Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hoitaa ja kehittää vastuullisesti valtion omistamia maa- ja vesialueita. Tervetuloa valtion maille ja vesille!
(51)
Löydät täältä ajankohtaista tietoa toiminnastamme ja tarjonnastamme.
Missio: Metsähallituksen hallinnassa on reilut 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Metsähallituksen hoitaa ja käyttää näitä alueita niin, että ne hyödyttäisivät suomalaista yhteiskuntaa mahdollisimman hyvin: hoidamme talouskäytössä olevia metsiä monikäyttöperiaatteella, huolehdimme kansallispuistoista ja muista luonnonsuojelualueista ja tarjoamme kansalaisille monipuoliset mahdollisuudet luonnossa virkistäytymiseen ja harrastamiseen.
Avaa kuten tavallisesti
Liito-oravan suojelu ja metsätalous sovitettiin yhteen asiantuntijavoimin Taivalkosken Kivilammella.
Liito-orava-LIFE -hankkeen avulla parannetaan suojelutasoa.
https://www.metsa.fi/tiedotteet/metsatalous-ja-liito-oravan-suojelu-sovitetaan-yhteen-taivalkosken-kivilammella/
Ihanaa kuusijuhlaa! Vuosi lähenee loppuaan ja juhlapyhät ovat täällä.
Tässä meidän muistilista juhlapyhiin:
1. Nuku paljon
2. Syö hyvin
3. Vietä aikaa läheisten kanssa turvallisesti
4. Käy metsässä ja nauti luonnosta
#kuusikalenteri #joulu #metsähallitus #metsä #joulunmuistilista #joulurauha
Me haluamme toivottaa perinteen mukaan joulurauhan aatoksi ja joulupäiväksi myös kaikelle riistalle. #joulurauhariistalle
Metsähallituksen erähenkilöstö toivottaa kaikelle riistalle joulurauhaa!
Oletko sinä mukana? Jaa oma toivotuksesi!
Joulurauha riistalle ja muille metsän eläimille on vanha hyvä perinne. Aattona ja joulupäivänä rauhoitutaan viettämään joulua koteihin. Metsälle palataan perinteisesti aikaisintaan tapanina.
Hyvää joulua täältä sinne!
Piparkakuilla on pitkä historia. Pohjoismaihin pipareiden valmistaminen kulkeutui osittain luostareiden välityksellä keskiajalla. Ensimmäisen kirjallisen dokumentin mukaan Turkuun tuotiin vuonna 1685 kaksi tynnyrillistä piparkakkuja Saksasta. Suomessa piparkakkuja leivottiin ensin pappiloissa ja kartanoissa, joista reseptit kulkeutuivat palvelusväen mukana kansan keskuuteen.
Piparkakuissa on perinteisesti käytetty mausteena inkivääriä, neilikkaa, kanelia tai kardemummaa. Pipareiden alkuperäinen päämauste oli pippuri, mistä piparkakut ovat saaneet myös nimensä. Perinteisen piparkakkutaikinaan voi halutessaan tuunata jännittävän pihkaisen sävyn kuusenkerkkäsiirapilla. Kuusenkerkissä on myös paljon C-vitamiinia, mitä pimeänä aikana ei kukaan varmasti saa liikaa.
Kuusenkerkkien keruuaika on alkukesästä. Paras keruusesonki on hyvin lyhyt, vain kahdesta kolmeen viikkoon. Kerkkien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Keruuseen oikeuttavan luonnontuoteluvan voi ostaa vaikkapa valtion monikäyttömetsään.
Kerkkien keruu vaikuttaa jonkin verran kuusen kasvuun. Valtion metsissä kerkkiä ei saa kerätä neljä metriä lyhyemmistä kuusista. Myöskään latvakasvaimia ei saa kerätä.
Lisätietoja luonnontuoteluvista:
https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/luvat/luonnontuoteluvat/ #kuusikalenteri #metsähallitus #kuusenkerkkä #piparit #joulu #leivonta
Harvinainen tiedotus joulun kunniaksi, olkaa hyvä!
