Malminkartano

Malminkartano Tänne keskittyy tieto Malminkartanost ja sen historiasta.Kun joku haluaa, voi itse otetut kuvia Malminkartanosta ladata
(17)

MALMINKARTANON KAUPUNKIPOLKU Malminkartanolla on vuosituhantinen asutushistoria. Se on ollut Helsingin alueen merkittävin kivikautinen asutuspaikka ja historiallinen puustellitila. Nimi juontaa ruotsin kielen malm-sanasta, joka merkitsee myös hiekkaista metsämaata eli nummea. Helsingin kaupunkiin alue liitettiin silloisesta Helsingin maalaiskunnasta eli nykyisestä Vantaasta ns. suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Tämänpäiväinen 8300 asukkaan Malminkartano on Helsingin ensimmäinen ns. metsälähiöiden kauden jälkeinen uusi esikaupunki. Sen suunnittelussa palattiin perinteiseen keski- eurooppalaiseen kaupunkiin mutkittelevine katuineen ja kujineen. www.kaupunginosat.net/malminkartano Tietolaatikko: Malminkartanon kaavoitus Nykyisen Malminkartanon keskustan sijainnin määräsivät vuonna 1969 päätetty Martinlaakson radan ja varsinkin aseman paikka, mutta muuten suunnittelijat pääsivät aloittamaan lähes puhtaalta pöydältä. Pääkaavoittaja oli Heikki Kaitera, jonka kuningasajatus oli toimintojen yhdistäminen jo kaavoituksessa suunnittelemalla työpaikkoja, palveluja ja asumista samoihin kortteleihin. Voimakastahtoinen ja laatutietoinen Kaitera ohjasi suunnittelua tarkasti ja toisaalta vei päättäjiä tutustumismatkoille ulkomaille onnistuen vakuuttamaan nämä ideoistaan. Päinvastoin kuin modernistisissa lähiöissä, hän halusi tarjota asukkaille vaihtelevaa perinteistä kaupunkitilaa: toreja, kujia ja kadunkulmia. Rautatieasemalle on kaikkialta kävelyetäisyys ja keskusta on pääosin rauhoitettu autoliikenteeltä. Metsälähiöiden avokortteleissa mainostettu luonnonläheisyys toteutuu urbaanissa Malminkartanossa suurkorttelien vehreillä sisäpihoilla. Malminkartanossa on vuosien mittaan suosittu myös erilaisia koerakentamisprojekteja. Noin kaksi kolmasosaa asunnoista on vuokrahuoneistoja. Kaupunginosan rakentaminen kesti 10 vuotta pidempään kuin oli kuviteltu ja toteutui lopulta vähemmän työpaikkaomavaraisena kuin oli toivottu. 1 Malminkartanonaukio Aukiolle ei haluttu suunnitella muista lähiöistä tuttua ostoskeskusta, vaan liiketilat ovat hajallaan katujen varsilla kuten vanhoissa kaupunkikeskustoissa. Vuonna 2005 eri osapuolista koostuva Malminkartanon aukioryhmä päätti elävöittää aukiota: ideoitiin tapahtumia, torikahvilaa jne. Rakennusviraston Hyvä Kasvaa Helsingissä –projektin ja paikallisten yritysten tuella istutettiin kukkia kaupungin kukkalaatikoihin. Ryhmä asukkaita sitoutui huolehtimaan istutusten hoidosta. Samaan projektiin liittyvät aseman alikulun maalaukset ovat Malminkartanon koululaisten tekemiä. www.hel2.fi/hkr/hyvakasvaa/frame-malminkartano.html 2 Kartanonmetsän kallio Rakentamiselta säästyneen laajan kalliomäen laki on Malminkartanon korkein luonnonkohta ja myös yksi Helsingin korkeimpia. Se kohoaa 55 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Mäellä on hieno puusto: mm. vanhoja kilpikaarnamäntyjä ja pohjoisreunalla pähkinäpensaita. Laen lähellä on lähdelampi ja pieni suo sekä sivummalla siirtolohkare. Kallio nousi esiin viime jääkauden jälkeisestä Ancylus-järvestä n. 9000 vuotta sitten. Noin 32 metrin korkeudella mäen etelärinteessä näkyy selvänä Litorina-meren tuhatvuotinen muinaisrantaviiva. Kartanonmetsän ensimmäiset asukkaat saapuivat paikalle noin 5500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Tämän ns. Suomusjärven kulttuurin jälkeisen kivikautisen asutuksen paikallinen keskus näyttää olleen Myyrmäessä. Kartanonmetsän alarinteiden laajat hiekkakentät tarjosivat hyvän asuinpaikan vuosituhansien ajan, kunnes Vantaan uoma siirtyi nykyiselle paikalleen ajanlaskumme alun jälkeen. Kallion yli itä–länsisuunnassa kulkee leveä muinaispolku, jota pitkin todennäköisesti kuljettiin silloisen Vantaanjoen koskelle ja kulttipaikalle. fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kausi www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=71&Itemid=43 3 AEL Vuonna 1922 perustettu Ammattienedistämislaitos on monialainen elinkeinoelämän kouluttaja ja kehittäjä. Sen taustalla ovat keskeiset työmarkkinajärjestöt ja julkishallinto. AEL muutti Malminkartanoon 1981, kampuksen suunnitteli arkkitehtuuritoimisto Erkki Pasanen. Tiloja on 22.000 m2, henkilöstöä runsaat 200 ja opiskelijoita 30.000 vuosittain. www.ael.fi/tietoa_aelsta/mikaonael 4 Jalankulkuakseli Noin 600 metriä pitkä, suora kevytliikenteen väylä on harvinaisuus Malminkartanossa, missä on lähinnä kaarevia katuja. Syynä ratkaisuun on linjan alla kulkeva päävesijohto, jonka päälle ei voi rakentaa mitään. Vesijohto tuo Päijänne-tunnelin vettä Silvolasta Länsi-Helsinkiin. Linjan ympäristö kohentuu tulevaisuudessa rakentamisen myötä. www.psv-hrv.fi/paijanne.phtml?lang=fi 5 Tuohiaukio Tavoitteena on ollut muodostaa aseman kupeeseen kaupunkiaukio kivijalkakauppoineen. Toteutus on kuitenkin edennyt hitaasti. Aukion eteläreunan suunnittelusta pidetyn arkkitehtuurikilpailun voitti vuonna 2004 arkkitehtitoimisto Juha Mutanen. Ehdotuksessa kadunvarren rivitalot kytkeytyvät nelikerroksineen kerrostaloon, joka muodostaa portin Kartanonmetsäntien yli. Rinteessä sen takana on kolmen paritalon viuhka. Rakenteilla olevan HITAS-yhtiön arvioitu valmistumisaika on keväällä 2008. Syvälle Kartanonmetsän kallion sisään on suunniteltu 1990-luvun jälkeen uimahallia, jäähallia ja väestönsuojaa. 6 Asema Malminkartanon lähiliikenneasema on 220 metriä pitkässä kalliotunnelissa. Sen pohjoisessa alikulussa on myös koululaisten tekemiä maalauksia samoin kuin tunnelin eteläpuolella Malminkartanonaukiolla. Martinlaakson rata www.vr.fi/heo/lahi/lahi.htm Koko Luoteis-Helsingin ja Länsi-Vantaan rakentamisen mitoitus perustuu vuonna 1968 syntyneeseen ideaan raideyhteyden vetämisestä Huopalahdesta pohjoiseen. Myyrmäen aluekeskukselle kaavailtu paikka ratkaisi radan sijoittumisen pääteiden väliin. Tämä puolestaan määritteli samalla Malminkartanon, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan suunnittelun lähtökohdat. Näin päästiin vastaamaan maaltamuuton synnyttämiin Suur-Helsingin hurjiin kasvuennusteisiin. Radan varteen aiottiin sijoittaa 130.000 asukasta. Valtionrautatiet ja Helsingin metrotoimisto kilpailivat aluksi kumpi saa radan toteutettavakseen, mutta lopulta tehtävä lankesi VR:lle. Näin saatiin myös valtio mukaan rahoitukseen. Päätös Suomen ensimmäisestä kaupunkijunaradasta tehtiin valtioneuvostossa vuonna 1970, ja rakentaminen alkoi seuraavana vuonna ennätysnopeasti. Radan pituudesta siltojen ja tunnelien osuus on yli puolet. Kiskot ulottuivat Myyrmäkeen jo neljän vuoden kuluttua. