🌲Poimintahakkuu, harvennushakkuu, avohakkuu, pienaukkohakkuu… Metsänkäsittelymenetelmiä on lukuisia - itseasiassa käytössämme on toistakymmentä!
Menetelmäksi valitaan aina kullekin kasvupaikalle sopiva.
🌲 Mistä menetelmistä sinä
haluaisit kuulla lisää?
#metsätalous #monikäyttömetsät #metsänkäsittely
🔹 Tervasroso on sieni, joka aiheuttaa mäntyihin tummia pihkaisia koroja. Usein se tappaa yksittäisiä mäntyjä tai niiden latvoja. On kuitenkin nähty, että tauti voi tappaa jopa kokonaisia mäntymetsiköitä.
🔹 Havaitsimme kesällä 2021 maastotarkastelussa, että niin kutsuttu aggressiivinen tervasroso oli iskenyt Suomussalmella olevan männikön lähes kaikkiin runkoihin, minkä vuoksi alue jouduttiin uudistushakkaamaan. Ensi kesänä alueelle istutetaan kuusta.
🔹 Sieni leviää puusta toiseen itiöiden avulla joko suoraan tai väli-isännän kautta riippuen tervasroson lajista. Tervasrosoa esiintyy koko Suomessa, mutta vakavia tuhoja on havaittu erityisesti Pohjois-Suomessa.
👉 https://www.metsa.fi/tiedotteet/tervasroso-tappaa-nuoria-mannikoita/
Vain pisara järvessä
Suomalaiset rakastavat vettä ja järviä - mitä niille ja vesiensuojelulle kuuluu?
💦 Vuosikymmenten aikana ihmisen toiminta on kuormittanut vesistöjä rajusti. Päästöihin kohdistetut toimenpiteet ovat onneksi myös auttaneet ja vesistöjen tila on parantunut. Suurten järvien tila on tällä hetkellä hyvä, mutta rehevöityminen ja lisääntyvä humuskuorma uhkaavat edelleen jopa puhtaimpia järviä.
💙 Vesistökuormitusta voidaan vähentää hyvällä suunnittelulla. Tilannetta parannetaan esimerkiksi suojavyöhykkeillä, soita ennallistamalla, hoitokalastuksella, vesikasvien niitolla ja ojitusten tarkalla harkinnalla.
🌍 Korjaamme ihmisten toiminnan jälkiä ja samalla opimme suunnittelemaan asioita paremmin nyt ja tulevaisuudessa.
🐟 Vesistöjen palautuminen on kuitenkin hidasta ja työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti. Tärkeää on suunnitella jokaiselle valuma-alueelle kokonaisvaltaisesti sopivat vesiensuojeluratkaisut.
🌱 Myös me Metsähallituksessa teemme paljon töitä vesiensuojelun eteen - yhdessä tekemällä onnistumme!
#MaillaJaVesillä #Vastuullisuus #KasvatammeHuomista
💙 Mahtavaa asiakaspalveluviikkoa, just sulle!
Hyvä asiakaspalvelu voi tehdä huonostakin päivästä mahtavan - siitä on varmasti monella meistä omakohtaista kokemusta. Oletko sinä vieraillut palvelupisteillämme?
👉 Tiesitkö, että Metsähallituksen luontokeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä kirjattiin vuonna 2021 yhteensä 908 200 käyntikertaa. Tämän lisäksi perinnetiloilla ja luontotuvilla vierailtiin 50 900 kertaa.
👋 Aspaterkut meille lähetti:
Elisa & Ira Oulangan luontokeskuksesta
Piia Saimaan luontokeskuksesta
Jaska Tunturi-Lapin luontokeskuksesta
#Asiakaspalveluviikko #Aspaviikko2022 #Metsähallitus
📷 Videon kuva: Rami Valonen
Piiparinmäen tuulivoimapuisto on merkittävin valtion maille toteutettu tuulivoimapuisto. 🌪️
Aloitimme puiston hankekehityksen vuonna 2012. Hankkeen aikana tuulivoima kehittyi Suomessa markkinaehtoiseksi liiketoiminnaksi, joka tuo elinvoimaa maakuntiin ja kuntiin.
