Sovittelu on mahdollisuus - rakennetaan sovintoa Vantaan sovittelutoimisto tuottaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelua Keski- ja Itä-Uudellamaalla.
(1)
Vantaan sovittelutoimiston toiminta-alueeseen kuuluvat Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo, Tuusula ja Vantaa. Sovittelutapaamisia järjestetään alueen kaikissa kunnissa. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta sekä maksutonta. Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden rikosten ja riitojen selvittämiseen. Sovittelutilanteessa osapuolilla on mahdollisuus sovittelijoiden välityksellä - kohdata toisensa turvallisesti - selvittää asiaa rakentavalla tavalla - vaikuttaa itse omaan ratkaisuun - sopia mahdollisten vahinkojen korvaamisesta. Sovittelualoitteen voi tehdä sovittelutoimistolle rikoksen tai riidan osapuoli, lapsen tai nuoren huoltaja, poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen. Sovittelu on käynnistynyt Vantaalla Suomen akatemian projektina vuonna 1983 ja lakisääteiseksi toiminnaksi sovittelu muuttui vuonna 2006.
Missio: Vantaan sovittelutoimisto tuottaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelua Keski- ja Itä-Uudellamaalla. Vantaan sovittelutoimiston toiminta-alueeseen kuuluvat Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo, Tuusula ja Vantaa. Sovittelutapaamisia järjestetään alueen kaikissa kunnissa.
Avaa kuten tavallisesti
Toimiston vuoden viimeisten päivien poikkeukselliset päivystysajat ovat:
tänään 30.12. klo 16 asti ja
huomenna to 31.12. klo 9-14.
Päivystyksen puhelinnumero on 050 312 2072.
Vantaan sovittelutoimiston väki toivottaa kaikille hyvää ja onnellista uutta vuotta 2021!
Pääkaupunkiseudun kunnat yhdistävät voimansa ja osaamisensa koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista ja väkivaltaa vastaan. Samalla puolella -nimisen kampanjan tukijoina ovat Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan poliisit, Poliisihallitus sekä sisäministeriö.
Vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa itsensä kuusinkertaisena takaisin. Vielä arvokkaampaa on kuitenkin vapaaehtoistoiminnan kautta syntyvä hyvinvointi, oppiminen ja osallisuus. Hyvää Vapaaehtoisten päivää 4.12.! #vantaa #sovittelu #vapaaehtoistenpäivä
"Sisarusten välinen väkivalta on erittäin yleinen ja vakava ilmiö, jota on Suomessa tutkittu vähän. Tuoreen Jyväskylän yliopistossa tehdyn pro gradu -tutkielman mukaan useampi kuin joka neljäs kuudes- tai yhdeksäsluokkalainen on joutunut väkivallan uhriksi sisarussuhteessa viimeisen vuoden aikana".
https://yle.fi/uutiset/3-11667515
Sisarusten välistä väkivaltaa vähätellään normaalina kasvuun kuuluvanan nahisteluna.
Tällä viikolla vietetään Väkivallaton Vantaa teemaviikkoa.
Väkivallasta kannattaa puhua ja apua on saatavilla.
https://www.youtube.com/watch?v=z8wsr3rdj7A
Kaksi kertomusta omaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen havahtumisesta. Videolla esiintyvät ihmiset, eläimet ja paikat eivät liity tarinaan.
Vantaalla vietetään marraskuussa 23.11.-27.11.2020 väkivallan vastaista teemaviikkoa. Väkivallan ehkäisy näkyy ympäri kaupunkia mm. julistekampanjan muodossa: ”Älä kanna turhaa taakkaa. Puhu väkivallasta”.
https://www.youtube.com/watch?v=wZ8HNqVHLos
Väkivaltaisessa parisuhteessa elänyt kertoo kokemuksestaan. Videolla esiintyvät ihmiset ja paikat eivät liity tarinaan.
