua osoitteessa https://2021.ropecon.fi/etusivu/.

Astraterra

Miska Fredmanin kehittämä Astraterra on perussääntömekaniikaltaan helppo roolipeli, jossa on varsin omaperäinen pelimaailma. Pelistä on olemassa kaksi laitosta: ensimmäisen laitoksen säännöt ovat jonkin verran yksinkertaisemmat ja mahtuvat yhteen isompaan kirjaan, kun taas toinen versio tarjoaa enemmän sääntöjä ja jakautuu kahteen peruskirjaan. Pelaamisessa lukutaito on hyödyksi muttei välttämätön, jos lasta vähän avustetaan, joten peli toimii pienillekin lapsille. Nuorimmat pelaajani ovat olleet 2- ja 4-vuotiaat.

Ihmisten lisäksi Astraterran maailmaa kansoittavat monenlaiset olennot kuten eläinten ja ihmisten piirteitä yhdistäviä kimeroita, kilpikonnamaisia louhoja ja keijuja tai enkeleitä muistuttavia solaareita. Sähkön sijaan tärkein käyttövoima on höyryvoima, ja modernien ampuma-aseiden sijaan käytössä on kömpelömpiä tussareita m***a myös miekkoja.

Astraterrassa pelaajahahmot ovat urheita tutkimusretkeilijöitä, jotka lähtevät usein salaperäisten kaukosiirtoporttien kautta koluamaan tuntemattomia paikkoja. Tarjolla on monenlaisia aarteita m***a myös hurjia haasteita ja vaaroja. Astraterra on kiehtovalla tavalla yhdistelmä scifiä ja fantasiaa ja tarjoaa loistavat puitteet mielikuvituksen käyttämiseen. Peliin on tarjolla myös jonkin verran lisäkirjoja.

Myrskyn sankarit

Mike Pohjolan suunnittelema Myrskyn sankarit on Astraterraa perinteisempi roolipeli, joka sijoittuu keskiaikaiseen fantasiamiljööseen ja on hengeltään Robin Hood -tyyppistä seikkailua. Siinä metsässä asuvat kapinalliset taistelevat pahaa keisarikuntaa vastaan. Ihmisten monimuotoisuus on otettu pelissä hyvin huomioon, ja sen perushenki on lapsille sopivan kiltti.

Myrskyn sankarien säännöt ovat Astraterraa monimutkaisemmat, joten se ei toimi aivan pienimmille. Pelaaminen vaatii lukutaitoa ja jonkin verran laskemista. Peliin on kuitenkin olemassa lisäkirja Peukaloisprinssi, jossa olevan seikkailun voi vetää pienemmillekin lapsille helpotetuilla säännöillä. Myrskyn sankareissa on myös haastavampia lisäsääntöjä, jotka voivat kiinnostaa vanhempia ja enemmän haastetta kaipaavia pelaajia.

Myrskysankareihin on tarjolla useita lisäkirjoja, joista saa helposti lisää pelattavaa, jos peruspaketin minikampanja on käyty läpi. Peruspaketti on perinteinen laatikko, josta löytyvät pelin kirjat ja nopat.

Hood

Jukka Sorsan kirjoittama Hood on suoraan Robin Hoodin maailmaan sijoittuva roolipeli. Se on Astraterraa ja Myrskyn sankareita tiiviimpi ja lähtee siitä, että pelaajat tuntevat Robin Hoodin maailman. Peli onkin kahta edellä mainittua peliä selkeämmin tiettyyn genreen keskittyvä m***a toimii sellaisena hyvin.

Peliin ei ole lisäosia, m***a siihen on helppo keksiä itse seikkailuita hyödyntämällä Robin Hood -tarinoita tai muita sopivia inspiraation lähteitä.

Seikkailijoiden kilta

Tuomo Laineen kehittämä Seikkailijoiden kilta on melko perinteinen fantasiaroolipeli, jossa pelaajahahmot ovat Saranean maailman seikkailijoita ja kuuluvat pelin nimen mukaiseen kiltaan. Kilta on levittäytynyt ympäri maailmaa ja tarjoaa apua ja töitä jäsenilleen.

Kirjassa on kuvattu hahmojen luominen, maailma ja säännöt sekä annetaan yksi valmis seikkailu, josta voi ottaa mallia omien seikkailujensa luomisessa. Kirjassa on mangahengistä kuvitusta.