Piiparinmäen tuulivoimapuisto sijaitsee valtion mailla, jossa onnistuu alueen yhteiskäyttö mm. metsätalouden ja luonnossa liikkujien kanssa. 🙌
🔎 Näetkö metsässä jotain eriskummallista?
🧐 Häh, labyrinttikö? Kyseessä on jatulintarha! Jatulit ovat tarun mukaan mm. Peräpohjolan rannikolla asunut jättiläiskansa.
Jatulintarhat ovat labyrinttimäisiä muodostelmia, joita löytyy eri puolilta Pohjois-Eurooppaa - suurin osa Suomesta. Vanhimmat saattavat olla viikinkiajalta ja rakentamisen tapa on säilynyt ainakin 1800-luvulle asti.
Labyrintit ovat tyypillisesti kivistä aseteltuja, sisäkkäisten kivikehien muodostamia sokkeloita, jotka yksinkertaisimmillaan ovat spiraalinmuotoisia. Tämä kyseinen Savukoskelta löytynyt jatulintarha poikkeaa muista jatulintarhoista tekotavaltaan: kyseinen kuvio on piirretty tai uurrettu maahan. Uurteiden ja uurteiden välisten kankaiden maakerrosten tarkastelu osoitti, että jatulintarhalla on huomattavasti ikää - mahdollisesti useita vuosisatoja. Kohde on lisäksi sijaintinsa puolesta varsin erikoinen sijaiten syvällä sisämaassa. Kyseessä on erikoinen ja tällä hetkellä uniikki kohde Suomessa.
Vanhoja jatulintarhoja on käytetty muinaisten aikojen jälkeenkin leikkipaikkoina, mutta oliko niillä alun perin toinen tarkoitus? Mitä sinä veikkaat?
💡 Psst! Jos haluat nähdä jatulintarhan omin silmin, vieraile vaikkapa Mustaviirin jatulintarhassa Itäisellä Suomenlahdella: https://www.luontoon.fi/itainensuomenlahti/historia
"Se on pitkässä kuusessa."
"Ei omena kauas puusta putoa."
"Työ maistuu puulta."
"Ei sitä koskaan tiedä, missä puussa piru istuu."
🌲 Puista on sanontoja vaikka ja minkälaisia! Ja niin on muuten puitakin joka lähtöön.
👉 Tänään vietetään puun päivää. Videossa kooste metsähallituslaisten kuvaamista puista, mikä osuu tänään sinun kohdallesi? Oletko kenties vinksahtanut tunturikoivu vai jämerä mänty metsässä? Ota screenshot ja testaa!
📷 Metsähallituslaiset
#KasvatammeHuomista #LuonnonArvoa #Metsähallitus #MaillaJaVesillä
Luonnonvarasuunnittelu on kestävän käytön työkalu – ja se tehdään aidosti yhdessä! .
❓ Mikä on luonnonvarasuunnitelma?
Valtion maa- ja vesialueilla harjoitetaan paljon erilaista toimintaa, ja sitä ohjaa alueen luonnonvarasuunnitelma.
Suunnitelmassa linjataan mm. alueen
🔸 Metsätaloudesta, kuten hakkuusuunnitteesta
🔸 Monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön suojelusta
🔸 Virkistyksestä ja matkailusta
🔸 Metsästyksestä, kalastuksesta ja riistanhoidosta
🔸 Palveluliiketoiminnasta
🔸 Hiilensidonnasta ja energiasta
Luonnonvarasuunnittelu on täysin uniikki konsepti, sillä sitä tehdään aidosti yhdessä kaikkien alueen maita ja vesiä käyttävien sidosryhmien ja kumppanien kanssa. Myös kansalaisia osallistetaan.
Tällä hetkellä päivityksessä on merialueen sekä Kainuun, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan suunnitelmat vuosille 2023–2028.
Lue lisää: https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/alueiden-kayton-suunnittelu/luonnonvarasuunnittelu/
Metsät ovat meille kaikille arvokkaita ja tärkeitä, ja metsien käyttö herättää paljon keskustelua. Esimerkiksi tänään järjestetään Metsämarssi-tapahtuma.
🌱 Me Metsähallituksessa käytämme, hoidamme ja suojelemme Suomen maa- ja vesialueita kestävästi ja sovitamme yhteen erilaisia odotuksia.
Millaista arvoa luomme?
