Vantaan puheterapeuttien antamia vinkkejä puheen ja kielen kehitykseen, äänenkäyttöön sekä syömiseen. Puheterapia Vantaalla
Puheterapeutti tutkii ja kuntouttaa puheilmaisun ja puheen ymmärtämisen häiriöitä, äänihäiriöitä sekä nielemisvaikeuksia.
Tavoitteena on, että asiakas voi kommunikoida ja toimia itsenäisesti ja sujuvasti arjessa. Puheterapiaa on sekä lapsille että aikuisille.
Avaa kuten tavallisesti
Mitä mukaan koulureppuun? Kuvat helpottavat repun ja laukun pakkaamista. Tulosta tästä Aivoliiton valmiit kuvat tai piirrä lisää yhdessä lapsen kanssa.
https://www.aivoliitto.fi/verraton/artikkelit/mita-mukaan-reppuun-tai-laukkuun/
Kuvat helpottavat repun ja laukun pakkaamista. Voit tulostaa Puuhanurkasta valmiit kuvat tai piirtää niitä yhdessä lapsen kanssa.
Vantaan puheterapia toivottaa hyvää kesää! ☀️
Ota tästä talteen pieni tehtävä heinäkuun jokaiselle päivälle.
Palaamme uusin postauksin taas 9.8.
Neuvonta- ja ajanvarauspuhelimemme palvelee läpi kesän 📞
Vantaan puheterapia toivottaa hyvää kesää! ☀️
Ota tästä talteen pieni tehtävä heinäkuun jokaiselle päivälle.
Palaamme uusin postauksin taas 9.8.
Neuvonta- ja ajanvarauspuhelimemme palvelee läpi kesän 📞
Tiesitkö, että Papunetin kuvatyökalulla voit luoda omia kuvatauluja kattavasta kuvapankista. Kuvataulua on helppo muokata, tallentaa ja tulostaa.
Nappaa videolta talteen juhannuksen viittomat ☀️🌿🍦🏖 Hyvää juhannusta!
#vantaanpuheterapiaviittoo
Katso video kuvakommunikointikansion harjoittelusta lapsen kanssa! 🤓📕👩👧
Kommunikointikansion käyttö vaatii aina harjoittelua.
Saatko kielen rullalle? Onneksi kaikki suomen kielen äänteet on mahdollista oppia, vaikkei se onnistuisikaan!
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi-kaikki-eivat-saa-kielta-rullalle?fbclid=IwAR3glt7-PZHblOLUn6uBeEHQlUQYdVRcRrXxMxGTB9NHoCblvngXtV6YUeg
Kykyyn vaikuttavat niin geenit kuin harjoittelu.
Onko äännevirhe maailmanloppu? Miksi äänteitä edes pyritään korjaamaan? Äännevirheet voivat myös olla osa persoonaa tai tapa erottua edukseen. Videolla Yle Mixin Kiia käy puheterapiassa keskustelemassa äännevirheestään. Lisäksi haastattelussa räppäri Uniikki.
https://www.youtube.com/watch?v=K7BO02RPWLg
Onko puhevika maailmanloppu? Miksi äänteitä edes pyritään korjaamaan? Tällä videolla Kiia käy puheterapeutilla kysymässä, onko omalle ällälle mitään tehtävis...
Kuulorata on kuulon kuntoutuksen sovellus nuorille ja aikuisille, joilla on kuulokoje tai sisäkorvaistute.
https://www.outloud.fi/kuulorata.html?fbclid=IwAR0EE4f7L3Rx_vKwVh-g6KDM7y7PWxBgN_RpipVBmTeerH8ZbIrr1gdlLj8
Kuulorata-sovelluksen avulla voit harjoittaa kuuloasi. Sovellus sisältää erilaisia musiikki- ja puhetehtäviä sekä pelejä. Tutkimukset osoittavat, että kuulonharjoituksista on...
Älypuhelimet, tietokoneet, pelit ja tabletit ovat osa lasten ja nuorten elämää. Miten tämä vaikuttaa lapsen kehitykseen ja aivojen toimintaan? Mitkä ovat myönteiset vaikutukset? Tässä dokumentissa tutkimustietoa ruutuajan vaikutuksista lasten ja nuorten kehitykseen.
https://areena.yle.fi/1-50484149?fbclid=IwAR0ewrpqszjFO49p_rZugoSG1TiF1DRlESjfmZjWtBadyZppRUG8g11zeNc
Älypuhelimet, tietokoneet, pelit, tabletit jne. ovat osa lasten ja nuorten elämää. Miten laiteriippuvuus vaikuttaa lapsen kehitykseen ja aivojen toimintaan? Entä mitkä ovat myönteiset vaikutukset?