Tankkiauto on nyt kutenut Hossaan ja Kylmäluomalle. Entä jos pyytäisit joulukalasi itse? Emme yleensä mainosta kirjolohi-istutuksia, sillä emmehän me suomalaiset saaliskeskeisiä ole, vai? Mutta joulun kunniaksi, olkaa hyvä! Nyt on kohtuullinen mahdollisuus onnistua: 5502 Hossa ja 4525 Kylmäluoma. Hyvää joulua ja olkaa varovaisia jään kanssa!
Naava vai luppo? Mistä puissa esiintyvät jäkälät voi tunnistaa?
Tämä onkin kinkkisempi kysymys, sillä naavaa ja luppoa voi löytää tummina ja vaaleina, isoina ja pieninä. Hyvä ohjenuora on, että venyttäessä naavan keskusjänne venyy kumimaisesti, kun lupolla keskusjännettä ei ole. Naavoja on Suomessa kymmenkunta ja luppoja melkein parikymmentä.
Keskusjänteen lisäksi kannattaa tutkailla jäkälän väriä. Usniinihappo tekee jäkälästä keltaista ja siksi naavat ovat kellanvihreitä. Tummalupoissa ei ole usniinihappoa, joten ne ovat väriltään ruskeita tai harmaanvihertäviä. Poikkeus vahvistaa säännön, sillä on olemassa myös viherluppoja, joilla on usniinihappoa.
Jäkälät ovat sienten ja levien yhteenliittymiä. Naavat ja lupot elävät puiden rungoilla epifyytteinä, eivätkä varasta puun ravinteita tai vettä. Jäkälät saavat ilmasta kaiken tarvitsemansa ja usein naavan ja lupon esiintymistä voidaankin pitää puhtaan ilman merkkinä. Tosin toiset jäkälät suosivat happamia, toiset emäksisiä kasvualustoja. Toiset tykkäävät taas kivistä ja toiset puista. Vanhojen kuusten oksilta voi hyvinkin helposti löytää naavaa tai luppoa.
Jäkälät lisääntyvät pienistä murusista, joita esimerkiksi eläimet kuljettavat paikasta toiseen. Naava ja luppo ovat porojen mieliruokaa talvella, kun maassa olevat jäkälät ovat hankalasti saatavilla lumen alla.
#naava #luppo #kuusikalenteri #metsähallitus #monimuotoisuus #kuusi
Hei yrittäjä! Metsähallituksella on vuokrattavana ja myytävänä myös paljon erilaisia yritystoimintaan sopivia tontteja. Esimerkiksi Mikkelin Kalevankankaalta, läheltä keskustaa, erinomaisten liikennyhteyksien päästä löytyy viisi vuokratonttia.
Lue lisää tonteistamme ja Mikkelistä yrityskaupunkina:
https://www.kehittyvatkaupungit.fi/asuinalueet/yritystontti-mikkelin-keskustan-kupeesta/
Kalevankankaalla yritystoiminta on mahdollista käynnistää saman tien. Kiinnostusta alueeseen ovat jo osoittaneet erilaiset kauppa- ja huoltoasemaketjut.
Voihan käpy! Nyt äkkiä askartelemaan kuuseen koristeita! Helppoja ja ekologisia kuusenkoristeita saat kävyistä. Perinteisten käpylehmien ja -porojen rinnalle nousee tänä vuonna käpy-tonttu ja käpy-kukka! Askarteluihin tarvitset vain käpyjä, punaista kartonkia, nauhaa ja pari silmää. Metsähallituksen tiedekeskus Pilkkeessä on tänä jouluna askarreltu MakerSpacessa käpy-tonttuja ja -kukkia. Työpajamateriaalit ovat helposti itsekin hankittavia, joten askartelut onnistuvat myös kotona. Ohjevideoita ja ideoita voit kurkata Pilkkeen Youtube-sivuilta: https://www.youtube.com/user/tiedekeskuspilke
#kuusikalenteri #metsähallitus #tiedekeskuspilke @pilketalo #käpyaskartelu #käpy #askartelu #joulukoriste
Joko joulupuu on koristeltu? Perinteisiä joulupuita ovat kuuset, männyt, katajat ja pihdat. Saattaapa joku laittaa joulupuunsa myös ruukkuun ja kasvattaa sitä vuosia. Moni rannikkosuomen ja pohjoisimman alueen asukas hankkiikin jouluksi kotiinsa männyn, sillä kuusia ei näillä alueilla ole. Joulumänty onkin oiva vaihtoehto, jos kuusi aiheuttaa allergiaa tai niitä ei ole saatavilla. Mänty on sirompi ja minimalistisempi puu, kuin kuusi ja neulaset pysyvät tiukemmin kiinni.