🇸🇪🇫🇮 Idag firas svenska dagen i vårt land. Du visste väl att vår tjänst också är tillgänglig på det andra inhemska språket? Medling vid brott och tvister är en kostnadsfri och lagstadgad service avsedd för hela befolkningen i Finland. Bekanta dig med Vanda medlingsbyrå på vår svenskspråkiga hemsida nedan. Glad svenska dagen allihop! 🇸🇪🇫🇮
https://www.vantaa.fi/halsovard_och_sociala_tjanster/socialt_stod_och_utkomst/medling_vid_brott_och_tvister
Javascript-programeringsspråket är inte på i webbläsaren. Webbsidor fungerar inte nödvändigtvis till alla delar utan javascript.
Takuusäätiön #MurraHäpeä -kampanja antaa äänen rahavaikeuksissa oleville ihmisille ja kannustaa kuuntelemaan - joku sinunkin lähelläsi voi olla rahavaikeuksissa.
Tutustu kampanjasivuihin ja välitä viestiä eteenpäin. https://www.takuusaatio.fi/murrahapea/
Rahavaikeudet ovat tavallisia. Joka kymmenennellä aikuisella on maksuhäiriömerkintä. Maksuvaikeuksia tai rahahuolia on kuitenkin myös monilla muilla ihmisillä. Koronakriisi lisää rahavaikeuksia. Pienikin tulojen väheneminen voi sysätä talousongelmiin.
Yhä useampi haki heti apua lähisuhdeväkivaltaan auttavasta puhelinpalvelusta
Auttavan puhelimen puheluista suurin osa koski naisiin kohdistuvaa väkivaltaa parisuhteessa.
Ohessa linkki yle.fi uutisiin, joka kirjoittaa meitä kaikkia koskevasta ajankohtaisesta aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-11558873
Tilastot todistavat: ilmoitukset alle 15-vuotiaiden tekemistä pahoinpitelyistä lisääntyneet – poliisilla jälleen uusi tutkinta, yläkoululaiset ottivat yhteen Espoossa
Tilastojen perusteella 2000-luvun aikana alle 15-vuotiaiden tekemä väkivalta on muuttunut vakavammaksi.
Tilastojen perusteella 2000-luvun aikana alle 15-vuotiaiden tekemä väkivalta on muuttunut vakavammaksi.
Ensi viikon lauantaina 10.10. vietetään Maailman mielenterveyspäivää ja muistutetaan, kuinka tärkeää on kysyä, mitä kuuluu, kohdata ja kuunnella.
Mitä minulle kuuluu?
Ensi viikon lauantaina 10.10. vietetään Maailman mielenterveyspäivää ja muistutetaan, kuinka tärkeää on kysyä, mitä kuuluu, kohdata ja kuunnella.
Kuten me aikuiset, myös jokainen lapsi ansaitsee tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. MIELI ry:n lasten ja nuorten tiimiläiset ovat laatineet 10 Kuule ja näe minut -tehtävää lasten kanssa tehtäväksi.
1. Kysy minulta, mitä minulle kuuluu💚
Miltä tuntuu, kun toinen kuuntelee ihan oikeasti? Istu lapsesi kanssa samalle tasolle ja katsokaa toisianne silmiin. Laita tiimalasi valumaan ja kysy lapselta, mitä hänelle kuuluu. Kuuntele vastaus ilman yhtään keskeytystä – ja vaihtakaa osia!
Katso 10 viikon tehtävät linkin takaa ja tee lapsi näkyväksi!
https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret/varhaiskasvatus-ja-neuvola/materiaalia-varhaiskasvatukseen-ja-0
Taloudellinen väkivalta nousee yhä useammin esiin väkivaltatyössä, mutta ilmiön tunnistaminen ei ole aina helppoa.
Väkivaltatyössä on alettu kiinnittää huomiota siihen, että taloudellisesta väkivallasta kysytään asiakkaalta oikealla tavalla.
"Alle 15-vuotiaskin on vahingonkorvausvelvollinen, jos rikkoo jotain, esim. koulujen ikkunoita. Vahingonkorvausvelvollisuus koskee myös esimerkiksi pahoinpitelyistä koituneiden vammojen korvausvelvollisuutta pahoinpitelyn uhrille."
