Clicky

Metsähallitus

Metsähallitus Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion maa- ja vesialueita kestävästi. Kasvatamme huomista. Tervetuloa valtion maille ja vesille!
(50)

Löydät täältä ajankohtaista tietoa toiminnastamme ja tarjonnastamme.

Avaa kuten tavallisesti

02/06/2023
Säröslauta_kuvista_IG.mp4

🥰 Hellyyttä ja ymmärrystä – sitä vaatii puun työstäminen!

Toukokuun viimeisenä päivänä kolmisenkymmentä henkilöä työsti säröslautoja Puolangalla sijaitsevan Tiaisen kruununtorpan savusaunan kattoa varten. Katto uusitaan arviolta tämän kesän aikana. Työpajan kouluttajana oli Martti Koivumäki.

Säröslautojen tekemistä varten puutavara valitaan erityisen huolella. Puunrungon suoruus on onnistuneiden lautojen tekemiselle. Työhön valitaan mieluiten hitaasti kasvaneita ja vähäoksaisia tai oksattomia puuyksilöitä, esimerkiksi soihin rajautuvilta metsämailta. Nämä puut on kaadettu Metsähallituksen monikäyttömetsistä läheltä Tiaisen torppaa.

Säröslauta on perinteinen katemateriaali. Säröslautakattoja on vanhojen rakennusten katteina muun muassa Kainuussa Elimyssalon Latvavaaran savusaunassa ja Murhisalon saunassa.

🌳 Säröslaudat tehdään puunrungoista halkomalla. Runko halkaistaan käsipelillä perinteisiä työkaluja – kirvestä, puulekaa, kiiloja, kaarirautaa - käyttäen pituussuunnassa ensin kahteen osaan, sitten puolikkaat halkaistaan vielä kahtia.

🪓 Rungon neljäosaa aletaan hiljalleen halkaista puun tyviosasta päin hakaten koivupuisia tai tammisia kiiloja pitkin runkoa rungon samaan syyhyn. Säleet katkotaan kirveellä tai talttamaisella pitkällä raudalla, jotta lauta irtoaa helpommin.
🪓 Puuta, sen syyrakennetta ja käyttäytymistä lukemalla saa parhaat ja siisteimmät laudat.
🪓 Neljäsosasta runkoa saadaan noin 2-3 lautaa.
🪓 Ulommaisista laudoista irrotetaan kuori perkkuuraudalla.
🪓 Säröslautakatto rakennetaan latomalla kattolappeelle lautoja vuoron perään kouruksi ja kuperaksi, ikään kuin s-malliseksi profiiliksi katonreunaa katsoen.

Lisätietoja Tiaisen torpasta:
ℹ️ https://www.luontoon.fi/tiaisentorppa
ℹ️ http://www.valtiollerakennettu.fi/hoito-ja-yllapito/arvokkaan-rakennusperinnon-hoitoa

Järjestämme opiskelijoille ideakilpailun, jolla haemme omaleimaisia Lapin luonnon ja kestävän matkailun huomioivia ideoi...
01/06/2023

Järjestämme opiskelijoille ideakilpailun, jolla haemme omaleimaisia Lapin luonnon ja kestävän matkailun huomioivia ideoita Levin Etelärinteen alueen jatkosuunnittelun, kaavoituksen ja toteutuksen pohjalle.

Opiskelijoiden on pohdittava töissään kuinka vastuullista, kestävää ja arkkitehtonisesti korkealaatuista matkailurakentamista voitaisiin edistää maankäytön suunnittelussa alueen ekologisuus, terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys huomioiden.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan mitä opiskelijat keksivät kesän aikana. Tulokset julkaistaan syksyllä.

Voit lukea lisää kilpailusta verkkosivuiltamme: www.laatumaa.fi/levinetelarinne

Kuva:Timo Veijalainen

Tiedämme jo, että puusta on moneksi. Oletko kuitenkaan kuullut läpinäkyvästä selluloosakalvosta? 🔎Pian ruokapakkauksissa...
29/05/2023
Selluloosakalvo voi korvata muovin ruokapakkauksissa

Tiedämme jo, että puusta on moneksi. Oletko kuitenkaan kuullut läpinäkyvästä selluloosakalvosta? 🔎

Pian ruokapakkauksissa voi olla muovikalvon sijasta puun
selluloosasta valmistettu biohajoava kalvo! Puupohjaisen selluloosakalvon ympäristöhyödyt ovat fossiilisista raaka-aineista valmistettuun muoviin verrattuna mittavat.

Lue lisää Metsä.fi-lehden jutusta 👇

Kuluttaja saattaa muutaman vuoden kuluttua poimia kaupassa ostoskoriinsa ruokapakkauksen, jonka läpinäkyvä kalvo on valmistettu muovin sijaan selluloosasta. VTT pilotoi kehittämäänsä biohajoavaa…

26/05/2023
ylöjärvi.mp4

🔥 Tuli on sekä tuhoava että uudistava voima. Polttamalla syntyy palanutta ja lahoavaa puuta, mistä hyötyvät mm. lukuisat hyönteiset, kasvit, sienet ja linnut. Teemme luonnonhoidollisia ja ennallistavia polttoja sekä monikäyttömetsissä että luonnonsuojelualueilla.