Ylös, alas, eteen, taakse-käsitteet haltuun. Erityisesti pieni lapsi omaksuu asioita parhaiten toiminnan, kokemuksen ja leikin avulla. Käsitteitä voi harjoitella aivan arkisissa tilanteissa.
https://www.aivoliitto.fi/verraton/artikkelit/ylos-alas-eteen-taakse-kasitteet-haltuun/
Lapseni kielellisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että hänellä on puutteita käsitteistössä. Olemme yrittäneet opetella kotona esimerkiksi värejä, m***a lapsi ei tunnu oppivan. Miten voisimme auttaa lasta tässä?
Kesäisessä metsässä on paljon ihmeteltävää ja tutkittavaa. Tästä Kommunikaatiekeskuksen kuvataulu mukaan esimerkiksi metsäretkelle.
https://dyajetwym1cg9.cloudfront.net/assets/files/14566/luontotaulu.pdf
Kuvallinen viikkokalenteri lapselle? Miksi? Millainen? Minkäikäiselle?
Alla kaksi linkkiä, joista löytyy lisää tietoa kuvien käytöstä viikko- tai päiväjärjestyksen muodossa.
https://www.familyboost.fi/viikkokalenteri-lapselle/
https://www.lily.fi/blogit/iidan-matkassa/kuvitettu-paivajarjestys/
Sain viimein aikaiseksi ja tein Eemille kuvitetun viikkojärjestyksen! Se on ollut mielessäni…
Onko lapsellasi vaikeuksia tuottaa vokaaleja Ä, Ö tai Y? Espoon puheterapian videoista löytyy harjoitteluohjeita, käy tutustumassa!
https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Lapsiperheiden_palvelut/Lasten_puhe_ja_toimintaterapia_seka_psykologipalvelut/Lasten_puheterapia/Ohjeita_ja_harjoituksia/Aanneharjoitteluohjeet_ja_materiaalit/Y_A_ja_Oaanteiden_harjoitteluohjeet_ja_m(175399)
Lasten äännevirheiden tai puheen epäselvyyden yhteydessä keskustellaan usein kielen ja leuan liikkeiden eriytymisestä. Mitä se oikein tarkoittaa? Katso Espoon puheterapeuttien videoista lisätietoa:
https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Lapsiperheiden_palvelut/Lasten_puhe_ja_toimintaterapia_seka_psykologipalvelut/Lasten_puheterapia/Ohjeita_ja_harjoituksia/Aanneharjoitteluohjeet_ja_materiaalit/Kielen_ja_leuan_liikkeiden_eriyttaminen(175416)
Leikitään! - tulostettava kirjanen on tehty turvapaikkaa hakeville vauvaperheille, m***a sitä voidaan käyttää muidenkin pikkulapsiperheiden kanssa. Kirjanen sisältää kuvitettuja lauluja ja leikkejä, ja ne sopivat erityisesti alle 3-vuotiaille lapsille. Ohjeita kirjasen käyttöön löytyy viimeisiltä sivuilta.
Kirjanen löytyy tämän linkin takaa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74644/Leikitaan%20tulostettava%20kirjanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Leikitään! - tulostettava kirjanen on tehty turvapaikkaa hakeville vauvaperheille, m***a sitä voidaan käyttää muidenkin pikkulapsiperheiden kanssa. Kirjanen sisältää kuvitettuja lauluja ja leikkejä, ja ne sopivat erityisesti alle 3-vuotiaille lapsille. Ohjeita kirjasen käyttöön löytyy viimeisiltä sivuilta.
Kirjanen löytyy tämän linkin takaa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74644/Leikitaan%20tulostettava%20kirjanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
💛💙❤️💚Onko lapsellasi hankaluuksia oppia värien nimiä? Ota käyttöön väriviittomat! Videolla käydään läpi 12 väriä. Nappaa kommenteista talteen tulostettavat kuvat viittomien harjoittelun avuksi. Kuvat: papunet
#vantaanpuheterapiaviittoo
Mielenkiintoinen video vauvan viittomakielen kehityksestä.
https://viittomakielinenkirjasto.fi/video/hei-me-viitotaan-vauvavuosi/?fbclid=IwAR3o6YMrmyptuhSmK-OBVXL6jq1vfV_kDsW-3WoMS_T_KryMNlF3A78dE64
Miten vauvan viittomakieli kehittyy? Tapaamme kolme viittomakielistä perhettä, jotka kertovat kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Video sopii kaikille, joita kiinnostaa lapsen ensimmäiset askeleet viittomakielisessä perheessä.
