Työterveyslaitos

  • Home
  • Työterveyslaitos

Työterveyslaitos Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Operating as usual

Haemme erityisasiantuntijaa Työympäristölaboratoriot-yksikköömme Helsinkiin.Tehtävään kuuluu:🔹 pöly- ja kuitumaisten alt...
22/12/2021

Haemme erityisasiantuntijaa Työympäristölaboratoriot-yksikköömme Helsinkiin.

Tehtävään kuuluu:
🔹 pöly- ja kuitumaisten altisteiden asiantuntijana ja vastuuhenkilönä toimiminen
🔹 mm. IR-spektrometristen, röntgendiffraktiometristen, elektronimikroskooppisten ja gravimetristen analyysien ja näytteenkeräysmenetelmien suorittaminen ja kehittäminen

Tarjoamme sinulle:
🔹 vakituisen työsuhteen ja kattavat työsuhde-edut
🔹 monipuoliset ja haastavat työtehtävät sekä hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaamistasi

Kiinnostuitko? Hae paikkaa 14.1. mennessä!

www.ttl.fi/rekry

Haemme erityisasiantuntijaa Työympäristölaboratoriot-yksikköömme Helsinkiin.

Tehtävään kuuluu:
🔹 pöly- ja kuitumaisten altisteiden asiantuntijana ja vastuuhenkilönä toimiminen
🔹 mm. IR-spektrometristen, röntgendiffraktiometristen, elektronimikroskooppisten ja gravimetristen analyysien ja näytteenkeräysmenetelmien suorittaminen ja kehittäminen

Tarjoamme sinulle:
🔹 vakituisen työsuhteen ja kattavat työsuhde-edut
🔹 monipuoliset ja haastavat työtehtävät sekä hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaamistasi

Kiinnostuitko? Hae paikkaa 14.1. mennessä!

www.ttl.fi/rekry

Naisten työpaikan vaihtoaikeet ovat hieman lisääntyneet koronapandemian aikana. Miten Suomi voi -seurantatutkimuksemme m...
22/12/2021
Työelämä | Naisten eroaikeet työstään ovat lisääntyneet pandemian aikana, ilmenee Työterveyslaitoksen tutkimuksesta

Naisten työpaikan vaihtoaikeet ovat hieman lisääntyneet koronapandemian aikana. Miten Suomi voi -seurantatutkimuksemme mukaan naisten eroaikeet työstään olivat viime kesänä korkeammat kuin ennen koronaa. Miesten eroaikeet sen sijaan olivat ennallaan.

”Työn kuormittavuus ennustaa yleensäkin työpaikan vaihtoaikeita, ja Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessamme olemme havainneet naisten työhyvinvoinnin heikentyneen hieman enemmän kuin miesten”, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Ennakkotiedon mukaan sairaanhoitajista liki 70 prosenttia harkinnut työnantajan vaihtamista.

Naisten työpaikanvaihtoaikeet ovat lisääntyneet koronapandemian aikana. Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan nai...
22/12/2021
Naisten työnvaihtoaikeet ovat kasvaneet korona-aikana  | Työterveyslaitos

Naisten työpaikanvaihtoaikeet ovat lisääntyneet koronapandemian aikana. Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan naisten työhyvinvointi näyttäisi heikentyneen hieman enemmän kuin miesten. Kokonaisuudessaan työpaikan vaihtoaikeet Suomessa ovat kuitenkin vähäisiä.

Naisten työpaikan vaihtoaikeet ovat lisääntyneet koronapandemian aikana. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan naisten eroaikeet työstään olivat kesällä 2021 korkeammat kuin ennen koronaa. Miesten eroaikeet sen sijaan olivat ennallaan. Kokonaisuudessaa...

21/12/2021
Verkkopalvelu uudistui

Uudistimme verkkosivustomme! Löydät työelämän parhaan asiantuntijatiedon nyt helposti ja saavutettavasti tutusta osoitteesta www.ttl.fi

#HyvinvointiaTyöstä

Haemme erityisasiantuntijaa Työympäristölaboratoriot-yksikköömme Helsinkiin.Tehtävään kuuluu:🔹 pöly- ja kuitumaisten alt...
20/12/2021

Haemme erityisasiantuntijaa Työympäristölaboratoriot-yksikköömme Helsinkiin.

Tehtävään kuuluu:
🔹 pöly- ja kuitumaisten altisteiden asiantuntijana ja vastuuhenkilönä toimiminen
🔹 mm. IR-spektrometristen, röntgendiffraktiometristen, elektronimikroskooppisten ja gravimetristen analyysien ja näytteenkeräysmenetelmien suorittaminen ja kehittäminen

Tarjoamme sinulle:
🔹 vakituisen työsuhteen ja kattavat työsuhde-edut
🔹 monipuoliset ja haastavat työtehtävät sekä hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaamistasi

Kiinnostuitko? Hae paikkaa 31.12. mennessä!

www.ttl.fi/rekry

Haemme erityisasiantuntijaa Työympäristölaboratoriot-yksikköömme Helsinkiin.

Tehtävään kuuluu:
🔹 pöly- ja kuitumaisten altisteiden asiantuntijana ja vastuuhenkilönä toimiminen
🔹 mm. IR-spektrometristen, röntgendiffraktiometristen, elektronimikroskooppisten ja gravimetristen analyysien ja näytteenkeräysmenetelmien suorittaminen ja kehittäminen

Tarjoamme sinulle:
🔹 vakituisen työsuhteen ja kattavat työsuhde-edut
🔹 monipuoliset ja haastavat työtehtävät sekä hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaamistasi

Kiinnostuitko? Hae paikkaa 31.12. mennessä!

www.ttl.fi/rekry

Tekoäly on hyvä renki, m***a huono isäntä.– Valtavien tietomäärien analysointiin ja jäsentelyyn tarvitaan tekoälyn apua,...
20/12/2021
Tekoäly on aivoille hyvä renki

Tekoäly on hyvä renki, m***a huono isäntä.