Lasten ja nuorten vanhemmat! Poliisilaitosalueemme koulujen pihoilla, mm. Järvenpään Kinnarin koululla, on ollut viime aikoina erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin nuorisojoukkojen aiheuttamaa häiriökäyttäytymistä, kuten metelöintiä, roskaamista ja päihteidenkäyttöä. Tällainen toiminta aiheuttaa huolta ja turvattomuuden tunnetta alueen asukkaissa ja siksi olemme varautuneet olemaan tehostetusti läsnä nuorten suosimilla kokoontumispaikoilla tulevana viikonloppuna. Se tarkoittaa sitä, että puutumme häiriökäyttäytymiseen matalalla kynnyksellä. Päihtyneistä alaikäisistä tehdään lastensuojeluilmoitus, alkoholit takavarikoidaan ja huoltajille soitetaan. Alle 15-vuotiaskin on vahingonkorvausvelvollinen, jos rikkoo jotain, esim. koulujen ikkunoita. Vahingonkorvausvelvollisuus koskee myös esimerkiksi pahoinpitelyistä koituneiden vammojen korvausvelvollisuutta pahoinpitelyn uhrille.
Poliisi kehottaa, että kotona keskusteltaisiin aiheesta, jotta vanhemmat tietävät, missä nuoret viettävät aikaansa ja mitä tekevät. Tällainen ilmiö pitää pystyä katkaisemaan yhdessä poliisin, nuorisopalveluiden, sosiaalitoimen sekä lasten ja nuorten vanhempien kanssa. Kaikkien nuorten kannattaa tiedostaa vakavat seuraukset jo etukäteen, ettei tee mitään sellaista, jota katuu pitkän aikaa.
Tätä julkaisua saa jakaa!
Ajankohtaista ja tärkeää asiaa, etenkin nyt kun koulut ovat taas alkaneet. Pidetään yhdessä huolta siitä, että jokaisen matka liikenteessä olisi turvallinen!
Meillä on huonoja uutisia. Liikenteessä on kuollut pelkästään Itä-Uudellamaalla tänä vuonna jo 17 ihmistä. Erityisesti kevyen liikenteen onnettomuudet lisääntyivät elokuussa. Myös törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset - eli toisin sanoen hurjat ylinopeudet - ovat lisääntyneet poikkeusolojen aikana. Yksi syy on ilmeisesti se, että liikenteessä on ollut tilaa kaasutella.
NYT KAASUJALKAA HÖLLEMMÄKSI! Koulut alkavat ensi viikolla ja pienet kulkijat ilmestyvät sankoin joukoin katukuvaan. Me valvomme ylinopeuksia ja liikenteessä käyttäytymistä erityisesti koulujen läheisyydessä. Puutumme matalalla kynnyksellä ylinopeuksiin ja kännykkään puhumiseen ajaessa.
Haluamme myös muistuttaa, että vanhempien kannattaa kävellä tai pyöräillä koulumatka läpi hyvissä ajoin lapsen kanssa pariinkin kertaan ennen kuin koulut alkavat. Lapsille kannattaa korostaa erityisesti sitä, että tiet ylitetään vain suojatien kohdalta ja ennen tien ylittämistä tulee katsoa molempiin suuntiin. Lasten kannattaa myös oppia jo pienenä tarkkailemaan muita liikenteessä liikkujia ja pyrkiä varmistumaan siitä, että auton kuljettaja on varmasti huomannut hänet, jos lapsi on ylittämässä tietä.
Ehdimme vielä saada liikennekuolemien määrän laskuun, mutta se vaatii yhteispeliä: kevyempää kaasujalkaa, ennakointia ja toisten huomioon ottamista liikenteessä. Oletamme, että olet mukana tavoitteessa.
Tätä julkaisua kannattaa jakaa, jos haluat kokea olosi turvalliseksi myös liikenteessä.
Tämän viikon kysymys osoittautui odotettua vaikeammaksi.