Oli puu mikä tahansa, ekologisin vaihtoehto juhlapuulle on luonnonpuu. Luonnonkuusi tai -mänty ylittävät ekologisuudellaan muoviset ja kasvatetut kuuset helposti. Muovikuusi on tutkimuksien mukaan ekologisempi vaihtoehto luonnonkuuseen verrattuna, kun sitä on käytetty 20 vuotta. Kannattaa siis suosia kotimaista luonnonpuuta, oli se sitten mänty tai kuusi! Kuvassa joulumänty Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Siida - Saamelaismuseo ja Luontokeskus
#kuusikalenteri #joulukuusi #joulumänty #metsähallitus #metsä #luonnonpuu
”Korpi kuusen kannon alla Mörri-Möykyn kolo, siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo”. Korvet ovat puustoisia soita. Suolle kuuluu olennaisesti vesi, joka on tärkeää rahkasammalille ja muille korpien lajeille.
Joissakin korvissa on ojituksen myötä hävinnyt suolle kuuluva lajisto. Korpia voidaan kuitenkin ennallistaa eli palauttaa luonnontilaan. Kun korpeen palautuu sinne kuuluva vesi, lajistokin hiljalleen palautuu.
Kuva: Suvi Haapalehto
#kuusikalenteri #ennallistaminen #korpi #metsähallitus
Olemme selvittäneet retkeilyalueiden nykytilaa ja niiden kehittämismahdollisuuksia matkailun näkökulmasta. Ruunaan selvitys valmistui jo aiemmin. Nyt valmistuivat Oulujärven, Kylmäluoman ja Evon suunnitelmat.
Tavoitteenamme on parantaa kumppaneidemme mahdollisuuksia kehittää turvallista ja kestävää luonto- ja erämatkailua kohteillamme. Retkeilyalueiden matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmat ovat hyvä apu tässä.
Kuva: Harri Tarvainen
Joulukuusessa voi olla satoja tai jopa tuhansia pieniä hyönteisiä tai hämähäkkejä. Ne ovat kuitenkin ihmisille harmittomia ja jäävät monelta huomaamattakin, sillä ne ovat hyvin piiloutuneina puun sopukoissa. Kuusikarvajalan toukan saattaa sen sijaan huomata, sillä lämpimään joutuessaan se tulee ulos piilostaan ja alkaa syömään kuusen neulasia. Jos se selviytyisi hengissä, siitä tulisi lopulta harmaa perhonen, mutta sisälle joutuneet ötökät eivät elä kovin kauan. #kuusikalenteri #joulukuusi #metsähallitus #ötökät #kuusenkarvajalka
Suomessa puulelut ovat perinteisiä leikkikaluja vuosisatojen takaa. Ostoleluihin oli harvoin varaa ja lelut veisteltiin itse puusta, sillä puu oli helposti saatavissa varallisuudesta riippumatta. Kotimaisten puulelujen pienteollinen valmistus on alkanut 1800-luvulla, mutta leluja tuotiin paljon muun muassa Saksasta ja Venäjältä. Lelut olivat tavallisesti lasten omaan elinpiiriin liittyviä ja ne käsittelivät hyvin usein esimerkiksi eläinaiheita. Puiset hevoset olivat hyvin suosittuja, olihan hevonen tärkeä eläin.
Puulelua veistellessä tuli ottaa huomioon erilaisten puulajien ominaisuudet. Sydänpuu ja pintapuu ovat erilaisia, oksat, haarat ja muut puunmuodot vaikuttivat myös lopputulokseen. Yksinkertaisen puuhevosen saattoi tehdä vaikka lankunpätkästä.