Handbok för superhjältar

Handbok för superhjältar on suomeksikin nimellä Käsikirja supersankareille ilmestyvä kirjasarja, josta on tehty myös samanniminen roolipeli. Roolipeliä ei ole suomennettu, m***a ruotsinkielinen teos on melko helppoa kieltä. Kirjasarjassa seurataan supersankareina toimivia lapsia, ja sama idea on myös roolipelissä: pelaajat pääsevät luomaan omia supersankareitaan ja ratkomaan erilaisia haasteita.

Handbok för superhjältar sijoittuu kuvitteelliseen Rosenhillin kaupunkiin. Sieltä löytyvät niin poliisiasema, kaupungintalo, pankki, kirjasto – ja tietysti myös roistoja, joiden suunnitelmiin supersankarit pääsevät heittelemään kapuloita. Tietysti kunnon supersankareilla on myös supervoimia, joita hahmot voivat oppia. Säännöt ovat melko yksinkertaiset. Kuvitus on kirjasarjastakin tuttua tyyliä.

Little Wizards

Ranskalaisen Antoine Bauzan laatima, englanniksi käännetty Little Wizards on englanninkielinen vaihtoehto niille, jotka haluavat Harry Potter -henkistä roolipeliä. Siinä pelaajahahmot ovat pelin nimen mukaisesti nuoria velhoja, jotka päätyvät monenlaiseen seikkailuihin. Säännöt on kirjoitettu helposti aloittelijoille sopiviksi, ja hahmonluonti on ohjattua.

Pelissä on oma fantasiamaailmansa nimeltä Kolikkomaailma (Coinworld), joka sijaitsee nimensä mukaisesti kolikkomaisen planeetan kahdella puolella. Molemmilla puolilla on monenlaisia erikoisia alueita, joilla on omat ominaispiirteensä, m***a ne ovat kaikki vahvasti fantastisia ja sadunomaisia. Kirjan kuvitus on varsin ilmeikästä. Kirjassa on mukana muutama esimerkkiseikkailu eli tarina (tale), m***a peli kannustaa vahvasti oman mielikuvituksen käyttämiseen ja saduista ammentamiseen.

Matti Järvinen, Pasilan kirjasto

#kirjastolainensuosittelee
#miskafredman
#mikepohjolan
#jukkasorsa
#tuomolaine
#handbokförsuperhjältar
#antoinebauza

Roolipelejä lapsille

Roolipelitapahtuma Ropeconin 2021 käynnistämisen kunniaksi tämän viikon vinkkinä on erityisen hyvin lapsille sopivia roolipelejä. Ropecon on tänä vuonna maksuton etätapahtuma 30.7.–1.8.2021, ja siihen voi tutustua osoitteessa https://2021.ropecon.fi/etusivu/.

Astraterra

Miska Fredmanin kehittämä Astraterra on perussääntömekaniikaltaan helppo roolipeli, jossa on varsin omaperäinen pelimaailma. Pelistä on olemassa kaksi laitosta: ensimmäisen laitoksen säännöt ovat jonkin verran yksinkertaisemmat ja mahtuvat yhteen isompaan kirjaan, kun taas toinen versio tarjoaa enemmän sääntöjä ja jakautuu kahteen peruskirjaan. Pelaamisessa lukutaito on hyödyksi muttei välttämätön, jos lasta vähän avustetaan, joten peli toimii pienillekin lapsille. Nuorimmat pelaajani ovat olleet 2- ja 4-vuotiaat.

Ihmisten lisäksi Astraterran maailmaa kansoittavat monenlaiset olennot kuten eläinten ja ihmisten piirteitä yhdistäviä kimeroita, kilpikonnamaisia louhoja ja keijuja tai enkeleitä muistuttavia solaareita. Sähkön sijaan tärkein käyttövoima on höyryvoima, ja modernien ampuma-aseiden sijaan käytössä on kömpelömpiä tussareita m***a myös miekkoja.

Astraterrassa pelaajahahmot ovat urheita tutkimusretkeilijöitä, jotka lähtevät usein salaperäisten kaukosiirtoporttien kautta koluamaan tuntemattomia paikkoja. Tarjolla on monenlaisia aarteita m***a myös hurjia haasteita ja vaaroja. Astraterra on kiehtovalla tavalla yhdistelmä scifiä ja fantasiaa ja tarjoaa loistavat puitteet mielikuvituksen käyttämiseen. Peliin on tarjolla myös jonkin verran lisäkirjoja.

Myrskyn sankarit

Mike Pohjolan suunnittelema Myrskyn sankarit on Astraterraa perinteisempi roolipeli, joka sijoittuu keskiaikaiseen fantasiamiljööseen ja on hengeltään Robin Hood -tyyppistä seikkailua. Siinä metsässä asuvat kapinalliset taistelevat pahaa keisarikuntaa vastaan. Ihmisten monimuotoisuus on otettu pelissä hyvin huomioon, ja sen perushenki on lapsille sopivan kiltti.