🔎 Ymmärrettävästi ennallistamispoltot herättävät ihmetystä: Miksi tehdään tulipaloja tahallaan? Entäs lintujen pesät?

Ennen tehokasta palontorjuntaa luonnonmetsät ovat palaneet aika ajoin ja siksi monet lajit ovat riippuvaisia hiiltyneestä ja palaneesta puusta. Polttamisen jälkeen metsä muuttuu monimuotoisemmaksi, kun kuolevien puiden tilalle nousee lehtipuiden taimia.

Maaston pitää olla tarpeeksi kuivaa, jotta polttaminen onnistuu ja siitä syystä polttoja on tehtävä myös lintujen pesimäaikaan alkukesästä. Polttoalue käydään läpi ennen polttoa ja varmistetaan, ettei alueella ole esimerkiksi kanalintujen tai petolintujen pesiä. Pikkulinnut ehtivät yleensä rakentaa alkukesällä uudet pesät, mikäli vanha pesä joutuu liekkeihin.

Metsää poltetaan usein juuri metsäpalovaroituksen aikana, jolloin maasto on tarpeeksi kuivaa. Asiantuntijamme kartoittavat alueet ja olosuhteet huolellisesti ennen polttoa sekä hallitsevat tulta polton aikana. Polttopaikkaa vartioidaan jälkikäteen niin kauan, että palopesäkkeitä ei enää ole.

🌿 Videolla käynnissä on Ylöjärven Ristijärvennevan monikäyttömetsän pystymetsän poltto. Kyseinen alue on viime vuonna ennallistetun suon saaressa. Poltolla pyritään tekemään alueesta entistä monimuotoisempi: se jätetään polton jälkeen muodostumaan omanlaisekseen eikä siellä tulla harjoittamaan metsätaloutta.

Olemme asettaneet tavoitteeksemme, että olemme suojelualueiden hoidossa maailmankärkeä myös tulevaisuudessa. 🌿Tänä vuonn...
24/05/2023
Kansainväliset asiantuntijat arvioivat maamme suojelualueiden hoitoa

Olemme asettaneet tavoitteeksemme, että olemme suojelualueiden hoidossa maailmankärkeä myös tulevaisuudessa. 🌿

Tänä vuonna kansainvälinen arviointiryhmä arvioi maamme kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoidon laatua.

Arviointi antaa Metsähallitukselle suuntaviivat luonnonsuojelutyön vaikuttavuuden tehostamiseen. Raportti valmistuu vuoden lopussa.

Lue lisää 👇

KANSAINVÄLISET ASIANTUNTIJAT arvioivat maamme kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoidon laatua. Luonnonsuojelualueiden kansainvälinen arviointi antaa Metsähallitukselle suuntaviivat…

Hyvää kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää! 💚 Tänään juhlistamme ja korostamme maailman biodiversiteetin ja lu...
22/05/2023

Hyvää kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää! 💚 Tänään juhlistamme ja korostamme maailman biodiversiteetin ja lukuisten ekosysteemien verkoston tärkeyttä.

Hyviä uutisia erityisvastuullamme olevista lajeista:

🔹 Parhaillaan jännitämme, syntyykö naalille tänäkin vuonna pentuja Suomeen. Naali sai viime vuonna poikasia Suomessa ensimmäistä kertaa 25 vuoteen! Ennusmerkit tuleville pesinnöille ovat hyvät, sillä naaleista on kevättalvelta havaintoja Käsivarresta.

🔹 Saimaannorpan kannan koko on kasvanut noin kymmenellä yksilöllä kahteen aikaisempaan vuoteen verrattuna ja on nyt 430–440 norppaa.

🔹 Äärimmäisen uhanalaisella tunturihaukalla todettiin viime vuonna kymmenen onnistunutta pesintää ja niissä yhteensä 24 rengastusikäistä poikasta, mikä on kymmenen vuoden aikajanalla hyvä tulos.

🔹 Erittäin uhanalaista raakkua etsittiin viime vuonna 82 purosta ja sitä löydettiin 12 purosta.

Nämä lajit ovat valoisista uutisista huolimatta erittäin tai äärimmäisen uhanalaisia. Työskentelemme määrätietoisesti elinympäristöjen ja lajien säilymisen puolesta yhteistyössä muiden tahojen kanssa ja lukuisin eri toimenpitein.

🔎 Haluatko tietää lisää monimuotoisuuden eteen tekemästämme työstä? Tutustu: https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/luonnon-monimuotoisuus/

Kuva: Jari Ilmonen

Luontokadon torjumiseen tähtäävistä toimista on tärkeää saada vahvistettua, luotettavaa ja yhteismitallista tietoa. 🌿 Me...
19/05/2023
Luontokadon torjumiseksi tarvitaan luotettavaa ja yhteismitallista tietoa

Luontokadon torjumiseen tähtäävistä toimista on tärkeää saada vahvistettua, luotettavaa ja yhteismitallista tietoa.

🌿 Metsähallitus oli yksi kymmenestä suomalaisorganisaatiosta, jotka pääsivät ensimmäisten joukossa maailmassa testaamaan SBT-verkoston laatimaa Science Based Targets for Nature -ohjeistusta. Ohjeistuksen tarkoituksena on vauhdittaa yritysten toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseksi.

