Hervantalaisia tapahtumia 50 vuoden ajalta

19/10/2023

Arvoisa kutsuvieras, Hervannassa 19.10.2023

Tervetuloa Menestynyt Hervanta -juhlaseminaariin!

Hervanta täyttää 50 vuotta: ensimmäiset asukkaat muuttivat Tampereen "tytärkaupunkiin" Orivedenkadulle vuonna 1973.

Järjestämme maanantaina 6.11.2023 kello 10:00 – 12:00 seminaarin teemalla: "Menestynyt Hervanta". Pohdimme tilaisuudessa Hervannan kehitystä ja miten se heijastaa Suomen ja Tampereen tulevaisuutta.

Huom: aamukahvi tarjolla klo 9:30 – 10:00

Paikka: Seminaari järjestetään Hermia 1:n auditoriossa, osoitteessa Hermiankatu 6 A. Seminaaria voi seurata myös nettiyhteydellä osoitteessa aamulehti.fi/moro. Paikanpäälle Hermiaan mahtuu 100 ensimmäistä ilmoittautunutta. Etäseuraajien määrää ei ole rajoitettu.

Seminaarimuisto: Ennen oli erilaista ja tulevaisuudesta emme voi olla varmoja, m***a aina tarvitaan villasukkia. Paikan päälle saapuneet osallistujat saavat aamukahvin lisäksi hervantalaisten naisten neulomat uniikit Menestys-villasukat.

Teemat: Seminaarin teemoja on kaksi: 1) yhdyskuntien kehittyminen ja 2) tekoälyn vaikutus tulevaisuudessa. Seminaarin lopuksi lähetämme kirjeen tulevaisuuteen, vuoteen 2053.

Esiintyjät: Seminaarin ja paneelikeskustelun juontaa toimittaja Jaakko Loikkanen. Alustajina toimivat yhdyskuntien kehityksestä väitöskirjan 2023 tehnyt Aleksi Neuvonen sekä DI tietotekniikkatutkija Petteri Järvinen (teemana tekoäly)

Paneelikeskusteluun osallistuvat Aleksi Neuvosen lisäksi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja futuristi, DI, kauppatieteen tohtori Elina Hiltunen sekä arkkitehti SAFA Petri Tavilampi.

Teköälystä käydään yleinen keskustelu.

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu oheisella linkillä 25.10.2023 mennessä ja ilmoita mahdollisesta myöhemmin tulevasta esteestäsi sekä ruokarajoitteestasi tarjoilujen vuoksi.

https://elomake.tampere.fi/lomakkeet/28604/lomake.html

Petri Pekkola, puheenjohtaja
Hervannan Tiedotusyhdistys ry

05/06/2017

Hervannassa paljastetiin 4.6.2017 lentäjä-ässä Hasse Windin muistolaatta, Wind asui Hervannassa 20 vuotta, ensimmäisten hervantalaisten asukkaiden joukossa. Tilaisuudessa puhuivat kaupunginhallituksen jäsen Aleksi Jäntti, Pirkanmaan ilmaisuluhistoriallisen seuran pj. Risto Viljanen ja Satakunnan lennoston komentaja, eversti Juha-Pekka Keränen.

Muistolaatan julkistustilaisuus hävittäjä-ässä Hans "Hasse" Windin muistoksi Tampereen Hervannassa 4.6.2017.

01/06/2017

Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari, lentäjäkapteeni Hans Henrik "Hasse" Wind saa muistolaatan kotitalonsa seinään Tampereen Hervannassa.

07/03/2017

10/02/2016

16/12/2015

Helsingin Sanomat krjoitti 50 vuotta sitten (8.12.1965): Yliopistokaupunginosa on suunnitteilla Tampereelle

Toistaiseksi asemakaavoittamattomaan Hervannan metsämaastoon Kaukajärven eteläpuolella suunnitellaan parhaillaan laajaa Tampereen yliopistokaupunginosaa.
Sinne sijoitettaneen tulevaisuudessa korkeakouluja ja niihin liittyviä tutkimuslaitoksia sekä 15.000-20.000 opiskelijan asunnot.
400 hehtaarin suuruisen kampus-alueen lisäksi näillä tienoilla on 6 neliökilometrin teollisuus- ja asuntoalueet, jotka muodostavat kaupungin kehityksen kannalta välttämättömän asuntoreservin.
Koska näille alueille kohdistuu lähiaikoina erittäin voimakas liikennetarve, ovat kaupungin asiantuntijaelimet asettuneet kannattamaan Tampereen-Kangasalan moottoritien rakentamista Kaukajärven eteläpuolitse.

