Metsähallitus

Metsähallitus Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hoitaa ja kehittää vastuullisesti valtion omistamia maa- ja vesialueita. Tervetuloa valtion maille ja vesille!
(51)

Löydät täältä ajankohtaista tietoa toiminnastamme ja tarjonnastamme.

Missio: Metsähallituksen hallinnassa on reilut 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Metsähallituksen hoitaa ja käyttää näitä alueita niin, että ne hyödyttäisivät suomalaista yhteiskuntaa mahdollisimman hyvin: hoidamme talouskäytössä olevia metsiä monikäyttöperiaatteella, huolehdimme kansallispuistoista ja muista luonnonsuojelualueista ja tarjoamme kansalaisille monipuoliset mahdollisuudet luonnossa virkistäytymiseen ja harrastamiseen.

Avaa kuten tavallisesti

24/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 24.

Ihanaa kuusijuhlaa! Vuosi lähenee loppuaan ja juhlapyhät ovat täällä.
Tässä meidän muistilista juhlapyhiin:
1. Nuku paljon
2. Syö hyvin
3. Vietä aikaa läheisten kanssa turvallisesti
4. Käy metsässä ja nauti luonnosta

#kuusikalenteri #joulu #metsähallitus #metsä #joulunmuistilista #joulurauha

Me haluamme toivottaa perinteen mukaan joulurauhan aatoksi ja joulupäiväksi myös kaikelle riistalle. #joulurauhariistall...
23/12/2020

Me haluamme toivottaa perinteen mukaan joulurauhan aatoksi ja joulupäiväksi myös kaikelle riistalle. #joulurauhariistalle

Metsähallituksen erähenkilöstö toivottaa kaikelle riistalle joulurauhaa!
Oletko sinä mukana? Jaa oma toivotuksesi!
Joulurauha riistalle ja muille metsän eläimille on vanha hyvä perinne. Aattona ja joulupäivänä rauhoitutaan viettämään joulua koteihin. Metsälle palataan perinteisesti aikaisintaan tapanina.
Hyvää joulua täältä sinne!

23/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 23

Piparkakuilla on pitkä historia. Pohjoismaihin pipareiden valmistaminen kulkeutui osittain luostareiden välityksellä keskiajalla. Ensimmäisen kirjallisen dokumentin mukaan Turkuun tuotiin vuonna 1685 kaksi tynnyrillistä piparkakkuja Saksasta. Suomessa piparkakkuja leivottiin ensin pappiloissa ja kartanoissa, joista reseptit kulkeutuivat palvelusväen mukana kansan keskuuteen.

Piparkakuissa on perinteisesti käytetty mausteena inkivääriä, neilikkaa, kanelia tai kardemummaa. Pipareiden alkuperäinen päämauste oli pippuri, mistä piparkakut ovat saaneet myös nimensä. Perinteisen piparkakkutaikinaan voi halutessaan tuunata jännittävän pihkaisen sävyn kuusenkerkkäsiirapilla. Kuusenkerkissä on myös paljon C-vitamiinia, mitä pimeänä aikana ei kukaan varmasti saa liikaa.

Kuusenkerkkien keruuaika on alkukesästä. Paras keruusesonki on hyvin lyhyt, vain kahdesta kolmeen viikkoon. Kerkkien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Keruuseen oikeuttavan luonnontuoteluvan voi ostaa vaikkapa valtion monikäyttömetsään.

Kerkkien keruu vaikuttaa jonkin verran kuusen kasvuun. Valtion metsissä kerkkiä ei saa kerätä neljä metriä lyhyemmistä kuusista. Myöskään latvakasvaimia ei saa kerätä.

Lisätietoja luonnontuoteluvista:
https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/luvat/luonnontuoteluvat/ #kuusikalenteri #metsähallitus #kuusenkerkkä #piparit #joulu #leivonta

Harvinainen tiedotus joulun kunniaksi, olkaa hyvä!
22/12/2020

Harvinainen tiedotus joulun kunniaksi, olkaa hyvä!

