23/12/2020
Vantaan puheterapeutit toivottavat hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Palaamme uusin päivityksin maanantaina 11.1. 🎄🎅⭐️
Vantaan puheterapeuttien antamia vinkkejä puheen ja kielen kehitykseen, äänenkäyttöön sekä syömiseen. Puheterapia Vantaalla
Puheterapeutti tutkii ja kuntouttaa puheilmaisun ja puheen ymmärtämisen häiriöitä, äänihäiriöitä sekä nielemisvaikeuksia.
Tavoitteena on, että asiakas voi kommunikoida ja toimia itsenäisesti ja sujuvasti arjessa. Puheterapiaa on sekä lapsille että aikuisille.
Avaa kuten tavallisesti
17/12/2020
Tämän toimintataulun avulla voitte suunnitella joulunviettoanne ja kertoa siitä myös jälkeenpäin! 🎄
Lisää kuvamateriaalia löytyy myös mm. osoitteesta: papunet.net
10/12/2020
Joululauluissa voi olla mukana myös kuvin! Ohessa Kommunikaatiokeskuksen ihania joululaulukuvatauluja!
08/12/2020
Adventtikalenteri 1: Tulkoon joulu
Tiesitkö, että jo todella moni joululaulu löytyy youtubesta viitottuna? Linkin soittolistalta löytyy 9 viitottua joululaulua! 🎄❄️
https://www.youtube.com/watch?v=ybfFgOw6-Dg&list=PLIojJawDrkY7nMcWMgnaqVloEiod9tjjF
Joulun odotuksen kunniaksi joululauluja viitottuna siis joka adventti sekä jouluaattona :) Seuraa meitä: Mallan snapchat: malluriable Susannan snapchat: zuzk...
04/12/2020
Hyvää itsenäisyyspäivää tukiviitottuna
Vantaan puheterapia toivottaa Hyvää itsenäisyyspäivää!
02/12/2020
Tässä kuvitettu ohje torttujen leipomiseen! Tekijä: Hannele Merikoski
https://www.facebook.com/kommunikaatiokeskus/photos/1422789231225284
Leivotaanko teillä viikonloppuna joulutorttuja? Kuvatuella onnistuu täydelliset tähdet💜
30/11/2020
Tässä kuvitettu ohje pipareiden leivontaan! Tekijä: Hannele Merikoski
26/11/2020
Suosittu Vantaan puheterapian oma joulukalenteri! Mukava pieni tehtävä joulukuun jokaiselle päivälle jouluaattoon asti. Tulosta tai katsokaa luukkuja suoraan älylaitteesta. Mukavaa joulunodotusta! 🎅🎄🎁
24/11/2020
Valtioneuvosto
Koronaviittomia aikuisille:
https://fb.watch/1TaUpHj7Rg/
Koronaviittomat osa 1️⃣: Perustermejä
Koronaviruspandemia on muovannut yhteiskunnan lisäksi myös kieltä. Koronaviittomat-sarjassa viittomakielen tulkki Outi Uosukainen viittoo meille korona-ajalta tuttuja sanoja ja lauseita.
23/11/2020
Tässä varsinkin lapsille soveltuvia viittomia ja kuvia liittyen terveyteen ja koronatilanteeseen.
20/11/2020
Jos lapsen puheessa konsonanttiyhtymät yksinkertaistuvat, voi sanoja harjoitella esimerkiksi tavuttamalla. Tässä muutama peli konsonanttiyhtymien harjoitteluun.
20/11/2020
Putkesta pukki ja lehmästä lemmä - yksinkertaistuvatko konsonanttiyhdistelmät lapsen puheessa? Tässä kuunteluharjoitus T- ja K-äänteiden erottelun harjoitteluun. Harjoittelussa aikuinen sanoo sanaparin ja lapsi kertoo sanooko aikuinen samat vai eri sanat.
16/11/2020
Lapset | Vantaalla on päiväkoti, jossa yli 90 prosenttia lapsista ei puhu äidinkielenään suomea – Nyt kaupunki keksi uuden keinon auttaa ihan kaikkia samalle lähtöviivalle
"Vantaa palkkasi kymmeniä kehittäjäopettajia sekä lapsi- ja perheohjaajia niihin päiväkoteihin, joiden naapurustossa perheet tarvitsevat enemmän tukea"
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006650313.html?share=5e0f629a45d03ea1b0bfe2ee0435e45b
Vantaa palkkasi kymmeniä kehittäjäopettajia sekä lapsi- ja perheohjaajia niihin päiväkoteihin, joiden naapurustossa perheet tarvitsevat enemmän tukea.