👇 Mistä ohjeistuksessa on kyse ja miten pilotointi sujui? Tutustu:

Minkälaisia tavoitteita ja toimenpiteitä tarvitaan, jotta luontokatoa voitaisiin torjua mahdollisimman tehokkaasti? Tähän kysymykseen Metsähallitus etsi vastauksia pilotoimalla Science Based Targets…

17/05/2023

🌊 Kiutakönkään kuohuntaa, auringonpaistetta, tupakantumppeja, purkkaa ja pussinuuskaa! Siitä oli eilinen päivä tehty!

Kiitos Kuusamon kaupunki yhteistyöstä 💚

🚮 Tänä keväänä koko Suomi kerää roskia,
pistä sinäkin oma kortesi kekoon! Ylen Miljoona Roskapussia -kampanja päättyy 14.6.
Lisätietoja täältä: https://yle.fi/aihe/s/mika-miljoona-roskapussia

Erämessut alkaa huomenna Oulussa! Tervetuloa vierailemaan pisteellemme (osasto G25–30). 💚🔹 Kalastonhoitomaksun Erämessui...
17/05/2023

Erämessut alkaa huomenna Oulussa! Tervetuloa vierailemaan pisteellemme (osasto G25–30). 💚

🔹 Kalastonhoitomaksun Erämessuilla maksaneille tarjolla on säänkestäviä kalastuskortteja.

🔹 Hyppää moton puikkoihin! Motosimulaattorilla voit testata taitojasi metsäkoneen ohjaamisessa.

🔹 Retkitohtori vinkkaa reseptejä luontoon.

🔹 Haluaisitko perustaa oman niityn? Opastamme niityn perustamisessa ja saattaapa tarjolla olla siemeniäkin!

Nähdään Ouluhallissa!

Mukana: PILKE Eräluvat Suomen kansallispuistot

Erätarkastajan tehtävänä on valvoa laillisuutta ja luvallisuutta valtion alueilla kaikessa luonnon käytössä: metsästykse...
15/05/2023
Erätarkastajille tarvittaisiin lisää valtuuksia

Erätarkastajan tehtävänä on valvoa laillisuutta ja luvallisuutta valtion alueilla kaikessa luonnon käytössä: metsästyksessä, kalastuksessa, luonnonsuojeluasioissa sekä maasto- ja vesiliikenteessä.

🔎 Miten erätarkastajaksi pääsee? Kelpoisuusvaatimuksena on poliisin perustutkinto, perehtyneisyys erävalvontaan ja nuhteettomat elämäntavat.

Erätarkastajamme saivat uuden esihenkilön, kun Henri Pelkonen aloitti erävalvontapäällikkönä alkukeväästä. Miten Henri haluaisi kehittää erävalvontaa? Lue juttu uusimmasta Metsä.fi-lehdestä! 👇

Erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen haluaa kehittää erävalvontaa tiivistämällä viranomaisten välistä yhteistyötä sekä lisäämällä erävalvojien valtuuksia. On kevättalvinen maaliskuun päivä…

Mitäköhän roskapusseista löytyy? 🔎Mikäli olet maisemissa, osallistu Oulangan kansallispuistossa Ylen   -kampanjaan tiist...
15/05/2023

Mitäköhän roskapusseista löytyy? 🔎

Mikäli olet maisemissa, osallistu Oulangan kansallispuistossa Ylen -kampanjaan tiistaina 16.5.!

😎 Nautitaan samalla lämpöisestä kevätpäivästä ja Oulankajoen tulvasta.

Tervetuloa tiistaina 16.5. Oulangan luontokeskukselle Kuusamon kaupungin ja Oulangan luontokeskuksen järjestämään Miljoona roskapussia-kampanjapäivään, ja samalla ihastelemaan Oulankajoen tulvahuippua! 😊

💁‍♀️ Päivän aikana luontokeskuksella on tavattavissa Kuusamon kaupungin jätehuollon ja kiertotalouden palveluasiantuntija Marjukka Ronkainen, joka vastaa kysymyksiin kampanjasta sekä Kuusamon alueen jätehuollosta.

🧐 Luontokeskuksella esillä oleva roskanäyttely pistää ihmettelemään luontoon heitettyjen roskien pitkiä hajoamisaikoja ja niiden vaikutuksia luonnon ekosysteemeille.

💚 Päivän aikana kerätään yhdessä roskat Kiutakönkään polulta ennen kuin lumien sulamisvedet kuljettavat ne vesistöihin.

☕ Ravintola Talonpöytä on toukokuussa avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-16.

👉 Lisätietoa tapahtumasta: www.luontoon.fi/oulanka/tapahtumat
👉 Ylen Miljoona roskapussia-kampanja: https://yle.fi/aihe/s/mika-miljoona-roskapussia
👉 Merkitse keräämäsi roskapussit verkkolaskuriin: https://yle.fi/aihe/miljoona-roskapussia

Nähdään Oulangan luontokeskuksella (osoite: Liikasenvaarantie 132)! 😊👋


Metsähallitus Suomen kansallispuistot Kuusamon kaupunki Yle

Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa,kun ensi joutsen soutaa,kun kukka on puussa ja kukka on maassaja lehdot leikkihin joutaa...
14/05/2023

Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa,
kun ensi joutsen soutaa,
kun kukka on puussa ja kukka on maassa
ja lehdot leikkihin joutaa.
(Eino Leino)

💙 Hyvää äitienpäivää, ihanat äidit! 💙

Kuva: Evgeni Usov

💙 Esteetön reitti on kaikille helpompi kulkea. Metsähallitukselle reittien ja palveluiden esteettömyys on tärkeää. Aina ...
13/05/2023
Esteettömyys itsestäänselvyydeksi

💙 Esteetön reitti on kaikille helpompi kulkea.