Tankkiauto on nyt kutenut Hossaan ja Kylmäluomalle. Entä jos pyytäisit joulukalasi itse? Emme yleensä mainosta kirjolohi-istutuksia, sillä emmehän me suomalaiset saaliskeskeisiä ole, vai? Mutta joulun kunniaksi, olkaa hyvä! Nyt on kohtuullinen mahdollisuus onnistua: 5502 Hossa ja 4525 Kylmäluoma. Hyvää joulua ja olkaa varovaisia jään kanssa!

22/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 22.

Naava vai luppo? Mistä puissa esiintyvät jäkälät voi tunnistaa?

Tämä onkin kinkkisempi kysymys, sillä naavaa ja luppoa voi löytää tummina ja vaaleina, isoina ja pieninä. Hyvä ohjenuora on, että venyttäessä naavan keskusjänne venyy kumimaisesti, kun lupolla keskusjännettä ei ole. Naavoja on Suomessa kymmenkunta ja luppoja melkein parikymmentä.

Keskusjänteen lisäksi kannattaa tutkailla jäkälän väriä. Usniinihappo tekee jäkälästä keltaista ja siksi naavat ovat kellanvihreitä. Tummalupoissa ei ole usniinihappoa, joten ne ovat väriltään ruskeita tai harmaanvihertäviä. Poikkeus vahvistaa säännön, sillä on olemassa myös viherluppoja, joilla on usniinihappoa.

Jäkälät ovat sienten ja levien yhteenliittymiä. Naavat ja lupot elävät puiden rungoilla epifyytteinä, eivätkä varasta puun ravinteita tai vettä. Jäkälät saavat ilmasta kaiken tarvitsemansa ja usein naavan ja lupon esiintymistä voidaankin pitää puhtaan ilman merkkinä. Tosin toiset jäkälät suosivat happamia, toiset emäksisiä kasvualustoja. Toiset tykkäävät taas kivistä ja toiset puista. Vanhojen kuusten oksilta voi hyvinkin helposti löytää naavaa tai luppoa.

Jäkälät lisääntyvät pienistä murusista, joita esimerkiksi eläimet kuljettavat paikasta toiseen. Naava ja luppo ovat porojen mieliruokaa talvella, kun maassa olevat jäkälät ovat hankalasti saatavilla lumen alla.

#naava #luppo #kuusikalenteri #metsähallitus #monimuotoisuus #kuusi

Hei yrittäjä! Metsähallituksella on vuokrattavana ja myytävänä myös paljon erilaisia yritystoimintaan sopivia tontteja. ...
21/12/2020
Yritystontti Mikkelin keskustan kupeesta - Kehittyvät kaupungit

Hei yrittäjä! Metsähallituksella on vuokrattavana ja myytävänä myös paljon erilaisia yritystoimintaan sopivia tontteja. Esimerkiksi Mikkelin Kalevankankaalta, läheltä keskustaa, erinomaisten liikennyhteyksien päästä löytyy viisi vuokratonttia.

Lue lisää tonteistamme ja Mikkelistä yrityskaupunkina:

https://www.kehittyvatkaupungit.fi/asuinalueet/yritystontti-mikkelin-keskustan-kupeesta/

Kalevankankaalla yritystoiminta on mahdollista käynnistää saman tien. Kiinnostusta alueeseen ovat jo osoittaneet erilaiset kauppa- ja huoltoasemaketjut.

21/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 21

Voihan käpy! Nyt äkkiä askartelemaan kuuseen koristeita! Helppoja ja ekologisia kuusenkoristeita saat kävyistä. Perinteisten käpylehmien ja -porojen rinnalle nousee tänä vuonna käpy-tonttu ja käpy-kukka! Askarteluihin tarvitset vain käpyjä, punaista kartonkia, nauhaa ja pari silmää. Metsähallituksen tiedekeskus Pilkkeessä on tänä jouluna askarreltu MakerSpacessa käpy-tonttuja ja -kukkia. Työpajamateriaalit ovat helposti itsekin hankittavia, joten askartelut onnistuvat myös kotona. Ohjevideoita ja ideoita voit kurkata Pilkkeen Youtube-sivuilta: https://www.youtube.com/user/tiedekeskuspilke
#kuusikalenteri #metsähallitus #tiedekeskuspilke @pilketalo #käpyaskartelu #käpy #askartelu #joulukoriste

