Valtioneuvosto

02/06/2026

Puolustusministeri Antti Häkkänen:

"Laaja yhteisymmärrys puolustuksen kehittämisessä on keskeinen vahvuus Suomelle. Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaamiseksi korjaamme puolustusjärjestelmämme puutteita ja vahvistamme Suomen puolustusta määrätietoisesti.

Yhteisellä tilannekuvalla ja sitoutumisella läpi tulevien vuosien jatkuvaan puolustuksen resurssien lisäämisuraan varmistamme, että suomalaiset saavat elää turvallista ja onnellista elämää myös jatkossa."

Parlamentaarinen työryhmä luovutti maanpuolustuksen kehittämisen loppuraportin puolustusministeri Antti Häkkäselle.

🔹🔹🔹🔹

Försvarsminister Antti Häkkänen:

"Ett brett samförstånd i utvecklingen av försvaret är en viktig styrka för Finland. För att bemöta det långvariga hot som Ryssland utgör avhjälper vi bristerna i vårt försvarssystem och stärker målmedvetet Finlands försvar.

Genom en gemensam lägesbild och ett gemensamt engagemang för en kontinuerlig ökning av försvarsresurserna under de kommande åren säkerställer vi att finländarna får leva ett tryggt och lyckligt liv även i fortsättningen."

Den parlamentariska arbetsgruppen överlämnade slutrapport om utvecklingen av försvaret till försvarsminister Antti Häkkänen.

Puolustuksen parlamentaarinen työryhmä luovutti tänään puolustusministeri Antti Häkkäselle laatimansa Suomen maanpuolustuksen kehittämistä ja resurssitarpeita koskevan loppuraportin. 🤝

Loppuraportin keskeinen johtopäätös on, että Venäjä muodostaa pitkäaikaisen ja vaikeasti ennakoitavan uhan Suomen ja liittokunnan turvallisuudelle. Venäjän uhan lisäksi sodan kuvan muutos, teknologinen kehitys ja transatlanttisen vastuunjaon uudelleenmäärittely vaikuttavat Suomen toimintaympäristöön.

Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen ensisijainen tarkoitus on sotilaallisen kriisin välttäminen ja rauhan säilyttäminen. Varautuminen on taloudellisessa ja erityisesti inhimillisessä mielessä aina kriisiin joutumista parempi vaihtoehto.

”Laaja yhteisymmärrys puolustuksen kehittämisessä on keskeinen vahvuus Suomelle. Työryhmän loppuraportti osoittaa, että Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys puolustuspolitiikan keskeisistä linjauksista. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen hallituskaudet ylittävän yhteistyön Suomen puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseksi”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo. 🛡️

Puolustusministeriön tiedote aiheesta: https://defmin.fi/-/parlamentaarinen-tyoryhma-luovutti-maanpuolustuksen-kehittamisen-loppuraportin-puolustusministeri-antti-hakkaselle

Ministeri Häkkäsen kommenttitiedote: https://defmin.fi/-/puolustusministeri-antti-hakkanen-laaja-yhteisymmarrys-puolustuksen-kehittamisessa-on-keskeinen-vahvuus-suomelle

Työryhmän raportti: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-663-214-1

01/06/2026

Suomeen rakennetaan lokakuun 2026 loppuun mennessä uusi, nykyisiä järjestelmiä täydentävä FI Alert -vaaratiedotejärjestelmä.

Uusi FI-Alert -järjestelmä täydentää nykyistä vaaratiedottamista tuomalla matkapuhelimiin nopeammat ja paremmin kohdennetut alueelliset varoitukset. Järjestelmä ei vaadi erillisen sovelluksen asentamista puhelimeen.

Hallitus on kiirehtinyt uuden vaaratiedotejärjestelmän käyttöönottoa. FI-Alert -järjestelmän rakentaminen on sisäministeriön prioriteetti ja tavoitteena on saada se toimintakuntoon mahdollisimman nopeasti.