Metsähallitukselle reittien ja palveluiden esteettömyys on tärkeää. Aina kun olemassa olevaa reittiä lähdetään korjaamaan, esteettömyys nostetaan esiin ja sitä lisätään - mikäli ympäristö ja resurssit sen sallivat.

👉 Pyörätuolilla suolle? Lue Kurjenrahkan uusista esteettömistä reiteistä Metsä.fi-lehden jutussa:

Turkulainen Raisa Herpiö virittelee avustajansa Sara Lassfolkin kanssa pyörätuoliaan ajokuntoon Kurjenrahkan kansallispuiston parkkipaikalla. Kurjenrahka on ollut mukana esteettömyyttä edistävässä…

Veikkaapa, kuinka suuri osuus valtion maista sijoittuu poronhoitoalueelle. Puolet? Yli puolet? 🤔💡 Enemmän – yli 80 % val...
12/05/2023

Veikkaapa, kuinka suuri osuus valtion maista sijoittuu poronhoitoalueelle. Puolet? Yli puolet? 🤔

💡 Enemmän – yli 80 % valtion maista!

Juuri nyt on käynnissä erityisen herkkä aika, vasonta. Vasonta-aika alkaa huhtikuun loppupuolella ja kestää kesäkuulle saakka. Vasonnan huippu on perinteisen tiedon mukaan Erkinpäivänä eli toukokuun puolessa välissä. Tällä ”Erkinviikolla” syntyy suurin osa vasoista.

Vaadin, jolla on jo pikkuvasa mukana, yleensä väistää herkästi ihmistä. Vaatimia ei missään nimessä saa tähän aikaan vuodesta laukottaa, sillä vasa voi joutua emästään eroon. Emänsä maidosta riippuvaiselle vasalle tämä voi olla kohtalokasta.

Muistutamme yhdessä Paliskuntain yhdistys - Reindeer Herders' Association kanssa:
🔸 Väistä poroja ja anna etenkin vaatimille ja pikkuvasoille rauha.
🔸 Koirat tulee ehdottomasti pitää kytkettyinä.

Kuva: Paliskuntain yhdistys

Metsäasiantuntijoidemme tämän kevään urakka, soidinpaikkojen tarkastus, alkaa olla loppusuoralla! 🙌Vuosittaisten monikäy...
10/05/2023

Metsäasiantuntijoidemme tämän kevään urakka, soidinpaikkojen tarkastus, alkaa olla loppusuoralla! 🙌

Vuosittaisten monikäyttömetsissä tehtävien metsonsoidintarkastusten tavoitteena on:
🔹 tarkastaa soidinpaikkojen sijainti ja metsojen määrä
🔹 seurata metsätalouden vaikutuksia metson soidinpaikkojen säilymiseen.

💡 Tiesitkö?
Metso kuuluu valtion monikäyttömetsien luonnonhoidon erityisen tärkeisiin lajeihin. Ympäristöoppaamme ohjaa asiantuntijoitamme huomioimaan lajit suunnittelussa. Tavoitteena on säilyttää metsokannat valtion metsäalueilla metsätalouden ympäristönhoidon ja riistatalouden hoidon avulla elinvoimaisina.

🔎 Miten metsoilla pyyhkii? Vuoden 2022 riistakolmiolaskennan perusteella metson kokonaiskannan tiheys on pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden, ollen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Lisätietoa Luonnonvarakeskus palvelussa: https://www.riistakolmiot.fi/raportit/metso-2022/

Kuva: Susanna Tervasmäki

Oletko jo tutustunut uusimpaan Metsä.fi-lehteen? Aiheina on mm.:🔸 Erätarkastajille tarvittaisiin lisää valtuuksia🔸 Estee...
08/05/2023
Osallistu Metsä.fi-kyselyyn

Oletko jo tutustunut uusimpaan Metsä.fi-lehteen? Aiheina on mm.:

🔸 Erätarkastajille tarvittaisiin lisää valtuuksia
🔸 Esteettömyys luontokohteissa
🔸 Kansainväliset asiantuntijat arvioivat maamme suojelualueiden hoitoa

Vastaa myös lukijakyselyyn - kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan neljä luontoaiheista kirjaa! 📙

HALUAMME KEHITTÄÄ Metsähallituksen asiakkaille ja sidosryhmille suunnattua viestintää entistä paremmaksi. Tämän vuoksi haluaisimme tietää, mitä mieltä olet Metsä.fi-lehdestä.

Hienoa nimipäivää Helmille! Meillä juhlasankari, Helmi, on erittäin tärkeä työtoveri, jonka kanssa tehdään luonnolle pal...
07/05/2023

Hienoa nimipäivää Helmille! Meillä juhlasankari, Helmi, on erittäin tärkeä työtoveri, jonka kanssa tehdään luonnolle paljon hyvää. Helmi-elinympäristöohjelmassa kunnostetaan katoavia elinympäristöjä ja parannetaan monen luontotyypin tilaa. Työ auttaa satoja erilaisia lajeja sekä isoa osaa Suomen uhanalaisista elinympäristöistä valtion suojelualueilla ja monikäyttömetsissä. Aika helmee.