20/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 20

Joko joulupuu on koristeltu? Perinteisiä joulupuita ovat kuuset, männyt, katajat ja pihdat. Saattaapa joku laittaa joulupuunsa myös ruukkuun ja kasvattaa sitä vuosia. Moni rannikkosuomen ja pohjoisimman alueen asukas hankkiikin jouluksi kotiinsa männyn, sillä kuusia ei näillä alueilla ole. Joulumänty onkin oiva vaihtoehto, jos kuusi aiheuttaa allergiaa tai niitä ei ole saatavilla. Mänty on sirompi ja minimalistisempi puu, kuin kuusi ja neulaset pysyvät tiukemmin kiinni.
Oli puu mikä tahansa, ekologisin vaihtoehto juhlapuulle on luonnonpuu. Luonnonkuusi tai -mänty ylittävät ekologisuudellaan muoviset ja kasvatetut kuuset helposti. Muovikuusi on tutkimuksien mukaan ekologisempi vaihtoehto luonnonkuuseen verrattuna, kun sitä on käytetty 20 vuotta. Kannattaa siis suosia kotimaista luonnonpuuta, oli se sitten mänty tai kuusi! Kuvassa joulumänty Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Siida - Saamelaismuseo ja Luontokeskus
#kuusikalenteri #joulukuusi #joulumänty #metsähallitus #metsä #luonnonpuu

19/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 19

”Korpi kuusen kannon alla Mörri-Möykyn kolo, siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo”. Korvet ovat puustoisia soita. Suolle kuuluu olennaisesti vesi, joka on tärkeää rahkasammalille ja muille korpien lajeille.

Joissakin korvissa on ojituksen myötä hävinnyt suolle kuuluva lajisto. Korpia voidaan kuitenkin ennallistaa eli palauttaa luonnontilaan. Kun korpeen palautuu sinne kuuluva vesi, lajistokin hiljalleen palautuu.

Kuva: Suvi Haapalehto

#kuusikalenteri #ennallistaminen #korpi #metsähallitus

Olemme selvittäneet retkeilyalueiden nykytilaa ja niiden kehittämismahdollisuuksia matkailun näkökulmasta. Ruunaan selvi...
18/12/2020

Olemme selvittäneet retkeilyalueiden nykytilaa ja niiden kehittämismahdollisuuksia matkailun näkökulmasta. Ruunaan selvitys valmistui jo aiemmin. Nyt valmistuivat Oulujärven, Kylmäluoman ja Evon suunnitelmat.

Tavoitteenamme on parantaa kumppaneidemme mahdollisuuksia kehittää turvallista ja kestävää luonto- ja erämatkailua kohteillamme. Retkeilyalueiden matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmat ovat hyvä apu tässä.

Kuva: Harri Tarvainen

18/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 18

Joulukuusessa voi olla satoja tai jopa tuhansia pieniä hyönteisiä tai hämähäkkejä. Ne ovat kuitenkin ihmisille harmittomia ja jäävät monelta huomaamattakin, sillä ne ovat hyvin piiloutuneina puun sopukoissa. Kuusikarvajalan toukan saattaa sen sijaan huomata, sillä lämpimään joutuessaan se tulee ulos piilostaan ja alkaa syömään kuusen neulasia. Jos se selviytyisi hengissä, siitä tulisi lopulta harmaa perhonen, mutta sisälle joutuneet ötökät eivät elä kovin kauan. #kuusikalenteri #joulukuusi #metsähallitus #ötökät #kuusenkarvajalka

17/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 17

Suomessa puulelut ovat perinteisiä leikkikaluja vuosisatojen takaa. Ostoleluihin oli harvoin varaa ja lelut veisteltiin itse puusta, sillä puu oli helposti saatavissa varallisuudesta riippumatta. Kotimaisten puulelujen pienteollinen valmistus on alkanut 1800-luvulla, mutta leluja tuotiin paljon muun muassa Saksasta ja Venäjältä. Lelut olivat tavallisesti lasten omaan elinpiiriin liittyviä ja ne käsittelivät hyvin usein esimerkiksi eläinaiheita. Puiset hevoset olivat hyvin suosittuja, olihan hevonen tärkeä eläin.
Puulelua veistellessä tuli ottaa huomioon erilaisten puulajien ominaisuudet. Sydänpuu ja pintapuu ovat erilaisia, oksat, haarat ja muut puunmuodot vaikuttivat myös lopputulokseen. Yksinkertaisen puuhevosen saattoi tehdä vaikka lankunpätkästä.
1950-luvulla muovi alkoi syrjäyttää puuta lelujen valmistuksessa, mutta nykyään puulelut nostavat suosiotaan jälleen ekologisuutensa ansiosta. Puulelu kestää vuosisatojenkin päähän!
#kuusikalenteri #puulelut #metsähallitus #lelu #historianhavinaa