🔹 Kasvatamme Suomen hiilinieluja ja -varastoja
🔹 Suojelemme arvokkaita luontokohteita
🔹 Turvaamme luonnon monimuotoisuutta
🔹 Korjaamme puuta, jolla korvataan fossiilisia raaka-aineita
🔹 Tuotamme retkeilyrakenteita ja -palveluita
🔹 Tarjoamme eräelämyksiä
🔹 Luomme taloudellista hyvinvointia koko Suomeen
Olemme toiminnassamme sitoutuneet edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030) sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita.
Tarkoituksenamme on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. Kasvatamme huomista!
Lue lisää, miten ja millaista arvoa luomme: https://www.metsa.fi/metsahallitus/nain-toimimme/luomme-arvoa-luonnolle-ihmisille-ja-yhteiskunnalle/
Mikä on monikäyttömetsä? 🔎
Monikäyttömetsällä tarkoitetaan valtion talousmetsiä, joissa puuntuotannon lisäksi retkeillään, metsästetään, poimitaan marjoja ja sieniä ja harjoitetaan elinkeinotoimintaa, kuten poronhoitoa tai matkailupalveluita.
Noin puolet hallinnassamme olevasta maa-alasta on monikäyttömetsiä - toinen puolikas koostuu mm. suojelu- ja erämaa-alueista. Kun metsien käyttöä suunnitellaan, otetaan huomioon kaikkien eri käyttömuotojen tarpeet – samoin kuin itse metsän tarpeet. Taitavat suunnittelijamme suunnittelevat kullekin kasvupaikalle sopivat toimenpiteet, oli kyse sitten hakkuusta tai luonnonhoidollisesta toimenpiteestä, kuten paahdeympäristön tai lehdon hoidosta.
🌿 Monikäyttöä onkin myös metsien biologisen monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen turvaaminen ja edistäminen: tällaisia toimenpiteitä ovat mm. kalojen vaellusesteiden poistot, soiden ennallistaminen ja lahopuun lisääminen.
💙 Puusta on moneksi! Monikäyttömetsistä saadaan uusiutuvaa raaka-ainetta, jolla voidaan korvata fossiilisia. Tiesitkö, että puusta voidaan tehdä rakennusten lisäksi biopolttoainetta, vaatteita, haavanhoitotuotteita ja jopa puuasvalttia testataan?
Miten autamme Suomea sen ilmastotavoitteissa? Suomen tavoite on olla ensimmäinen täysin fossiilivapaa ja hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Metsähallituksella on keskeinen rooli tavoitteiden saavuttamisessa.
Ilmasto-ohjelmamme edesauttaa hiilineutraaliuden saavuttamista
💚 lisäämällä hiilinieluja ja -varastoja
💚 kasvattamalla puhtaan energian tuotantoa
💚 vähentämällä päästöjä.
🌱 Suomen hiilinielua lisätään ilmastoviisaalla metsätaloudella. Tavoitteena on kasvattaa jo pelkällä hyvällä metsänhoidolla valtion hiilinielua 10 prosenttia!
🌲 Kestävästi tuotetusta puusta valmistetuilla tuotteilla korvataan fossiilisia raaka-aineita. Puu säilyy jalostuksen jälkeen hiilivarastona puurakennuksissa ja muissa pitkäikäisissä tuotteissa. Puuta riittää: valtion metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään.
🌎 Myös päästöjen vähentäminen on tärkeää: Metsähallitus pienentää hiilijalanjälkeään mm. energiatehokkuusjärjestelmällä, luopumalla öljyn käytöstä kiinteistöjen lämmityksessä sekä kehittämällä hankintoja, logistiikkaa ja operaatioita.
🌬️ Panostamme puhtaan energian käyttöön: Tavoitteena on moninkertaistaa tuulivoiman tuotanto valtion alueilla vuoteen 2030 mennessä.
Lisää toimistamme ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi: https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/ilmastonmuutoksen-hillinta/ilmasto-ohjelma/
Soiden ennallistaminen on tärkeä luonnonhoitotyö suoluonnon palauttamiseksi niin suojelualueilla kuin monikäyttömetsissä.
⭐ Vuonna 2021 teimme monikäyttömetsissä soiden ennallistamista 2673 hehtaaria! Tavoitteena oli 515 ha, joka ylitettiin siis reippaasti. Mahtavaa!