💚 Luonnonsuojelun asiantuntijoillemme Pekalle ja Suville sekä metsäasiantuntijallemme Mikolle Helmin kanssa työskentely on ilo ja yhteistyö on tehokasta. Helmi antaa työskentelyyn lisää resursseja, jotta luontokadon pysäyttämiseksi pystytään tekemään töitä.

💚 Juhlimme Helmiä onneksi vielä pitkään: elinympäristöohjelma on käynnissä aina vuoteen 2030 saakka. Joka vuosi onnitteluun on yhä enemmän syytä, sillä luonnon hyvinvoinnin eteen on saatu yhteistyöllä paljon aikaan - töitä tehdään niin soilla, metsissä, perinneympäristöissä, pienvesissä, kosteikoilla kuin rantaluonnossa.

💚 Helmi-ohjelman keskeinen tavoite on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä.

💚 Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.

Tarina idänkeulankärjen saamenkielisen nimen synnystä 📜✍️ Oli ihan tavallinen huhtikuun torstaipäivä etätöissä kotitoimi...
28/04/2023

Tarina idänkeulankärjen saamenkielisen nimen synnystä 📜

✍️ Oli ihan tavallinen huhtikuun torstaipäivä etätöissä kotitoimistolla, m***a aivan odottamatta se muuttuikin kastejuhlaksi. Työn alla oli Ylä-Lapin Luontokeskus Siidan vuotta aiemmin valmistuneen päänäyttelyn täydennystöitä. Luontodioraamojen lajinimiä piti täydentää, ja keräsin erikielisiä nimiä kollegalleni taittoa varten. Harmillisesti inarinsaamekielisistä nimistä näytti jäävän puuttumaan yksi, jolle ei nimeä löytynyt mistään. Se oli Otsamo-tunturin komea kukkija, idänkeulankärki (Oxytropis campestris ssp. sordida). Päätin siis tarkistaa kieliguru Marja-Liisa Olthuisilta, että mahtaako hänellä olla tiedossaan nimeä tälle Otsamo-tunturin kävijöiden tutulle lajille. Eipä löytynyt. Sen sijaan sain vastauksena kysymykseen toteamuksen ja kysymyksen “Pitää tehdä sille nimi, onko ehdotuksia?”.

🌸 Suomenkielinen, hieman kummallinen nimi on käännös lajin tieteellisestä nimestä. Tieteellisessä nimessä pohjana ovat kreikankieliset sanat oxys, ‘terävä’ ja tropis, ‘keula’ tai ‘kärki’. Ne kertovat kukan teriön muodosta. ‘Itä’ taas viittaa ilmansuuntaan, josta laji on meille levinnyt. Nämä tiedot suomenkielisen nimen etymologiasta lähetin Marja-Liisalle toveissa saada paluupostissa soma nimi idänkeulankärjelle. Tällä kertaa vastauksena tuli kehotus kokeilla muodostaa nimeä. Niin tein, ja Marja-Liisa ehdotti korjauksia alkuosan sijamuotoihin. Ne korjattiin ehdotuksen mukaisiksi, ja nimi oli valmis. Nuorttâčimmârääsi oli nimetty.

🗯️ Inarinsaamenkielinen nimi siis syntyi suomenkielisen nimen käännöksenä ja on suomennettuna ”idänkeulankukka”. Tämä keskustelu käytiin messenger-viestisovelluksessa. Kauhean kätevää!
Inarinsamen kieliyhteistö on varsin pieni, joten kieliguruihin yhteydenoton voi tehdä matalalla kynnyksellä. Idänkeulankärki oli kastettu noin 20 minuutissa.

💚 Ilolla ja kunnialla voin todeta, että kaikkeen sitä virkistyskäytön erityisasiantuntija pääseekin osalliseksi!

6️⃣ Miksi nimi saameksi? Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin Luontokeskus Siidan uusi päänäyttely on kuusikielinen; suomen-, englannin- ja ruotsinkielten lisäksi näyttelytekstit ovat myös kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamenkielellä. Siidan näyttelyä uusittaessa oli selvää, että saamet ovat mukana, koska vähemmistökielten tukeminen on tärkeää. Saamenkielillä on virallinen status Saamelaisalueella, jossa Siidakin sijaitsee.

🍾 M***a, nyt on siis aika juhlistaa nuorttâčimmârääsi:ä, juhlasankarin kuva liitteenä. 🎉
Kuvaaja Tiina Laitinen / Metsähallitus.

Idänkeulankärki on monivuotinen, ruohovartinen hernekasvi. Sitä esiintyy miltei koko Suomessa. Pohjois-Lapissa se on harvinainen.

Metsähallituksen Luontopalvelut kiittää Päijänteen kansallispuiston saamasta huomionosoituksesta 😍💚 Järvi-Hämeen Osuuspa...
27/04/2023

Metsähallituksen Luontopalvelut kiittää Päijänteen kansallispuiston saamasta huomionosoituksesta 😍

💚 Järvi-Hämeen Osuuspankki muistaa 30 vuotta täyttävää Päijänteen kansallispuistoa merkittävällä lahjoituksella, joka on osoitettu kansallispuiston maastopalvelujen kehittämiseen.
💚 Lahjoitus tulee ilahduttamaan ja hyödyttämään laajasti kansallispuiston kävijöitä.