Ensi vuodesta tulee kalavesien huippuvuosi.
17/12/2020
Kaloille koskia 1,4 miljoonalla eurolla

Ensi vuodesta tulee kalavesien huippuvuosi.

Kalavesien kunnostukset lisääntyvät merkittävästi tulevana vuonna. Metsähallitus sai lisärahan eduskunnalta.

Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman työpajassa alueen nuorilta kysyttiin, mikä heille on luonnonvarojen...
16/12/2020
Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman nuorten työpajassa esiin nousi huoli ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä | Metsähallitus

Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman työpajassa alueen nuorilta kysyttiin, mikä heille on luonnonvarojen käytön suunnitellussa tärkeää ja mitä he tulevaisuudelta toivovat. Lue lisää: http://metsa.fi/tiedotteet/saamelaisten-kotiseutualueen-luonnonvarasuunnitelman-nuorten-tyopajassa-esiin-nousi-huoli-ilmastonmuutoksesta-ja-luonnon-monimuotoisuuden-vahenemisesta/

Sámiid ruovttuguovllu luondduriggodatplána bargobájis guovllu nuorain jerre, mii sidjiide lea luondduváriid plánemis dehálaš ja maid sii sávvet boahttevuođas. Loga lasi: https://metsa.fi/se/die%C4%91%C3%A1husat/samiid-ruovttuguovllu-luondduriggodatplana-nuoraid-bargobajis-badjanii-fuolla-dalkkadatnuppastusas-ja-luonddu-manggahamatvuoda-geahppaneamis/

Metsähallitus laatii parhaillaan valtion maa- ja vesialueiden luonnonvarojen käyttöä vuosina 2022-2027 ohjaavaa luonnonvarasuunnitelmaa saamelaisten kotiseutualueella. 7.12.

16/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 16.

Kuusi on inspiroinut monia kirjoittajia ja laulujen sanoittajia. Vanha kuusikko nähdään usein peikkometsänä tai satumetsänä. Mutta yhtä usein kuuset yhdistetään myös oraviin. Kukapa ei olisi kuullut laulua kuusen oksille pesänsä rakentaneesta oravasta.
Kas kuusen latvassa oksien alla
on pesä pienoinen oravalla
sen poikaset siinä ne leikkiä lyö
ja pikku hampahin siementä syö.
On siinä vihreä vilpoinen katto
ja naavoista lämpöinen lattiamatto
ja pikkuruikkuiset ikkunat
ja vuoteena sammalet vihannat.
Kun talven tuulet ne metsässä laukkaa
ja lumet ne lentää ja pakkanen paukkaa,
niin oravan pesästä pienoinen pää
se ikkunan reiästä pilkistää.
Ja kuusonen tuutivi tullessa ehtoon
siell' oravan poikasen tuttuhun kehtoon.
Ja elämä heillä on herttaisaa,

Sanat Immi Hellen Sävel P. J. Hannikainen #kuusikalenteri #metsähallitus #lauluoravasta

15/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 15.

Kuusi on, mutta mitä jouluksi kuusen alle? Ehkäpä... ei mitään?

Kalastonhoitomaksu on aineettomien lahjojen aatelia. Maksun suorittaminen oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä lähes koko Suomessa, ja mikä parasta, tuloilla muun muassa hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja. Tämä aineeton lahja tuo siis hyvinvointia paitsi lahjan saajalle, myös luonnolle. Lupaus yhteisestä kalareissusta tekee lahjasta vieläkin erityisemmän

14/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 14.

Kuusen antimista voi valmistaa kauniita ja raikkaantuoksuisia havukoristeita. Ikivihreät havut kestävät pitkään ja tuovat talven juhlakauteen metsäistä tunnelmaa. Maahan pudonneita oksia ja käpyjä voi kerätä sieltä, missä liikkuminen jokamiehenoikeudella on sallittua.