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemien sekä Mätäjoen sillan viivästymisen vuoksi junaliikenne M-tunnuksin alkoi vasta 1975. Martinlaakson asema avattiin 1978 ja sieltä rataa jatkettiin Vantaankoskelle 1991. Nyt suunnitellaan Kehärataa Vantaan uuden Kivistön aluekeskuksen kautta lentoasemalle ja edelleen pääradalle saakka. 7 Kaupunginraja Laakson pohjalla kulkee lähes näkymätön kaupunginraja. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisessä Kansalaiskanavassa pohditaan rajat ylittävän seutuyhteistyön kysymyksiä, kuten terveyspalvelujen yhteiskäyttöä, ulkoiluväylien jatkumista ja seutuliikenteen taksoja. www.kansalaiskanava.net Tietolaatikko: Vantaan kehitys www.vantaa.fi/i_alaetusivu.asp?path=1;12743 8 Kehä II:n linjaus Kakkoskehää on suunniteltu 1960-luvulta alkaen. Suunnitelmat ovat muuttuneet moneen otteeseen, kunnes rakentaminen alkoi 1996 Espoossa. Osuus Matinkylästä Kiloon valmistui pääosin moottoritietasoisena vuonna 2000. Eri jatkovaihtoehdoista valittiin vuonna 2003 Myyrmäkeen ja Hämeenlinnan-väylälle suuntautuva osuus tarkempaan suunnitteluun. Asukkaat vastustivat voimakkaasti Pohjois-Malminkartanon kaupunkirakennetta pirstovaa alkuperäistä suunnitelmaa. Lopuksi radan länsipuolella Malminkartanossa linjaus vietiin tunneliin. Itäpuolella Myyrmäessä tie nousee maan pinnalle ja ylittää Mätäjoen siltaa pitkin. www.tiehallinto.fi/servlet/page? Nykyinen Vantaa eli entinen Helsingin pitäjä mainitaan asiakirjoissa ruotsinkielisellä nimellään Helsinge jo 1351. Tällöin Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika myönsi Mätäjoen ja Helsingenjoen koskien lohenkalastusoikeudet virolaiselle Padisten sistersiläisluostarille. Tätä perua ovat mm. Munkkivuoren ja Munkkiniemen nimet. Hämäläiset erämiehet puolestaan kutsuivat jokea Vantaaksi. Pyhän Laurentiuksen kirkko rakennettiin keskeiselle paikalle, Vantaan- ja Keravanjoen sekä Kuninkaantien ja Hämeentien risteykseen 1300-luvun lopulla. Nykyinen kivikirkko valmistui 1460. Kuningas Kustaa Vaasa perusti pitäjän alueelle Vantaanjoen suulle Helsingforsin kaupungin 1550 kilpaillakseen Tallinnan hansakauppiaiden kanssa. Helsinki siirrettiin 1640 Vironniemelle ja pääkaupunki siitä tuli 1812. Pitäjä sen sijaan kehittyi kartanoiden ja sahateollisuuden myötä vauraaksi maalaiskunnaksi. Sen keskuksiksi nousivat rautateiden valmistumisen jälkeen Malmi ja Pitäjänmäki, kunnes ne liitettiin osaksi Helsinkiä suuressa alueliitoksessa 1946. Asukkaita pitäjän puolelle jäi vain 10.000. Toisaalta 1950-luvulla pitäjään liitettiin Korson kylän maat Tuusulasta ja Keravasta. Sitten alkoikin jo suuri maaltamuutto, jonka seurauksena rakennettiin pääkaupunkiseudun lähiöt lyhyessä ajassa. Maalaiskunnasta tuli kauppala 1972, jolloin se otti nimen Vantaa (ruots. Vanda), ja edelleen kaupunki 1974. Nykyään Vantaalla asuu 187.000 henkeä, joista Myyrmäen palvelualueella 34.000. 9 Kulttipaikka Suurista kivistä tehty mahdollinen varhaismetallikautinen hautaröykkiö tutkittiin vuonna 1986 Rukkilan alueen rakentamisen yhteydessä. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, laajuudeltaan 45 m2 ja 75 cm korkea. Se koostuu pääasiallisesti kahdesta kerroksesta isoja palaneita kiviä ilman maatäytettä. Kivien alta löytyi vahvasti tuhkan ja hiilensekaista maata, jossa oli runsaasti pienempiä palaneita kiviä ja alla moreenimaa. Rakenteita ei todettu eikä myöskään merkkejä hautauksista. Kaivetulta alueelta löytyi kvartsiesineitä ja iskoksia. Röykkiö ennallistettiin ja aidattiin tutkimusten jälkeen. Kalliokumpare on ollut Mätäjoen laaksoa peittäneen sisälahden suulla komealla paikalla juuri niihin aikoihin kun Kiukaisten kulttuuri (1800–1500 e.a.a.) vaikutti Suomen rannikoilla. Auringonnousun puoleiselta rinteeeltä löydettyä röykkiötä onkin arveltu kulttipaikaksi. Vastaavat paikat on löydetty Meilahden Humallahdelta sekä Herttoniemestä. Viereisestä Sillbölen kylästä löydettiin 1939 Kiukaisten kulttuurin aikainen saviruukku. 10 Vanhat männyt Nämä männyt ovat noin 200-vuotiaita. Karuillakin kasvupaikoilla viihtyvä mänty on Suomen yleisin puulaji. Mäntyyn alkaa muodostua paksua kilpikaarnaa noin 150-vuotiaasta alkaen. Tällainen aihki kestää metsäpaloja ja voi saavuttaa Etelä-Suomessa jopa 500 vuoden iän. 11 Vanha Kaarelantie Helsingin luoteinen sisääntuloväylä Kaarelantie erkani Turuntiestä Pitäjänmäellä. Kaarelasta tie kulki harjanteita seuraten pohjoiseen Vantaankoskelle, jossa kohtasi vielä vanhemman Kuninkaantien ja jatkui edelleen Nurmijärven kirkolle. Maankuulut Nurmijärven rosvot terrorisoivat 1820-luvulla Uuttamaata ja eteläistä Hämettä ryöstäen taloja, kiduttaen niiden asukkaita ja rellestäen kestikievareissa. Alun perin vain 13-jäsenisen rosvojoukon ja heidän apureidensa kiinniottamiseen tarvittiin lopulta 700 sotilasta. Paikallinen perimätieto kertoo, että tässä tien ylitettyä Mätäjoen oli rosvoilla jyrkässä ylämäessä hyvä väijytyspaikka suuren "rosvokiven" takana. www.nurmijarvi.fi/palvelut/kulttuuri_ja_museo/historiaa_verkossa/fi_FI/kunnan_historiaa/ www.kuninkaantie.net/yleista/yleista.html 12 Kaarelan ruotsinkielinen ala-aste Kotoisa noin 60 oppilaan koulu palvelee laajalti koko Luoteis-Helsingin ruotsinkielisiä peruskoululaisia ja järjestää myös iltapäiväkerhotoimintaa. Sen vanhin rakennus on entinen renkitupa 1700-luvulta. Keltainen puukoulu vuodelta 1896 kuuluu Helsingin arvokkaimpien koulurakennusten joukkoon ja on suojeltu. Uusin lisärakennus valmistui 1994. www.karbole.edu.hel.fi/ 13 Mätäjoki Vantaanjoen entisessä uomassa virtaava Mätäjoki (Vantaan puolella nimeltään Mätäoja) on Helsingin vuolain puro. Se saa alkunsa Kaivokselasta, jossa siihen myös ohjataan lisävettä Päijänne-tunnelista, ja laskee Iso-Huopalahteen