12/11/2020
Miten kaksikielinen perhe puhuisi vauvalle? Ainakin 2 mallia, joista valita
Kaksikielisyys voi toteutua perheissä monella tavoin.
https://www.kaksplus.fi/perhe/kasvatus/kaksikielisyys/
Kaksikielisyys kukkii lapsessa, kun perheessä tai ympäristössä puhutaan kahta kieltä. Useampaakin voi lapsi kuulla. Lue 2 eri mallia kasvaa kaksikielisenä.
09/11/2020
Luennot
Verkkoluento huomenna 10.11., aiheena keskustelunomainen lukutekniikka lapsen kanssa. Lue lisää ja ilmoittaudu linkin takaa! Luennon voi katsoa myös tallenteena jälkikäteen. Järjestäjä: Suomen Kielipolku SLI ry, Tampereen Seudun Autismiyhdistys TSAU ry ja Pirkanmaan Erilaiset Oppijat.
https://www.kielipolku.info/toiminta/luennot/?fbclid=IwAR0DFLuhZdRRsG7adMZCDyu99lf_GDPlNsNc07G-Hbd9v1e70yI4jBmRw8Y
Ilmoittautuminen Ilmoittaudu verkkoluennolle ja lähetämme sinulle osallistumislinkin luentopäivänä. Mahdolliset muutokset sähköpostilla [email protected] tai ongelmatilanteessa voit soittaa…
06/11/2020
10. Löytyikö K?
#opitaankoo
Jotkut lapset oppivat uuden äänteen nopeasti, toiset tarvitsevat enemmän toistoja ja aikaa uusien taitojen oppimiseen. Jos eteneminen takkuaa tai lapsi turhautuu, voitte välillä pitää taukoa harjoittelusta ja palata siihen myöhemmin.
Milloin puheterapeutin arvioon?
Vantaalaiset perheet voivat olla yhteydessä Vantaan puheterapian ajanvaraukseen (vantaa.fi/puheterapia), kun lapsi on täyttänyt 4 vuotta ja jos K ei ole löytynyt kotiharjoittelusta huolimatta.
04/11/2020
9. Vakiinnuttaminen
#opitaankoo
Vaikka oikeanlainen K-äänne onnistuisi jo erilaisissa sanoissa, tarvitsevat jotkut lapset vielä harjoittelua siihen, että uusi äänne tulisi käyttöön myös arkipuheessa. Tätä voidaan harjoitella eri tavoin: voidaan esimerkiksi keskittyä käyttämään uutta äännettä jonkin mukavan pelihetken aikana. Harjoittelua voi myös sijoittaa arjen toimintoihin: esimerkiksi autossa istuessa voi pelata Laiva on lastattu -peliä tai arjessa voi nimetä tavaroita tai leluja oikeaa K-äännettä käyttäen. Voitte myös sopia tietyistä hetkistä, jolloin aikuinen saa muistuttaa lasta K:n käytöstä. Hetkiä voi lisätä tai pidentää pikkuhiljaa. Joskus uuden äänteen vakiinnuttaminen on hankalaa siksi, että äänteen tuottaminen on vielä lapselle liian vaivalloista. Tällöin kannattaa palata vielä tekemään helpompia harjoituksia.
Tässä hauska tehtävä K:n tuottamiseen pitkissä lauseissa: valitkaa jokaisesta sarakkeesta yksi sana, jolloin niistä muodostuu hullunkurisia lauseita. Muistakaa sanoa kaikki K:t oikein!
02/11/2020
8. K-lauseet
#opitaankoo
Kun K:n tuottaminen sanoissa onnistuu, voidaan siirtyä harjoittelemaan sen tuottamista lauseissa. Lauseet voivat olla esimerkiksi arjessa tuttuja ilmaisuja, loruja tai laulun sanoja. Tässä muutama harjoitus K:n tuottamiseen lyhyissä lauseissa!
29/10/2020
7. K-tavuista sanoja ja K-sanat
#opitaankoo
Kun lapsi osaa yhdistää K-äänteen vokaaliin, voidaan siirtyä sanatason harjoitteluun. Sanan alkutavua voi toistaa sanan tuottamisen helpottamiseksi (esim. “ka-ka-kakku"). Kokeilkaa tuottaa K-äännettä sanan alussa ja keskellä. Harjoitelkaa aluksi niitä sanoja, jotka ovat lapselle helppoja tuottaa. Voitte harjoitella esim. toistamalla arjesta tuttuja sanoja tai perheenjäsenten nimiä. Tässä muutama peli harjoitteluun!
27/10/2020
6. Yhdistetään K vokaaliin
#opitaankoo
Kun oikeapaikkainen K on löytynyt, aletaan harjoitella K-äänteen yhdistämistä vokaaleihin. Kannattaa kokeilla yhdistämistä eri vokaaleihin, koska toiset saattavat olla lapselle helpompia kuin toiset. Tässä muutama peli harjoitteluun!