Myrskyn sankarien säännöt ovat Astraterraa monimutkaisemmat, joten se ei toimi aivan pienimmille. Pelaaminen vaatii lukutaitoa ja jonkin verran laskemista. Peliin on kuitenkin olemassa lisäkirja Peukaloisprinssi, jossa olevan seikkailun voi vetää pienemmillekin lapsille helpotetuilla säännöillä. Myrskyn sankareissa on myös haastavampia lisäsääntöjä, jotka voivat kiinnostaa vanhempia ja enemmän haastetta kaipaavia pelaajia.

Myrskysankareihin on tarjolla useita lisäkirjoja, joista saa helposti lisää pelattavaa, jos peruspaketin minikampanja on käyty läpi. Peruspaketti on perinteinen laatikko, josta löytyvät pelin kirjat ja nopat.

Hood

Jukka Sorsan kirjoittama Hood on suoraan Robin Hoodin maailmaan sijoittuva roolipeli. Se on Astraterraa ja Myrskyn sankareita tiiviimpi ja lähtee siitä, että pelaajat tuntevat Robin Hoodin maailman. Peli onkin kahta edellä mainittua peliä selkeämmin tiettyyn genreen keskittyvä m***a toimii sellaisena hyvin.

Peliin ei ole lisäosia, m***a siihen on helppo keksiä itse seikkailuita hyödyntämällä Robin Hood -tarinoita tai muita sopivia inspiraation lähteitä.

Seikkailijoiden kilta

Tuomo Laineen kehittämä Seikkailijoiden kilta on melko perinteinen fantasiaroolipeli, jossa pelaajahahmot ovat Saranean maailman seikkailijoita ja kuuluvat pelin nimen mukaiseen kiltaan. Kilta on levittäytynyt ympäri maailmaa ja tarjoaa apua ja töitä jäsenilleen.

Kirjassa on kuvattu hahmojen luominen, maailma ja säännöt sekä annetaan yksi valmis seikkailu, josta voi ottaa mallia omien seikkailujensa luomisessa. Kirjassa on mangahengistä kuvitusta.

Handbok för superhjältar

Handbok för superhjältar on suomeksikin nimellä Käsikirja supersankareille ilmestyvä kirjasarja, josta on tehty myös samanniminen roolipeli. Roolipeliä ei ole suomennettu, m***a ruotsinkielinen teos on melko helppoa kieltä. Kirjasarjassa seurataan supersankareina toimivia lapsia, ja sama idea on myös roolipelissä: pelaajat pääsevät luomaan omia supersankareitaan ja ratkomaan erilaisia haasteita.

Handbok för superhjältar sijoittuu kuvitteelliseen Rosenhillin kaupunkiin. Sieltä löytyvät niin poliisiasema, kaupungintalo, pankki, kirjasto – ja tietysti myös roistoja, joiden suunnitelmiin supersankarit pääsevät heittelemään kapuloita. Tietysti kunnon supersankareilla on myös supervoimia, joita hahmot voivat oppia. Säännöt ovat melko yksinkertaiset. Kuvitus on kirjasarjastakin tuttua tyyliä.

Little Wizards

Ranskalaisen Antoine Bauzan laatima, englanniksi käännetty Little Wizards on englanninkielinen vaihtoehto niille, jotka haluavat Harry Potter -henkistä roolipeliä. Siinä pelaajahahmot ovat pelin nimen mukaisesti nuoria velhoja, jotka päätyvät monenlaiseen seikkailuihin. Säännöt on kirjoitettu helposti aloittelijoille sopiviksi, ja hahmonluonti on ohjattua.

Pelissä on oma fantasiamaailmansa nimeltä Kolikkomaailma (Coinworld), joka sijaitsee nimensä mukaisesti kolikkomaisen planeetan kahdella puolella. Molemmilla puolilla on monenlaisia erikoisia alueita, joilla on omat ominaispiirteensä, m***a ne ovat kaikki vahvasti fantastisia ja sadunomaisia. Kirjan kuvitus on varsin ilmeikästä. Kirjassa on mukana muutama esimerkkiseikkailu eli tarina (tale), m***a peli kannustaa vahvasti oman mielikuvituksen käyttämiseen ja saduista ammentamiseen.

Matti Järvinen, Pasilan kirjasto

#kirjastolainensuosittelee
#miskafredman
#mikepohjolan
#jukkasorsa
#tuomolaine
#handbokförsuperhjältar
#antoinebauza