– Valtavien tietomäärien analysointiin ja jäsentelyyn tarvitaan tekoälyn apua, m***a kone ei osaa itsestään nostaa esille päätösten kannalta tärkeitä asioita. Ihmistä tarvitaan tiedonkäsittelyssä edelleen kertomaan, mitä asioita tärkeysjärjestyksessä tulee painottaa. Hyvin suunnitellut järjestelmät ottavat huomioon myös epäolennaiset tekijät, jotka voivat vääristää ihmisen valintoja, sanoo johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

Valtavien tietomassojen keskellä aivot hyytyvät helposti ja muistavat vaikkapa vain asiat, jotka esitetään ensimmäiseksi tai viimeiseksi. Päätöksentekoa voi kuitenkin keventää.

Tulevaisuuden työstä puhutaan nyt – tutustu tekoälyyn! Työ, tekoäly ja ihminen -verkkovalmennuksen myötä tekoälyn ja dig...
20/12/2021

Tulevaisuuden työstä puhutaan nyt – tutustu tekoälyyn!

Työ, tekoäly ja ihminen -verkkovalmennuksen myötä tekoälyn ja digitalisaation merkitys työlle, työtehtäville ja työelämälle kirkastuu ja konkretisoituu. Valmennus tarjoaa mahdollisuuden opiskella sisältöjä tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämisestä itselle sopivalla ajalla omaan tahtiin. Tutustu ja ilmoittaudu Työ, tekoäly ja ihminen -verkkovalmennukseen: https://www.ttl.fi/koulutus/tyo-tekoaly-ja-ihminen/

Tulevaisuuden työstä puhutaan nyt – tutustu tekoälyyn!

Työ, tekoäly ja ihminen -verkkovalmennuksen myötä tekoälyn ja digitalisaation merkitys työlle, työtehtäville ja työelämälle kirkastuu ja konkretisoituu. Valmennus tarjoaa mahdollisuuden opiskella sisältöjä tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämisestä itselle sopivalla ajalla omaan tahtiin. Tutustu ja ilmoittaudu Työ, tekoäly ja ihminen -verkkovalmennukseen: https://www.ttl.fi/koulutus/tyo-tekoaly-ja-ihminen/

Ensihoitaja, muistathan huolehtia omasta hyvinvoinnistasi! Apunasi on jatkossa FirstFit-menetelmä, joka auttaa sinua arv...
20/12/2021
Ensihoitajille oma fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmä FirstFit - Työterveyslaitos

Ensihoitaja, muistathan huolehtia omasta hyvinvoinnistasi! Apunasi on jatkossa FirstFit-menetelmä, joka auttaa sinua arvioimaan ja seuraamaan fyysistä toiminta- ja työkykyäsi. Lue lisää!

Ensihoitajan työssä nostetaan, siirretään ja kannetaan – ja usein vielä haastavissa olosuhteissa. Työ edellyttää hyviä fyysisiä valmiuksia, joiden arviointiin ja edistämiseen on nyt määritetty arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmän perusta. FirstFit-nimisen menetelmän tav...

Joko olet tutustunut #Työtäpäivää-podcasteihin? 💙 Ajankohtaista asiaa mm. tulevaisuuden työelämästä, etätyöstä, työhyvin...
20/12/2021
Työterveyslaitoksen Työtäpäivää-podcast

Joko olet tutustunut #Työtäpäivää-podcasteihin? 💙

Ajankohtaista asiaa mm. tulevaisuuden työelämästä, etätyöstä, työhyvinvoinnista ja pandemia-ajan johtamisesta. Keskustelemassa aiheen asiantuntijat, tutkijat ja kiinnostavat vieraat.

Työterveyslaitoksen Työtäpäivää-podcast kutsuu kuulolle ja keskustelemaan työelämän päättäjät, kehittäjät ja kaikki työelämän kysymyksistä. Studiossa asiantuntijoita ja tutkijoita Työterveyslaitoksesta sekä muita kiinnostavia vieraita.

Häiritsevätkö keskeytykset, tietotulva, häly tai epäselvät ohjeet työtäsi?Tutustu Sujuva aivotyö -verkkovalmennukseen! S...
18/12/2021

Häiritsevätkö keskeytykset, tietotulva, häly tai epäselvät ohjeet työtäsi?

Tutustu Sujuva aivotyö -verkkovalmennukseen! Siitä hyötyvät sekä yksittäiset työntekijät että työyhteisöt. Saat keinoja aivotyön kuormitustekijöiden hallitsemiseen ja työskentelyolosuhteiden kehittämiseen aivotyötä tukeviksi. Lue lisää: https://www.ttl.fi/koulutus/sujuva-aivotyo-verkkokoulutus/

#aivotyö #työelämä

Häiritsevätkö keskeytykset, tietotulva, häly tai epäselvät ohjeet työtäsi?

Tutustu Sujuva aivotyö -verkkovalmennukseen! Siitä hyötyvät sekä yksittäiset työntekijät että työyhteisöt. Saat keinoja aivotyön kuormitustekijöiden hallitsemiseen ja työskentelyolosuhteiden kehittämiseen aivotyötä tukeviksi. Lue lisää: https://www.ttl.fi/koulutus/sujuva-aivotyo-verkkokoulutus/

#aivotyö #työelämä

Hyvät työtilat vastaavat moniin erilaisiin tarpeisiin. Tulevaisuuden toimivissa työtiloissa korostuvat tilojen terveelli...
17/12/2021
Toimiva työtila tukee jaksamista

Hyvät työtilat vastaavat moniin erilaisiin tarpeisiin. Tulevaisuuden toimivissa työtiloissa korostuvat tilojen terveellisyys ja yhteisöllisyys.