🔹 Tällä Lapissa sijaitsevalla ennallistamiskohteella vesi on noussut ojien täyttämisen täyttämisen ja patoamisen seurauksena, eli ennallistuminen näyttää lähteneen hyvin alkuun. Puustoisilla kohteilla ennallistumista autetaan myös poistamalla haihduttavia puita.
🔹 Soiden ennallistamisen tavoitteena on edistää suoluontoarvojen säilymistä ja palautumista muuttamalla suon vesitalous ja puuston rakenne mahdollisimman lähelle luontaista tilaa.
🔹 Metsähallituksen iso maanomistus tarjoaa edellytykset säilyttää ja kehittää laajojen suokokonaisuuksien luontoarvoja.
🔹 Ennallistamisella on pitkällä aikavälillä suoluonnon lisäksi myös vesiensuojelun kannalta myönteinen vaikutus.
🔹 Alueen vesitalouden ja kasvillisuuden palautuessa suohon sitoutuu vedestä ravinteita ja kiintoainesta. Lisäksi ennallistettu alue voi tasata tulvahuippuja.
Metsäala, ✅ vai ⛔?
46 vuotta alalla työskennellyt Risto ainakin suosittelee! Metsäala tarjoaa mm.:
🔹 monipuolisen tehtävien kirjon
🔹 mahdollisuuden olla kehittämässä uusia biopohjaisia innovaatioita
🔹 hyvät työmahdollisuudet myös kasvukeskusten ulkopuolella, mikäli elämä kaupunkien sykkeessä ei nappaa
🔹 mahtavan ulkoilmakonttorin
Työskenteletkö tai haluaisitko työskennellä metsäalalla - mikä alassa sytyttää?
👉 Tarjoamme monipuolisia metsäalan työpaikkoja ympäri Suomen. Seuraa avoimia paikkojamme täällä: www.metsa.fi/avoimet-tyopaikat
Vuonna -75 Riston tullessa taloon, oli metsäala kovin miesvaltainen. Onneksi maailma on tasa-arvoistunut ja naiset tulleet ryminällä kaikkiin alan ammatteihin.
🙋♀️ Viime vuonna 37 % henkilöstöstämme oli naisia
👩🎤 Hallituksesta yli puolet on naisia
👱♀️ Johtoryhmästä puolet on naisia
Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tutustu: https://www.metsa.fi/metsahallitus/vastuullisuus/ihmiset/
🐟 Metsähallitus on kunnostanut ja lisännyt lohikalojen kutuelinympäristöjä monissa eri virtavesissä.
🐟 Lohikalat, kuten taimen, lohi ja harjus viihtyvät koski- ja virtapaikoissa ja myös kutevat niissä. Vuosikymmeniä sitten tehtyjen jokien ja purojen perkausten sekä ojitusten seurauksena monien virtavesieliöiden elinympäristöjä on tuhoutunut ja esimerkiksi lohikalojen lisääntymis- ja poikaselinympäristöt ovat vähentyneet.
🐟 Edellä mainitut ja monet muut purokunnostusmenetelmät kuuluvat Metsähallituksen laajaan luonnonhoitotöiden kirjoon.
💡 Miten virtavesiä kunnostetaan, mitä lohikalat tarvitsevat?
Esimerkiksi taimen, lohi ja harjus käyttävät kutuelinympäristönään virtavesiuoman pohjassa laikuittain olevaa sora- ja kivimateriaalia. Hyviä kutusoraikon paikkoja ovat kynnysten niska-alueilla, rantapenkkoja läheisyydessä ja lohkareiden ympärillä olevat soralaikut, joiden virtausolosuhteet ovat kutemiselle sopivat (ei liian kova tai hidas virta). Vaihtelevan kokoista soraa sisältävän kutualustan tulee olla ylävirran puolelta syvempi, jotta vesi virtaa ja suotautuu kaltevan soraikon sisään tuoden mätimunille happea. Soraa tulee olla riittävän paksusti (20–50 cm), jotta kutevat kalat saavat kaivettua sorapatjaan kutukuopan ja jotta se pysyy riittävän kuohkeana mätimunien ja poikasten selviytymisen kannalta.