23/10/2020
5. Harjoittelulukujärjestys
#opitaankoo
Jotkut lapset motivoituvat harjoittelemaan paremmin, kun harjoitukset saa visuaalisesti näkyville. Tulosta tästä harjoittelulukujärjestys. Lukujärjestykseen voi kerätä tarroja, merkitä rukseja tai piirtää. Voitte sopia lapsesi kanssa pienestä palkinnosta, kun tietty määrä harjoituskertoja on täynnä. Voit myös ottaa puhelimella tai tabletilla ruutukaappauksen ja tehdä merkinnät suoraan älylaitteeseesi.
21/10/2020
Lähdetään etsimään K:ta
4. Lähdetään etsimään K:ta
#opitaankoo
On aika kokeilla, tuleeko suusta K! Jos nämä harjoitukset tuntuvat vielä liian vaikealta, voitte jatkaa kuulonerottelun harjoittelua sekä suujumppaa ja kokeilla näitä myöhemmin. Vinkki: erilaisia K-harjoituksia kannattaa kokeilla siten, että lapsen pää on takakenossa (pään voi nojata esim. tuolin selkänojaan) - tämä ohjaa kieltä oikeaan asentoon.
- Aikuinen painaa esim. jäätelötikulla kieltä alas ja taaksepäin ja pyytää lasta sanomaan “K”. Tämä voi toimia hyvin varsinkin silloin, jos lapsi korvaa K:n T:llä.
- Äännetään J-äännettä ja kokeillaan nostaa kielen kanta kiinni suulakeen
- Äännetään NG-äännettä ja otetaan nenästä kiinni, jolloin kuullaan "NK"
- Kokeilkaa myös mielikuvaharjoituksia: yskiminen “khöh khöh”, kurlaaminen, kuorsaaminen, kielen kärjen “liimaaminen” suun pohjaan (voit laittaa alahampaiden taakse kielen alle avuksi esim. strösseliä, pastillia, siirappia tai hammastahnaa pitämään kieltä paikoillaan)
19/10/2020
Suujumppaa K-äänteen tueksi
3. Suun motoriikan harjoittelu
#opitaankoo
Suun motoriikan hallinta on tärkeää uutta äännettä opetellessa. Voit tutustua aiemmin julkaisemiimme suujumppaohjeisiin sivumme videoista. Tässä videossa harjoitellaan kielen kannan nostamista kohti suulaen takaosaa sekä kielen kärjen pitämistä alhaalla. Nämä taidot ovat oleellisia K-äänteen oppimisessa. Tee liikkeet lapsesi kanssa yhdessä peilin edessä.
Valaan pyrstö: Kielen kärki eli valaan pyrstö “liimataan” alaetuhampaiden taakse. Kielen kantaa nostetaan suulaen takaosaa vasten, jolloin kieli näyttää ikään kuin valaan selältä
Krokotiilin leuka: Kielen kärki “liimataan” alaetuhampaiden taakse ja leukaa liikutetaan kuin krokotiili auki ja kiinni.
16/10/2020
2. Kuuluuko sanassa K?
#opitaankoo
Ensimmäinen vaihe K-äänteen oppimisessa on, että lapsi oppii tunnistamaan K-äänteen kuulemistaan sanoista. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, jos lapsi korvaa K-äänteen muulla äänteellä, esimerkiksi T:llä.
Kuulostele yhdessä lapsen kanssa, miten K ääntyy eri sanoissa. Voit näyttää lapselle kuvia, ympäristössä olevia asioita tai kerätä pöydälle erilaisia tavaroita tai leluja. Voit myös käyttää alla olevaa kuvaa. Nimeä näitä asioita lapselle ja pyydä lasta miettimään, onko sanassa K.
15/10/2020
Koronatestiin nallen kanssa
Oletko menossa lapsen kanssa koronatestiin? Näiden kuvien avulla voitte valmistautua tilanteeseen.
Koronatestistä voi jutella lapsen kanssa kuvataulun avulla.
14/10/2020
1. Yleistä K-äänteestä ja miten K-äänne tuotetaan
1. Yleistä K-harjoittelusta ja miten K-äänne tuotetaan
#opitaankoo
Tervetuloa mukaan oppimaan K-äännettä! Muistathan edetä harjoituksissa numerojärjestyksessä ja omaan tahtiin. Jos joku harjoitus tuntuu vaikealta, jatka edellisen harjoituksen tehtäviä ja kokeile uusia harjoituksia uudestaan myöhemmin. Onnistuneet toistot hyödyttävät uusien taitojen oppimista ja pitävät lapsen motivaatiota yllä.