1950-luvulla muovi alkoi syrjäyttää puuta lelujen valmistuksessa, mutta nykyään puulelut nostavat suosiotaan jälleen ekologisuutensa ansiosta. Puulelu kestää vuosisatojenkin päähän!
#kuusikalenteri #puulelut #metsähallitus #lelu #historianhavinaa
Ensi vuodesta tulee kalavesien huippuvuosi.
Kalavesien kunnostukset lisääntyvät merkittävästi tulevana vuonna. Metsähallitus sai lisärahan eduskunnalta.
Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman työpajassa alueen nuorilta kysyttiin, mikä heille on luonnonvarojen käytön suunnitellussa tärkeää ja mitä he tulevaisuudelta toivovat. Lue lisää: http://metsa.fi/tiedotteet/saamelaisten-kotiseutualueen-luonnonvarasuunnitelman-nuorten-tyopajassa-esiin-nousi-huoli-ilmastonmuutoksesta-ja-luonnon-monimuotoisuuden-vahenemisesta/
Sámiid ruovttuguovllu luondduriggodatplána bargobájis guovllu nuorain jerre, mii sidjiide lea luondduváriid plánemis dehálaš ja maid sii sávvet boahttevuođas. Loga lasi: https://metsa.fi/se/die%C4%91%C3%A1husat/samiid-ruovttuguovllu-luondduriggodatplana-nuoraid-bargobajis-badjanii-fuolla-dalkkadatnuppastusas-ja-luonddu-manggahamatvuoda-geahppaneamis/
Metsähallitus laatii parhaillaan valtion maa- ja vesialueiden luonnonvarojen käyttöä vuosina 2022-2027 ohjaavaa luonnonvarasuunnitelmaa saamelaisten kotiseutualueella. 7.12.
Kuusi on inspiroinut monia kirjoittajia ja laulujen sanoittajia. Vanha kuusikko nähdään usein peikkometsänä tai satumetsänä. Mutta yhtä usein kuuset yhdistetään myös oraviin. Kukapa ei olisi kuullut laulua kuusen oksille pesänsä rakentaneesta oravasta.
Kas kuusen latvassa oksien alla
on pesä pienoinen oravalla
sen poikaset siinä ne leikkiä lyö
ja pikku hampahin siementä syö.
On siinä vihreä vilpoinen katto
ja naavoista lämpöinen lattiamatto
ja pikkuruikkuiset ikkunat
ja vuoteena sammalet vihannat.
Kun talven tuulet ne metsässä laukkaa
ja lumet ne lentää ja pakkanen paukkaa,
niin oravan pesästä pienoinen pää
se ikkunan reiästä pilkistää.
Ja kuusonen tuutivi tullessa ehtoon
siell' oravan poikasen tuttuhun kehtoon.
Ja elämä heillä on herttaisaa,
Sanat Immi Hellen Sävel P. J. Hannikainen #kuusikalenteri #metsähallitus #lauluoravasta
Kuusi on, mutta mitä jouluksi kuusen alle? Ehkäpä... ei mitään?
Kalastonhoitomaksu on aineettomien lahjojen aatelia. Maksun suorittaminen oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä lähes koko Suomessa, ja mikä parasta, tuloilla muun muassa hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja. Tämä aineeton lahja tuo siis hyvinvointia paitsi lahjan saajalle, myös luonnolle. Lupaus yhteisestä kalareissusta tekee lahjasta vieläkin erityisemmän
Kuusen antimista voi valmistaa kauniita ja raikkaantuoksuisia havukoristeita. Ikivihreät havut kestävät pitkään ja tuovat talven juhlakauteen metsäistä tunnelmaa. Maahan pudonneita oksia ja käpyjä voi kerätä sieltä, missä liikkuminen jokamiehenoikeudella on sallittua.
Muistathan, että esimerkiksi havujen keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan. Valtion mailla luonnontuotteiden keräämiseen oikeuttava luonnontuotelupa on helppo hankkia Eräluvat-palvelusta.