On tärkeää, että väestöä voidaan jatkossa varoittaa entistä nopeammin ja kattavammin.

28/05/2026

Määräaikaisia työsopimuksia joustavoittavat lakimuutokset voimaan 1.6.2026.

Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä tai jos edellisestä niiden välisestä työsuhteesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Määräaikaisen työsuhteen saa solmia ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi.

Myös lomautusilmoitusajan kesto lyhenee. Työnantajan on jatkossa ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle viimeistään seitsemän päivää etukäteen. Lisäksi työnantajan takaisinottovelvollisuus koskee jatkossa vain työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää.

Muutosten tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.

https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/maaraaikaisia-tyosopimuksia-joustavoittavat-lakimuutokset-voimaan-1.6.2026

🔹🔹🔹

Lagändringar som gör arbetsavtal för viss tid flexiblare träder i kraft den 1 juni 2026.

Ett arbetsavtal för viss tid kan ingås utan grundad anledning, om det är fråga om det första anställningsförhållandet mellan arbetsgivaren och arbetstagaren eller om det har förflutit minst fem år sedan det föregående anställningsförhållandet mellan dem. Ett anställningsförhållande för viss tid får ingås utan grundad anledning för högst ett år.

Också tiden för meddelande om permittering förkortas. Arbetsgivaren ska i fortsättningen underrätta arbetstagaren om permitteringen senast sju dagar i förväg. Dessutom ska arbetsgivarens skyldighet att återanställa i fortsättningen gälla endast arbetsgivare som har minst 50 anställda.

Syftet med ändringarna är att undanröja hindren för sysselsättning och stärka särskilt små och medelstora företags verksamhetsförutsättningar.

https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410877/lagandringar-som-gor-arbetsavtal-for-viss-tid-smidigare-trader-i-kraft-den-1-juni-2026

Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä tai jos edellisestä niiden välisestä työsuhteesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Määräaikaisen työsuhteen saa solmia ilman perustel...

28/05/2026

28/05/2026

Julkisten palveluiden kokonaisuudesta tarvitaan keskustelua ennen eduskuntavaaleja.

Kansliapäälliköt, eli ministeriöiden ylimmät virkamiehet, ovat valmistelleet yhteisen virkanäkemyksen, joka tarkastelee Suomen strategista tilannekuvaa sekä keskeisiä ratkaisujen suuntia kahden seuraavan vaalikauden ajalle.

Puheenvuoroa kehystävät neljä keskeistä toimintaympäristön painetta:

• globaali epävakaus
• ilmastonmuutos ja luontokato
• väestö- ja aluerakenteen muutos
• sekä julkisen talouden epätasapaino.

Näiden pohjalta puheenvuoro keskittyy kansliapäälliköiden tunnistamiin päämääriin – luottamukseen, turvallisuuteen ja kestävään kasvuun – sekä esittää yhteensä 31 ratkaisujen suuntaa.

Lue lisää:
https://valtioneuvosto.fi/-/kansliapaallikot-julkisten-palveluiden-kokonaisuudesta-tarvitaan-keskustelua-ennen-eduskuntavaaleja
🔹🔹🔹

Kanslicheferna: Diskussion om helheten av offentliga tjänster är nödvändig före riksdagsvalet

Ministeriernas kanslichefer har berett ett gemensamt tjänstemannainlägg där de går igenom Finlands strategiska lägesbild och centrala förslag på lösningar inför de två följande valperioderna.

Följande fyra centrala påfrestningar i omvärlden ger ramarna för inlägget:

• den globala instabiliteten
• klimatförändringen och förlusten av biologisk mångfald
• förändringarna i befolknings- och regionstrukturen
• obalansen i den offentliga ekonomin.

Med utgångspunkt i dessa fokuserar inlägget på de mål som kanslicheferna identifierat – förtroende, säkerhet och hållbar tillväxt – och presenterar 31 förslag på lösningar.