Muistathan, että esimerkiksi havujen keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan. Valtion mailla luonnontuotteiden keräämiseen oikeuttava luonnontuotelupa on helppo hankkia Eräluvat-palvelusta.

Lue lisää: www.metsa.fi/luonnontuoteluvat

#havuaskartelut #havukranssi #luonnontuotelupa #jokamiehenoikeudet #kuusikalenteri

13/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 13

Ulkomaiset havupuut ovat kiinnostaneet suomalaisia pitkään, sillä luontaisia havupuulajeja on meillä vähän. Toisaalta maatamme ilmastollisesti vastaavilla alueilla – Pohjois-Amerikassa, Itä-Aasiassa ja eri puolilla Eurooppaa – kasvaa runsaasti havupuita, jotka voisivat menestyä myös Suomessa. Luonnonvarakeskuksen puulajikokeista käy ilmi, että kotimaisten pääpuulajien kanssa metsätaloudellisesti kilpailukykyisiä puulajeja voivat olla euroopan- ja siperianlehtikuuset, kontortamänty ja douglaskuusi. Myös makedonianmänty, sahalinpihta ja serbiankuusi voivat kasvaa melko hyvin. Merkittäviä metsätalouspuita, ehkä siperianlehtikuusta lukuun ottamatta, ulkomaisista havupuista ei ole tullut.

Puuntuotantoa suurempi merkitys ulkomaisilla puulajeilla on koristepuina. Etelä-Suomessa koristekäyttöön sopivia lajeja on noin 20. Ilmastonmuutoksen myötä kuusi voikin joutua luovuttamaan kasvupaikkojaan lehtipuille, koivuille ja ehkä jopa pyökillekin. Matalajuurisena kuusi kestää huonosti myrskyjä ja on altis kuivuudelle. Kuusen erityisongelma on jo nykyoloissa sen alttius tuhoille, kuten juurikäävälle ja kirjanpainajatuhoille.

Tulevaisuudessa nämä ongelmat voivat moninkertaistua, sillä ilmaston lämmetessä tuhonaiheuttajat lisääntyvät huomattavasti tehokkaammin. Kuusen turvaamiseksi meidän kannattaa huolehtia sen geneettisestä monimuotoisuudesta istutusten yhteydessä. Myös sekapuurakenne vähentää bioottisten tuhojen riskiä metsissä.
Lähde: Luonnonvarakeskus

#kuusikalenteri #metsähallitus #lehtikuusi #vieraslaji #metsä

12/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 12

Kenen talvipeti pilkistää kuusien katveesta? Aivan oikein, karhun pesähän se siellä!

Karhukin on kuusen kaveri. Tavallisesti karhut kaivavat talvipesänsä kuusen juurelle, muurahaispesään tai jonkinlaisen penkan alle. Aina karhu ei kuitenkaan tee pesää, vaan se saattaa vain asettua makuulle tiheän kuusen alle.

Karhun lisäksi Suomen metsissä elää kolme muutakin maasuurpetoa: susi, ilves ja ahma. Tiedätkö, montako varvasta ilveksellä on? Entä mikä eläin on ahman lähin sukulainen tai paljonko karhunpentu painaa syntyessään? Testaa, oletko suurpetotietäjä: http://www.suurpedot.fi/petola/pelit-ja-tietovisat.html #suurpeto #kuusikalenteri #metsähallitus #erä #pedot #peli

11/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 11

Kaatuneilla kuusilla elävät käävät kiittävät syysmyrskyjä parantuneesta asuntotilanteesta. Luonnonmetsissä rungoille tulevat yleensä ensimmäisinä nimensä näköinen ruostekääpä (kuvassa) sekä harmahtavanvioletti pohjanrypykkä. Pian ne saavat seurakseen kuusella kasvavista kääpälajeista söpöimmän, rusokantokäävän (kuvassa) sekä takkuturkkisen pursukäävän. #kuusikalenteri #metsähallitus #luontoonfi #luonto #kuusi #kuusenkaverit #kääpä

Partio ja Metsähallitus jatkavat yhteistyötä lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistamiseksi Partion ja Metsähallituksen...
10/12/2020