Oikea vastaus on Porvoo. Kuva on otettu Haikkoon lennätinvuorelta (telegrafberget), joka on suosittu näköalapaikka Haikon kartanon viereisessä metsässä. Kallion huipulta avautuu upea näköala Haikkoon selälle, jonka on ikuistanut myös Albert Edelfelt vuonna 1899 maalaamaansa teokseen ”Kesäilta Haikon selältä.” Näköalapaikalla on kuva kyseisestä teoksesta sekä lennätinvuoren historiasta kertova opaskyltti. Albert Edelfelt on yksi merkittävimmistä suomalaisista taidemaalareista ja taide-elämän vaikuttajista.
Tällä viikolla emme arponeet yllätyspalkintoa.
Hyvää viikonloppua!
Hyvää alkanutta elokuun ensimmäistä viikkoa!
Vielä kerran viikon kysymys:
Tunnistatko sinä, missä toimialueemme kunnassa voi ihailla kuvan maisemaa?
Kuntavisa jatkuu jälleen uudella kuvalla ja kysymyksellä! Missä toimialueemme kunnassa juoksee tällainen patsas?
Vastaus on Tuusula. 1900-luvun alussa Tuusulan Rantatien alueella oli useita huviloita. Monista huviloista löytyi tuolloin laituri, jonka päässä oli uimapaviljonki. Talvella 2019 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka avulla haluttiin palauttaa pala historiaa uudelleen tulkittuna rantamaisemaan. Kilpailun voitti teos nimeltä ”Pliplap”. Laituri ja uimapaviljonki toimivat järvellä liikennöivien veneiden odottelupaikkana sekä luontopolun levähdyspaikkana, jossa voi nauttia järvimaisemasta. Talvella paviljonki muuttuu avantouimareiden ja retkiluistelijoiden välineidenvaihtopaikaksi (lähde: HS 15.5. ja 17.9.2019).
Viikkokisan viikon 30/20 kysymys:
Oi Keltainen Toukokuu, mikset sä jo tuu! … No niin, kysymys on siis, että missä voit mennä tämän kauniin keltaisen rakennuksen suojaan vaikkapa vaihtamaan varusteita?
Oikea vastaus on Pornainen. Kyseessä on Ruttomuistomerkki ja se tehtiin 1700-luvun alkupuolella ruttoon menehtyneiden muistolle. Rutto kulkeutui vuonna 1710 laivamatkustajien mukana Helsinkiin, josta se levisi pääasiassa eteläisen ja lounaisen-Suomen rannikkokaupunkeihin. Pienempiä epidemioita oli myös Suomen sisämaassa (Lähde Arno Forsius).
Pornainen on 5000 asukkaan kunta ja Uudenmaan alueen kunnista Pornainen on väestöltään pienin. Pornaisten pitäjäruoka on ohraryynipuuro ja kehäjuusto. Osa kirjailija Mika Waltarin teoksista on kirjoitettu Pornaisissa.
Missä toimialueemme kunnassa on tämä muistomerkki?
Oikea vastaus on Hyvinkää ja tarkka sijainti Hyvinkäällä on kirjaston aukio. Veistoksen aiheena ovat satamanosturia hitsaavat miehet. Teos on Kone Oy:n lahjoitus Hyvinkään kaupungille 30.8.1963. Tällöin veistos sijaitsi nykyisen Jussintorin liikerakennuksen länsipäässä, jolloin sitä saattoi tarkastella selkeästi alhaalta ylöspäin alkuperäisen idean mukaan. Nykyiselle paikalle Hitsaajat siirrettiin vuonna 1981. Hitsaajat-veistos kuuluu kuvanveistäjä Mauno Oittisen myöhäistuotantoon. Hitsaajat-veistoksen juurella olevien kukkaistutuksien väreillä pyritään symboloimaan hitsaamisen keskeistä elementtiä – tulta. (Lähde Hyvinkään kaupunki)
Helsingistä löytyy kuuluisa Kolmen sepän patsas, mutta mistä kaupungista alueeltamme löytyy kolmen hitsaajan patsas?
Viikon viikkokisaan ei tullut yhtään arvausta. Liekö syynä se, että kuvista oli vaikea tunnistaa kohdetta?