🐟 Kutualustan raekoko ja sijoittelu valitaan kohdekalan ja kohteen mukaan. Virtaveden omaa luonnonsoraa kannattaa hyödyntää ”Hartijoki-menetelmää” käyttäen aina, kun se on mahdollista. Kutuelinympäristön yhteydessä on tärkeää olla myös riittävästi suojaa kuorituville poikasille.
Lusu byggaa -jakson aiheena on kaavoitus
Hoi rakentajat ja rakentamisesta kiinnostuneet! 🏠
Hämmentääkö kaavakieli? Mitä eroa on asemakaavalla, yleiskaavalla ja maakuntakaavalla? Mitä rakentamista suunnittelevan tulisi ottaa huomioon?
🏠 Ota kuunteluun Lusu byggaa -podcastin jakso, jossa rautaiset kaava-ammattilaisemme Tanja ja Marja kertovat kaiken oleellisen kaavoituksesta: https://www.supla.fi/audio/3885792
Suon ennallistaminen poronhoitoalueella
Teemme tiivistä yhteistyötä paliskuntien kanssa. Tiesitkö, että valtaosa valtion maista sijaitsee poronhoitoalueella?
🔸 Aina kun valtion mailla suunnitellaan poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, neuvotellaan paliskuntien kanssa.
🔸 Tänä syksynä Lapin luonnonhoidon asiantuntija Samuli pääsi esittelemään suon ennallistamisen jälkeä ja vaikutuksia paliskunnille Ranualla. Vastaanotto uuteen työlajiin oli positiivinen - ainoastaan liikkuminen heti ennallistamisen jälkeen aiheutti huolta.
🔸 Soiden ennallistaminen parantaa suoluonnon monimuotoisuutta ja alapuolisten vesistöjen tilaa. Ennallistaminen on eduksi myös poroelinkeinolle, sillä soiden palautuessa poroille tarjoutuu pitkällä aikajänteellä mm. uusia laidunpaikkamahdollisuuksia.
Miltä meri näyttää 100 vuoden päästä? ECOnnect-hanke vastaa kysymykseen syksyn aikana julkaistavilla videoilla. ECOnnect tutkii, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Pohjanlahden meriluontoon.
Ensimmäisellä videolla sukelletaan katsomaan, miltä meren asukkien tulevaisuus näyttää sadan vuoden päästä Pohjanlahdella. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa mereisiin lajeihimme, kuten siikaan, rakkohauruun ja itämerennorppaan? Ota selvää katsomalla video!
Pienenpienten jäkälien löytäminen on tarkkaa puuhaa - lajistoasiantuntija Tuomas Kallion mukaan se on melkeinpä kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Esimerkiksi neulajäkälät muistuttavat kirjaimellisesti nuppineulaa, mutta ovat kooltaan vielä pienempiä, vain millistä pariin milliin.
Miksi näitä lajeja sitten etsitään? Tavoitteenamme on kehittää uhanalaisten lajien esiintymien huomioimista valtion maiden käytön suunnittelussa. Alkukesästä käynnistettiin Lajidemo-hanke, jossa Tuomas muiden asiantuntijoiden kanssa kartoittaa lajeja metsätalousalueilla.
Lajiston ja metsänkäsittelyn yhteensovittamista tarkastellaan eri puolelle Suomea sijoittuvien esimerkkikohteiden avulla. Kohteille laaditaan suunnitelmat, joissa esitetään kunkin kohteen lajiston huomiointiin parhaiten soveltuvat metsän- ja luonnonhoidon keinot.
Pärskeistä Itämeripäivää! 🌊
Kotimeremme on todella juhlimisen arvoinen: sen kaunis rannikko, monimuotoinen lajisto ja ainutlaatuinen murtovesi ovat ansainneet enemmänkin kuin vain yhden päivän huomiotamme.
Metsähallituksen Luontopalveluiden meritiimi tekee Itämeren suojelutyötä vuoden jokaisena päivänä - sateella ja paisteella. Meritiimi turvaa työllään meriluonnon monimuotoisuutta, parantaa suojelualueiden luontoarvojen tilaa sekä tuottaa ja kerätä tietoa suojelualueverkoston hoidon ja päätöksenteon tueksi.
Lisäksi Metsähallitus osallistuu Itämerihaasteeseen viidellä linjauksella, jotka toteuttavat vastuullisuusohjelman eri teemoja.