Koronatilanne on hyvä hetki pysähtyä miettimään tarkemmin, miten työtiloja jatkossa kehitetään. Paluu tunkkaiseen tai hälyiseen toimistoon ei välttämättä houkuttele etätyöläisiä.

– Työtilan pitää olla laadukas, jotta sinne halutaan palata, sanoo Virpi Ruohomäki Työterveyslaitoksesta.

#PaluuTulevaisuuteen #työelämä #työtilat

Hyvät työtilat vastaavat moniin erilaisiin tarpeisiin. Virpi Ruohomäen mukaan tulevaisuuden toimivissa työtiloissa korostuvat tilojen terveellisyys…

Yllättävä havainto: ikääntyneet opettajat palautuvat työkuormastaan nuoria kollegojaan paremmin.Tämä selviää Työterveysl...
17/12/2021
Väitöstutkimus: Iäkkäämmät opettajat palautuvat töistä nuorempia paremmin | Kuntalehti

Yllättävä havainto: ikääntyneet opettajat palautuvat työkuormastaan nuoria kollegojaan paremmin.

Tämä selviää Työterveyslaitoksen tutkijan Anniina Virtasen väitöstutkimuksesta.

Vanhemmilla opettajilla on iän tuomaa kokemusta, mikä näyttää auttavan myös palautumisessa. Kokemus tukee ikääntyneempiä opettajia myös siten, että he ovat nuorempia tottuneempia ratkomaan työelämän ongelmia.

Joka tapauksessa palautumismahdollisuuksiin työpäivän aikana pitää kiinnittää huomiota yhteisöjen ja järjestelmän tasolla. Tätä ei voi jättää yksilön vastuulle.

Ikä vaikuttaa siihen, kuinka opettaja palautuu työstään. Eri-ikäiset opettajat palautuvat eri tavoin. Tämä selviää Anniina Virtasen väitöstutkimuksesta. Virtanen työskentelee tutkijana

Tervetuloa maksuttomaan Liike ja mieli -webinaariin 20.1.2022! Saat ideoita ja näkökulmia liikkumisen ja liikunnan edist...
17/12/2021
Mieli ja työ | Tule mukaan Liike ja mieli -webinaariin

Tervetuloa maksuttomaan Liike ja mieli -webinaariin 20.1.2022! Saat ideoita ja näkökulmia liikkumisen ja liikunnan edistämiseen työpaikalla osana työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemista.

Liike ja mieli -verkkomateriaali on uusi työkalu Mielenterveyden tuen työkalupakissa. Tule materiaalin julkistuswebinaariin torstaina 20.1.2022 klo 9.00–10.30!

Työsuojelupäivillä 11.-12.1.2022 opit uutta työsuojelusta tuloksellisuuden näkökulmasta. Ilmoittaudu mukaan viimeistään ...
16/12/2021

Työsuojelupäivillä 11.-12.1.2022 opit uutta työsuojelusta tuloksellisuuden näkökulmasta. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 31.12.2021.

Kiehtovien puheenvuorojen myötä saat vastauksen mm. näihin kysymyksiin:

🔹 Millaisilla työaikaratkaisuilla voidaan lisätä hyvinvointia ja työn turvallisuutta?
🔹 Kuinka Framerylla tuetaan palautumista ja miksi se tekee heistä tuottavampia?
🔹 Miten työntekijöitä kannattaisi ohjeistaa toimimaan tilanteissa, joissa kohdataan häirintää verkossa?
🔹 Millä tavoin Treilillä toteutetaan yhteistoimintaa ja kehitetään työtä?

Voit osallistua tapahtumaan paikan päällä Tampere-talossa tai verkossa. Ilmoittaudu tästä: https://www.ttl.fi/tspaivat/

Työsuojelupäivillä 11.-12.1.2022 opit uutta työsuojelusta tuloksellisuuden näkökulmasta. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 31.12.2021.

Kiehtovien puheenvuorojen myötä saat vastauksen mm. näihin kysymyksiin:

🔹 Millaisilla työaikaratkaisuilla voidaan lisätä hyvinvointia ja työn turvallisuutta?
🔹 Kuinka Framerylla tuetaan palautumista ja miksi se tekee heistä tuottavampia?
🔹 Miten työntekijöitä kannattaisi ohjeistaa toimimaan tilanteissa, joissa kohdataan häirintää verkossa?
🔹 Millä tavoin Treilillä toteutetaan yhteistoimintaa ja kehitetään työtä?

Voit osallistua tapahtumaan paikan päällä Tampere-talossa tai verkossa. Ilmoittaudu tästä: https://www.ttl.fi/tspaivat/

Digitaaliset alustat tarjoavat joustavia työmahdollisuuksia, m***a alustatyöntekijöiden reilu kohtelu on noussut haastee...
16/12/2021
Alustatyön reiluutta edistetään yhteistyössä - Työterveyslaitos

Digitaaliset alustat tarjoavat joustavia työmahdollisuuksia, m***a alustatyöntekijöiden reilu kohtelu on noussut haasteeksi. Miten töitä jaetaan ja millaisia palkkakäytännöt ovat? Reilut pelisäännöt luodaan yhteistyössä, bloggaa Jere Immonen Työterveyslaitoksesta.

Alustayritykset toimivat hyvin eri tavoin toisiinsa verrattuna, m***a jakavat samoja ajatuksia entistä reilummasta alustatyöstä, bloggaa Jere Immonen Työterveyslaitoksesta.

Kaipaatko kuunneltavaa kävely-, juna- tai automatkoille tai joulusiivouksen iloksi? Tutustu #Työtäpäivää-podcasteihin! A...
15/12/2021
Työterveyslaitoksen Työtäpäivää-podcast

Kaipaatko kuunneltavaa kävely-, juna- tai automatkoille tai joulusiivouksen iloksi? Tutustu #Työtäpäivää-podcasteihin! Ajankohtaisista työelämäaiheista keskustelemassa asiantuntijoita, tutkijoita ja kiinnostavia vieraita.