Talissa. Puron valuma-alue on 24,4 km2 ja veden laatu kohtuullisen hyvä. Mätäjoki muodostaa tärkeän ekokäytävän eläimille ja kasveille sekä virkistysalueen ihmisille. Puron yläjuoksulla Kaivokselassa on suoalue, jolla viihtyvät mm. karpalo, paatsama sekä uhanalainen sääskenvalkku, jota tavataan koko Suomessa vain muutamilla paikoilla. Lahopuun suuren määrän ansiosta lähes luonnontilaisessa Vaskivuoren metsässä on 50 eri kääpälajia ja purolaaksossa viihtyy myös äärimmäisen uhanalainen ikimetsien kuoriainen haapasepikkä. Harvinaisia ovat myös pikkutikka ja pensastasku. Muita pesimälintuja ovat tukkasotka, palokärki, mustapääkerttu sekä satakieli, jonka laulua voi kuulla touko–kesäkuun öinä. Alueella on nähty myös pohjanlepakko. Purolaakson kasvillisuus on vehreää lehtoa. Malminkartanon puolelta löytyy mm. kurjenmiekkoja ja vanhoja koivuja, suurin niistä on yli 100-vuotias. Puron ylittävän sillan yläpuolella suvantokohdassa on tunnelmallinen maisema eri vuodenaikoina. Helsingin yliopiston viljelyspalsta-alueella on ollut vanha asutuspaikka kampakeraamiselta kaudelta (noin 3300–2800 e.a.a.). www.helsinki.fi/~oruth/matajoki.html 14 Malmgård Kårbölen kylä mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensi kertaa vuonna 1417. Kylästä tiedetään 1540-luvulta viisi tilaa: Abrams, Husbacka, Tolfmans, Gamlas ja Malmgård. Myöhemmin mainitaan ylempänä myös Jönsas. Malminkartanosta tuli päätila, kun kuningas Juhana III antoi 1579 koko kylän kuten myös viereisen Hämeenkylän läänityksenä maineikkaalle amiraali Bengt Söffringson Juustenille, joka myös aateloitiin vuonna 1591 nimellä Gyllenlood. Kuningas Kaarle XI:n peruutettua yläaatelin edut siitä tuli 1685 sotilasvirkatalo eli puustelli 125 vuodeksi. Sen jälkeen se on ollut valtion vuokratila, vankisiirtola ja lopulta 1940-luvulla yliopiston maatalous–metsätieteellisen tiedekunnan opetustila. Koetilan hedelmäpuutarhassa oli parhaimmillaan 2500 omenapuuta ja sen korkealuokkainen 70-päinen friisiläiskarja oli ainutlaatuinen koko maassa. Malminkartanon Irma-lehmä oli Pohjoismaiden paras lypsäjä vuonna 1947. Koetila siirrettiin Suitiaan 1980. Yliopisto suunnitteli 1960-luvulla kampustensa hajauttamista keskustasta: koko matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta haluttiin siirtää Malminkartanoon. Kaupunki kuitenkin tarvitsi aluetta asuinrakentamiseen ja suunnitelmat muuttuivat. Vasta 1995 toteutettiin maanvaihto, jossa valtio sai 2350 hehtaaria Helsingin maita Nuuksiossa voidakseen laajentaa kansallispuistoa ja Helsinki puolestaan 340 hehtaaria valtion maita Tapanilassa ja Malminkartanossa. Omenatarhaan rakennettiin 1998 kerrostalon ja viiden rivitalon ryhmä, jota korkea kuusiaita suojaa. Vielä on jäljellä puistokuja vanhalle Kaarelantielle sekä kujan itäpuolella hedelmätarha, jossa on 350 omenapuuta samoin kuin luumuja ja kirsikoita. Mätäjoen sillalta kartanolle johtavan kujan varrelle on suunniteltu aikoinaan arboretumia. Tätä perua ovat sembramännyt ja douglaskuuset, syvemmällä metsikössä mm. lehtosaarnit, mongolianvaahterat, strobusmännyt ja vuorijalavat. Metsiköstä löytyy myös keltavuokkoa. Vanhan kartanorakennuksen pihaa ympäröivät syreenit, jasmikepensaat ja useat eri ruusulajit. Satojen vuosien puutarhanpidon jäljiltä alueelta on löydetty yksin puu- ja pensaslajeja yli 40. Malmgårdin nykyinen päärakennus rakennettiin alun perin renki- ja pakarituvaksi 1796 tuohi- ja turvekattoisena. Sitä laajennettiin 1830-luvulla samalla kun vanhempi päärakennus ilmeisesti purettiin. Funkistyylinen kurssirakennus rakennettiin vankityövoimalla 1941 yliopiston koetilan käyttöön. Ränsistynyt päärakennus siirtyi 1997 yksityisomistukseen ja on nyt perusteellisesti korjattuna jälleen asuinkäytössä. 15 Von Glanin puisto Malminkartanon sotilasvirkatalon ensimmäinen haltija oli Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin luutnantti Giert von Glan. Pohjois-Saksasta periytyvän, Ruotsissakin vaikuttaneen von Glahn -suvun Tenholan haaraan kuulunut Giert ehti pitää Malminkartanoa pidempään kuin kukaan seuraajistaan, peräti 16 vuotta. Viereiset Jägerhornin- ja Tollintie on nimetty Malminkartanon puustellin myöhempien keskeisten haltijoiden mukaan, Juusteenintie itse amiraalin ja Beckerintie puolestaan 1800-luvun loppupuolen seikkailijan ja itsenäisyysmiehen Waldemar Becker-Bein mukaan, jonka vanhemmat pitivät Malminkartanoa valtion vuokralaisina. www.kansallisbiografia.fi/ 16 Kartanonkaaren asuntokorttelit ja koetalot Malminkartanon kortteleiden rakennuskorkeus madaltuu keskusaukiolta reunoille eli Kartanonkaarelle päin. Reunakorttelien isot sisäpihat avautuvat ympäröiviin vehreisiin maisemiin. Kaksikerroksiset koetalot suunnitteli aviopari Raili ja Reima Pietilä 1979, ja ne toteutettiin vuosina 1983–84. Akateemikko Reima Pietilä oli Suomen sodanjälkeisen arkkitehtuurin merkittävimpiä toisinajattelijoita ja Alvar Aallon jälkeen kansainvälisesti tunnetuin suomalainen arkkitehti. Pietilöiden töitä ovat mm. Suomen paviljonki Brysselin maailmannäyttelyssä 1958, kongressikeskus Dipoli Otaniemessä 1966 ja tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemessä 1991. www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=785752 17 Leon Leipä Malmilla vuonna 1979 perustettu leipomo siirtyi pian Konalaan ja sieltä Malminkartanoon 1991. Leon Leipä on jo pitkään leiponut pääkaupunkiseudun kouluille mm. perinteistä perunaista koulurieskaa. Leipomolla oli Beckerintiellä välillä oma myymäläkin, mutta nyt se on suuntautunut vähittäiskaupan toimittajaksi. www.leipatalo.com/ 18 Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos Maatalouskoneiden järjestelmällinen kehittäminen alkoi 1789 Suomen Talousseurassa. Vuonna 1946 sodan jälkeen Maataloudellinen konekoetuslaitos käynnisti tutkimustoiminnan Malminkartanossa, jossa yliopisto piti opetustilaa. Sen viereisillä Tolfmansin ja Gamlasin vanhoilla pelloilla toiminta jatkui eri nimillä aina vuoteen 1972. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos puolestaan perustettiin maataloustuotannon kannattavuuden parantamiseksi 1952. Samana vuonna valmistui sen funkistyylinen päärakennus Rukkila. Se on nimetty professori Rurik Pihkalan mukaan, joka vaikutti keskeisesti maatalouden tutkimuksen kehittymiseen Suomessa. Nykyään eri toiminnot on yhdistetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen, jonka pääpaikka on Jokioisilla. Samoissa tiloissa toimi välillä myös Työtehoseura, jossa kehitettiin nykyään jokaisesta pohjoismaisesta keittiöstä löytyvä kuivauskaappi. Tutkimuslaitoksen pihasta johti vanhalle Nurmijärventielle koivukuja, josta on osa vielä jäljellä 1990-luvulla valmistuneen terveysaseman edessä. portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tutkimus/Talous fi.wikipedia.org/wiki/Funktionalismi www.tts.fi 19 Erskinen kortteli Malminkartanon keskeisimmässä korttelissa tiivistyy pyrkimys eroon lähiöaikakauden suunnitteluperiaatteista. Sen suunnitteluun pyydettiin 1978 mukaan ruotsalainen tähtiarkkitehti Ralph Erskine (1914–2005). Hänet tunnettiin värikkäästä ja monimuotoisesta arkkitehtuurista, joka oli jotain aivan muuta kuin mihin Suomessa oli siihen aikaan totuttu. Kaiken huippuna Erskine halusi talon tulevat asukkaat mukaan suunnitteluun. Viiteryhmään osallistui parikymmentä lähistön asukasta tai kortteliin muuttamista suunnittelevaa. He saivat ottaa kantaa moniin vaihtoehtoihin, kuten tuleeko pysäköinti maan tasalle vai kannen alle, minkä kokoisista taloista kortteli koostuisi, onko yhteinen piha, miten saunat sijoitetaan, entä huonejako jne. Ratkaisut haettiin sitten näiltä linjoilta käyttäen mahdollisuuksien mukaan rakennusliike Puolimatkan materiaaleja ja valmiita rakennusosia. Samalla kokeiltiin mm. puun käyttöä elementtitalojen julkisivuissa. Suunnitelma valmistui 1981 ja koko HITAS-yhtiö vasta 1986, joten yksikään viiteryhmän jäsenistä ei lopulta muuttanut Malminkartanon kaupunkipolku Sivu 9/14 sinne. Korttelista tuli kuitenkin onnistunut kokonaisuus ja Malminkartanon maamerkki. www.erskine.se/mal.htm www.chantier.net/vud/vudmalmin.htm 20 Kumppanuustalo Horisontti Asukastoimintaa ja työllistämistä edistävässä kumppanuustalossa on työpajoja, avoin atk-luokka, kirpputori, nuorisotalo sekä asukaskahvila. Horisontin perusti aikanaan Länsi-Helsingin työttömät ry (nykyisin Horisontti Team ry), ja se on edelleen Helsingin suurin yhdistyksen ylläpitämä asukastalo. Viereisellä mäellä on Kannelmäen seurakunnan seurakuntakoti entisessä Malminkartanon pehtorin talossa. Sen lähelle suunnitellun kirkon arkkitehtuurikilpailun voitti Raili ja Reima Pietilän ehdotus, jota ei kuitenkaan ole toteutettu. Seurakunnalla on Malminkartanossa tiloja myös toimintakeskus Jennyssä Beckerintiellä ja Kirkonkievari Kehruutiellä. www.horisontti.net/ kannelmaki.kirkkohelsinki.net/ 21 Puustellin monitoimitalo Valmistui 1986, suunnittelija arkkitehtitoimisto Järvinen–Airas. Rakennuksen ideana on katettu sisäkatu, jonka ympärille toiminnot jäsentyvät. Vuonna 2006 peruskorjatussa monitoimitalossa on Malminkartanon ala-asteen koulu sekä kaupunginkirjaston sivutoimipiste. Pääoven edustalla on Puustellinaukio, jonka mitoituksen ja muodon esikuvana ovat Italian Sienan klassiset kaupunkiaukiot. www.lib.hel.fi/malminkartano www.malka.edu.hel.fi/ 22 Malminkartanon kappelin tontti Kappelista vuonna 2003 järjestetyn kutsukilpailun voitti Miikka Hirsimäki ehdotuksellaan "Käpy". Sitä ei kuitenkaan tulla toteuttamaan sellaisenaan, vaan taloudellisempia vaihtoehtoja tutkitaan. www.safa.fi/archive/297_Malmikart_kappeli.jpg?SAFASID=60ebeea1a740908bd99d1d9247a1ad19 www.safa.fi/safa_win.php?id=1350&s=p 23 Apollon yhteiskoulu Opettaja Lisa Hagman perusti vuonna 1919 itsenäistymisen jälkeisen innostuksen aallossa Kruununhakaan oman koulun nimeltään Yksityisluokat Helsingissä. Sen toimintaa jatkamaan perustettiin Helsingin V Yhteiskoulu, jonka koulurakennus valmistui Töölön Apollonkadulle 1936. Helsingin siirtyessä peruskouluun 1977 yksityinen Apollo oli jäädä ilman omaa koulupiiriä eli uusia oppilaita. Silloin johtokunta anoi koulun siirtoa Malminkartanoon luvaten rakentaa uuden koulurakennuksen, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Touko Neronen. Rakennus valmistui 1985 ja oppilasmäärä kasvoi nopeasti. Nykyäänkin Apollon yhteiskoulussa toimivat peruskoulun yläaste ja lukio. Niissä on laaja valinnaisten kurssien tarjonta sekä musiikki- ja kuvataidepainotteiset luokat. Yhteiskoulu tarjoaa palveluitaan koko Helsingistä ja myös lähikunnista tuleville oppilaille. www.apollo.edu.hel.fi/ www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/apollon.htm 24 Renki ja Piika Entisessä kartanon sivurakennuksessa toimii nykyisin Malminkartanon asukasyhdistyksen ylläpitämä asukastalo Renki, joka on Helsingin ensimmäinen laatuaan. Sen yhteydessä on leikkipuisto Piika, jossa viime vuosiin asti pidettiin asukkaiden ja kaupungin yhteisvoimin kotieläimiä. Asukasyhdistys järjestää leikkipuistossa vuosittain loppukesästä perinteiset Elojuhlat. www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Sosiaalivirasto/Perheiden+palvelut/Leikkipuistot/Leikkipuisto+Piika www.asukastalot.hai.fi/asukastalot_260807.html#renki www.kaupunginosat.net/malminkartano/index.php?option=content&task=view&id=87&Itemid=242%20(Malminkartanon%20asukasyhdistys) 25 Lampi Piianpuiston länsiosan suunnittelukilpailun 1982 voitti arkkitehtiopiskelija Alf Lindström käytännöllisellä ehdotuksella, jonka mukaan tasaiselle pellolle kaivettiin entisen valtaojan paikalle lampi ja lammen ympärille rakennettiin kumpareet. Niille istutettiin puita ja pensaita. Kokonaisuus on kumpuileva ja vehmas, ja vesiaihe lisää miljöön monimuotoisuutta. 