Lue lisää uutisesta Luontoon.fissä https://www.luontoon.fi/-/jarvi-hameen-osuuspankki-lahjoittaa-30-000-euroa-30-vuotta-tayttavalle-paijanteen-kansallispuistolle

Kuvat: 1) Lahjoituksen myöntämistilaisuus Päijänne Summit Seminaari 14.4. Kuva: OP Järvi-Häme, 2) Kelventeen saari Päijänteen kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus/ Sari Airas.

27/04/2023

Onko liito-orava ja hakkuut mahdoton yhtälö?

Liito-orava-LIFE-hankkeessa on mietitty keinoja turvata liito-orava entistä paremmin metsätalouskäytössä olevissa metsissä yhteistyössä maanomistajien, metsäalan ja luonnonsuojelun asiantuntijoiden sekä viranomaisten kanssa.

Kävimme katsomassa, miten hommat on hoidettu yhdellä metsäkohteella keskisessä Suomessa. Paikan omistaa yksityinen metsäyhtiö ja hakkuut on suunniteltu liito-orava huomioiden. Jatkossa seuraamme, miten liito-oravat pärjäävät paikoilla, joissa metsää on käsitelty. Oppeja hyödynnetään niin valtion kuin yksityistenkin omistajien metsissä.

Muutama juttu, jotka täytyy huomioida liito-oravan asuttaman alueen käsittelyssä:

🌲Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.
🌲Liito-orava on metsälaji, joka tarvitsee puustoisia kulkuyhteyksiä alueelta toiselle: se ei ylitä suuria aukeita.
🌲Liito-orava syö puiden lehtiä ja norkkoja, joten lehtipuustoa pitää olla tarpeeksi.
🌲Liito-orava pesii usein puiden koloissa tai risupesissä, joten järeät haavat ja kuuset ovat erityisen tärkeää säilyttää

Videolla Liito-orava-LIFE-hankkeen projektipäällikkö Eija Hurme.

26/04/2023
Photos from Suomen kansallispuistot's post
25/04/2023

Photos from Suomen kansallispuistot's post

24/04/2023

🐾 Nyt on kuulkaas kunnon koiranpäivät, kun saa lumessa pyöriä 😎

Metsätalouskoira Mårran kulkee maastossa metsäasiantuntija Fridan rinnalla, ja avustaa metsänkäsittelyjen, luonnon- ja metsänhoitotöiden sekä teiden kunnossapidon suunnittelussa.

👀 Kävimme maastossa vilkaisemassa Mårranin ja Fridan kanssa heidän yhtä työpäivää.

❓Miten esimerkiksi hakkuusuunnitteluja tehdään?

1️⃣ Homma alkaa toimistolla, kun käydään läpi paikkatietojärjestelmästä aineistoja, mm. Ilmakuvia ja latvusmalleja.

2️⃣ Aineiston pohjalta tehdään alustavat suunnitelmat ja toimenpiteet eri alueille.

3️⃣ Mennään maastoon ja tarkistetaan, pitääkö hommat paikkansa ja voiko suunniteltuja toimenpiteitä alueella tehdä.

4️⃣ Rajataan esimerkiksi mahdolliset luontokohteet alueelta kuitunauhalla, jotta metsäkoneet eivät mene näille alueille.

5️⃣ Jos kyseessä on hakkuusuunnitelma ja hommat on OK, aletaan puuston mittaaminen; paljon lopulta alueesta saadaan puuta. Tässä käytetään relaskooppia.

6️⃣ Mennään toimistolle takaisin ja kirjataan toimenpiteet ylös. Tehdään myös metsänkäyttöilmoitus, jotta suunniteltu hakkuu tulee julkiseen tietoon ennen sen toteuttamista.

Merialueen luonnonvarasuunnittelun alkutaipaleella osa sidosryhmistämme oli ehkä vähän hämmästynyt toimintamme laajuudes...
19/04/2023

Merialueen luonnonvarasuunnittelun alkutaipaleella osa sidosryhmistämme oli ehkä vähän hämmästynyt toimintamme laajuudesta merialueella. Suojelua ja käyttöä samassa talossa, onko se mahdollista?

Kun kokoonnuimme kolmannen kerran, oli ilo huomata, että tieto on lisääntynyt ja roolimme mahdollisuuksineen ja rajoitteineen on selkiytynyt.

Luonnonvarasuunnittelu on yhdessä sidosryhmien kanssa tehtävää ylätason alueidenkäytön suunnittelua. Sitä tehdään nyt ensimmäisen kerran merialueella. Maalla toiminnalla on jo pitkät perinteet.

Kantava vaadin eli tiineenä oleva poro juoksee irtokoiraa karkuun. Hanki ei kanna poroa kunnolla, m***a koiraa kantaa. V...
17/04/2023

Kantava vaadin eli tiineenä oleva poro juoksee irtokoiraa karkuun. Hanki ei kanna poroa kunnolla, m***a koiraa kantaa. Vaadin menee läpi kovasta hangesta ja lyö vatsansa. Vasa syntyy ennen aikojaan ja kuolee. Tämä on todellisuutta Lapissa tällä hetkellä. Irtokoirat myös raatelevat ja tappavat poroja.