Suomen kielen K-äänteessä kielen kanta nousee ylös ja koskettaa suulaen takaosaa. Kielen kärki pysyy alhaalla suun pohjalla. Joskus K korvautuu lapsen puheessa T-äänteellä, jossa kielen kärki nousee kielen kannan sijaan. Lisäksi se voi korvautua esimerkiksi H-äänteellä. Kuuntele ja tarkkaile, miten lapsesi sanoo K-äänteen. K:n ääntymäpaikka voi olla lapselle vaikeaa hahmottaa, koska K ääntyy suun takaosassa, jolloin aikuisen esimerkin näyttäminen ei välttämättä yksinään riitä. Tämän vuoksi on tärkeää, että lasta voi ohjata harjoittelussa myös sanallisesti ja mielikuvin. On kuitenkin tärkeää harjoitella peilin edessä, jotta lapsi ja aikuinen näkevät sekä oman että toisen suun.
K-äännettä voi lähteä kokeilemaan lapsen kanssa ollessa noin 3-4-vuotias. Osa lapsista voi oppia sen aiemmin, osa myöhemmin. Harjoittelu tapahtuu aina yhdessä aikuisen kanssa. On tärkeää, että lapsi on motivoitunut harjoitteluun ja että harjoittelu on kivaa! Yhden harjoitteluhetken ei tarvitse kestää kauaa: 5-10 minuuttia kerrallaan riittää. Mitä useammin harjoittelette, sitä helpompaa uusi äänne on saada käyttöön, joten harjoittelua tulisi olla mahdollisimman tiheästi, mielellään päivittäin.
13/10/2020
Hei Vantaan puheterapian asiakkaat ja yhteistyökumppanit! Jos vierailette tiloissamme, suosittelemme kasvomaskin käyttöä. Kiitos huolenpidostanne! 💛
12/10/2020
Arvasitko jo, mikä äänne on viimeisenä vuorossa äänneharjoitteluohjeissamme? Tulevien viikkojen aikana syvennymme K-äänteen oppimiseen!
09/10/2020
Miten sanoisit jos et voisi puhua – Vernellä on puheenkehityksen viivästymä
Tutustu Verneen, jolla on puheenkehityksen viivästymä. #puhevammaistenviikko
https://youtu.be/Woug8fyQJSQ
4-vuotiaan Vernen äiti kertoo perheen arjesta lapsen kanssa, jolla on puheenkehityksen viivästymä. Vernellä on orastavia sanoja ja hän käyttää tukiviittomia ...
08/10/2020
Miten sanoisit jos et voisi puhua - ALS vei Marjan puhekyvyn
Tutustu Marjaan, joka on menettänyt puhekykynsä ALS-sairauden vuoksi. #puhevammaistenviikko
https://youtu.be/Ny-DP9G626I
Marja kertoo siitä, miltä puhe- ja liikuntakyvyn menettäminen tuntuu. Hyvien apuvälineiden ja avustajien ansiosta hän voi kommunikoida, harrastaa ja toimia v...
07/10/2020
Verkkokeskustelu: Kuuntelemiseen tarvitaan muutakin kuin korvat | Tukiliitto
"Kuuntelemiseen tarvitaan muutakin kuin korvat." Kehitysvammaisten Tukiliitto järjestää verkkokeskustelun perjantaina 9.10. klo 18 Facebook Livessä.
#puhevammaistenviikko
https://www.tukiliitto.fi/tapahtuma/verkkokeskustelu-kuuntelemiseen-tarvitaan-muutakin-kuin-korvat/
Facebook livelähetys 9.10. klo 18 Tukiliiton Facebook sivuilla Facebook livessä keskustellaan paljon tukea tarvitsevien lasten kuulemisesta ja mielipiteen kysymisestä. Millaisia keinoja…
06/10/2020
Puhevammaistenviikko – Puhevammaisuus
Mitä on puhevammaisuus? #puhevammaistenviikko
https://www.puhevammaistenviikko.fi/etusivu/puhevammaisuus/
Suomessa on noin 65 000 ihmistä, jotka eivät pysty puhumaan tai puhe on hyvin epäselvää. Osalle heistä myös puheen ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Puhevammalla tarkoitetaan vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhetta niin hyvin kuin arjen vuorovaikutuksen sujumiseksi olisi tarpeen.
05/10/2020
Puhevammaistenviikko
Tällä viikolla vietetään puhevaimmaisten viikkoa. Teemana on "Luodaan mahdolllisuuksia". #puhevammaistenviikko
https://www.puhevammaistenviikko.fi/
Puhevammaisten viikkoa vietetään tänä vuonna 5.-11.10.2020 teemalla Luodaan mahdollisuuksia. Samaan aikaan ja samalla teemalla vietetään myös Voimauttava vuorovaikutus -viikkoa.