Partio ja Metsähallitus jatkavat yhteistyötä lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistamiseksi

Partion ja Metsähallituksen yhteistyöllä on jo pitkät perinteet. Yhteistyönä perustetulla Evon nuorisoleirialueella on vietetty monia unohtumattomia leirejä ja tapahtumia. Hyvää yhteistyö jatkuu nyt uuden kumppanuussopimuksen puitteissa, joka on voimassa vuoteen 2023 asti.
Yhteistyön tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten vastuullista luontosuhdetta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tätä toteutetaan tapahtumien ja yhteisen viestinnän keinoin osallistamalla lapsia ja nuoria sekä soveltaen partiomenetelmää.

Tärkeä osa yhteistyötä on Evon leirialueen kehittäminen sekä muiden mahdollisten leirialueiden kartoittaminen. Partio tarvitsee jatkossakin paikkoja, joissa järjestää isoja leirejä ja tapahtumia. On kestävämpää, että kaikkia leirien tarvitsemia asioita ei aina tarvitse rakentaa aivan alusta.

https://www.metsa.fi/tiedotteet/partio-ja-metsahallitus-jatkavat-yhteistyota-lasten-ja-nuorten-luontosuhteen-vahvistamiseksi/

10/12/2020
Kuusikalenteri, luukku 10

Kuusen pihka, yksi vanhin voitehista? Pihka suojaa havupuita bakteereilta ja sieniltä, mutta se auttaa myös ihmistä. Kuusen pihkasta valmistetun voiteen käyttö erilaisten haavojen hoidossa on vanha kansanlääkintämuoto, josta on nyt julkaistu myös tieteellisiä tutkimustuloksia. Arvellaan, että pihkan antimikrobiset ominaisuudet saattavat liittyä sen sisältämiin terpeeneihin. Pihka on elävässä puussa paineen alaisena eräänlaisissa tiehyissä ja sitä vapautuu "haavakohtaan" puun vaurioituessa. Pihka siis hoitaa sekä kuusen että ihmisen haavoja. Kuusesta on moneksi, eikö totta?

#pihka #kuusenpihka #kansanlääkintä #kuusikalenteri #metsähallitus

Osoite

Ratatie 11
Vantaa
01300

Yleistä tietoa

Metsähallituksen facebook-sivuja ylläpitää konserniviestintä. Toivomme, että sivulla käydään aktiivista keskustelua, mutta olethan kohtelias muita käyttäjiä kohtaan. Varaamme oikeuden poistaa henkilöitä loukkaavat kommentit sekä muiden yritysten mainosviestit ja muut vastaavat viestit.

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Metsähallitus :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Videot

