
23/05/2023
Suomi-rata Oy:n uutiskirje 2/2023
Kevään kuulumisia kootusti täällä:
Toukokuun uutiskirjeessä kerromme muun muassa keväällä valmistuneista selvityksistä.
Suomirata tuo Suomen lähemmäksi — hanke mahdollistaa entistä nopeammat junayhteydet Suomen sis?
Kevään kuulumisia kootusti täällä:
Toukokuun uutiskirjeessä kerromme muun muassa keväällä valmistuneista selvityksistä.
Proxion Oy:n toteuttama selvitys osoittaa, että suurnopeusradalle suunniteltu liikennöintimalli toimii.
Sen mukaan suurnopeusradalle suunnitellut junamäärät on mahdollista liikennöidä, kun Pasila–Riihimäki-kehittämishankkeen 2. vaihe ja digirata on toteutettu. Häiriösimulointi osoittaa, että tarkasteltu aikataulurakenne toimii myös tilanteissa, joissa junat eivät kulje täysin aikataulun mukaisesti.
Tarkastellut junamäärät eivät vaadi Pasila–Riihimäki-hankkeen 3. vaiheen toteuttamista.
Lue lisää:
Vastikään valmistuneen selvityksen mukaan suurnopeusradalle suunnitellut junamäärät on mahdollista liikennöidä, kun Pasila–Riihimäki-kehittämishankkeen 2. vaihe ja digirata on toteutettu. Häiriösimulointi osoittaa, että tarkasteltu aikataulurakenne toimii myös tilanteissa, joissa juna...
Pitkin kevättä julkisuudessa on toistunut ajatus siitä, että Suomi-radan suunnittelun sijaan tulisi valita pääradan peruskorjaus. Vastakkainasettelu on tarpeeton: peruskorjaus tarvitaan joka tapauksessa eikä Suomi-rata kilpaile sen kanssa. Tärkeää on ymmärtää, mitä peruskorjaustoimenpitein voidaan saavuttaa.
Helsinki–Tampere-yhteysväli, jolle myös Suomi-rataa suunnitellaan, on Suomen tärkein ja vilkkain raideyhteys. Rataosan käyttöaste on korkea, mikä tarkoittaa, ettei yhteysvälille pystytä lisäämään junaliikennettä ja että se on altis häiriöille.
Osuudella on myös merkittäviä peruskorjaustarpeita. Nämä ovat valtion väyläverkon investointiohjelmassa ja etenevät Väyläviraston hankkeena. Tähän mennessä suunnitellut peruskorjaukset kestävät 2030-luvun loppuun.
Suomi-rata toisi Helsinki–Tampere-yhteysvälille sekä nopeamman junayhteyden että tarvittavaa lisäkapasiteettia. Uusi raidepari mahdollistaisi lisää junavuoroja ja toisi enemmän tilaa myös ruuhkaiselle pääradalle, mikä vähentäisi junaliikenteen häiriöherkkyyttä.
Muu Suomi ei jäisi hyödyittä sekään: tunnin junayhteys Helsingin ja Tampereen välillä lyhentäisi vastaavasti muualta Suomesta Helsinkiin kulkevien matkaa.
Peruskorjaustoimenpiteiden tavoitteet ovat toisenlaiset. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi päällysrakenteen uusiminen koko rataosalla sekä siltojen ja henkilöliikenteen asemarakenteiden korjaukset. Tavoitteena on säilyttää nykyinen palvelutaso ja pitää rata liikennöitävässä kunnossa. Tarvittavaa lisäkapasiteettia tai nopeutta ne eivät pääradalle tuo.
https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000009538948.html
Nopeat raideyhteydet vähentävät tarvetta maan sisäisille lennoille ja tarjoavat mahdollisuuden kehittää eri kulkumuotojen matkaketjuja, jotka lisäävät matkustamisen sujuvuutta ja Suomen sisäistä saavutettavuutta edelleen.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009525476.html?share=209625d32f66f5d696f7a7a1f8f90142
Suomiradan tuoma lisäkapasiteetti tukee huoltovarmuutta
Tuore selvitys osoittaa, että molemmat Suomiradan linjausvaihtoehdot parantavat Suomen alueellista huoltovarmuutta, kun niiden tuomia hyötyjä ja mahdollisuuksia verrataan nykytilanteeseen.
Kumpikin vaihtoehto lisää kapasiteettia ruuhkaisella Helsinki–Tampere-osuudella ja näin sekä vähentää liikenteen häiriöherkkyyttä että tuo joustavuutta erilaisiin häiriötilanteisiin.
Suomiradan molemmat linjausvaihtoehdot parantavat alueellista huoltovarmuutta ja pitävät sisällään hyötyjä ja mahdollisuuksia nykyiseen rataverkkoon nähden.
Lentoradan teknistä suunnitelmaa esitellään yleisötilaisuuksissa maaliskuussa
Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravan pohjoispuolelle Kytömaalle kulkeva, suunnitteilla oleva uusi 30 kilometrin pituinen ratayhteys, josta 28 kilometriä kulkee tunnelissa.