Osoite
Vantaa
Hälytykset
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Vantaan puheterapia :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Videot
Uudenvuoden tukiviittomat
Hyvää itsenäisyyspäivää tukiviitottuna
Joulun tukiviittomat
Lähdetään etsimään K:ta
1. Yleistä K-äänteestä ja miten K-äänne tuotetaan
Suujumppaa K-äänteen tueksi
L-äänteen hakemista
4. Lähdetään etsimään L:ää #opitaanällä On aika kokeilla, tuleeko suusta L! Jos nämä harjoitukset tuntuvat vielä liian vaikeilta, voitte jatkaa kuulonerottelun harjoittelua sekä suujumppaa ja kokeilla näitä myöhemmin. L-äänne löytyy usein ensin vähän vahingossa. Seuraavilla tavoilla voidaan houkutella L:ää tulemaan: - Liikutetaan kieltä hampaiden takana ylös-alas, ensin ilman ääntä ja sitten äänen kanssa. Suu pysyy koko ajan hieman auki ja leuka paikoillaan - Laitetaan kieli rullalle ylähampaita vasten ja päästetään suoraksi. Ensin tehdään tiukka rulla, sitten loivempi - Lärpätellään kieltä ylähampaita vasten, sitten yritetään muuttaa kielen suuntaa etuhampaista alaspäin - Laitetaan kielen kärki ylähampaiden taakse hammasvallille ja “puhalletaan” ilmaa kielen laidoilta, tällöin kuuluu kuiskauksenomainen L-äänne Onnistuiko?
Miten L-äänne tuotetaan
1. Yleistä L-harjoittelusta ja miten L-äänne tuotetaan #opitaanällä Tervetuloa mukaan oppimaan L-äännettä! Muistathan edetä harjoituksissa numerojärjestyksessä ja omaan tahtiin. Jos joku harjoitus tuntuu vaikealta, jatka edellisen harjoituksen tehtäviä ja kokeile uusia harjoituksia uudestaan myöhemmin. Onnistuneet toistot hyödyttävät uusien taitojen oppimista ja pitävät lapsen motivaatiota yllä. Suomen kielen L-äänteessä kieli on kuppimaisena yläetuhampaiden takana. Kielenkärki on leveänä ja litteänä ylähammasvallilla, siis samalla paikalla kuin N-, S-, D-ja R-äänteissä. Ilmavirta purkautuu kielen laitojen kautta ulos. Suu pysyy hieman raollaan. Jotkut lapset tuottavat L-äänteen virheellisesti siten, että kieli painuu etuhampaita vasten tai hampaiden väliin. Tällöin kielenkärki ei nouse oikeaan paikkaan ylähammasvallille. Toiset taas korvaavat L:n W:n tai U:n kaltaisella äänteellä, jolloin äänne tuotetaan kielen sijaan huulten liikkeellä. Kuuntele ja tarkkaile, miten lapsesi sanoo L-äänteen. Tutustukaa yhdessä suun ja kielen asentoon peilin edessä! L-äännettä voi alkaa harjoitella lapsen ollessa noin 4-vuotias. Osa lapsista oppii sen aiemmin, osa myöhemmin. Harjoittelu tapahtuu aina yhdessä aikuisen kanssa. On tärkeää, että lapsi on motivoitunut harjoitteluun ja että harjoittelu on kivaa! Yhden harjoitteluhetken ei tarvitse kestää kauaa: 5-10 minuuttia kerrallaan riittää. Mitä useammin harjoittelette, sitä helpompaa uusi äänne on saada käyttöön, joten harjoittelua tulisi olla mahdollisimman tiheästi, mielellään päivittäin.
S-äänteen etsimistä
4. Suhun etsiminen #opitaanässä S-äännettä lähdetään hakemaan erilaisten mielikuvien avulla. Matkikaa käärmettä (SS), kissan kutsumista (KSS KSS), renkaan puhkeamisen ääntä (PSS), suihkun ääntä (DSS) tai kiukaan ääntä (TSS). Kiinnitä huomiosi siihen, että lapsen kieli pysyy “piilossa” hampaiden takana ja että hampaiden väliin jäisi pieni rako. Yrittäkää saada aikaan mahdollisimman terävä S. llman tulee purkautua ulos suusta kielen yli, eikä esimerkiksi kielen laidoilta. Jos kieli hakeutuu helposti hampaiden väliin, voi hampaiden väliin asettaa poikittain pillin, joka ohjaa kieltä oikeaan paikkaan. Jos hampaat menevät helposti yhteen, voi jäätelötikulla, sormella tai vaikka karkilla pitää hampaita raollaan asettamalla se kulmahampaiden väliin. Katso videolta mallia! Kommenteista löytyy kuvia mielikuvaharjoittelun tueksi!