Lue lisää: https://metsa.fi/maat-ja-vedet/alueiden-kayton-suunnittelu/merialuesuunnittelu/itameri-haaste/
🎥 Ari Laine
Metsähallitus toimii pitkäjänteisesti ja eri puolilla rannikkoa haitallisen vieraslajin, kurtturuusun, hävittämiseksi. Laji on erityisen haitallinen rannikkoluonnolle: se leviää herkästi ja syrjäyttää monet alkuperäiset kasvit.
Kasvaako puutarhassasi tätä kaunista, mutta luonnolle haitallista ruusua? Kurtturuusun leviämisen puutarhasta luontoon voi estää keräämällä syksyllä kiulukat pois. Kannattaa myös huomioida, että kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022 alkaen.
Ohjeet kurtturuusun tunnistamiseen ja sen hävittämiseen löydät esimerkiksi vieraslajit.fi-sivustolta.
Luonnon konserttisali Kajaanin rauniolinnalla tänään klo 17-22 ja Punkaharjulla lauantaina 28.8. klo 16-22!
Tapahtuma on kiehtova kahden tapahtuman elokuinen kesäjuhla, joissa iltapäivällä on pölyttäjiin ja pölyttämiseen liittyviä toimintarasteja ja pimenevässä illassa näyttävä audiovisuaalinen lavateos. Lavalla yhdistyvät tanssi, musiikki ja valo näyttäväksi kokonaisuudeksi, joka kertoo kartanokimalaisen vuodenkierron.
Tapahtumiin on vapaa pääsy. Luonnon konserttisalin lavateoksen musiikin esittävät huippumuusikot Ringa Manner ja Max Lilja.
Lue lisää Luonnon konserttisalista ja tule mukaan:
https://www.luontoon.fi/luonnonkonserttisali
Tervetuloa Luonnon konserttisaliin! 🐝
Ensi kertaa Suomessa järjestettävien Luonnon konserttisalien syklissä musiikki, tanssi, valot ja visuaalit kohtaavat ympäristötietouden. Tapahtumiin on vapaa pääsy ja niihin voivat osallistua kaikenikäiset.
Tapahtumat järjestetään Kajaanissa perjantaina 20. elokuuta ja Punkaharjulla lauantaina 28. elokuuta.
Katso lisätietoja tapahtumasta ja tule seuraamme: https://www.luontoon.fi/luonnonkonserttisali
Kiitos, kun olit mukana SuomiAreenassa! 🌿
Viikko oli lämmin niin säiden kuin tunnelmankin osalta. Keskusteluissa päästiin käsittelemään tärkeitä ja ajankohtaisia luonnonvarojen käyttöön, luontokokemukseen, digitaalisuuteen, vastuullisuuteen, uusiutuvaan energiaan ja puurakentamiseen liittyviä aiheita.
Helsingissä ja Porissa saatiin kuulla hienoja musiikkiesityksiä ja tutustua mm. merituulivoimaan, eräkokkaukseen, metsurin ja metsätalouden suunnittelijan työhön sekä meriluonnonsuojeluun.
Kaikki keskustelu- ja tapahtumatallenteet on katsottavissa myös näin jälkeenpäin MTV-palvelussa! 🌿
Maarit Hurmerinta SuomiAreenassa
"Musiikki on mittaamaton aarrearkku - vähän niin kuin luonto", sanoo SuomiAreenan maanantain keskustelussa mukana oleva Maarit Hurmerinta. Maarit myös esiintyy tyttärensä Jannan kanssa Kasvatamme huomista -avajaiskonsertissa Allas Sea Poolilla samana iltana.
Konsertti on maksuton ja sitä voi seurata myös suoran lähetyksen kautta - aivan kuten muitakin SuomiAreenan keskusteluita ja tapahtumia. Tervetuloa mukaan! 🌿
Arvokkaiden elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito on tärkeitä työkaluja, kun tavoitteena on pysäyttää monimuotoisuuden väheneminen valtion alueilla. Luonnonhoidollisissa poltoissa tuotetaan hiiltynyttä puuainesta ja lämpöä niitä tarvitseville lajeille.