Läs mer:
https://valtioneuvosto.fi/sv/-/kanslicheferna-diskussion-om-helheten-av-offentliga-tjanster-ar-nodvandig-fore-riksdagsvalet

🔹🔹🔹

Permanent secretaries: Debate on public services needed in lead up to parliamentary elections

The Permanent Secretaries of Finland’s ministries have drawn up a joint review of the country's strategic situation and key approaches to solutions for the next two electoral terms.

The framework for the review is formed by four key pressures in the operating environment:

• global instability;
• climate change and biodiversity loss;
• changes in demographics and regional structure; and
• imbalances in general government finances.

Based on these pressures, the permanent secretaries focused their review on three goals – trust, security and sustainable growth – and outlined 31 approaches to solutions.

More:
https://valtioneuvosto.fi/en/-/permanent-secretaries-debate-on-public-services-needed-in-lead-up-to-parliamentary-elections

27/05/2026

Valtioneuvoston linna tyhjenee peruskorjauksen ajaksi.

Valtioneuvoston istunnot pidetään 2.7.2026 alkaen Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Eteläesplanadilla. Valtioneuvoston linnassa nykyisin työskentelevät ministerit sekä linnassa työskentelevä valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön ja oikeuskanslerinviraston henkilöstö siirtyvät peruskorjauksen ajaksi valtaosin juhlahuoneiston viereiseen rakennukseen osoitteeseen Eteläesplanadi 4.

Valtioneuvoston linna peruskorjataan vuosina 2026–2030. Samalla valtioneuvoston toimintoja keskitetään linnan ympäristöön. Välttämättömien peruskorjausten ohella tilojen käyttö tehostuu ja tilojen turvallisuutta parannetaan.

https://valtioneuvosto.fi/-/valtioneuvoston-linna-tyhjenee-peruskorjauksen-ajaksi

🔹🔹🔹

Statsrådsborgen utryms för renovering

Från och med den 2 juli 2026 hålls statsrådets sammanträden i Statsrådets festvåning på Södra Esplanaden. De ministrar och de anställda vid statsrådets kansli, finansministeriet och justitiekanslersämbetet som nu arbetar i Statsrådsborgen flyttar till största delen till byggnaden bredvid Statsrådets festvåning på adressen Södra Esplanaden 4 för renoveringstiden.

Statsrådsborgen genomgår renovering 2026–2030. I samband med detta samlas statsrådets funktioner till byggnader i Statsrådsborgens omgivning. Statsrådsborgen genomgår inte bara nödvändiga renoveringsåtgärder, utan avsikten är också att lokalerna i fortsättningen ska användas effektivare och att lokalernas säkerhet ska bli bättre.

https://valtioneuvosto.fi/sv/-/statsradsborgen-utryms-for-renovering

Valtioneuvoston istunnot pidetään 2.7.2026 alkaen Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Eteläesplanadilla. Valtioneuvoston linnassa nykyisin työskentelevät ministerit sekä linnassa työskentelevä valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön ja oikeuskanslerinviraston henkilöstö siirtyvät...

27/05/2026

Työministeri Matias Marttinen on pyytänyt työmarkkinakeskusjärjestöjä luomaan yhdessä viranomaisten kanssa työpaikoille ohjeistuksen toimintatavoista tilanteissa, joissa droonista eli miehittämättömästä ilma-aluksesta on varoitettu.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat kokoontuivat 26.5.2026 keskustelemaan viranomaisen vaaratiedotteen vaikutuksista työelämään. Kokouksen avasi työministeri Marttinen.

”On tärkeää, että meillä on selkeät ohjeet, miten työpaikoilla toimitaan. Pyydän, että työmarkkinakeskusjärjestöt luovat yhdessä vastuuviranomaisten kanssa seuraavien viikkojen aikana yhteiset pelisäännöt vaaratiedotteiden varalle. Ohjeistustarve koskee laajasti työelämän kysymyksiä palkanmaksu mukaan lukien. Mikäli työssä osoittautuu tarvetta lainsäädäntömuutoksille, teemme muutokset lainsäädäntöön tarvittavilta osin”, työministeri Marttinen sanoo.

https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyoministerilta-pyynto-tyomarkkinakeskusjarjestoille-tyopaikoille-yhteiset-pelisaannot-drooniuhkatilanteisiin

🔹🔹🔹

Arbetsminister Matias Marttinen har bett arbetsmarknadens centralorganisationer att tillsammans med myndigheterna skapa anvisningar för arbetsplatserna om tillvägagångssätten i situationer där det har varnats om drönare, dvs. obemannade luftfarkoster.