Oikea vastaus on Lapinjärvi. Kuvassa on Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen rakennuksia. Toiminta siviilipalveluskeskuksessa on alkanut vuoden 1998 alussa ja tätä ennen siviilipalveluskoulutusta järjestettiin Vaasassa. Siviilipalveluskoulutuksia järjestetään vuodessa 11 kertaa ja yhdessä saapumiserässä on noin 150 siviilipalvelusvelvollista. Palveluskoulutus kestää neljä viikkoa. Vantaan sovittelutoimiston vapaaehtoiset sovittelijat ja sovitteluohjaajat käyvät säännöllisesti Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa pitämässä luentoja sovittelusta.
Kysymys: Tämä on varmasti kisamme haastavin kuvasarja, mistä toimialueemme kunnasta löytyy kyseiset rakennukset?
Oikea vastaus on Sipoo. Kuvat on otettu Sipoon Nikkilästä, kulttuurihistoriallisesti merkittävältä entisen Helsingin suuren mielisairaalan alueelta. Sairaala-alue koostuu useista jugend-arkkitehtuuria edustavista rakennuksista, joihin voi nykyisin tutustua vapaasti jalkaisin. Monet alueen kauniista rakennuksista ovat tänä päivänä asuinrakennuksiksi muutettuja, ja alueen nimi on nykyisin Itäinen jokipuisto. Alueen rakennukset on suunnitellut arkkitehti E.A. Kranck vuonna 1909.
Sairaala on ollut toiminnassa vuosina 1914-1999, ja sinne sijoitettiin kaikkein vaikeimmat ja sairaimmat potilaat. Potilaita oli osastoilla enimmillään 1200, ja sairaalan alue olikin kuin oma pieni kaupunki, jossa oli leipomo, pesula, kasvihuoneita, juhlatalo, maatila, hautausmaa, palokunta sekä lämpö- ja vesilaitos. Alueen kauneudesta huolimatta historia on myös osin synkkä. Sairaalassa tehtiin 1950- ja 1960-luvuilla lobotomioita sekä annettiin sotien jälkeen potilaille sähköshokkihoitoa ilman nukutusta. Sairaala oli toisaalta myös aikansa edelläkävijä liikunnanopettajineen ja taideterapiaryhmineen, joita ei oltu aikaisemmin Suomen mielisairaaloissa nähty. (Lähde: visitsipoo)
Kuvissa olevilla ja kyseisen alueen muilla rakennuksilla on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Mistä toimialueemme kunnasta löytyy tällaisia majesteettisen näköisiä rakennuksia?
Oikea vastaus on Vantaa. Tikkurilan vanha asemarakennus toimii nykyään Vantaan kaupunginmuseona. Rakennus on Suomen vanhin säilynyt tiilinen asemarakennus. Se palveli aikanaan Suomen ensimmäisen rautatielinjan, Helsinki-Hämeenlinna-radan matkustajia. Aseman suunnitteli arkkitehti Carl Albert Edelfelt ja se valmistui vuonna 1862. Sijainniltaan Tikkurila oli tärkeä vaihtoasema, koska se sijaitsi rautatien ja vanhan Turku-Viipuri-maantien risteyksessä. Vanha asema palveli matkustajia vuoteen 1978 asti.
Mistä toimialueemme kunnasta löytyy tällainen kaunis tiilirakennus? Vastausaikaa 21.6.2020 saakka.
Oikea vastaus on Mäntsälä. Mäntsälän linja-autoaseman vieressä olevan patsaan on suunnitellut taiteilija Heikki Varja (27.7.1918 – 26.7.1986) ja se julkaistiin vuonna 1985 Mäntsälän 400-vuotisjuhlien yhteydessä. Varja on suunnitellut useita hautamuistomerkkejä sekä sankaripatsaita. Mäntsälästä löytyy kuusi Varjan tekemää teosta.
Uuden viikon myötä, uusi kuntavisakysely.
Kysymys: Mistä toimialueemme kunnasta löytyy kyseinen patsas?