26 Toiskantie Kaupunkimaisen pientaloasumisen perinne on säilynyt Euroopan keskiaikaisissa kaupungeissa, pohjoismaisissa puukaupungeissa ja -kaupunginosissa sekä 1900-luvun alun puutarhakaupungeissa, mutta Suomesta se pääsi välillä katkeamaan muutamia yksittäisiä kokeiluja lukuun ottamatta. Eräs niistä, viihtyisästi polveileva Toiskantie aukioineen on Helsingin ensimmäisiä pihakatuja. Tyylikkäät pientalot on suunnitellut Arkkitehdit Ky. 27 Vuorenjuuri Vuorenjuuri on laatuaan Helsingin ensimmäinen ns. tiiviin ja matalan kaupunkirakentamisen kokeilualue, joka liittyy kaupunkimaisen pientaloasumisen uuteen tulemiseen. Samalla se on nykyaikaisen Malminkartanon kaupunkipolku Sivu 11/14 hartiapankkirakentamisen kokeilualue. Asukkaat ovat itse urakoineet 20 kytkettyä kaupunkipientaloa, jotka valmistuivat omille tonteilleen 2006. Vastaava kokeilu on toteutettu 90-luvun lopulla Säterinmetsässä Leppävaarassa. Viereinen suojaava muurimainen kerrostalokokonaisuus valmistui 2004, suunnittelija arkkitehtitoimisto Matomäki–Hedman. www.ymparisto.fi/default.asp?node=6686&lan=fi (Tiivis ja matala) 28 Malminkartanon huippu Helsingin korkein kohta oli parhaimmillaan 92 metriä merenpinnan yläpuolella, nyt se on tosin hieman painunut. Mäen oma korkeusero on 67 metriä. Huipulle johtavissa portaissa on 426 askelmaa. Täyttömäen sisältönä on eri vuosien varrella rakennustyömailta kuljetettua ylijäämämaata. Kokoaminen alkoi 1976 ja kesti 20 vuotta. Mäki täytettiin niin ääriään myöten, että rinteestä tuli paikoin turhankin jyrkkä, joten se oli vaikea maisemoida. Rinteeseen on kuitenkin istutettu mm. ruusuja ja metsäpuitakin säännöllisinä vyöhykkeinä eri korkeuksille. Länsirinteessä on maastopyörärata ja etelärinteessä Hanna Vainion 1998 valmistunut ympäristötaideteos Tuulet ja suunnat, johon kuuluvat myös tuulipussit huipulla. Täyttömäkeä on välillä esitetty laajennettavaksi, mutta asukkaat ovat olleet voimakkaasti vastaan. Laajennus peittäisi arvokkaan metsäalueen ulottuen Honkasuon suunnitellulle uudelle asuinalueelle saakka. www.environmentalart.net/vainio/ Tietolaatikko: Itämeri www.fimr.fi/fi/itamerikanta.html Malminkartanonhuipulta näkyy pitkälle merelle saakka. Mätäjoenkin vedet virtaavat Itämereen, joka on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Helsingin edustalla suolapitoisuus on noin 5 ‰. Meren pinta-ala on 422.000 km2 ja valuma-alueen laajuus 1,7 milj. km2. Koko Itämeren keskisyvyys on vain 55 metriä ja Suomenlahden 37 metriä, mikä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saariston kanssa tekee sen ekosysteemistä erityisen haavoittuvaisen öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Itämeren harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Maan kohoaminen jääkauden jäljiltä jatkuu edelleen ja on pääkaupunkiseudulla noin 2 mm vuodessa. Malminkartanon kaupunkipolku Sivu 12/14 Tietolaatikko: Maamerkit huipulta 29 Pihkapuiston ala-aste Pihkapuiston ympäristö- ja luontopainotteinen koulu kuuluu Suomen ympäristökasvatuksen seuran Vihreä lippu -ohjelmaan. Koulu on saanut tunnustuksena toiminnastaan ympäristösertifikaatin neljäntenätoista kouluna maassa. Lisäksi Pihkapuistossa painotetaan taide- ja kulttuurikasvatusta. Koulussa on nykyään 270 oppilasta luokilla 1–6. Koulun yhteydessä toimii leikkipuisto Kaunokki. www.pihkaa.edu.hel.fi/ 30 Kuntoutussäätiö Kuntoutussäätiö muutti Malminkartanoon Pitäjänmäeltä vuonna 1981. Säätiö on valtakunnallisesti merkittävä työikäisten ja vajaakuntoisten kuntouttaja. Se harjoittaa myös tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa. Säätiöllä on Malminkartanossa noin 150 työntekijää. www.kuntoutussaatio.fi/ 31 Kartanonhaka Kartanonhaka on laaja, kaikkina vuodenaikoina suosittu viheralue Mätäjoen molemmin puolin Malminkartanon ja Kannelmäen välissä. 1980-luvulla rakennetussa puistossa on laajoja nurmikoita, viljelyspalsta-alue ja koirien ulkoiluttamisalue. Muistumana Malminkartanon maataloudesta puistossa on myös peltolohkoja. Joen mutkassa vesipintaa suurennettiin kaivamalla tilaa altaalle, johon rakennettiin iso laituri. Altaan keskellä on pieni lintusaari, jonka toteutti Ympäristötaiteen yhdistys vuonna 2000. Muistona ympäristötaiteilijoista saaressa on vielä perinteinen maitolaituri. Puiston länsiosassa on maanpintaa nostettu näkösuojaksi Konalan teollisuusaluetta vastaan. Kumpareelle on istutettu yhtenäinen puusto. Kaarela-seura järjestää alueella vuosittain kesäkuussa suositun Mätäjoki-festivaalin. Silloin musiikkitarjonnan ym. lisäksi päästetään Mätäjokeen tuhansia kirjolohia, joita kaikki saavat sitten kalastaa. Maamerkit ovat huipulta katsottuna: Silvolan tekojärvi, Suomen korkein asunrakennus Cirrus Vuosaaressa, Paloheinän huippu, Kannelmäen kirkko, Pasilan torni, Tuomiokirkko, Ilmalan vesilaitos, Pitäjänmäen SysOpen Tower, Fortumin pääkonttori "Raadenhammas" Keilaniemessä, Nokian Leppävaaran toimitalot sekä lukuisia vesitorneja. Lähituntumassa ovat Myyrmanni, Mätäjoen laakso, Abramsin–Husbackan tilakeskus, Vantaankosken rata ja AEL:n kampus. Uusia asutusalueita on kohoamassa Uusmäkeen, Honkasuolle, Kilterinmäkeen ja Kuninkaantammeen. Valkoposkihanhet ovat levinneet Itämerellä 1920-luvulta saakka. Ne tulivat Helsinkiin Korkeasaaren kautta vuonna 1987 ja pesivät yleensä Helsingin edustan kalliosaarilla. Ruohoa syövät ja avoimessa ympäristössä viihtyvät hanhet ovat viime vuosina vallanneet Kartanonhaan käyttöönsä. www.sunpoint.net/~ytyry/ (Ympäristötaiteen yhdistys) www.kanneltieto.fi/kannelmakiseura (Kaarela-seura) www.hel2.fi/ymk/julkaisut/oppaat/esitteet/valkoposkihanhi/vp_aloitussivu.html (Valkoposkihanhet Helsingissä) 32 Rautatiesilta Mätäjoen laakson ylittää Suomen pisin rautatiesilta. Esteettömän maisemasillan tekeminen halvemman maavallin sijaan ei ollut suinkaan itsestäänselvyys 1970-luvulla. 33 Metsä Täyttömäen pohjoispuolinen 15 hehtaarin metsä- ja kallioalue on mm. lenkkeilijöiden, sienestäjien, marjastajien ja koiranulkoiluttajien suosima ulkoilualue. Se toimii myös Pihkapuiston ala-asteen opetusympäristönä. Alue on seudullisten ulkoilureittien risteyskohta. Talvisin siellä on kaupungin ylläpitämä valaistu päälatu, joka kytkeytyy aina Keskuspuiston latuverkkoon saakka. Asukkaat ovat aktiivisesti puolustaneet luonnontilaisen metsän säilyttämistä ja vastustaneet voimakkaasti täyttömäen laajennushanketta. 34 Honkasuo Aivan kaupunginrajan tuntumaan on suunnitteilla uusi korkealaatuinen pientaloalue, jonka rakentaminen ajoittuu mahdollisesti vuosiin 2009–11. Vanha tilakeskuksen paikka kivijalkoineen säilytetään keskuspuistona. Sen eteläpuolelle on ajateltu kytkettyjä pientaloja, pohjoiseen rivitaloja ja pienkerrostaloja. Kehä II päätettiin viedä tunneliin tältä kohtaa, jotta alue säilyy korkealaatuisena. Honkasuon kautta kulkee myös seudullinen virkistysreitti Malminkartanonhuipulta Raappavuorelle. www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Kaupunkisuunnitteluvirasto/