Kommunikaatiokeskuksen sivuilta löytyy kuvamateriaalia ja vinkkejä puheen ja kommunikaation tukemiseen arjessa. ❤️
https://www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus/ajankohtaiset-vinkit/
Tällä sivulla julkaistaan uusia materiaaleja säännöllisesti. Materiaalit ovat vapaasti käytettävissä ja tulostettavissa. Vinkkejä löytyy sekä lapsille, perheille että aikuisille. Ota vinkit käyttöösi esimerkiksi isovanhempien ja lastenlasten vuorovaikutushetkiin sekä erilaisiin ryhm....
Linkin takaa löytyy hyviä harjoitusideoita aikuisille (ja miksei nuoremmillekin), joilla on kielellistä tai muistin pulmaa.
https://www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus/afasia/ohjaus-ja-neuvonta/peleja-ja-harjoituksia-kotiin/
Ystävien ja läheisten kanssa voi pelata erilaisia pelejä, joissa kielelliset haasteet voi välillä unohtaa ja keskittyä mukavaan yhdessäoloon. Kokeilkaa esimerkiksi Huojuvaa Tornia, Kimbleä ja Unoa.
"Arjen vinkit vanhemmille -toiminta tarjoaa vanhemmille tukea ja neuvontaa arkeen jo siinä kohtaa, kun herää huoli lapsen kielenkehityksestä tai diagnoosi on vasta varmistunut."
https://www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus/kehityksellinenkielihairio/arjen-vinkit-vanhemmille/
Arjen vinkit vanhemmille -toiminta tarjoaa vanhemmille tukea ja neuvontaa arkeen jo siinä kohtaa, kun herää huoli lapsen kielenkehityksestä tai diagnoosi on vasta varmistunut. Tarjoamme sekä tietoa lapsen kielen kehityksen ja oppimisen tukemiseksi että käytännön ideoita ja vinkkejä perheid...
Onko ällä, ässä, ärrä tai koo vielä hukassa? Olethan jo tutustunut sivuiltamme löytyviin ohjeisiin äänteiden harjoittelusta? Hashtagia eli aihetunnistetta klikkaamalla löydät kaikki siihen liittyvät julkaisumme. #opitaanällä #opitaanässä #opitaankoo #opitaanärrä
Onko ällä, ässä, ärrä tai koo vielä hukassa? Olethan jo tutustunut sivuiltamme löytyviin ohjeisiin äänteiden harjoittelusta? Hashtagia eli aihetunnistetta klikkaamalla löydät kaikki siihen liittyvät julkaisumme. #opitaanällä #opitaanässä #opitaankoo #opitaanärrä
Mielenkiintoinen artikkeli vanhemman ruutuajasta ja varhaisesta vuorovaikutuksen kehityksestä.
Pieni lapsi tarvitsee kehittyäkseen paljon läheistä, kasvokkaista vuorovaikutusta häntä hoitavan aikuisen kanssa. Varhainen vuorovaikutus on vauvalle elintärkeä asia myös digiajassa.
Tärkeää tietoa palveluista ja niiden saatavuudesta autismikirjon henkilöille.
Mistä ja miten tukea haetaan?
Niina Gråsten, yhteistyössä Autismisäätiön Autismiymmärrys-hankkeen kanssa, tuotti kaksi lyhyttä opasta miten erilaiset yhteiskunnan palvelut ovat saatavilla autismikirjon henkilöille.
Oppaat pyrkivät auttamaan tämän aihepiirin kokonaiskuvan hahmottamista ja antamaan konkreettisia neuvoja mistä ja miten tukea haetaan. Oppaista löytyy lisäksi viittauksia eri lähteisiin ja linkkejä muihin organisaatioihin, joiden kautta voi löytää lisätietoa sekä apua. Selkokielinen versio on vielä tulossa.
Oppaita saa vapaasti jakaa omilla sivuillaan, kopioida ja tulostaa itselleen tai muille.