Työterveyslaitoksen Työtäpäivää-podcast kutsuu kuulolle ja keskustelemaan työelämän päättäjät, kehittäjät ja kaikki työelämän kysymyksistä. Studiossa asiantuntijoita ja tutkijoita Työterveyslaitoksesta sekä muita kiinnostavia vieraita.

Millainen on työterveyspsykologien rooli mielenterveyden tukijana ja edistäjänä työterveyshuollossa? Osallistu 25.1. ver...
15/12/2021

Millainen on työterveyspsykologien rooli mielenterveyden tukijana ja edistäjänä työterveyshuollossa?

Osallistu 25.1. verkkovälitteiseen Työterveyspsykologien ajankohtaispäivään. Päivitä tiedot ja työmenetelmät mielenterveyden ja työkyvyn tuen ajankohtaisista kysymyksistä. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan: https://koulutus.ttl.fi/fi-fi/Koulutukset/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/7079

#työterveys #psykologi #mielenterveys #työkyky

Millainen on työterveyspsykologien rooli mielenterveyden tukijana ja edistäjänä työterveyshuollossa?

Osallistu 25.1. verkkovälitteiseen Työterveyspsykologien ajankohtaispäivään. Päivitä tiedot ja työmenetelmät mielenterveyden ja työkyvyn tuen ajankohtaisista kysymyksistä. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan: https://koulutus.ttl.fi/fi-fi/Koulutukset/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/7079

#työterveys #psykologi #mielenterveys #työkyky

Otsonointi on terveydelle haitallista, eikä sillä pystytä poistamaan kosteus- ja homevauriota - Uutinen - THL
14/12/2021
Otsonointi on terveydelle haitallista, eikä sillä pystytä poistamaan kosteus- ja homevauriota - Uutinen - THL

Otsonointi on terveydelle haitallista, eikä sillä pystytä poistamaan kosteus- ja homevauriota - Uutinen - THL

Otsonointia markkinoidaan kuluttajalle helppona ratkaisuna hajujen poistoon. Kuka tahansa voi ostaa otsonikaasua tuottavan laitteiston eli otsonaattorin verkkokaupasta eikä sen markkinointiin tarvita vielä viranomaisen lupaa. Otsonointi soveltuu joidenkin hajujen, kuten tupakansavun ja kalmanhajun...

Onnea Petäjäveden Kunta Kuntatyö2030-gaalan palkinnosta! 🌹Palkitussa henkilöstön työyhteisötaitojen kehittämisessä käyte...
14/12/2021
Työn tuunaaminen osaksi arkea – Petäjäveden kunta käyttää vuosikelloa - Työpiste

Onnea Petäjäveden Kunta Kuntatyö2030-gaalan palkinnosta! 🌹

Palkitussa henkilöstön työyhteisötaitojen kehittämisessä käytettiin apuna Työterveyslaitoksen Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennusta ja kehittämissparrausta.

Omaa työtään pystyy muokkaamaan itselleen paremmaksi pienilläkin keinoilla. Työn tuunaamisen taidoista on hyötyä myös poikkeuksellisina aikoina, sanoo Petäjäveden hallintojohtaja Anni Hakala.

Kasvokkain järjestettävät palaverit noudattavat usein tuttua kaavaa: istutaan porukalla alas, myös lounaalla. Voisiko as...
14/12/2021
Työnteon uskottavuus ei ole kiinni istumisesta – näin saat liikettä kokoukseen - Työ Terveys Turvallisuus -lehti TTT

Kasvokkain järjestettävät palaverit noudattavat usein tuttua kaavaa: istutaan porukalla alas, myös lounaalla.

Voisiko asian tehdä toisin, jotta selkä ja mieli jaksavat pitkän päivän? Kyllä voisi. Näin lisäät liikettä kokouksiin!

Kasvokkain järjestettävät palaverit ja seminaarit noudattavat usein tuttua kaavaa: istutaan porukalla alas, myös lounaalla. Voisiko asian tehdä toisin, jotta selkä ja mieli jaksavat pitkän päivän?

Siivotaanko teillä perusteellisesti jouluksi? Siivoaminen on hyvää hyötyliikuntaa, kun sen tekee kehoa kuunnellen. Muist...
14/12/2021

Siivotaanko teillä perusteellisesti jouluksi? Siivoaminen on hyvää hyötyliikuntaa, kun sen tekee kehoa kuunnellen. Muista herkuttelun, tv:n katselun ja levon lomassa vaihtaa säännöllisesti asentoa!

Siivotaanko teillä perusteellisesti jouluksi? Siivoaminen on hyvää hyötyliikuntaa, kun sen tekee kehoa kuunnellen. Muista herkuttelun, tv:n katselun ja levon lomassa vaihtaa säännöllisesti asentoa!

Häiritsevätkö keskeytykset, tietotulva, häly tai epäselvät ohjeet työtäsi?Tutustu Sujuva aivotyö -verkkovalmennukseen! S...
13/12/2021

Häiritsevätkö keskeytykset, tietotulva, häly tai epäselvät ohjeet työtäsi?

Tutustu Sujuva aivotyö -verkkovalmennukseen! Siitä hyötyvät sekä yksittäiset työntekijät että työyhteisöt. Saat keinoja aivotyön kuormitustekijöiden hallitsemiseen ja työskentelyolosuhteiden kehittämiseen aivotyötä tukeviksi. Lue lisää: https://www.ttl.fi/koulutus/sujuva-aivotyo-verkkokoulutus/

#aivotyö #työelämä

Häiritsevätkö keskeytykset, tietotulva, häly tai epäselvät ohjeet työtäsi?