Vain vastaamalla voit voittaa :-)
Oikea vastaus edelliseen kuntavisakuvaan on Loviisa. Kuva on otettu Loviisan maalinnoituksesta, bastioni Ungernistä. Loviisan maalinnoitus on rakennettu vuonna 1748 ja se koostuu bastioneista Rosen ja Ungern. Bastionit ovat osa linnoitusta, jonka oli alun perin tarkoitus ympäröidä koko tuleva Loviisan (silloisen Degerbyn) kaupunki. Linnoituksen tarkoitus oli turvata silloisen Ruotsin itäraja. Rakennustyöt kuitenkin keskeytyivät ja niistä toteutui vain pieni osa linnoituksen menettäessä merkityksensä, kun Suomi liitettiin osaksi Venäjää vuonna 1809.
Loviisan maalinnoitukseen voi käydä tutustumassa kävelemällä noin kahden kilometrin mittainen historiallinen Ehrensvärdinpolku. Luontopolun varrella on opasteita, joista saa tietoa linnoituksen historiasta sekä alueen kasvi- ja eläinlajeista. Lisää tietoa maalinnoituksesta löydät esimerkiksi museoviraston sivuilta: http://museovirastorestauroi.nba.fi/linnoitukset/loviisa
Kuntavisa jatkuu! Vastaa kommentoimalla julkaisua. Kysymys kuuluu: Missä toimialueemme kunnassa sijaitsee tällaisia rakennelmia? 🤔
Oikea vastaus on Järvenpää. Rantapuiston nurmikoilla, hieman puiden latvojen yläpuolella kohoaa keltaisia kaaria. Kyseessä ei kuitenkaan ole Mc Donald´sin logo vaan Suomen suurin julkinen veistos Kolmisointu. Toisiinsa nojaavista kaarista koostuva kolmiosainen Kolmisointu on ihastuttanut ja vihastuttanut kaupunkilaisia elokuusta 1979. Kolmisoinnun pystyttämisen taustalla oli Art Tuusulanjärvi -yhdistys ja erityisesti sen puheenjohtaja Pauli Hyppönen. Hyppönen hankki rahoituksen veistoshankkeelle paikallisilta kummiyrityksiltä. Veistoksen toteuttajaksi valittiin teksasilainen "rakenteellista tyylisuuntaa" edustava kuvanveistäjä Rolf Westphal. Yhdistys lahjoitti veistoksen kaupungille. Veistos oli työnimeltään "Rakentaja". Nimikilpailun kautta kaupunkilaiset antoivat veistokselle nimen Kolmisointu. Monumentaalisen kokoisella veistoksella on korkeutta 11 metriä ja sen suurin leveys 60 metriä. Painoa sillä on 27 tonnia. Veistos hitsattiin Wärtsilän pajalla Järvenpäässä. Aluksi teos oli myös valaistu. Teräksinen veistos on maalattu keltaiseksi, jotta se sointuisi pimeän talven jälkeen keväällä kukkiviin voikukkiin, sanoo teoksen suunnittelija Rolf Westphal. (Lähde Järvenpään kaupunki)
Kielotie 5 A
Vantaa
01300
Tikkurilan rautatieasema 1km
Vantaan sovittelutoimiston puhelinpäivystys 050 312 2072 ti-to klo 10-17
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Vantaan sovittelutoimisto :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Lähetä viesti Vantaan sovittelutoimisto :lle:
Jo perinteiseksi muodostuneita sovittelutoimiston kesäkarkeloita vietettiin eilen aurinkoisessa säässä Vantaan Wanhassa Fabriikissa. Kiitos kaikille osallistujille, olihan meillä taas mukava ilta!
Katri Kalske - apulaiskaupunginjohtaja Vantaa
Silkkitehtaantie 7Vantaan kaupunki Liikuntapalvelut
Silkkitehtaantie 5 CVantaan Maahanmuuttajapalvelut
Vernissakatu 8 CRikosseuraamusalan koulutuskeskus
Vernissakatu 2
Lastensuojelun avopalvelut Tikkurila-Hakunila
Talvikkitie 37
Kipinä etsivä nuorisotyö Vantaa
Ratatie 2
Vantaan Maahanmuuttajapalvelut
Vernissakatu 8 C
Avoin päiväkoti Pikku-Hepo,Vantaa
Hiirakkokuja 5