Oppaat löytyvät osoitteesta: www.autismiymmarrys.fi
Tässä keväinen toimintataulu keskustelua tukemaan! 🌿🌦
#vantaanpuheterapiankuvataulut
Kuvat: Papunet
Tässä keväinen toimintataulu keskustelua tukemaan! 🌿🌦
#vantaanpuheterapiankuvataulut
Kuvat: Papunet
Kun lapselle luetaan äidinkielellä, hän oppii uutta sanastoa ja kielioppia yhdessä vanhemman kanssa. Videon voi katsoa suomeksi, englanniksi, venäjäksi, arabiaksi ja somaliksi. #monikielinenmaaliskuu
LAPSI OPPII – videosarja on suunniteltu lasta odottaville ja pikkulapsivaihetta eläville monikielisten perheiden vanhemmille. Valittavanasi on suomen-, englannin-, venäjän…
Lapset kasvavat ruutujen ympäröimänä. Ruutuajan voi hyödyntää äidinkielen oppimiseen katsomalla lastenohjelmia kotikielellä ja juttelemalla niistä yhdessä. Paras tapa oppia kieltä on kuitenkin aina oikea vuorovaikutustilanne toisen ihmisen kanssa. Videon voi katsoa suomeksi, englanniksi, venäjäksi, arabiaksi ja somaliksi. #monikielinenmaaliskuu
LAPSI OPPII – videosarja on suunniteltu lasta odottaville ja pikkulapsivaihetta eläville monikielisten perheiden vanhemmille. Valittavanasi on suomen-, englannin-, venäjän…
Päivittäisen altistuksen määrä lapsen eri kielille vaikuttaa siihen, miten kukin kieli kehittyy. On normaalia, että tuottava sanavarasto yhdellä kielellä on kaksikielisillä lapsilla niukempi kuin yksikielisillä. Suomen kielen oppiminen toisena kielenä on usein hidas prosessi. Suppean arkikielen oppimiseen (lapsi pystyy nimeämään tuttuja asioita, ymmärtää lyhyet ja tutut ohjeet toiston avulla) menee yleensä 1-2 vuotta. Peruskielitaidon oppimiseen menee noin 3-5 vuotta. Tällöin lapsi pystyy keskustelemaan suomen kielellä ja kertomaan lyhyesti asioita. Käsitteellisen kielen ja taivutusten oppiminen saattaa viedä tätäkin pidempään. #monikielinenmaaliskuu
Päivittäisen altistuksen määrä lapsen eri kielille vaikuttaa siihen, miten kukin kieli kehittyy. On normaalia, että tuottava sanavarasto yhdellä kielellä on kaksikielisillä lapsilla niukempi kuin yksikielisillä. Suomen kielen oppiminen toisena kielenä on usein hidas prosessi. Suppean arkikielen oppimiseen (lapsi pystyy nimeämään tuttuja asioita, ymmärtää lyhyet ja tutut ohjeet toiston avulla) menee yleensä 1-2 vuotta. Peruskielitaidon oppimiseen menee noin 3-5 vuotta. Tällöin lapsi pystyy keskustelemaan suomen kielellä ja kertomaan lyhyesti asioita. Käsitteellisen kielen ja taivutusten oppiminen saattaa viedä tätäkin pidempään. #monikielinenmaaliskuu
Vantaan puheterapiayksikköön haetaan kesäsijaista!
Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, TerveyspalvelutKuntoutuspalvelut, pohjoinen toimintayksikkö Karsikkokuja 15, 01360 Vantaa Työsuhteen kesto: Määräaikainen 01.06.2021 tai sopimuksen mukaan - 31.08.2021
Miten suomen kielen kehitystä voi tukea varhaiskasvatuksessa?
2. Kun kielen oppiminen on pidemmällä:
- Lapsi oppii kieltä käyttämällä sitä. Tarjoa lapselle mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia käyttää kieltä ja keskustella aikuisen kanssa sen sijaan, että lapsi vain kuuntelisi mitä sanotaan.
- Anna lapselle aikaa miettiä mitä hän sanoo, sanojen löytäminen voi kestää.
- Muista, että useankin vuoden jälkeen monikielinen lapsi tarvitsee usein toistoa ymmärtääkseen tarkasti, mitä aikuinen sanoi.