Helsingin kaupunki haluaa monipuolistaa Malminkartanonhuipun virkistyskäyttöä. Alueelle voisi tulevaisuudessa tulla lisä...
06/02/2020

Helsingin kaupunki haluaa monipuolistaa Malminkartanonhuipun virkistyskäyttöä. Alueelle voisi tulevaisuudessa tulla lisää virkistyskäyttöön liittyviä palveluita. Tätä varten kaupunki on ryhtynyt tekemään asemakaavaa huipun alueelle ja sen ympäristöön.
Suunnittelijat ovat tavattavissa karttojen äärellä torstaina 13. helmikuuta kello 17–19 Malminkartanon kirjastossa osoitteessa Puustellintie 6.

Huom!
16/12/2019
Poliisi - Tiedotteet

Huom!

Maanantaina 16.12.2019 klo 12.06 Länsi-Uudenmaan poliisilaitos sai hälytyksen Espoon Karapellontie 6:ssa sijaitsevaan kemikaalivaraston tiloihin tehdystä tunkeutumisesta. Useita naamioituneita tummiin pukeutuneita henkilöitä oli tunkeutunut yrityksen tiloihin. Tunkeutumisen aikaan kiinteistöss...

Päivä Paloasemalla® 23.11.2019 – Paloturvallisuusviikko
01/11/2019
Päivä Paloasemalla® 23.11.2019 – Paloturvallisuusviikko

Päivä Paloasemalla® 23.11.2019 – Paloturvallisuusviikko

Päivä Paloasemalla on koko perheen tapahtuma, jossa opitaan viihdyttävällä tavalla paloturvallisuusasioita. Tervetuloa lähimmälle paloasemallesi lauantaina 23.11.2019!

Photos from Malminkartano's post
31/03/2019

Photos from Malminkartano's post

Hyvää Itsenäisyyspäivää
05/12/2018

Hyvää Itsenäisyyspäivää

https://www.facebook.com/163687293686324/posts/1852732004781836/
24/10/2018

https://www.facebook.com/163687293686324/posts/1852732004781836/

Edit. Matkakortteja on vaihdettu uusiksi HSL-korteiksi jo 45 000. Se on hienoa - mutta suosio aiheuttaa myös ruuhkaa ja teknisiä ongelmia järjestelmiin. Suosittelemme, että lykkäät kortin vaihtamista kuukauden vaihteen yli. Varsinkin muiden kuin HSL:n omien pisteiden myynti- ja latausjärjestelmät ovat vilkkaan aloituksen vuoksi kuormittuneet. Tämä taas aiheuttaa jonoja HSL:n palvelupisteisiin, joissa kuun vaihde on yleensäkin kiireistä aikaa.
Kortin vaihtamiseen on aikaa puolisen vuotta.

***
Se on alkanut! Vaihda vihreä matkakorttisi uuteen siniseen HSL-korttiin! Jos maksat mieluummin mobiililla, lataa HSL-sovellus. Kortinvaihdon voit huomisesta alkaen tehdä missä tahansa alueen kortinmyyntipisteessä. Nyt jo se onnistuu HSL:n ja kuntien palvelupisteissä. Merja oli Rautatientorin ensimmäinen kortinvaihtaja ja sai muistoksi metroaiheisen mukin. Lue lisää: hsl.fi/vaihdakortti

Stadin Silakkamarkkinat🐟🐟🐟 Stadin Silakkamarkkinat 7.-13.10.2018/Strömmingsmarknaden i Helsingfors 7.-13.10.2018/ Helsin...
07/10/2018

Stadin Silakkamarkkinat
🐟🐟🐟 Stadin Silakkamarkkinat 7.-13.10.2018/
Strömmingsmarknaden i Helsingfors 7.-13.10.2018/ Helsinki Baltic Herring Fair on 7–13 October 2018 🐟🐟🐟
www.stadinsilakkamarkkinat.fi

Huom!
15/09/2018

Huom!

HUOM!
24/06/2018

HUOM!

Malminkartano's cover photo
06/05/2018

Malminkartano's cover photo

Malminkartano's cover photo
30/04/2018

Malminkartano's cover photo

09/04/2018
🤣
08/04/2018

🤣

YK:n raportti: Suomi on maailman onnellisin maa
14/03/2018
YK:n raportti: Suomi on maailman onnellisin maa

YK:n raportti: Suomi on maailman onnellisin maa

Tänään julkaistu YK:n raportti listasi kaikkiaan 156 maata niiden onnellisuuden mukaan, perustuen muun muassa elinajanodotteeseen.

Kävitkö jo Ärrällä???
13/01/2018

Kävitkö jo Ärrällä???

07/01/2018

TÄTÄ TAUTIA ON LIIKKEELLÄ 😁😃😄

TÄMÄ ON TAPAHTUMASSA IHAN TÄÄLLÄ OMASSA MAASSAMME!

SE ON LOPETETTAVA NYT HETI!

OLEN HUOMANNUT, ETTÄ PORTAAT ALKAVAT TULLA JYRKEMMIKSI. OSTOKSET PAINAVAMMIKSI. JA KAIKKI PAIKAT OVAT KAUEMPANA. EILEN KÄVELIN KORTTELIN KULMAAN JA OLIN YLLÄTTYNYT SIITÄ, MITEN PITKÄKSI KATUMME ON TULLUT!

JA TIEDÄTKÖS, IHMISET OVAT NYKYÄÄN KOVIN HUOMAAMATTOMIA, VARSINKIN NUORET. NE KUISKAAVATKIN KOKO AJAN! JOS HEILLE SANOO, ETTÄ PUHUKAA KUULUVASTI, HE VAIN TOISTAVAT TARINANSA NAAMA PUNAISENA. MIKSI HE MINUA LUULEVAT, HUULILTA LUKIJAKSI?

LUULEN MYÖS, ETTÄ HE OVAT PALJON NUOREMPIA KUIN ITSE OLIN HEIDÄN IÄSSÄÄN. TOISAALTA, OMAIKÄISENI HENKILÖT OVAT PALJON VANHEMPIA KUIN MINÄ. TAPASIN YHDEN ENTISEN TUTUN, JA HÄN ON VANHENTUNUT NIIN PALJON, ETTEI EDES TUNNISTANUT MINUA!