1. Yleistä S-harjoittelusta ja miten S tuotetaan
1. Yleistä S-harjoittelusta ja miten S-äänne tuotetaan #opitaanässä Tervetuloa mukaan oppimaan S-äännettä! Muistathan edetä harjoituksissa numerojärjestyksessä ja omaan tahtiin. Jos joku harjoitus tuntuu vaikealta, jatka edellisen harjoituksen tehtäviä ja kokeile uusia harjoituksia uudestaan myöhemmin. Onnistuneet toistot hyödyttävät uusien taitojen oppimista ja pitävät lapsen motivaatiota yllä. Suomenkielen S-äänne tuotetaan nostamalla kielen kärki yläetuhampaiden taakse niin, että kielen ja hammasvallin väliin jää pieni rako. Uloshengitysilma purkautuu raosta muodostaen suhisevan äänen. Moni tuottaa S-äänteen kielen kärjen sijaan esimerkiksi kielen selällä siten, että kielen kärki on alaetuhampaita vasten ja kielen selkä nousee ylähampaiden taakse hammasvallille. Tämä ei välttämättä ole virheellinen tapa tuottaa S-äänne: tärkeintä on, että äänne kuulostaa tarpeeksi terävältä ja että se on vaivaton tuottaa. Jos kieli kuitenkin hakeutuu hampaiden väliin S-äännettä tuottaessa, S-äänne korvautuu toisella äänteellä (esim. T:llä) tai S ääntyy poikkeavan kuuloisesti, on S-äännettä hyvä harjoitella. S-äännettä voi alkaa harjoitella lapsen ollessa noin 4-vuotias. Osa lapsista oppii sen aiemmin, osa myöhemmin. Harjoittelu tapahtuu aina yhdessä aikuisen kanssa. On tärkeää, että lapsi on motivoitunut harjoitteluun ja että harjoittelu on kivaa! Yhden harjoitteluhetken ei tarvitse kestää kauaa: 5-10 minuuttia kerrallaan riittää. Mitä useammin harjoittelette, sitä helpompaa uusi äänne on saada käyttöön, joten harjoittelua tulisi olla mahdollisimman tiheästi, mielellään päivittäin. Kuuntele ja tarkkaile, miten lapsesi sanoo S-äänteen. Entä miten itse tuotat sen? Tarkastelkaa ja kuunnelkaa toisianne peilin edessä.
R-täryn etsiminen
11. Täryn etsiminen #opitaanärrä Täryä voidaan etsiä pompottelemalla kielen kärkeä mahdollisimman nopeasti ja voimakkaasti, esimerkiksi “DEN-DEN...DN-DN”. Voitte myös kokeilla tuottaa D-sanoja nopeasti peräkkäin (KADKKI-KADKKI-KADKKI, PODO-PODO-PODKKANA). Muistakaa DN-harjoituksissa aina, että leuka ei lähde kielen liikkeeseen mukaan, vaan se pysyy paikoillaan ja hampaiden välissä on pieni rako. Täryn etsinnässä voi olla apua siitä, että harjoituksia tehdään liikkeessä tai erilaisissa asennoissa. Harjoitella voi esimerkiksi kävellessä, automatkalla tai selinmakuulla sängyssä. Voitte myös laulaa tuttuja lauluja DN-pomppuja käyttäen. Näin harjoituksia voidaan ujuttaa arkeen. Katsokaa video DN-pompuista! Alkaako kielen kärki jo täristä?
3. Suun motoriikan harjoittelu
3. Suun motoriikan harjoittelu 😛😋 #opitaanärrä R-äänteen tuottaminen edellyttää kieleltä nopeita ja tarkkoja liikkeitä. Lisäksi kielen on pystyttävä liikkumaan ilman, että leuka osallistuu liikkeeseen. Kielen ja leuan liikkeiden eriytyminen on osa suun motoriikan kehitystä ja sitä voidaan harjoitella tämän videon avulla. Kiinnitä harjoitellessa huomiota siihen, että leuka pysyisi harjoituksissa mahdollisimman paikoillaan. Tehkää harjoituksia yhdessä lapsen kanssa peilin edessä niin, että näette omat ja toistenne suut. Harjoitusohjeita: 1. Sammakon kieli: kielen kärki nostetaan ylähuulen päälle nenää kohti. Leuka on alhaalla ja suu pysyy hieman auki. Jos kielen oikeaa asentoa on vaikeaa löytää, lapsen ylähuulta voi koskettaa tai laittaa siihen esimerkiksi jäätelöä, joka lapsen pitää nuolla pois. 2. Rulla: kielen kärki taivutetaan leveänä ylähampaiden taakse. 3. Kuppi: Kielen reunoja nostetaan ylös siten, että kieli muodostaa kupin. Jos asentoa on vaikeaa löytää, kielen keskiosaa voi kokeilla painaa kevyesti alas esimerkiksi kynän päällä. 4. Heiluri: kieltä liikutetaan suupielestä toiseen. Liike tapahtuu vaakatasossa: kieli ei kosketa ala- tai ylähuulta. Aluksi liike voidaan tehdä hitaasti ja nopeuttaa liikettä, kun harjoitus alkaa sujua. Tärkeää on, että leuka pysyy paikoillaan kielen liikkuessa. Jos tämä on vaikeaa, aikuinen voi kädellä tukea lapsen leukaa pysymään paikoillaan. 5. Vilkutus: kielen kärki liikkuu leveänä ylös-alas ylähampaiden takaa alahampaiden taakse. Suu on hieman avoinna ja leuka pysyy paikoillaan. 6. Hissi: tässä harjoituksessa leuka saa liikkua, mutta kieli pysyy paikoillaan. Kieli liimataan suun kattoon yläetuhampaiden taakse. Alaleuka on “hissi”, joka liikkuu ylös-alas. Jos kieli meinaa irrota suun katosta, sen kärjelle voi asettaa vaikka muron, jonka pitää pysyä liimattuna suun kattoon harjoituksen aikana.