- Anna lapsen käyttää omaa äidinkieltään ryhmän muiden lasten tai aikuisten kanssa, mikäli se on mahdollista.
- Pilko pitkät ohjeet pienempiin osiin.
- Käytä puheesi tukena eleitä, ilmeitä, kuvia ja/tai tukiviittomia ja varmista, että lapsellakin on mahdollisuus käyttää niitä oman ilmaisunsa tukena (esim. kuvat ovat näkyvillä ja lapsi yltää niihin).
- Tehtävätuokioilla käytettävät käsitteet (esim. ”ylhäällä” ”ensin” ”paljon” ”ensimmäinen”) ovat monikielisille lapsille usein erityisen vaikeita ymmärtää. Anna ohjeet pala kerrallaan, toista ne tarvittaessa ja havainnollista käsitteitä osoituksin, elein, kuvin, piirtämällä tai tukiviittomilla. Käytä käsitteitä myös arkipuheessasi: ”Laitetaan kaikki palikat laatikkoon”, ”Ensin puetaan housut, sitten kengät”, ”Söitpäs sinä paljon, taisi olla kova nälkä?”, ”Tiina ottaa ensimmäisenä, sen jälkeen on Matin vuoro”.
- Jos lapsi tekee virheen tuottaessaan puhetta, älä korosta virhettä m***a anna malli oikeasta tavasta: ”Mä kaupassa olin ostaa masikka” ”Ai sä olit kaupassa ostamassa mansikoita, voi kuinka kiva!”.
- Sanallista lapsen tekemisiä, mielenkiinnon kohteita ja ympäristöä.
- Antaessasi ohjeita käytä tarkkoja ilmaisuja. Sanoja opitaan toistojen kautta!
”Tule istumaan tänne tuolille pöydän ääreen” (vrt. “Mee omalle paikalle”)
”Nyt pestään kädet, sitten mennään syömään välipalaa”
”Sinä harjaat nuken tukkaa, onko siellä takku?”
”Laitatko ne kynät siihen ylimpään laatikkoon” (vrt. ”Laita ne tuonne”)
#monikielinenmaaliskuu
Miten suomen kielen kehitystä voi tukea varhaiskasvatuksessa?
2. Kun kielen oppiminen on pidemmällä:
- Lapsi oppii kieltä käyttämällä sitä. Tarjoa lapselle mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia käyttää kieltä ja keskustella aikuisen kanssa sen sijaan, että lapsi vain kuuntelisi mitä sanotaan.
- Anna lapselle aikaa miettiä mitä hän sanoo, sanojen löytäminen voi kestää.
- Muista, että useankin vuoden jälkeen monikielinen lapsi tarvitsee usein toistoa ymmärtääkseen tarkasti, mitä aikuinen sanoi.
- Anna lapsen käyttää omaa äidinkieltään ryhmän muiden lasten tai aikuisten kanssa, mikäli se on mahdollista.
- Pilko pitkät ohjeet pienempiin osiin.
- Käytä puheesi tukena eleitä, ilmeitä, kuvia ja/tai tukiviittomia ja varmista, että lapsellakin on mahdollisuus käyttää niitä oman ilmaisunsa tukena (esim. kuvat ovat näkyvillä ja lapsi yltää niihin).
- Tehtävätuokioilla käytettävät käsitteet (esim. ”ylhäällä” ”ensin” ”paljon” ”ensimmäinen”) ovat monikielisille lapsille usein erityisen vaikeita ymmärtää. Anna ohjeet pala kerrallaan, toista ne tarvittaessa ja havainnollista käsitteitä osoituksin, elein, kuvin, piirtämällä tai tukiviittomilla. Käytä käsitteitä myös arkipuheessasi: ”Laitetaan kaikki palikat laatikkoon”, ”Ensin puetaan housut, sitten kengät”, ”Söitpäs sinä paljon, taisi olla kova nälkä?”, ”Tiina ottaa ensimmäisenä, sen jälkeen on Matin vuoro”.
- Jos lapsi tekee virheen tuottaessaan puhetta, älä korosta virhettä m***a anna malli oikeasta tavasta: ”Mä kaupassa olin ostaa masikka” ”Ai sä olit kaupassa ostamassa mansikoita, voi kuinka kiva!”.
- Sanallista lapsen tekemisiä, mielenkiinnon kohteita ja ympäristöä.
- Antaessasi ohjeita käytä tarkkoja ilmaisuja. Sanoja opitaan toistojen kautta!