‼️ Koiran kanssa retkeilevä: pidäthän koirasi kiinni. Olipa koirasi sitten pieni tai iso, pidä se kiinni. ‼️

Pienetkin koirat saavat nimittäin yhtä lailla vahinkoa aikaan, jos vaadin eli naarasporo pelästyy koiraa. Hanki ei tällä hetkellä enää kanna kunnolla poroa, m***a koiraa kantaa hyvinkin.

Koirat ovat aina omistajan vastuulla.

Irtokoirat aiheuttavat haittaa luonnossa nyt porojen lisäksi myös linnuille. Vaikka koira ei olisikaan pesivistä linnuista kiinnostunut, linnut suhtautuvat koiraan kuin mihin tahansa petoon, ja kaikkoavat helposti pesimäpaikalta. Jo lyhyt tauko haudonnassa voi kylmettää munat. Metsästyslain mukaan koira pitää olla taajaman ulkopuolella nyt kytkettynä. Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joissa retkeilijän koira pitää olla kytkettynä aina.

Kiitos kun toimit vastuullisesti! Toivomme kovasti, että kaikki koiran kanssa Lapissa retkeilevät huomaavat tämän päivityksen, tietoa saa jakaa 🙏🏻

Kuva vasasta: Kirsi Ukkonen

Osoite

Ratatie 11
Vantaa
01300

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Metsähallitus :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Videot


Kommentit

Hei. Voisiko näistä hyönteiskarkottimien vaikuttavista aineista vaikka TUKESin kanssa koota listan joita saa ja joita ei saa viedä suojelu- ja retkeilyalueille ja koota tehdä yksinkertaisen päättelydiagrammin siitä, miten toimia?

Esimerkki:https://tiedostot.birdlife.fi/julkaisut/linnunpoikaset-BirdLifeSuomi.pdf

Retkeilijähän ei saa aiheuttaa luonnolle haittaa Metsähallituksen kohteissa m***a näyttää siltä ettei se maalaisjärki enää toimi siinä kohtaa kun otetaan mukaan laite joka levittää Raidiin verrattavaa ainetta ympäristöön.

Jotkut kyllästävät vaatteensa permetriinillä suojautuakseen punkeilta vaikka TUKES:n ohjeet selkeästi kieltävät tekstiilien kyllästyksen sillä ylipäätään. Toiset taas ottavat mukaan pralletriinia levittävän kannettavan höyrystimen koska käyttöohjeet eivät suoraan kiellä ulkona käyttöä eivätkä tajua että esim. kansallispuistoissa ja suojelualueilla on erityissäännöt.

Asia on siis kaikkea muuuta kuin yksinkertainen. Aineita on kolmea kategoriaa: täysin kiellettyjä ulkona, sallittuja ulkona m***a niitä ei saa viedä suojelualueille ja sallittuja kaikkialla. Myös kohteita on erilaisia: ulkoilualueet, kansallispuistot, suojelualueet. Lisäksi käyttötapoja on erilaisia: ilmaan höyrystettävät, savut, vaatteille levitettävät ja iholle levitettävät.

Tuollaisella esimerkiksi laittamallani päättelydiagrammilla päätöksenteko voisi helpottua tavan kansalaiselle.

Sitä kannattaisi myös jakaa englanninkielisenä.
Pitäisikö Metsähallituksen valtionmaiden metsästyslupien hallinnoijana vähän opastaa/kouluttaa metsästäjiä riistan oikeaoppisesta hyödyntämisestä? Kuvan kaltaisi metsoja (täkät kadonnu, muu jääny) löytyi kaksin kappalein vuokraamamme mökin jäteastiasta latvalinnustajien jäljiltä. T. Huolestunut metsästäjä
Metsähallituksen tulisi jättää kaikki jäljellä olevat vanhat metsät hakkaamatta. Näin turvattaisiin luonnon monimuotoisuutta ja torjuttaisiin ilmastonmuutosta. Olisi hienoa jos valtion metsissä ymmärrettäisiin vihdoin tehdä tällainen positiivinen päätös. YLE uutisoi valitettavasti päinvastaista: Valtion metsähakkuut tuhoavat biodiversiteettiä

Kieluan alueen metsä Savonlinnassa on oikeastaan yhteistä metsäomaisuuttamme. Siihen kuuluu runsaslahopuustoisia, luonnontilaisia korpia sekä karuja kalliomänniköitä. Niistä vain pieni osa on suojelualueina.

Sulkavan mukaan alueen rannat ja rantamaisemat ovat kansallispuistotasoa. Hän on ollut mukana ehdottamassa sitä Koloveden kansallispuiston laajennukseksi ympäristöministeriölle viime keväänä.

Sulkavalla onkin kerrottavaa.

Hänen mielestään valtio ei omissa metsissään ota huomioon luonnon monimuotoisuutta siinä määrin kuin pitäisi.

Sulkavan mukaan luonnonmetsien hakkuiden lopettaminen valtion mailla olisi merkittävin, nopeasti mahdollinen biodiversiteetin suojeluteko Suomessa.