Lentoradan tekninen suunnitelma on esillä yleisötilaisuuksissa Helsingissä 16.3., Keravalla 21.3. ja Vantaalla 27.3. Tilaisuuksiin voi osallistua myös etäyhteyksin.
Suunnitelmassa esitetään radan alustava linjaus sekä mm. huoltoon ja tunnelin rakentamiseen tarvittavien kuilujen ja ajotunnelien alustavia sijainteja. Suunnitelmaa esitellään kunnittain, niin että jokaisessa tilaisuudessa keskitytään ensisijaisesti kyseisen kunnan alueeseen.
Lue lisää ja tutustu Lentoradan alustavaan linjaukseen: https://suomirata.fi/lentoradan-teknista-suunnitelmaa-esitellaan-yleisotilaisuuksissa-maaliskuussa/
Lähtökohtaisesti mitkään liikenneinvestoinnit, kuten moottoritiet, pyörätiet tai eritasoliittymät, eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia, niin että hankkeelta suoraan kerättävät tulot kattaisivat sen menot.
Tarkoituksenmukaisempaa on tarkastella väylähankkeita niiden yhteiskuntataloudellisten hyötyjen näkökulmasta. Tällaisia ovat esimerkiksi ratojen mahdollistamat laajemmat työssäkäyntialueet, alueellinen tasa-arvo, hankkeen tuomat yksityiset investoinnit ja lopulta talouden kasvu ja hyvinvointi. Erityisesti ratahankkeissa nämä realisoituvat pitkän ajan kuluessa; 160 vuotta sitten toteutetut ratainvestoinnit tuovat hyötyjä tänäänkin.
Lähtökohtaisesti mitkään liikenneinvestoinnit, kuten moottoritiet, pyörätiet tai eritasoliittymät, eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia, m***a hyöty on yhteiskunnallinen, kirjoittaa Timo Kohtamäki.
Vastasimme suurnopeusjunavaihtoehtoa vastustavaan kannanottoon ja siinä esiin nostettuihin huoliin ja näkökulmiin.
Me hankeyhtiössä ymmärrämme kannanoton esiin tuomia huolia. Tässä esisuunnitteluvaiheessa emme pysty niihin kaikkiin tarkasti vastaamaan, m***a voimme kuitenkin avata työmme...
Liikennehankkeiden hyödyt ovat yhteiskuntataloudellisia, ja erityisesti ratahankkeissa ne realisoituvat pitkän ajan kuluessa. Tällaisia hyötyjä ovat esimerkiksi ratojen mahdollistamat laajemmat työssäkäyntialueet, alueellinen tasa-arvo, ratahankkeen tuomat yksityiset investoinnit ja lopulta verotuloja kasvattava talouden kasvu ja hyvinvointi. Yhteiskunnalliset hyödyt kumuloituvat yli vuosisadan; 160 vuotta sitten tehdyt ratahankkeet jauhavat laajoja hyötyjä tänäänkin!
Tiistaina 24.1. julkaistu selvitys suurten raideliikennehankkeiden kustannuksista, investointimahdollisuuksista ja ilmastovaikutuksista on herättänyt keskustelua suunnitteluhankeyhtiöiden ja niiden edistämien hankkeiden liiketaloudellisesta kannattavuudesta....
"Suomiradan vaikutus ei rajoitu vain Tampere–Helsinki-välille, eikä pelkästään asiantuntijoiden liikkumiseen. Nopea yhteys edistää matkustajaliikennettä aina Pohjois-Suomesta asti, toteaa YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen. - Lue lisää blogista!
Suomiradan vaikutus ei rajoitu vain Tampere–Helsinki-välille, sillä nopea yhteys edistää junaliikennettä aina Pohjois-Suomesta asti. Oleellinen vaikutus sillä olisi myös kansainvälisten lentoyhteyksien saavutettavuuteen kautta Suomen, toteaa YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja Juha...
Lentoradan YVA-ohjelman avoin yleisötilaisuus järjestetään Teamsissä torstaina 27.10. klo 17.30-19.00.
Rata lisää kapasiteettia voimakkaasti kuormitetulla Pasila-Kerava-osuudella ja tarjoaa suorat kaukojunayhteydet lentoasemalle.
Etusivu > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet > Suomi-rata Oy:n Lentorata, Helsinki, Vantaa, Tuusula, Kerava Suomi-rata Oy:n Lentorata, Helsinki, Vantaa, Tuusula, Kerava + Näytä tiedot - Piilota tiedot Hankkeen yhteystiedot Diaarinu...
Lentäjäntie 3
Vantaa
01530
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Suomi-rata Oy :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Tuettu asuminen, Oras ja Tähkä
KoisotieKatri Kalske - apulaiskaupunginjohtaja Vantaa
Silkkitehtaantie