”Tule istumaan tänne tuolille pöydän ääreen” (vrt. “Mee omalle paikalle”)
”Nyt pestään kädet, sitten mennään syömään välipalaa”
”Sinä harjaat nuken tukkaa, onko siellä takku?”
”Laitatko ne kynät siihen ylimpään laatikkoon” (vrt. ”Laita ne tuonne”)
#monikielinenmaaliskuu
Vantaa
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Vantaan puheterapia :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
4. Suhun etsiminen #opitaanässä S-äännettä lähdetään hakemaan erilaisten mielikuvien avulla. Matkikaa käärmettä (SS), kissan kutsumista (KSS KSS), renkaan puhkeamisen ääntä (PSS), suihkun ääntä (DSS) tai kiukaan ääntä (TSS). Kiinnitä huomiosi siihen, että lapsen kieli pysyy “piilossa” hampaiden takana ja että hampaiden väliin jäisi pieni rako. Yrittäkää saada aikaan mahdollisimman terävä S. llman tulee purkautua ulos suusta kielen yli, eikä esimerkiksi kielen laidoilta. Jos kieli hakeutuu helposti hampaiden väliin, voi hampaiden väliin asettaa poikittain pillin, joka ohjaa kieltä oikeaan paikkaan. Jos hampaat menevät helposti yhteen, voi jäätelötikulla, sormella tai vaikka karkilla pitää hampaita raollaan asettamalla se kulmahampaiden väliin. Katso videolta mallia! Kommenteista löytyy kuvia mielikuvaharjoittelun tueksi!
1. Yleistä S-harjoittelusta ja miten S-äänne tuotetaan #opitaanässä Tervetuloa mukaan oppimaan S-äännettä! Muistathan edetä harjoituksissa numerojärjestyksessä ja omaan tahtiin. Jos joku harjoitus tuntuu vaikealta, jatka edellisen harjoituksen tehtäviä ja kokeile uusia harjoituksia uudestaan myöhemmin. Onnistuneet toistot hyödyttävät uusien taitojen oppimista ja pitävät lapsen motivaatiota yllä. Suomenkielen S-äänne tuotetaan nostamalla kielen kärki yläetuhampaiden taakse niin, että kielen ja hammasvallin väliin jää pieni rako. Uloshengitysilma purkautuu raosta muodostaen suhisevan äänen. Moni tuottaa S-äänteen kielen kärjen sijaan esimerkiksi kielen selällä siten, että kielen kärki on alaetuhampaita vasten ja kielen selkä nousee ylähampaiden taakse hammasvallille. Tämä ei välttämättä ole virheellinen tapa tuottaa S-äänne: tärkeintä on, että äänne kuulostaa tarpeeksi terävältä ja että se on vaivaton tuottaa. Jos kieli kuitenkin hakeutuu hampaiden väliin S-äännettä tuottaessa, S-äänne korvautuu toisella äänteellä (esim. T:llä) tai S ääntyy poikkeavan kuuloisesti, on S-äännettä hyvä harjoitella. S-äännettä voi alkaa harjoitella lapsen ollessa noin 4-vuotias. Osa lapsista oppii sen aiemmin, osa myöhemmin. Harjoittelu tapahtuu aina yhdessä aikuisen kanssa. On tärkeää, että lapsi on motivoitunut harjoitteluun ja että harjoittelu on kivaa! Yhden harjoitteluhetken ei tarvitse kestää kauaa: 5-10 minuuttia kerrallaan riittää. Mitä useammin harjoittelette, sitä helpompaa uusi äänne on saada käyttöön, joten harjoittelua tulisi olla mahdollisimman tiheästi, mielellään päivittäin. Kuuntele ja tarkkaile, miten lapsesi sanoo S-äänteen. Entä miten itse tuotat sen? Tarkastelkaa ja kuunnelkaa toisianne peilin edessä.