Lue lisää: www.metsa.fi/luonnontuoteluvat
#havuaskartelut #havukranssi #luonnontuotelupa #jokamiehenoikeudet #kuusikalenteri
Ulkomaiset havupuut ovat kiinnostaneet suomalaisia pitkään, sillä luontaisia havupuulajeja on meillä vähän. Toisaalta maatamme ilmastollisesti vastaavilla alueilla – Pohjois-Amerikassa, Itä-Aasiassa ja eri puolilla Eurooppaa – kasvaa runsaasti havupuita, jotka voisivat menestyä myös Suomessa. Luonnonvarakeskuksen puulajikokeista käy ilmi, että kotimaisten pääpuulajien kanssa metsätaloudellisesti kilpailukykyisiä puulajeja voivat olla euroopan- ja siperianlehtikuuset, kontortamänty ja douglaskuusi. Myös makedonianmänty, sahalinpihta ja serbiankuusi voivat kasvaa melko hyvin. Merkittäviä metsätalouspuita, ehkä siperianlehtikuusta lukuun ottamatta, ulkomaisista havupuista ei ole tullut.
Puuntuotantoa suurempi merkitys ulkomaisilla puulajeilla on koristepuina. Etelä-Suomessa koristekäyttöön sopivia lajeja on noin 20. Ilmastonmuutoksen myötä kuusi voikin joutua luovuttamaan kasvupaikkojaan lehtipuille, koivuille ja ehkä jopa pyökillekin. Matalajuurisena kuusi kestää huonosti myrskyjä ja on altis kuivuudelle. Kuusen erityisongelma on jo nykyoloissa sen alttius tuhoille, kuten juurikäävälle ja kirjanpainajatuhoille.
Tulevaisuudessa nämä ongelmat voivat moninkertaistua, sillä ilmaston lämmetessä tuhonaiheuttajat lisääntyvät huomattavasti tehokkaammin. Kuusen turvaamiseksi meidän kannattaa huolehtia sen geneettisestä monimuotoisuudesta istutusten yhteydessä. Myös sekapuurakenne vähentää bioottisten tuhojen riskiä metsissä.
Lähde: Luonnonvarakeskus
#kuusikalenteri #metsähallitus #lehtikuusi #vieraslaji #metsä
Kenen talvipeti pilkistää kuusien katveesta? Aivan oikein, karhun pesähän se siellä!
Karhukin on kuusen kaveri. Tavallisesti karhut kaivavat talvipesänsä kuusen juurelle, muurahaispesään tai jonkinlaisen penkan alle. Aina karhu ei kuitenkaan tee pesää, vaan se saattaa vain asettua makuulle tiheän kuusen alle.
Karhun lisäksi Suomen metsissä elää kolme muutakin maasuurpetoa: susi, ilves ja ahma. Tiedätkö, montako varvasta ilveksellä on? Entä mikä eläin on ahman lähin sukulainen tai paljonko karhunpentu painaa syntyessään? Testaa, oletko suurpetotietäjä: http://www.suurpedot.fi/petola/pelit-ja-tietovisat.html #suurpeto #kuusikalenteri #metsähallitus #erä #pedot #peli
Tuusulan Ruotsinkylän tutkimusmetsän Lehtikuusenmäen polkuverkostoon kuuluvat uudet portaat ja silta ovat nyt valmistuneet. Länsipuolen rinnepolku sorastetaan kulkukelpoisemmaksi ensi vuonna.
https://www.metsa.fi/tiedotteet/metsahallitus-rakentaa-ruotsinkylan-metsassa-ulkoileville-sillan-ja-portaat/
Kaatuneilla kuusilla elävät käävät kiittävät syysmyrskyjä parantuneesta asuntotilanteesta. Luonnonmetsissä rungoille tulevat yleensä ensimmäisinä nimensä näköinen ruostekääpä (kuvassa) sekä harmahtavanvioletti pohjanrypykkä. Pian ne saavat seurakseen kuusella kasvavista kääpälajeista söpöimmän, rusokantokäävän (kuvassa) sekä takkuturkkisen pursukäävän. #kuusikalenteri #metsähallitus #luontoonfi #luonto #kuusi #kuusenkaverit #kääpä
Partio ja Metsähallitus jatkavat yhteistyötä lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistamiseksi
Partion ja Metsähallituksen yhteistyöllä on jo pitkät perinteet. Yhteistyönä perustetulla Evon nuorisoleirialueella on vietetty monia unohtumattomia leirejä ja tapahtumia. Hyvää yhteistyö jatkuu nyt uuden kumppanuussopimuksen puitteissa, joka on voimassa vuoteen 2023 asti.