Pikku-R
10. Pikku-R #opitaanärrä Pikku-R on tärytön R, jossa kielen kärki koskettaa ylähammasvallia, hampaiden välissä on rako ja kielellä suristellaan. Tällöin lapsi saa tuntemuksen siitä, että kielessä tuntuu värinää, vaikkei kielen kärki vielä tärisekään. Kun pikku-R onnistuu irrallisena äänteenä, sen tuottamista voidaan kokeilla tavuissa ja sanoissa R:n paikalla. Pikku-R:n osaaminen ei ole edellytys R:n oppimiseen, mutta joillekin lapsille sen harjoittelusta on hyötyä R:n täryä hakiessa. Katso video pikku-R:stä ja tee kommenteista löytyvä harjoitus!
D-harjoituksia
8. D-harjoitukset vaikeutuvat #opitaanärrä Kun D-äänne onnistuu helposti, siirrytään varsinaiseen harjoitteluun. Kokeilkaa tuottaa erilaisia D-tavuja mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Jos D-äänne on vielä vaikea, harjoitukset tehdään hitaammin. Tärkeintä on saada aikaan mahdollisimman paljon ONNISTUNEITA toistoja. Kokeilkaa myös tuottaa D-kieltä: korvatkaa R-sanojen R-äänne D-äänteellä: Helpompia D-sanoja ovat esimerkiksi DEPPU, DAPU, KOIDA, NADU, DUOHO, ja vaikeampia D-sanoja ovat esimerkiksi KADKKI, PODKKANA, KUDKKU. Myös näitä harjoituksia voi kokeilla sanoa nopeasti ja vaikka monta kertaa peräkkäin. Kun lapsi käyttää R:n paikalla D:tä, kieli oppii R:ssä tarvittavan oikean liikemallin. Katsokaa video ja sanokaa perässä!
Näin tuotetaan D-äänne
5. D-äänne #opitaanärrä Varsinainen R-harjoittelu aloitetaan D-äänteen kautta, sillä D-äänteellä ja R-äänteellä on sama ääntymäpaikka (kokeile vaikka: tuota vuorotellen DE-DE-DE ja RE-RE-RE). On tärkeää, että lapsi osaa tuottaa napakan ja oikeapaikkaisen D-äänteen: kielen kärjen on oltava hammasvallilla eikä se saa koskettaa yläetuhampaita. Muistakaa myös ryhdikäs asento. Hampaiden välissä tulee olla pieni rako ja leuan olisi hyvä pysyä mahdollisimman paikoillaan. Jos hampaat meinaavat puristua kiinni tai leuka lähtee liikkeeseen mukaan, hampaiden väliin voidaan laittaa esimerkiksi jätskitikku tai lapsen oma pikkusormi. D-harjoittelu voidaan aloittaa helposti tavuista, kuten DEN-DEN-DEN tai DA-DA-DA. Myös näissä harjoituksissa on peili tärkeä apuväline. Katsokaa video ja kokeilkaa tehdä harjoituksia kotona.