AJATTELIN HÄNTÄ TÄNÄ AAMUNA, KUN KAMPASIN HIUKSIANI, JA KATSOIN PEILIKUVAANI....NO VOI VELJET, PEILITKÄÄN EIVÄT OLE ENÄÄ NIIN TEHTYJÄ KUIN ENNEN!

JA TOINEN ASIA: KAIKKI AJAVAT AUTOJAAN NIIN HURJAA VAUHTIA NYKYÄÄN! MENEE IHAN HENKI KURKKUUN, KUN LIITYN MOOTTORITIELLE HEIDÄN ETEENSÄ. SANON VAIN, ETTÄ HEIDÄN JARRUNSA VARMAAN KULUVAT KAUHEAN NOPEASTI, KUN SILLÄ LAILLA KIRKUVAT JA KIEMURTELEVAT KATSOESSANI PERUUTUSPEILISTÄ.

VAATETEHTAILIJAT OVAT EPÄSIVIILISIÄ NYKYÄÄN. MIKSI MUUTEN HE YHTÄKKIÄ ALKAVAT PISTÄÄ 46- TAI 48-KOON LAPPUJA 40- TAI 42- KOON VAATTEISIIN?

LUULEVATKO HE ETTEI KUKAAN HUOMAA?

JA VAAKOJEN TEKIJÄT YRITTÄVÄT SAMAA.... LUULEVATKO HE, ETTÄ MINÄ IHAN "USKON" NUMEROA NÄYTÖSSÄ? HAH! MINÄ EN IKINÄ ANTAISI ITSENI PAINAA NIIN PALJON! KETÄHAN HE OIKEIN YRITTÄVÄT JUKSATA?

HALUAISIN SOITTAA JOLLEKIN MINISTERILLE JA TEHDÄ RAPORTIN TÄSTÄ,MUTTA PUHELINYHTIÖ ON KONSPIRAATIOSSA MUKANA: HE OVAT PAINANEET PUHELINLUETTELOT NIIN PIENILLÄ KIRJAIMILLA, ETTÄ KUKAAN EI VOI LÖYTÄÄ MITÄÄN NUMEROA SIELTÄ!

ALKOHOLIINKIN ON LISÄTTY LUULTAVASTI MYRKKYÄ, KUN KANKKUNEN KESTÄÄ VIIKON.!

SIIS, VAROITUS!

OLEMME JONKIN VALTAUKSEN ALLA!

PS. LÄHETÄN TÄMÄN ISOLLA KIRJOITUKSELLA, KOSKA KONEENI FONTILLE ON TAPAHTUNUT JOTAIN - SE NÄYTTÄÄ OLEVAN PIENEMPÄÄ KUIN ENNEN....

Kuva: YLE Areena sähköposti
22/12/2017

Kuva: YLE Areena sähköposti

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 100 vuotta. Onnea Suomi ja suomalaiset! Det självständiga Finland fyller 100 år idag. Gr...
06/12/2017

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 100 vuotta. Onnea Suomi ja suomalaiset!
Det självständiga Finland fyller 100 år idag. Grattis Finland och finländare!

Malminkartano's cover photo
29/11/2017

Malminkartano's cover photo

07/11/2017

Jos liikut ilman heijastinta, rekisteröidy elinten luovuttajaksi - se voi pelastaa jonkun elämän.

24/10/2017
HSL:n mobiililippujen hinnat laskevat merkittävästi ja yötaksasta luovutaan

HSL:n mobiililippujen hinnat laskevat merkittävästi ja yötaksasta luovutaan

HSL:n sisäisen mobiililipun hinta laskee vuoden 2018 alussa lähes 25 prosenttia 2,90 eurosta 2,20 euroon. Kahden vyöhykkeen seutumobiilikertalipun hinta laskee 5 eurosta 4,20 euroon. Mobiililippujen hinnat laskevat samalla tasolle matkakortin arvolippujen kanssa. HSL tuo mobiililippuvalikoimaan myös...

19/10/2017

Huom! Ei tänne sivulle saa laittaa vihapuhetta ja kutsuu mielenosoitukseen! Esto tulee heti!

Viikon mittaisia Stadin Silakkamarkkinoita vietetään 1.–7. lokakuuta Helsingissä. Kauppatori, Kolera-Allas ja Lyypekinla...
28/09/2017

Viikon mittaisia Stadin Silakkamarkkinoita vietetään 1.–7. lokakuuta Helsingissä. Kauppatori, Kolera-Allas ja Lyypekinlaituri täyttyvät kalastajista, syyssesongin herkuista, musiikista ja koko perheen ohjelmasta. Silakkamarkkinat ovat avoinna sunnuntaista perjantaihin 1.–6. lokakuuta klo 7–19 ja lauantaina 7. lokakuuta klo 7–15.

Stadin Silakkamarkkinoiden sydän ovat kymmenet kalastajat! Tänä vuonna mukana on yhteensä 30 kalastajaa. Tutustu markkinoiden kalastajiin täällä: http://stadinsilakkamarkkinat.fi/fi/kalastajat

Silakkamarkkinat ovat avoinna sunnuntaista perjantaihin 1.–6. lokakuuta klo 7–19 ja lauantaina 7. lokakuuta klo 7–15. #Stadinsilakkamarkkinat

Malminkartanon hedelmätarhan sadonkorjuu (2017-09-16)
09/09/2017
Malminkartanon hedelmätarhan sadonkorjuu (2017-09-16)

Malminkartanon hedelmätarhan sadonkorjuu (2017-09-16)

Tervetuloa omenoiden sadonkorjuuseen hedelmätarhaan la 16.9.2017! Sato on tänäkin vuonna pieni, joten tapahtuma on pienimuotoinen. Kukin poimija saa kerätä yhden kassillisen eli noin 10 litraa, että kaikille halukkaille riittäisi omenoita. Poimintavälineitä on lainattavissa. Portit

Malminkartano
15/05/2017

Malminkartano

HUOM!

S-ryhmän asiakkaille on lähetetty sähköpostilla Prisman nimissä huijausviestejä.

On ikävää että juuri sinun sähköpostiosoitteesi oli joutunut verkkoon asetetun tietojenkalasteluohjelman keräämäksi. Tarkemmin en osaa kertoa logiikasta, jolla sähköpostiosoitteesi oli valikoitunut tietojenkalasteluohjelman haaviin.

Kyseessä on ulkomaisten yritysten toimesta tapahtuva S-ryhmän liikemerkin väärinkäyttö ja S-ryhmällä ei ole kyseisten yritysten tai kilpailujen/mainosten kanssa mitään tekemistä.

Kyselyjen toteuttajille laitamme aina tapausten tullessa esille SOK:n lakiasioiden kanssa vaatimuksen lopettaa välittömästi liikemerkkimme luvaton käyttö.

Viestiin ei kannata reagoida mitenkään vaan poistaa se omista sähköposteista.

Lisätietoa saat alla olevasta linkistä:
https://www.s-kanava.fi/web/s/huijausviestit

Kiitos tarkkaavaisuudesta ja mukavaa alkanutta kevättä!

Parhain terveisin
Prisman asiakaspalvelu

HUOM!S-ryhmän asiakkaille on lähetetty sähköpostilla Prisman nimissä huijausviestejä.On ikävää että juuri sinun sähköpos...
15/05/2017

HUOM!

S-ryhmän asiakkaille on lähetetty sähköpostilla Prisman nimissä huijausviestejä.