Yhteistyön tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten vastuullista luontosuhdetta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tätä toteutetaan tapahtumien ja yhteisen viestinnän keinoin osallistamalla lapsia ja nuoria sekä soveltaen partiomenetelmää.
Tärkeä osa yhteistyötä on Evon leirialueen kehittäminen sekä muiden mahdollisten leirialueiden kartoittaminen. Partio tarvitsee jatkossakin paikkoja, joissa järjestää isoja leirejä ja tapahtumia. On kestävämpää, että kaikkia leirien tarvitsemia asioita ei aina tarvitse rakentaa aivan alusta.
https://www.metsa.fi/tiedotteet/partio-ja-metsahallitus-jatkavat-yhteistyota-lasten-ja-nuorten-luontosuhteen-vahvistamiseksi/
Kuusen pihka, yksi vanhin voitehista? Pihka suojaa havupuita bakteereilta ja sieniltä, mutta se auttaa myös ihmistä. Kuusen pihkasta valmistetun voiteen käyttö erilaisten haavojen hoidossa on vanha kansanlääkintämuoto, josta on nyt julkaistu myös tieteellisiä tutkimustuloksia. Arvellaan, että pihkan antimikrobiset ominaisuudet saattavat liittyä sen sisältämiin terpeeneihin. Pihka on elävässä puussa paineen alaisena eräänlaisissa tiehyissä ja sitä vapautuu "haavakohtaan" puun vaurioituessa. Pihka siis hoitaa sekä kuusen että ihmisen haavoja. Kuusesta on moneksi, eikö totta?
#pihka #kuusenpihka #kansanlääkintä #kuusikalenteri #metsähallitus
Ratatie 11
Vantaa
01300
Metsähallituksen facebook-sivuja ylläpitää konserniviestintä. Toivomme, että sivulla käydään aktiivista keskustelua, mutta olethan kohtelias muita käyttäjiä kohtaan. Varaamme oikeuden poistaa henkilöitä loukkaavat kommentit sekä muiden yritysten mainosviestit ja muut vastaavat viestit.
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Metsähallitus :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Kestävä metsätalous on työtä tulevaisuuden eteen. Metsähallituksen työn tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. Valtion maa- ja vesialueet ovat koko yhteiskunnalle arvokasta varallisuutta. Työ tulevaisuuden eteen ei ole vain säilyttämistä: se on kasvattamista, lisäämistä ja monipuolistamista. Kiitos, kun olit mukana seuraamassa 8-osaista somesarjaa, jossa 46-vuotisen työuransa jälkeen toukokuussa Metsähallitukselta eläköitynyt pellolainen Risto Kuusijärvi kertoi omista, metsätalouden murrokseen ja metsätöihin, liittyvistä kokemuksistaan sekä pohti omaa suhdettaan metsään. Klipit olivat lyhytelokuvasta Elämäni metsä, jonka Metsähallitus Metsätalous Oy tuotti Lapin senioreiden piristykseksi rankan, koronapandemian varjostaman kevään jälkeen. Filmin tuotannosta on vastannut Flatlight Creative House. Vanhat arkistomateriaalit: Suomen Metsämuseo Lusto / Metsätehon kokoelma. #Metsähallitus #yhdessä #töissä #metsäala #metsätyöt #metsäsuhde #ammattilaiset
Vantaan Maahanmuuttajapalvelut
Vernissakatu 8 CRikosseuraamusalan koulutuskeskus
Vernissakatu 2Katri Kalske - apulaiskaupunginjohtaja Vantaa
Silkkitehtaantie 7Vantaan kaupunki Liikuntapalvelut
Silkkitehtaantie 5 C