Tutustu Sujuva aivotyö -verkkovalmennukseen! Siitä hyötyvät sekä yksittäiset työntekijät että työyhteisöt. Saat keinoja aivotyön kuormitustekijöiden hallitsemiseen ja työskentelyolosuhteiden kehittämiseen aivotyötä tukeviksi. Lue lisää: https://www.ttl.fi/koulutus/sujuva-aivotyo-verkkokoulutus/

#aivotyö #työelämä

Mitä tehdä mikromanageroivan esihenkilön kanssa? Psykologi Liisa Puskala Työterveyslaitoksesta antaa vinkkejä tilanteese...
13/12/2021
Työelämä | Mikromanagerointi nakertaa hyvinvointia työpaikoilla – psykologi kertoo, mitä kontrolloivasta esihenkilöstä pitäisi ajatella

Mitä tehdä mikromanageroivan esihenkilön kanssa? Psykologi Liisa Puskala Työterveyslaitoksesta antaa vinkkejä tilanteeseen.

Ensin on syytä pysähtyä miettimään, miten paljon mikromanagerointi vaivaa. Onko pomon nipotus asia, jonka voi ja jaksaa sietää vai onko sillä vaikutuksia esimerkiksi omaan työssä jaksamiseen?

Jos asia painaa, se kannattaa ottaa puheeksi asianosaisen kanssa. Jos tämän tekeminen tuntuu vaikealta, voi apua hakea työsuojeluvaltuutetun pakeilta. Jos huomaat itsessäsi kyynistymistä ja ahdistusta, on aika hakeutua työpsykologisi juttusille. Älä jää asian kanssa yksin. 💙

(tilaajille)

Tee se näin -juttusarjassa HS etsii vastauksia lukijoiden pulmiin. Tällä kertaa kysymme, mitä tehdä mikromanageroivan esihenkilön kanssa. Jutun lopussa voit ehdottaa omaa aihetta.

Address


Opening Hours

Monday 08:15 - 16:00
Tuesday 08:15 - 16:00
Wednesday 08:15 - 16:00
Thursday 08:15 - 16:00
Friday 08:15 - 16:00

Alerts

Be the first to know and let us send you an email when Työterveyslaitos posts news and promotions. Your email address will not be used for any other purpose, and you can unsubscribe at any time.

Contact The Business

Send a message to Työterveyslaitos:

Videos

Nearby government services

Comments

Hei! Työelämätieto-palvelunne on oikein hyvä, kun haluaa tarkastella tilastojen yhteenvetoja pinnallisella tasolla. Toivoisin kuitenkin tarkkuutta termistöjen osalta, jottei tapahtuisi väärinkäsityksiä. Kun sivuilla lukee 'Lataa raakadata' (esim. Kunta-alan työ ja koronan vaikutus työjärjestelyihin), niin oletan saavani raakadataa, jossa jokainen kyselyn vastaus on kirjaimellisesti raakana saatavilla, luonnollisesti anonymisoituna. Sen sijaan sivusto tarjoaa tiedostoa, jossa on sama tietosisältö kuin sivulla nähtävillä - eli mittari-/kysymyskohtainen keskiarvo/lukema per ryhmittelevä muuttuja. Tämä ei ole enää raakadataa sanan oikeassa merkityksessä, vaan kuvaajien numerotiedot tms. Puhumattakaan siitä, että muuttujat on em. ladattavassa tiedostossa koodattu Mxx -muotoon eli mene ja tiedä mitä kysymystä mikäkin muuttuja vastaa. :)
EVERY BODY SHOULD PAY ATTENTION TO THIS, IT REALLY SUPPORT MY BUSINESS AND HELPED ME AL LOT IN MY FINANCIAL NEEDS. My passion to trade has grew so big , Mr David Brown have made my world beautiful for earning $6,570 on my little investment of $650 , I was always losing on options market .. Ever since I invest with David Brown, i was always on the good side. He never gamble with me but trade for me,,, all Thanks to David Brown for my wonderful earning..I fully recommend Him to you to also share this great experience with me Contact him.You can reach him via. Email on [email protected] WhatsApp Number : +13257350931 "Success doesn’t come to you, You go to it... I’m not the one to call you to invest and have a bright financial situation. If you know what’s right, you’re supposed to contact him now and start trading ASAP"
Kiitos kaikille aamun seminaariin osallistuneille! Kiitos Työterveyslaitos Riikka Pajala ja Johannat!
Seurasin hetken YLEn corona keskustelua (30.3), jossa organisaatiomme edustaja ponnekkaasti ilmaisi kerta toisensa jälkeen että hengityssuojainten käytöstä ei ole hyötyä virustartuntojen ehkäisemissä. Tästä herää kysymys, miksi siis terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät suojaimia, jos niistä ei ole hyötyä vaan ennemminkin haittaa, kuten asiantuntijanne kertoi.
Järjestämme maksuttoman ajankohtaistilaisuuden työympäristöasioista torstaina 12.12.2019 klo 13.30 - 15.30 Paikka: Työterveyslaitos, Kuopio (Neulaniementie 4) Kahvitarjoilu Tule kuulemaan ja juttelemaan ajankohtaisista työympäristöasioista! Voit osallistua myös Skype-yhteydellä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 5.12. Ystävällisin terveisin, Työterveyslaitoksen Kuopion työympäristöväki Mika, Milja, Noora, Pasi, Pirjo ja Tuula
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/843884fa-532d-4607-b1fe-37d5d474e6ee?fbclid=IwAR2qIJhIqNbovJOcS0TMtxTTLXABAVQn7hJUt_heNkXdevgXMiw6t1WnbOY Terveisiä vain kovasti dosentti Markku Sainiolle. Hänenkin on nyt alettava antamaan oikeaa tietoa ja lopetettava huuhaa ONNELLISUUSKYYKKY ja huuhaa DNRS hömpän opettaminen luennoillaan. Ne eivät toimi sisäilmasairauksissa.
" vaikkei perusteellisissa tutkimuksissa löydy lääketieteellistä syytä, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainio." https://www.mediuutiset.fi/uutiset/marianordinit-osuvat-kohtaan-mihin-me-laakarit-emme-osu-stressikoneisto-voi-laukaista-yllattavan-voimakkaita-ja-totaalisesti-pysayttavia-oireita/852a023c-be6a-4dee-b51f-faf6c14ce52b?ref=facebook%3Ab652&fbclid=IwAR0_x-oslV9-pRMVBb0y7LMN4Qy89UK7fT6_80ZY7r4t4wwkpTUubFEG0fM No ei tietenkään mitään löydy jos homemikrobitoksiinivaurioisesta rakennuksesta ei edes etsitä sitä "ALKUSYYTÄ," eikä kaiveta sitä esiin eikä poisteta vain mekaanisesti. Jos yritetään poistaakin, niin petollisesti lisämyrkytyksin kuten meillä tekivät useita petoksia mitä suojeli virlkamiehet, viranomaiset ja jopa KHO. Näköjään pahoja petoksia täälläkin: ""Työryhmää vetävä Katja Hjerppen mukaan on suuri ongelma, ettei rakennuksen todellista kuntoa ole koskaan kunnolla tutkittu. – On pyritty todistelemaan jopa kyseenalaisin keinoin rakennuksen hyvä kunto. Esimerkiksi tilat desinfioitiin ja välittömästi sen jälkeen otettiin pintasivelynäyte ja medialle kerrottiin sitten, että näytteiden tulokset ovat hyviä, Katja Hjerppesanoo. Näytteiden tulosten perusteella koulu julistettiin terveelliseksi tilaksi."" https://yle.fi/uutiset/3-11040376?fbclid=IwAR2uqlNMvRNixM0OcSONYh9jI-Skh7gYQD32DAJ8Va1AmLEDfXQjwQt8mVg Onko setä Sainio tai kukaan siedättäjistä koskaan maininnut yhdessäkään esiintymisessään tai kirjoittanut kirjoituksisaan petollisista homedesinfioinneista biosidimyrkyillä ja näiden jälkeisistä petollisesti otetuista näytteistä sisäimatukimusten yhteydessä. Niillähän on erittäin suuri merkitys kun petollisia tuloksia käytetään syyttömänä terveytensä menettäneitä vastaan. Terveystarkastajat, STM, TTL,THL ja moni muu porukka joka pakoilee vastuutaan ja mielistelee vakuutusyhtiöitä. Liite petoksesta mistä on tietoa THL:n tutkijaprofessorilla ja Eduskunnan sisäilmatyöryhmän vetäjällä Satu Hassi, mitä ovat tehneet sen eteen, että nuo petokset olsivat loppuneet kokonaan tässä maassa ????
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f613516f-a47e-48fa-8455-baca46da0924?fbclid=IwAR2x06WN6Dbhrelxl5WG2QpW5w0yoj35zU5EDckAnAjFPViKiDQZQZCFXc8 TERVEYS Terveys Terveysuutiset Maria Nordin lupaa hengenvaarallisen allergian voivan parantua ajattelun voimalla - Lääkäri: ”Absurdia, virheellistä ja vaarallista” maanantai 07.10.2019 klo 18:44