11. Täryn etsiminen #opitaanärrä Täryä voidaan etsiä pompottelemalla kielen kärkeä mahdollisimman nopeasti ja voimakkaasti, esimerkiksi “DEN-DEN...DN-DN”. Voitte myös kokeilla tuottaa D-sanoja nopeasti peräkkäin (KADKKI-KADKKI-KADKKI, PODO-PODO-PODKKANA). Muistakaa DN-harjoituksissa aina, että leuka ei lähde kielen liikkeeseen mukaan, vaan se pysyy paikoillaan ja hampaiden välissä on pieni rako. Täryn etsinnässä voi olla apua siitä, että harjoituksia tehdään liikkeessä tai erilaisissa asennoissa. Harjoitella voi esimerkiksi kävellessä, automatkalla tai selinmakuulla sängyssä. Voitte myös laulaa tuttuja lauluja DN-pomppuja käyttäen. Näin harjoituksia voidaan ujuttaa arkeen. Katsokaa video DN-pompuista! Alkaako kielen kärki jo täristä?
3. Suun motoriikan harjoittelu 😛😋 #opitaanärrä R-äänteen tuottaminen edellyttää kieleltä nopeita ja tarkkoja liikkeitä. Lisäksi kielen on pystyttävä liikkumaan ilman, että leuka osallistuu liikkeeseen. Kielen ja leuan liikkeiden eriytyminen on osa suun motoriikan kehitystä ja sitä voidaan harjoitella tämän videon avulla. Kiinnitä harjoitellessa huomiota siihen, että leuka pysyisi harjoituksissa mahdollisimman paikoillaan. Tehkää harjoituksia yhdessä lapsen kanssa peilin edessä niin, että näette omat ja toistenne suut. Harjoitusohjeita: 1. Sammakon kieli: kielen kärki nostetaan ylähuulen päälle nenää kohti. Leuka on alhaalla ja suu pysyy hieman auki. Jos kielen oikeaa asentoa on vaikeaa löytää, lapsen ylähuulta voi koskettaa tai laittaa siihen esimerkiksi jäätelöä, joka lapsen pitää nuolla pois. 2. Rulla: kielen kärki taivutetaan leveänä ylähampaiden taakse. 3. Kuppi: Kielen reunoja nostetaan ylös siten, että kieli muodostaa kupin. Jos asentoa on vaikeaa löytää, kielen keskiosaa voi kokeilla painaa kevyesti alas esimerkiksi kynän päällä. 4. Heiluri: kieltä liikutetaan suupielestä toiseen. Liike tapahtuu vaakatasossa: kieli ei kosketa ala- tai ylähuulta. Aluksi liike voidaan tehdä hitaasti ja nopeuttaa liikettä, kun harjoitus alkaa sujua. Tärkeää on, että leuka pysyy paikoillaan kielen liikkuessa. Jos tämä on vaikeaa, aikuinen voi kädellä tukea lapsen leukaa pysymään paikoillaan. 5. Vilkutus: kielen kärki liikkuu leveänä ylös-alas ylähampaiden takaa alahampaiden taakse. Suu on hieman avoinna ja leuka pysyy paikoillaan. 6. Hissi: tässä harjoituksessa leuka saa liikkua, m***a kieli pysyy paikoillaan. Kieli liimataan suun kattoon yläetuhampaiden taakse. Alaleuka on “hissi”, joka liikkuu ylös-alas. Jos kieli meinaa irrota suun katosta, sen kärjelle voi asettaa vaikka muron, jonka pitää pysyä liimattuna suun kattoon harjoituksen aikana.
10. Pikku-R #opitaanärrä Pikku-R on tärytön R, jossa kielen kärki koskettaa ylähammasvallia, hampaiden välissä on rako ja kielellä suristellaan. Tällöin lapsi saa tuntemuksen siitä, että kielessä tuntuu värinää, vaikkei kielen kärki vielä tärisekään. Kun pikku-R onnistuu irrallisena äänteenä, sen tuottamista voidaan kokeilla tavuissa ja sanoissa R:n paikalla. Pikku-R:n osaaminen ei ole edellytys R:n oppimiseen, m***a joillekin lapsille sen harjoittelusta on hyötyä R:n täryä hakiessa. Katso video pikku-R:stä ja tee kommenteista löytyvä harjoitus!
8. D-harjoitukset vaikeutuvat #opitaanärrä Kun D-äänne onnistuu helposti, siirrytään varsinaiseen harjoitteluun. Kokeilkaa tuottaa erilaisia D-tavuja mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Jos D-äänne on vielä vaikea, harjoitukset tehdään hitaammin. Tärkeintä on saada aikaan mahdollisimman paljon ONNISTUNEITA toistoja. Kokeilkaa myös tuottaa D-kieltä: korvatkaa R-sanojen R-äänne D-äänteellä: Helpompia D-sanoja ovat esimerkiksi DEPPU, DAPU, KOIDA, NADU, DUOHO, ja vaikeampia D-sanoja ovat esimerkiksi KADKKI, PODKKANA, KUDKKU. Myös näitä harjoituksia voi kokeilla sanoa nopeasti ja vaikka m***a kertaa peräkkäin. Kun lapsi käyttää R:n paikalla D:tä, kieli oppii R:ssä tarvittavan oikean liikemallin. Katsokaa video ja sanokaa perässä!