– Viimeistään nyt olisi se hetki, kun luonnonmetsät pitäisi suojella, jättää ne pois metsätaloustoimista, joka ikinen palanen. Millään muulla konstilla uhanalaistumiskehitystä ei pystytä pysäyttämään, hän sanoo.
Onko Torronsuon pitkosrengasreitille merkitty pakolliset kiertosuunnat, jotta kohtaamisia pitkoksillakorona-aikaan sattuisi mahdollisimman harvoin? Onko ensi lauantaina 3.10. odotettavissa ruuhkaa siellä? :)
..no niin, otin yhteyttä tänään noin klo 11.03 metsähallituksen Kuhmon toimipisteeseen kysyäkseni Kuhmon itä-puolella sijaitsevan Joutensuon ympäristön hakkuista ja kyllä sain erittäin nuivan henkilön vastauksen kysymykseeni..katso retkikartan ilmakuvista! ovat kuulemma melkko uusia, jep..
taisi olla kaverilla kiire kahville tai syömään.

aikoinaan menettelimme samoin ja palvelu oli aivan toista luokkaa kuin mitä koin tänään. matkaa tuonne on kotipihalta melkein 600km, ei kannata mennä jos hakatut kankaat perillä odottavat..

odotankin mielenkiinnolla vastausta joko julkisesti/e-mailiin.

t jukka suominen

ps siis kyse latvalintujahdista.
Metsähallitus tuhoaa valtakunnallisesti arvokasta maisemaa ja vanhojen metsien aluetta Kuusamon Konttaisen tunturijärven Pitkänniemen vanhoissa erämetsissä, lähellä Karhunkierrosta - lopettakaa!
Koronatilanteen takia esimerkiksi hirven-ja karhun aikavälillä 1.1.2017-31.7.2018 suoritettujen ammuntalupien voimassaoloa on jatkettu 1 vuodella. Ovatko edellä mainitut luvat voimassa haettaessa aluelupia vuodelle 2021?
Koetin saada asiasta selvyyttä soittamalla teidän viranhaltijallenne, m***a en saanut selkeää vastausta. Selvitättekö asian pikimmiten ja tiedotatteko tästä julkisesti alan medioissa?
Liesjärven opaskartassa on merkitty Liesjärven entiselle metsäkoululle info ja veneen laskupaikka. M***a kiinteistön uusi omistaja on sulkenut rantatien ketjulla. Kartta pitää mielestäni korjata, ei ole kiva harhauttaa turisteja.
Hei, olisiko Metsähallituksella mahdollisuutta ottaa seuraavanlaiseen asiaan kantaa esim. tiedottamisen muodossa tuvilla?

Suomeen on ollut rantautumassa jenkkilästä peräisin oleva tapa kyllästää retkeily- ja vaellusvarusteita permetriinillä hyttysten, punkkien yms. karkoittamiseksi.

Permetriini on hermomyrkky joka tappaa valikoimatta kaiken. Kimalaisille ja vesieliöille permetriini on erittäin myrkyllistä ja se aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia ympäristössä.

Kysyin Tukesilta vähän aikaa sitten että onko retkeilyvarusteiden kyllästäminen permetriinillä Suomessa sallittua ja onko siihen olemassa hyväksyttyä tuotetta. Vastaus oli yksiselitteinen, homma on laitonta: https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=3305479846186177&id=440275526039971

Ongelmaksi asia muodostuu siinä kohtaa kun retkeilyliikkeissä myydään permetriiniä sisältäviä aineita ja jopa ohjeistetaan kuluttajaa varusteidensa kyllästämisessä. Sekä myyjäpuoli että ostajapuoli elää siis siinä kuvitelmassa että homma on sallittu vaikka se on laitonta ympäristösyistä.

Metsähallitusta asia ehkä koskee siinä mudossa että kun nämä varusteet on ostettu ja kyllästetty, lähdetään juuri niille eniten suojelua kaipaaville alueille; luonnonpuistoihin ja kansallispuistoihin; ja levitetään tämä aine varusteista sinne missä luonto palautuu erittäin hitaasti.

Uskon että olisi Metsähallituksen intressin mukaista että saataisiin vaeltajilta harhaluulot pois ja näin vähennettäisiin myrkkykertymää haavoittuvilla alueilla. Myös ulkomaalaiset vaeltajat saisivat näin tiedon että Suomessa homma on kielletty. Jenkkiläiset vaeltajat esim. saattavat kyllästää koko teltan mistä sateen sattuessa myrkky päätyy ensin maahan ja sieltä vesistöihin.

Yksi laminoitu ilmoitus per tupa saattaisi nopeastikin tuoda asiaan hyvää muutosta.
Laittakaa Pukalaan opasteet. Myös Mänttä tieltä. Kiitos
Metsähallitus suunnittelee massiivisia tuulivoimapuistoja ympäri Suomea, kuinka on ajatelteltu ottaa huomioon syntyvä haitta kertakorvausperiaatteella? Nyt tuulivoimayhtiöt ovat ulkomaalaisomistuksessa yli 90% ja kansallisen omaisuuden myynti on tässä aivan käsittämätöntä? Saksa aikoinaan myi ilmatilaa kohtuullisella hinnalla...
x

Muut Valtion organisaatiot Vantaa :ssa (näytä kaikki)

Vantaan Maahanmuuttajapalvelut Nuorten sosiaalityö, Vantaa VAKE Perhesosiaalityö Vantaan osaamiskeskus Nuorisotyö raiteilla Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Palveluohjaus Vantaan kaupunki Itä-Uudenmaan poliisilaitos