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B978012409548911454X?fbclid=IwAR1t9t5IONeDot_omWJT4-lSZABDXvoxlitjMGHvRU5HSl2oqQl2lh32YNA Onneksi on saatavilla oikeaakin tietoa: Reference Module in Earth Systems and Environmental Sciences Encyclopedia of Environmental Health (Second Edition) 2019, Pages 1-9 Encyclopedia of Environmental Health Dampness and Mold Hypersensitivity Syndrome as an Umbrella for Many Chronic Diseases—The Clinician’s Point of View Author links open overlay panelTamaraTuuminenKirsiVaaliVilleValtonen Show more https://doi.org/10.1016/B978-0-12-409548-9.11454-XGet rights and content Abstract Currently there is extensive knowledge on many aspects of mold-related disease, but dampness and mold hypersensitivity syndrome (DMHS) is a broader definition than mold-related disease. It comprises seemingly nonrelated sequelae that however are all influenced by an exposure to dampness microbiota. In exposed individuals these diseases occur far more often than purely by chance. DMHS is related to some extent to environmental intolerances, such as multiple chemical sensitivity (MCS) and electromagnetic (EMS). The aim of this review is to highlight the association of DMHS with intolerances to many environmental factors, such as autoimmunity, chronic fatigue syndrome (CFS) and cancer. A variety of underlying mechanisms are involved that are not presented here. With this communication we want to challenge the attitudes and share our clinical experience. Keywords AutoimmunityCancerChronic fatigue syndromeDampness and mold hypersensitivity syndromeElectromagnetic hypersensitivityMicrobiotaMultiple chemical sensitivityMycotoxinsPostural orthostatic tachycardiaRecurrent infectionsSinusitis
https://homepakolaiset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Homepakolaiset-ry-kysymyksia-STM-TTL-12-9-2019.pdf?fbclid=IwAR1WziDoy5wL-BnKTihjmvy2IUuKxoFOC9UWD0H2TBZb3vrx-3i2nzf1lw8 Kysymyksiä sosiaali- ja terveysministeriölle ja Työterveyslaitokselle 12.9.2019 Työterveyslaitos on muutaman viime vuoden ajan viestinyt ja kouluttanut sisäilmaan liittyvien oireiden ja oireiluherkkyyden johtuvan peloista ja huolesta. Viestinnän tyyli on ollut asiaton ja sairastuneita pilkkaava. Lisäksi kunnollista näyttöä näille väitteille ei ole esitetty. Tästä seuraavassa kaksi esimerkkiä: Valtionkonttorin sisäilmaseminaari 12.9.2017. https://www.youtube.com/watch?v=WWaGp7MGvNk ”Tää mekanismi, joka siis oikeasti on se asiantuntijoiden näkemys siitä, että tavallaan on tää hälytysreaktion poikkeava herkistyminen siellä aivoissa, ni täs on tämmönen ympäristöherkän kanadalaisen henkilön kehittämä treenausohjelma ja sillä paranee ihmiset ihan totaalisesti. Ja täl on sata parantunutta, ihan täydellisesti, ja nää on ollut oikeesti homepakolaisia.” Markku Sainio, Työterveyslaitos ID Helsinki, Tilaisuus Projektisisustamisen ammattilaisille Tapahtumakeskus Telakalla 9.9.2019. https://www.idhelsinki.fi/ohjelma2019 Yleisökysymys luennolla: [edellä luennoitsija on avannut aikuisten reaktiota: sisäilmaoireet liittyvät pelkoihin]: Näetkö että tämä mekanismi toimii myös esimerkiksi lapsilla, teen töitä kouluyhteisöjen kanssa, onko heillä siis sama reaktio, että he pelkäävät? Markku Sainio, Työterveyslaitos: ”Lapsilla se tulee taas niinpäin, että kun opettajilla, ..kun katsotaan jotain ammattiryhmää niin opettajilla on eniten tätä ympäristöherkkyyttä. Miten nää tarttuu, nää tarttuu niin jos opettajat on et UH [nyrpistää nenäänsä oireilun merkiksi] - ei tartte ees sanoo mitään - ja perheissä tarttuu, sen takia on niin tärkee että tähän puututaan koska oikeesti tää siirtyy. Tää ei oo vaan sisäilma vaan tuulivoima ja erilaiset tekijät, tää on ihan sama niitten kanssa, ja silloinhan ne ihmiset on sitä mieltä et niiden eläimetkin reagoi...” Vastaavaa viestiä on välitetty useissa, monille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Tässä yhteydessä on myös selkeästi ja toistuvasti viestitty, että sisäilmaan liittyvää oireilua voidaan menestyksekkäästi hoitaa erilaisilla markkinoilla olevilla kaupallisilla mielenhallintamenetelmillä (mm. DNRS), joita Suomessa on markkinoinut esimerkiksi Maria Nordin hyvin vahvoin ja kyseenalaisin terveyslupauksin, tai mm. kognitiivisen terapian avulla. Erilaisten koulutus- ja luentokiertueiden lisäksi tästä aiheesta on näkyvästi viestitty mediassa (esim. Helsingin Sanomat, Lääkärilehti, YLE, MTV3, Voi Hyvin -lehti) ja kirjoitettu useita artikkeleita erilaisiin julkaisuihin (esim. Duodecim-lehti: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/15/duo13835). Tällainen viestintä asiantuntijalaitokselta vaikuttaa rom***avasti ihmisten elämään. Se estää varhaisen puuttumisen oireiluun vakavampien sairastumisten ehkäisemiseksi ja katkoo jo sairastuneiden työ- ja toimintamahdollisuuksia. Olemme havainneet, että asenteet sisäilmasta oireileviin ja sairastuneisiin ovat huolestuttavalla tavalla koventuneet. Yhä useammin sisäilmaan liittyvä oireilu tulkitaan sisäilman epäpuhtauksille altistumisen sijaan turhaksi huoleksi ja peloiksi. Sairastuneet saavat usein terveydenhuollossa epäempaattista kohtelua sen sijaan, että tulisivat ongelmineen kohdatuiksi, tutkituiksi, hoidetuiksi ja autetuiksi. Monilla työpaikoilla on peruttu sisäilmasta sairastuneille räätälöityjä työjärjestelyjä, joiden avulla hyvin sairaatkin ovat pystyneet jatkamaan työssä. Tiedossamme on myös, että joissakin työterveys- ja kouluterveydenhuolloissa on suositeltu sisäilmaongelmien vuoksi vakavasti oireileville lapsille ja aikuisille sopivien työ- ja opetusjärjestelyiden ja altistuksen katkaisemisen sijaan yllä mainittuja aivoharjoitustekniikoita, joilla oireet voisi ”samm***aa”. Viestintä on ollut niin kattavaa, että asenteet ovat koventuneet myös laajemmin yhteiskunnassa. Moni sairastunut kertoo nyt lähipiirinsä ymmärtämättömyydestä ja yksin jäämisestä. Joissakin kunnissa on myös tapahtunut selkeitä asennemuutoksia suhteessa sisäilmaongelmaisiin rakennuksiin: korjaussuunnitelmista