5. D-äänne #opitaanärrä Varsinainen R-harjoittelu aloitetaan D-äänteen kautta, sillä D-äänteellä ja R-äänteellä on sama ääntymäpaikka (kokeile vaikka: tuota vuorotellen DE-DE-DE ja RE-RE-RE). On tärkeää, että lapsi osaa tuottaa napakan ja oikeapaikkaisen D-äänteen: kielen kärjen on oltava hammasvallilla eikä se saa koskettaa yläetuhampaita. Muistakaa myös ryhdikäs asento. Hampaiden välissä tulee olla pieni rako ja leuan olisi hyvä pysyä mahdollisimman paikoillaan. Jos hampaat meinaavat puristua kiinni tai leuka lähtee liikkeeseen mukaan, hampaiden väliin voidaan laittaa esimerkiksi jätskitikku tai lapsen oma pikkusormi. D-harjoittelu voidaan aloittaa helposti tavuista, kuten DEN-DEN-DEN tai DA-DA-DA. Myös näissä harjoituksissa on peili tärkeä apuväline. Katsokaa video ja kokeilkaa tehdä harjoituksia kotona.
1. Yleistä R-harjoittelusta #opitaanärrä Tervetuloa mukaan oppimaan R:ää! Muistathan edetä harjoituksissa numerojärjestyksessä. R-äänne tuotetaan tärisyttämällä kielen kärkeä yläetuhampaiden takana sijaitsevalla hammasvallilla. Kielen kärjen on oltava leveässä, hieman kuppimaisessa asennossa ja hampaat eivät saa olla yhdessä. R-harjoittelu voidaan aloittaa noin 5-vuotiaana, m***a äänteen oppiminen on yksilöllistä ja osa lapsista oppii äänteen aiemmin, osa myöhemmin. Harjoittelua aloitettaessa on tärkeää, että lapsi on itsekin motivoitunut R:n oppimiseen. Jotta uudet kielen liikkeet saadaan vakiintumaan käyttöön, harjoittelua tulisi olla mahdollisimman usein, mielellään päivittäin. Yhden harjoitteluhetken ei kuitenkaan tarvitse kestää kovin kauaa, 5-10 min kerrallaan riittää. Varsinkin harjoittelun alkuvaiheessa on tärkeää keskittyä tekemään harjoitus huolellisesti. Vaikka R-ohjeissa edetään nopeassa tahdissa, yhtä vaihetta voi olla tarpeen harjoitella useammankin viikon. Vasta kun lapsi onnistuu harjoituksessa hyvin, kannattaa siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Katso video R-äänteen tuottamisesta! Kokeile itse pärisyttää R:ää ja tunnustele, mitä suussa tapahtuu.
Vantaan puheterapeutit toivottavat iloista joulunaikaa! Palaamme uusien päivitysten kanssa taas ensi vuoden puolella. Neuvonta- ja ajanvarauspuhelimemme palvelee pyhäpäivien välissä normaaliin tapaan arkipäivinä ma-to klo 12-13.
Katso puheterapeutin vierailu avoimessa päiväkodissa, aiheena lapsen puheen kehitys ja sen tukeminen.
Puheterapeutti tutkii ja kuntouttaa puheilmaisun ja puheen ymmärtämisen häiriöitä, äänihäiriöitä sekä nielemisvaikeuksia. Tavoitteena on, että asiakas voi kommunikoida ja toimia itsenäisesti ja sujuvasti arjessa. Puheterapiaa on sekä lapsille että aikuisille.
Mäntsälän kunta, nuorisopalvelut
Mäntsälä 04600
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Turbiinitie 14
Korson terveysasema - henkilökunta ylläpitää
Naalipolku 6 B, 2. krs
Palveluohjaus Vantaan kaupunki
Vernissakatu 8 C, 1. krs
Lastensuojelun avopalvelut Tikkurila-Hakunila
Talvikkitie 37