Representanter för arbetsmarknadens centralorganisationer samlades den 26 maj 2026 för att diskutera hur myndigheternas varningsmeddelanden påverkar arbetslivet. Arbetsminister Marttinen öppnade mötet.

”Det är viktigt att vi har tydliga anvisningar om hur man agerar på arbetsplatserna. Jag ber arbetsmarknadens centralorganisationer att under de närmaste veckorna tillsammans med ansvariga myndigheter skapa gemensamma spelregler för varningsmeddelanden. Behovet av anvisningar gäller i stor utsträckning arbetslivsfrågor, inklusive löneutbetalning. Om det i arbetet visar sig finnas behov av ändringar i lagstiftningen, gör vi ändringarna i lagstiftningen till behövliga delar”, säger arbetsminister Marttinen.

https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410877/begaran-fran-arbetsministern-till-arbetsmarknadens-centralorganisationer-gemensamma-spelregler-for-arbetsplatser-vid-dronarhot

Työministeri Matias Marttinen on pyytänyt työmarkkinakeskusjärjestöjä luomaan yhdessä viranomaisten kanssa työpaikoille ohjeistuksen toimintatavoista tilanteissa, joissa droonista eli miehittämättömästä ilma-aluksesta on varoitettu.

25/05/2026

Valtioneuvostossa toteutettiin viime syksyn ja kuluvan kevään aikana lasten ja nuorten osallisuuspilotti, joka kokoaa suomalaisten lasten ja nuorten näkemyksiä ja toiveita tuleville hallituskausille. Pilotin loppuraporttia esiteltiin maanantaina 25. toukokuuta Säätytalolla järjestetyssä julkistustilaisuudessa.

Tilaisuudessa neljä pilottiin osallistunutta nuorta sekä kansliapäälliköt Heidi Backman OKM:stä, Antti Leinonen OM:stä ja Veli-Mikko Niemi STM:stä keskustelivat lasten ja nuorten osallisuudesta. Keskustelu käytiin dialogissa, jonka tarkoituksena oli päätösten tekemisen ja tietoisen ratkaisujen etsimisen sijaan syventää osallistujien ymmärrystä aiheesta yhdessä keskustelemalla.

19/05/2026

Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa pitkäaikaistyöttömyyden kääntyvän laskuun kesän 2026 jälkeen. Työllisyyden ennustetaan kasvavan vuosina 2027 ja 2028 voimakkaammin kuin kuluvana vuonna.

https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyomarkkinaennuste-pitkaaikaistyottomyys-kaantyy-laskuun-kesan-2026-jalkeen

🔹🔹

Arbets- och näringsministeriet förutspår att sysselsättningen ökar kraftigare 2027 och 2028 än i år. Långtidsarbetslösheten förutspås börja minska efter sommaren 2026.

https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410877/arbetsmarknadsprognos-langtidsarbetslosheten-borjar-minska-efter-sommaren-2026

🔹🔹

Finland’s Ministry of Economic Affairs and Employment forecasts that, compared with this year, employment growth will be more robust in 2027 and 2028. A decline in long-term unemployment is expected to begin after the summer of 2026.

https://valtioneuvosto.fi/en/-/1410877/labour-market-forecast-long-term-unemployment-to-start-declining-after-summer-2026

Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa työllisyyden kasvavan vuosina 2027 ja 2028 voimakkaammin kuin kuluvana vuonna. Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kääntyvän laskuun kesän 2026 jälkeen.