Lähellä hallituksen palvelut


Muut Public Services Vantaa :ssa

Näytä Kaikki

Kommentit

Metsähallituksen tulisi jättää kaikki jäljellä olevat vanhat metsät hakkaamatta. Näin turvattaisiin luonnon monimuotoisuutta ja torjuttaisiin ilmastonmuutosta. Olisi hienoa jos valtion metsissä ymmärrettäisiin vihdoin tehdä tällainen positiivinen päätös. YLE uutisoi valitettavasti päinvastaista: Valtion metsähakkuut tuhoavat biodiversiteettiä Kieluan alueen metsä Savonlinnassa on oikeastaan yhteistä metsäomaisuuttamme. Siihen kuuluu runsaslahopuustoisia, luonnontilaisia korpia sekä karuja kalliomänniköitä. Niistä vain pieni osa on suojelualueina. Sulkavan mukaan alueen rannat ja rantamaisemat ovat kansallispuistotasoa. Hän on ollut mukana ehdottamassa sitä Koloveden kansallispuiston laajennukseksi ympäristöministeriölle viime keväänä. Sulkavalla onkin kerrottavaa. Hänen mielestään valtio ei omissa metsissään ota huomioon luonnon monimuotoisuutta siinä määrin kuin pitäisi. Sulkavan mukaan luonnonmetsien hakkuiden lopettaminen valtion mailla olisi merkittävin, nopeasti mahdollinen biodiversiteetin suojeluteko Suomessa. – Viimeistään nyt olisi se hetki, kun luonnonmetsät pitäisi suojella, jättää ne pois metsätaloustoimista, joka ikinen palanen. Millään muulla konstilla uhanalaistumiskehitystä ei pystytä pysäyttämään, hän sanoo.
Onko Torronsuon pitkosrengasreitille merkitty pakolliset kiertosuunnat, jotta kohtaamisia pitkoksillakorona-aikaan sattuisi mahdollisimman harvoin? Onko ensi lauantaina 3.10. odotettavissa ruuhkaa siellä? :)
..no niin, otin yhteyttä tänään noin klo 11.03 metsähallituksen Kuhmon toimipisteeseen kysyäkseni Kuhmon itä-puolella sijaitsevan Joutensuon ympäristön hakkuista ja kyllä sain erittäin nuivan henkilön vastauksen kysymykseeni..katso retkikartan ilmakuvista! ovat kuulemma melkko uusia, jep.. taisi olla kaverilla kiire kahville tai syömään. aikoinaan menettelimme samoin ja palvelu oli aivan toista luokkaa kuin mitä koin tänään. matkaa tuonne on kotipihalta melkein 600km, ei kannata mennä jos hakatut kankaat perillä odottavat.. odotankin mielenkiinnolla vastausta joko julkisesti/e-mailiin. t jukka suominen ps siis kyse latvalintujahdista.
Metsähallitus tuhoaa valtakunnallisesti arvokasta maisemaa ja vanhojen metsien aluetta Kuusamon Konttaisen tunturijärven Pitkänniemen vanhoissa erämetsissä, lähellä Karhunkierrosta - lopettakaa!
Koronatilanteen takia esimerkiksi hirven-ja karhun aikavälillä 1.1.2017-31.7.2018 suoritettujen ammuntalupien voimassaoloa on jatkettu 1 vuodella. Ovatko edellä mainitut luvat voimassa haettaessa aluelupia vuodelle 2021? Koetin saada asiasta selvyyttä soittamalla teidän viranhaltijallenne, mutta en saanut selkeää vastausta. Selvitättekö asian pikimmiten ja tiedotatteko tästä julkisesti alan medioissa?
Liesjärven opaskartassa on merkitty Liesjärven entiselle metsäkoululle info ja veneen laskupaikka. Mutta kiinteistön uusi omistaja on sulkenut rantatien ketjulla. Kartta pitää mielestäni korjata, ei ole kiva harhauttaa turisteja.
Hei, olisiko Metsähallituksella mahdollisuutta ottaa seuraavanlaiseen asiaan kantaa esim. tiedottamisen muodossa tuvilla? Suomeen on ollut rantautumassa jenkkilästä peräisin oleva tapa kyllästää retkeily- ja vaellusvarusteita permetriinillä hyttysten, punkkien yms. karkoittamiseksi. Permetriini on hermomyrkky joka tappaa valikoimatta kaiken. Kimalaisille ja vesieliöille permetriini on erittäin myrkyllistä ja se aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia ympäristössä. Kysyin Tukesilta vähän aikaa sitten että onko retkeilyvarusteiden kyllästäminen permetriinillä Suomessa sallittua ja onko siihen olemassa hyväksyttyä tuotetta. Vastaus oli yksiselitteinen, homma on laitonta: https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=3305479846186177&id=440275526039971 Ongelmaksi asia muodostuu siinä kohtaa kun retkeilyliikkeissä myydään permetriiniä sisältäviä aineita ja jopa ohjeistetaan kuluttajaa