Tältä R-äänne näyttää ja kuulostaa
1. Yleistä R-harjoittelusta #opitaanärrä Tervetuloa mukaan oppimaan R:ää! Muistathan edetä harjoituksissa numerojärjestyksessä. R-äänne tuotetaan tärisyttämällä kielen kärkeä yläetuhampaiden takana sijaitsevalla hammasvallilla. Kielen kärjen on oltava leveässä, hieman kuppimaisessa asennossa ja hampaat eivät saa olla yhdessä. R-harjoittelu voidaan aloittaa noin 5-vuotiaana, mutta äänteen oppiminen on yksilöllistä ja osa lapsista oppii äänteen aiemmin, osa myöhemmin. Harjoittelua aloitettaessa on tärkeää, että lapsi on itsekin motivoitunut R:n oppimiseen. Jotta uudet kielen liikkeet saadaan vakiintumaan käyttöön, harjoittelua tulisi olla mahdollisimman usein, mielellään päivittäin. Yhden harjoitteluhetken ei kuitenkaan tarvitse kestää kovin kauaa, 5-10 min kerrallaan riittää. Varsinkin harjoittelun alkuvaiheessa on tärkeää keskittyä tekemään harjoitus huolellisesti. Vaikka R-ohjeissa edetään nopeassa tahdissa, yhtä vaihetta voi olla tarpeen harjoitella useammankin viikon. Vasta kun lapsi onnistuu harjoituksessa hyvin, kannattaa siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Katso video R-äänteen tuottamisesta! Kokeile itse pärisyttää R:ää ja tunnustele, mitä suussa tapahtuu.
Vantaan puheterapeutit toivottavat iloista joulunaikaa! Palaamme uusien päivitysten kanssa taas ensi vuoden puolella. Neuvonta- ja ajanvarauspuhelimemme palvelee pyhäpäivien välissä normaaliin tapaan arkipäivinä ma-to klo 12-13.
Lapsen puheen kehitys
Katso puheterapeutin vierailu avoimessa päiväkodissa, aiheena lapsen puheen kehitys ja sen tukeminen.
Oikopolut
Kategoria
Puheterapia Vantaalla
Puheterapeutti tutkii ja kuntouttaa puheilmaisun ja puheen ymmärtämisen häiriöitä, äänihäiriöitä sekä nielemisvaikeuksia. Tavoitteena on, että asiakas voi kommunikoida ja toimia itsenäisesti ja sujuvasti arjessa. Puheterapiaa on sekä lapsille että aikuisille.
Muut Valtion organisaatiot Vantaa :ssa
-
Vernissakatu 6, 5.krs -
Hakopolku 2
-
Kielotie 13
-
Leppäkorven päiväkoti Päivähoito ja esiopetu
Korpikontiontie 3 -
01300
-
Ratatie 11
-
Katri Kalske - apulaiskaupunginjohtaja Vantaa
Silkkitehtaantie 7 -
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus
Vernissakatu 2 -
Kielotie 7A (4. kerros)
-
Vantaan Maahanmuuttajapalvelut
Vernissakatu 8 C
Kommentit
Hei! Suoritan Helsingin yliopistossa kurssia nimeltä Lukitaidot ja -vaikeudet. Kurssitehtäviin kuuluu puheterapeutin tai erityisopettajan haastattelu, mutta lähipiiristäni ei löydy henkilöitä, jotka kuntouttavat/harjaannuttavat lapsia/oppilaita, joilla on joko riskiä lukivaikeuksiin ennen kouluikää tai heillä on vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa koulussa/oppilaitoksessa. Löytyisköhän täältä alan ammattilaista lyhyttä haastattelua varten? Haastattelu toteutettaisiin toiveesi mukaisesti joko etänä (esim. Zoomissa), puhelimessa tai sähköpostilla. Laita minulle viestiä, jos voisit osallistua haastatteluun! Paljon kiitoksia etukäteen. :)
Ystävällisin terveisin
Johanna Mustalahti
Siitä on jo 15 vuotta, kun kirjoitimme elämäkertani Silmänräpäys Leeni Peltosen kanssa. Locked-in-syndrooma mullisti elämäni, ja tuolloin minun tarina kerrottiin ensimmäisen kerran kirjana. Kun kirja ilmestyi, ei ollut tapana tehdä ääni- saati digikirjoja. Nyt, kun molemmat ovat arkipäivää, saa myös Silmänräpäys uuden tulemisen.
Äänikirjan voi tilata täältä
Hei ! Etsin viittomakielen kursseja, joissa painottuisivat lasten käyttämät sanat. 3v. lapsemme kuulee, mutta ei kykene puhumaan ja on alkanut viittomaan innokkaasti. Itsekseen viittomien opiskelu on ollut minulle tuloksetonta koska se vie niin paljon aikaa, videot ovat osin liian nopeita ja muistaminen on hankalaa kun opiskelu on niin pänttäys-tyylistä. Kiitos kaikista vinkeistä! Asumme Länsi-Vantaalla.
Sanataideryhmiä lapsille, jossa lapsen kielitietoisuus ja sanavarasto kehittyvät?
Lue lisää ilmoittaudu Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HEROn) sanataideryhmiin (Eläinseikkailu 3 -5-vuotiaille ja Rakennetaan sanavarasto 6 - 8-vuotiaille).