Paloalueiden lajit ja luontotyypit ovat uhanalaistuneet tehokkaan palontorjunnan seurauksena. Hallittua tulen käyttöä pyritäänkin lisäämään monikäyttömetsien palojatkumoalueilla 1750 hehtaarilla vuosien 2020-2024 aikana.
Katso videolta, miltä näyttää Lapissa tänä kesänä tehdyt luonnonhoidolliset kulotukset! 🔥
SuomiAreena on Suomen suurin kaikille avoin ja maksuton keskustelutapahtuma. Janna ja Maarit Hurmerinta nähdään Kasvatamme huomista -avajaiskonsertissa Allas Sea Poolilla 12.7. klo 17 sekä aiemmin samana päivänä järjestettävässä keskustelussa Avaa luonto - digiloikka luontokokemukseen.
Tehokkaan palontorjunnan vuoksi metsäpalojen laajuus on viimeisinä vuosikymmeninä merkittävästi pienentynyt. Vaikka muutos on hyvä, on sillä ollut myös negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen: paloalueiden lajit ja luontotyypit ovat uhanalaistuneet. Osa Suomessa elävistä uhanalaisista lajeista on riippuvaisia hiiltyneestä puuaineksesta, toiset lajit taas hyötyvät palon aiheuttamasta lämmöstä.
Metsähallitus toteuttaa valtion mailla hallittuja polttoja, joilla pyritään monimuotoisuuden lisäämiseen. Poltto edellyttää maaston riittävää kuivumista, minkä vuoksi polttoja on suoritettu nyt kesäkuun lämpimän jakson aikana eri puolilla maata.
Kerralla sytytetään vain sen kokoinen alue, joka voidaan pitää hallinnassa. Aluetta vartioidaan palon leviämisen varalta. Palon voimakkuutta voidaan myös vähentää sammutuskalustolla.
Videolla metsää palaa monimuotoisuuden hyväksi Koillismaalla ja Itä-Lapissa.
Meriajokkaan istutusta
Sopivan suolaista Maailman merien päivää! ☄️
Kevät ja alkukesä on kovaa istutusaikaa pihoilla, maalla ja metsissä, mutta istutuspuuhissa ollaan myös Itämeressä.
Metsähallituksen meritiimi istutti kesäkuun alussa meriajokasta kahteen uuteen kohteeseen läntiselle Suomenlahdelle. Näillä paikoilla meriajokkaan muodostamat vedenalaiset niityt ovat menneisyydessä kukoistaneet, mutta tällä hetkellä meriajokasta ei kohteissa enää esiinny. Istutuksen tavoitteena onkin selvittää, voisiko laji lähteä leviämään alueilla uudestaan.
Meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista, sillä sen muodostamat laajat ja tiheät meriniityt tarjoavat ravintoa ja suojaa sadoille Itämeren lajeille. Meriajokas ylläpitää monimuotiosta ekosysteemiä, ja ilman sitä merialueiden monimuotoisuus voi romahtaa.
Meriajokkaan määrä on vähentynyt Itämeressä. Istutuksen avulla ennallistetaan meriluontoa ja pidetään huolta kotimerestämme. Hyviä tavoitteita jokaiselle sekä tänään 8. kesäkuuta YK:n maailman merien päivänä että vuoden muinakin päivinä!
Lisää tietoa ja tunnelmia meriajokkaan istutuksesta voit lukea Metsähallitus merellä -blogista: http://metsahallitusmerella.blogspot.com/2020/09/uuden-aarella-meriajokkaita-zostera.html
#Metsähallitusmerellä
#5 Nahkiaispuron kunnostus
Tiesitkö, että puuta tarvitaan myös vesissä?
Purossa puu tarjoaa kasvualustan vesieliöille, muokkaa virtausta ja lajittelee pohjamaata. Puuta lisätään metsurityönä katkomalla pystypuita puron viereltä ja lisäämällä pätkiä uomaan eri asentoihin. Puita tarvitaan aina yksi noin sadan metrin matkalta.
Nahkiaiset hyötyvät puusta, sillä sen avulla paljastuu kutupaikaksi sopivaa karkeampaa pohja-ainesta. Kun luonnonhoidon asiantuntija Reijo meni suunnittelemaan puronkunnostusta, olikin purossa jo käynnissä pikkunahkiaisten kututouhut!