On ikävää että juuri sinun sähköpostiosoitteesi oli joutunut verkkoon asetetun tietojenkalasteluohjelman keräämäksi. Tarkemmin en osaa kertoa logiikasta, jolla sähköpostiosoitteesi oli valikoitunut tietojenkalasteluohjelman haaviin.

Kyseessä on ulkomaisten yritysten toimesta tapahtuva S-ryhmän liikemerkin väärinkäyttö ja S-ryhmällä ei ole kyseisten yritysten tai kilpailujen/mainosten kanssa mitään tekemistä.

Kyselyjen toteuttajille laitamme aina tapausten tullessa esille SOK:n lakiasioiden kanssa vaatimuksen lopettaa välittömästi liikemerkkimme luvaton käyttö.

Viestiin ei kannata reagoida mitenkään vaan poistaa se omista sähköposteista.

Lisätietoa saat alla olevasta linkistä:
https://www.s-kanava.fi/web/s/huijausviestit

Kiitos tarkkaavaisuudesta ja mukavaa alkanutta kevättä!

Parhain terveisin
Prisman asiakaspalvelu

Tiina
30/04/2017

Tiina

Punainen nokia puhelin löytynyt, löytyy jätemäen ekan rappusen alta.

Reinflytting minutt for minutt
28/04/2017
Reinflytting minutt for minutt

Reinflytting minutt for minutt

Har du en nyere nettleser som Chrome, Opera, Firefox eller en Android-enhet kan du enkelt slå på vår beta-avspiller ved å gå til

Puustellintie 1:n kaavoitus käynnistyy - Suunnittelija tavattavissa 4. huhtikuuta
03/04/2017
Puustellintie 1:n kaavoitus käynnistyy - Suunnittelija tavattavissa 4. huhtikuuta

Puustellintie 1:n kaavoitus käynnistyy - Suunnittelija tavattavissa 4. huhtikuuta

Malminkartanontien varteen, Arentipuiston kulmaan suunnitellaan ikääntyvien palveluasumista rakentamattomaksi jääneelle seurakunnan tontille. Enintään viisikerroksiseen taloon on tulossa myös talon ja lähiympäristön asukkaita palvelevia ravintola- ja toimintatiloja.

Timeline Photos
24/03/2017

Timeline Photos

17/03/2017
Anne

Anne

Kävin eilen Hankasuontien S-marketissa, jonne ostoskärryyn unohdin laukkuni. Kun sitä palasin hakemaan sydän kurkussa, koska laukussa oli kaikki, niin se oli palautettu kauppaan.
TOIVON TODELLA ETTÄ TÄTÄ KAUTTA SUPERKIITOKSENI TAVOITTAA SEN IHANAN IHMISEN, JOLLA OLI SYDÄN KOHDALLAAN JA REHELLISYYS ELÄMÄNARVONA. KIITOS SINULLE! ❤

Osoite

Malminkartano
Helsinki
00410

Yleistä tietoa

Malminkartano is area in NW Helsinki

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Malminkartano :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Lähellä hallituksen palvelut


Muut Helsinki hallituksen palvelut

Näytä Kaikki

Kommentit

Hei. Tässä malminkartanossa avasin uusi paryuri-kampaamo (ROSE) Hinat on laatu ja hyvää Puh:0451976008 Osoite: Renginpolku 8L 6 Myös facebukin osoite on Rose parturi- kampaamo Tervetuloa lämpimästi
Kumpi on oikein, Honkasuo vai Hankasuo? Vai onko ne kaksi eri asiaa?
Etsin asiakkaalleni pihallista kolmiota Malminkartanon seudulta. Ostaja maksaa välityspalkkion. Sp-Koti Leena Ollila (asuntojen osto/myyntitoimeksiannot) [email protected] / puh. 0503838767
Malminkartanosssa joogaa nature & you liikkeen tiloissa. Ti aamupäivällä äiti-vauvajooga ja illalla astanga. To iltaisin lempeä jooga ja sen jälkeen rumpurentoutus. Tarkemmat tiedot nature & you sivuilta. Lämpimästi tervetuloa!
Solar Republic etsii vuokralle suomalaisen tv-sarjan kuvauslokaatioksi (1.krs tai maataso) minimissään 4h+k asuntoa. -Aikavälillä n.18.2.-8.3.2019 (kuvauspäiviä yht. 4-5 kpl) -Mielellään tyhjä/kalusteeton tai helposti tyhjennettävissä Yhteydenotot: sähköpostitse [email protected]/ puhelimitse +358405959771
Löytynyt 30.12. illalla,Konalan Hilapuistosta Retro-merkkinen polkupyörä,tuntomerkkiä(väri yms) vastaan luovutus. Tied. 0407655885
Terveteuloa kuulemaan lisää Cafe Asminissa, Kanneltalolla maanantaina 23.04.2018 klo 17-19 Etsimme Lähirohtolaan kasvilähettiläitä – tule tekemään yhteisötaidetta ja jakamaan kokemuksia kasvien hoitavista vaikutuksista. Kasvilähettiläänä saat oman nimikkokasvisi naapurustosta ja sinusta tulee tämän kasvin asiantuntija; tunnet kasvin terveyttä edistävät vaikutukset, mitä sitä kerätään ja säilötään sekä käytetään. Jokainen kasvilähettiläs saa tietopaketin ja perehdytyksen omasta kasvistaan toukokuussa 2018. Kasvilähettilään tehtävänä on kerätä hänelle nimitettyä kasvia ja säilöä sitä talvea varten kesällä 2018 sekä tietysti myös innostaa naapurustossaan asuvia toimimaan samoin. Kerätyt ja käsitellyt kasvit tulevat saataville Lähirohtolan jakelupisteeseen eli taide-installaatioon, josta kuka tahansa voi hakea säilöttyjä kasveja omaan käyttöönsä. Kasvilähettilään oma kasvi voi olla vaikkapa voikukka tai piharatamo, jotka ovat helposti tunnistettavia ja kasvavat runsaina alueella. Opastajina toimivat taiteilija Mari Keski-Korsu ja kasvilääkintään erikoistunut kansanparantaja Maaria Alén. Lisäinformaatiota Lähikasvi-rohtola projektista ja muista Taidekehä-hankkeen projekteista facebook.com/taidekeha instagram.com/taidekeha [email protected] Lisätietoja Mari Keski-Korsulta osoitteessa [email protected] #tadekehä #taide #artring #art #communityart #yhteisötaide #marikeskikorsu #helsingintaiteilijaseura #helsinki #empatia #empathy #nature #luonto #arkipäivä #everyday #artist #taiteilija #kaarela #helsinginmalli #osallistu #getinvolved #plants #kasvit #lähirohtola #kasvilähettiläs #hts #plantembassador
Hei Kaikki! Me Kannelmäen nuoret haluaisimme tehdä aloittaan Ruutiin, joihin tarvitsemme teidän apuanne, varsinkin nuorten. Haluaisimme mahdollisuuden valaista, teitä,paikkoja yms. joissa nuoria pelottaa vaikkapa yksin pimeällä kävellä. esim. Hammaslääkärin ja juna-aseman välissä oleva tie jossa ei ole lähes ollenkaan kunnon valaistusta. Aiomme tehdä aloitteen ensi viikon keskiviikkona, 24.1. Joten olisi kiva jos jeesaisitte sen verran ja voisitte kertoa paikkoja keskiviikkoon mennessä. Terv. Kantsun Nuoret
Tervehdys! Tietääkö joku, löytyykö Malminkartanon/Myyrmäen läheisyydestä englannin kielistä päivähoitoa pienille lapsille?