11/08/2014

Kaikki tapahtuu Hervannassa

Helsingin Sanomat - Kolumnit
4.8.2014 @ 11:15 Sanna Kangasniemi

”Muutos oli niin valtava, etteivät molemmat maat mahtuneet yhtä aikaa hänen mieleensä.”

Niin ajattelee Intiasta Yhdysvaltoihin muuttava Subhash Tulvaniityssä, Jhumpa Lahirin uusimmassa romaanissa.

Lahirin romaanihenkilön ongelmaa voi pitää varsin vähäpätöisenä omaan pulmaani verrattuna. Voin nimittäin lausetta mukaillen sanoa, että mitä romaaneihin tulee, mikään maa ei koskaan mahdu mieleeni.

Olen huono kiinnostumaan maantieteen konkretiasta. Jos romaanissa kuvaillaan pitkästi tapahtumapaikkoja, suurin osa informaatiota menee takuuvarmasti ohi. Ajatus harhailee.

Vaikeimpia tässä mielessä ovat aina olleet sotaromaanit klassisena esimerkkinä Tuntematon sotilas. Lukiessa seurana on jatkuva piina: jotakin vesistöä, kumparetta tai tietä nyt kierretään. M***a missä?

Lahiri kuitenkin kirjoittaa paikat kuin ohimennen, hienosyisesti, niin että ne pikemminkin tuntee kuin näkee mielessään. Kartan konkretia saakin unohtua.

Toki olisi järkevää joskus naputella romaanin tapahtumapaikka Google Mapsiin. Käydä katsomassa, että tuolta näyttää, ai tuollaisia vuoria ja tuonnäköinen joki. Auttaisi päänsisäisessä kuvitustyössä, kun saisi korrektia maisemaa tapahtumien taustaksi.

Minun jos jonkun olisi sitä paitsi syytä olla huomattavan kiinnostunut maantieteestä. Siitä missä mikin ”oikeasti tapahtuu”.

En ole tästä paljon huudellut, m***a kerrottakoon nyt, että samalla kun viis veisaan oikeista lokaatioista, mieleni sijoittaa tapahtumat hyvin usein lapsuuteni lähiöön. Hervantaan.

Noloa. Kamalaa. Outoa.

Tiedän.

Olen varma, että muiden romaanit tapahtuvat maantieteellisesti korrekteissa kehyksissä.

Että he esimerkiksi näkevät mielessään Kolkatan, kun lukevat Lahirin romaanin Intia-osuuksia. Eikä heidän mielensä taka-alalla väiky Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan vapaa-aikakeskus ja sen edessä sijaitseva leikkipuisto.

Tuntemattoman sotilaatkaan tuskin kovin monella liikuskelevat kerrostalon metsäisellä pihalla. Siellä minä heidät näen. Lehto seisoo kovennettua kymmenen metrin päässä elementtiparvekkeestamme.

Näitä riittää. Turha piinata teitä kovin monella.

Lahirista pidän niin paljon, että päätin yrittää. Kävin Google Mapsilla Rhode Islandissa. Etsin kuvia 1960-luvun Kolkatasta.

Sitä on pidettävä merkittävänä edistysaskeleena.

Samalla kun viis veisaan oikeista lokaatioista, mieleni sijoittaa tapahtumat hyvin usein lapsuuteni lähiöön.

03/11/2013

Hervannan perustamisen yksi keskeinen vauhdittaja oli Veikkauksen ja Postipankin palvelujen suuri kirjauskeskus, jonka suuri rakennus on nyt, neljänkymmenen vuoden jälkeen, kokonaan purettu. Ne toiminnat ovat nyt verkoissa ja pilvipalveluissa.

03/11/2013

Ratikan tuleminen ei ole Hervannan historialle yllättävä asia muutenkaan, koska jo alkuperäisessä 1960-luvun suunnitelmassa Hervantaan oli suunniteltu raideliikennettä, ja Hervantakeskus eli nykyinen Duo oli raideliikenteen ajateltu pysäkki. 1990-luvulla oli suunnitelma Hervannan ratikasta vahvasti esillä kaupunginhallituksessa. (Kuva on Tamperelainen-lehdestä)

03/11/2013

Etäisyys Tampereen keskustaan on tärkeä, tuleepahan harkittua pariin kertaan, ovatko kulttuuriharrastukset tärkeitä tai ovat uudet vaatteet juuri nyt välttämättömiä ja pitääkö sitä käydä muuten vaan kaupungin keskustan hulinaa hämmästlemässä. Usein päädymme jäämään koteihin. Sanotaan ettei tarvitse lähteä Tampereen keskustaan. Tosin tiedetään kyllä sellainenkin erikoinen hervantalainen, jolla on Tampereen Lapinniemessä lomaosake, viikko vuodessa keskustan maisemisssa.

21/10/2013

Hervannan uudisrakentaminen on tyylikästä, uutta kaupunkia.