varusteidensa kyllästämisessä. Sekä myyjäpuoli että ostajapuoli elää siis siinä kuvitelmassa että homma on sallittu vaikka se on laitonta ympäristösyistä. Metsähallitusta asia ehkä koskee siinä mudossa että kun nämä varusteet on ostettu ja kyllästetty, lähdetään juuri niille eniten suojelua kaipaaville alueille; luonnonpuistoihin ja kansallispuistoihin; ja levitetään tämä aine varusteista sinne missä luonto palautuu erittäin hitaasti. Uskon että olisi Metsähallituksen intressin mukaista että saataisiin vaeltajilta harhaluulot pois ja näin vähennettäisiin myrkkykertymää haavoittuvilla alueilla. Myös ulkomaalaiset vaeltajat saisivat näin tiedon että Suomessa homma on kielletty. Jenkkiläiset vaeltajat esim. saattavat kyllästää koko teltan mistä sateen sattuessa myrkky päätyy ensin maahan ja sieltä vesistöihin. Yksi laminoitu ilmoitus per tupa saattaisi nopeastikin tuoda asiaan hyvää muutosta.
Laittakaa Pukalaan opasteet. Myös Mänttä tieltä. Kiitos
Metsähallitus suunnittelee massiivisia tuulivoimapuistoja ympäri Suomea, kuinka on ajatelteltu ottaa huomioon syntyvä haitta kertakorvausperiaatteella? Nyt tuulivoimayhtiöt ovat ulkomaalaisomistuksessa yli 90% ja kansallisen omaisuuden myynti on tässä aivan käsittämätöntä? Saksa aikoinaan myi ilmatilaa kohtuullisella hinnalla...
Kansallispuistoihin on nyt korona-aikaan kohdistunut paljon kävijäpainetta. Puistojen säännöt ovat olleet myös koetuksella, koska moni asia tuntuu jättävän paljon asioita tulkinnan varaan. Toki säännöistä välittämättömiä on myös paljon liikkeellä. Monesti myös odotetaan, että kaikki metsään menevät ovat proaktiivisia ja ottavat säännöistä selvää viimeiseen pisteeseen asti, kaivellen netin syvemmistä syövereistä lähes lakiteksitisiä dokumentteja puistojen säännöistä. Joissa tapauksissa tämäkään ei riitä. Koska kansallispuistojen säännöt ja puistojen väliset säännöt ja järjestyssäännöt ja näiden tulkinta yhdenmukaistetaan? Tätä lupailtiin jo 2018, mutta edelleen säänöt vs. käytöntö tuntuu aiheuttavan aika paljon keskustelua eri keskustelualustoilla. Yleisesti puhutaan telttailusta, mutta välillä leiriytymistä tai tilapäisestä leiriytymisestä. Välillä se koskee myös riippumattoja, välillä ei. Välillä telttailu on sallittu vain maastoon merkityllä paikalla, jota ei kuitenkaan ole. Välillä telttailu on kielletty, mutta kuitekin kysyttäessä sallittua jokamiehenoikeudella. Laavulla/laavussa ei saa nukkua, mutta koskeeko tämä myös omaa majoitetta laavun vieressä. Toisinaan kun telttailu on sallittu vain telttapaikoilla, (joka tarkoittaakin kaikkien taukopaikkojen lähialuetta). Toisinaan telttapaikka tarkoittaa vain tiettyä paikkaa/aluetta joka on merkitty puiston oman pdf karttaan. Osa puistoista ei taas välitä irrallaan olevista koirista, vaikka tätäkin aihetta ollaan viime aikoina painotettu. Kun sääntöjen ja järjestyssääntöjen väliltä löytyy eroja ja soppaan heitetään vielä puistomestarien/muun henkilökunnan omat näkemykset käytännöstä, niin soppa on paikoitellen todella sekaisin. Polulta ei saa poiketa, mutta järjestyssäännöissä luvataan vapaa liikkuvuus rajoituksia lukuunottamatta. Kysyttäessä sitten saakin liikkua vapaasti, eikä kiertosuuntiakaan tarvitse noudattaa (siis ennen koronaa), koska ne ovat vain viittojen takia vain tiettyyn suuntaan. Suosituksista halutaan äkkiä tehdä ehdottomia sääntöjä. Eihän kukaan ojassa kävele, jos tiekin on vieressä... Välillä vaikuttaa siltä, että puiston somevastaavalla on omat säännöt ja toisinaan vaikuttaa vahvasti siltä, ettei vastaajalla ole mitään käsitystä edustamansa puiston virallisesta allekirjoitetusta järjestyssäännöstä.
Ihan mielenkiinnosta kysyn että mitä hittoa Metsähallituksessa on oikein mietitty? Te käytännössä olette palkitsemassa Terrafamen siitä kun saastutti luontoa. 8,6 miljoonan euron vahingonkorvaus vaatimuksen sijaan olette myymässä heille maata noin 10% siitä hinnasta mitä kuuluisi maksaa vahingon teosta. En usko että tämä menee kenenkään oikeustajuun.