keskustelun ovat korvanneet toteamukset: oireet johtuvatkin ihmisten peloista. Monissa kunnissa ollaan hyvin hämmentyneitä, kun viesti ammattilaisilta on ristiriitaista: kuinka oireileviin tulisi suhtautua, kuinka tulisi toimia? Sairastuneiden ahdinko näkyy meille potilasjärjestöön nyt merkittävämmin kuin koskaan aiemmin. Emme ole löytäneet tällaiselle viestinnälle minkäänlaisia tieteellisiä perusteita. Missään ei ole esitetty sellaisia laadukkaita lähteitä, joissa osoitettaisiin rakennuksissa tapahtuvan oireilun liittyvän pelkoihin ja huolestumiseen ja siihen auttavan erilaisten mielenhallintatekniikoiden ja terapioiden. Tässä yhteydessä sivuutetaan myös jatkuvasti paljon tutkimusta sisäilman epäpuhtauksiin liittyvistä terveysriskeistä. Sekä yksittäisillä kansalaisilla että meillä järjestönä on tästä viestinnästä useita kysymyksiä, joihin toivomme vastauksia. Toimitamme nämä kysymykset sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon, josta toivomme ne ohjattavan tästä vastaaville henkilöille. KYSYMYKSIÄ 1. Miten tällaista viestintää perustellaan tieteellisesti? Missä yksittäisissä tutkimuksissa on todettu sisäilmaan liittyvien oireiden johtuvan nimenomaan peloista/huolista/ehdollistumisesta tai jostakin muusta, altistumisesta riippumattomasta tekijästä? Pyydämme kattavaa listaa tutkimuksista, joilla tätä viestiä perustellaan. Pyydämme vain seuraavia tutkimuksia: a) tutkimuksia, joissa nimenomaan sisäilmaan liittyvän oireilun on havaittu johtuvan tällaisista ehdollistumiseen/pelkoihin/huoleen liittyvistä mekanismeista b) tutkimuksia, joissa nimenomaan sisäilmaan liittyvän oireilun/sairastamisen on todettu olevan hoidettavissa vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen/ehdollistumiseen/huoleen ja pelkoihin. 2. Miten sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen alaisissa laitoksissa huolehditaan siitä, ettei tällaisia stressin, traumojen ja ehdollistumisen hoitoon tarkoitettuja menetelmiä käytetä altistumisesta johtuvien oireiden ja sairauksien hoitoon? Esitämme tässä yhteydessä myös seuraavat kysymykset, joita on esitetty mm. tässä Twitter-ketjussa Työterveyslaitokselle (lue koko ketju kysymyksineen: https://homepakolaiset.fi/yhdistys/vaikuttamistyo/kirjaamo-stm-12-9-2019-liite ) 3. Työterveyslaitos on esittänyt, että DNRS-menetelmä on auttanut sisäilmasta oireilevia. Mihin se tarkemmin ottaen on auttanut: millaisista oireista ja sairauksista on kyse? Millaisiin sisäilmaan liittyviin oireisiin menetelmä ei ole auttanut? Mitä avunsaannilla ja paranemisella tässä yhteydessä tarkoitetaan? 4. Mistä löytyy dokumentaatiota siitä, että DNRS-menetelmä on auttanut sisäilmaoireista kärsiviä? Miten tämä on todettu ja kuka tämän on todennut? Onko Työterveyslaitos tehnyt tällaista koontia ja selvitystä? Onko julkisuuslakiin vedoten näitä koonteja ja tuloksia mahdollista saada nähtäväksi? 5. Perustuvatko Työterveyslaitoksen tiedot ”paranemisista” Maria Nordinin markkinaväittämiin? Jos eivät, mihin ne perustuvat? 6. Työterveyslaitos on kertonut DNRS-menetelmästä sisäilmasta sairastuneiden hoidossa: "Lisää tieteellistä näyttöä toki tarvitaan." Mitä näyttöä menetelmästä nyt on olemassa? 7. Jos Työterveyslaitos suosittaa menetelmää, jota ei ole lainkaan tieteellisesti tutkittu, miksi? Onko tällainen muutoinkin toiminnassanne tavallista? 8. DNRS-menetelmän kehittäjä, hieroja Annie Hopper, on todennut menetelmän auttavan vasta kun epäterveellinen altistuminen on loppunut. Työterveyslaitoksen edustajat eivät kuitenkaan puhu mitään altistumisen välttämisestä. Miksi? 9. Työterveyslaitos on kirjoittanut, että koska sisäilmasta sairastuneet ovat saaneet apua DNRSmenetelmästä, siitä kannattaa kertoa. Sisäilmasta sairastuneet kertovat hyvin monenlaisista avuista oireiluunsa, mm: altistuksen välttäminen (ehdoton nro 1), ruokavaliot, lisäravinteet, eri hoitoprotokollat kuten Shoemaker, monet lääkkeet, erilaiset kehohoidot, kelaatioterapia. Mikä on kantanne siihen, kannattaako näidenkin toimivuudesta kertoa? Mikä on sopiva näytön vaatimustaso, kun esitellään erilaisia hoitomuotoja sisäilmasta oireileville ja sairastuneille? 10. Miten Työterveyslaitos suhtautuu DNRS-ohjelman suosittelemiseen terveydenhuollossa sisäilmasta oireileville lapsille? 11. Kun käsitykset oireiden syistä ovat näin poikkeavia, on vallankäyttäjällä aina erityinen riski ja vastuu. Tiedossamme on niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin vahingoittumisia, kun sisäilmasta sairastuneet henkilöt ovat ryhtyneet käyttämään suosittelemianne menetelmiä. Miten on varmistettu potilasturvallisuus tällaisia suosituksia/toteamuksia esitettäessä? Kuinka vältetään potilaiden fyysinen ja psyykkinen vaurioituminen, kuten traumatisoituminen? 12. Mikä lasketaan ”Työterveyslaitoksen viralliseksi ohjeeksi”? Kiistääkö Työterveyslaitos, että sellaisia koulutuskierroksia, seminaareja, webinaareja tai lääkäreiden koulutuspäiviä tms. ei ole ollut, joissa olisi kerrottu menetelmästä, suositeltu sen käyttöä ja ohjattu potilaita siedättymään altisteille aivotreenimenetelmää käyttämällä? 13. Kun julkisen laitoksen edustaja esiintyy julkisen laitoksen edustajana ja käyttää laitoksen tunnuksia viestinnässä, voiko yleisö luottaa siihen, että tässä yhteydessä esitetään laitoksen virallisia näkemyksiä? 14. Jos Työterveyslaitos ”ei ole antanut mitään virallisia ohjeita”, niin mistä mielestänne johtuu, että tätä menetelmää tarjotaan mm. työpaikoilla sisäilmasta oireileville sen sijaan, että ohjeistettaisiin järkevästi välttämään altistusta ja sen mukanaan tuomaa vakavampaa sairastumisriskiä? Helsingissä 12.9.2019 Ystävällisesti, Homepakolaiset ry Meitä sairastuneitakin kiinnostaa! Kertokaa ihmeessä ihan julkisesti mitä vastaatte!