Vapautuvien asuminen

Vapautuvien asuminen Oletko vapautumassa tai vapautunut vankilasta ja tarvitset asuntoa? Suunnittele asumistasi hyvissä ajoin vapautuvien asumisen asiantuntijan kanssa!

Asumispalveluohjausta tekevä asumispalvelukoordinaattori on ensimmäinen taho, johon otetaan yhteyttä vapautuvien vankien asuntoasioissa. Hän tekee alustavaa arviota asunnon tarvitsijan tilanteesta ja ohjeistaa hakemuksen tekemisessä tai vaihtoehtoisten asumismuotojen löytämisessä. Voit tavoittaa avun myös Facebookissa tällä sivustolla tai koordinaattorin työprofiilin kautta;

https://www.facebook

Asumispalveluohjausta tekevä asumispalvelukoordinaattori on ensimmäinen taho, johon otetaan yhteyttä vapautuvien vankien asuntoasioissa. Hän tekee alustavaa arviota asunnon tarvitsijan tilanteesta ja ohjeistaa hakemuksen tekemisessä tai vaihtoehtoisten asumismuotojen löytämisessä. Voit tavoittaa avun myös Facebookissa tällä sivustolla tai koordinaattorin työprofiilin kautta;

https://www.facebook

Avaa kuten tavallisesti

Aluevaalit:    👊   Asunto on turvattava kaikille vankilasta vapautuville   👊Jopa kolmannes vangeista vapautuu ilman asun...
13/01/2022
Aluevaalit 2022: Rikollisuuden vähentäminen

Aluevaalit:
👊 Asunto on turvattava kaikille vankilasta vapautuville 👊

Jopa kolmannes vangeista vapautuu ilman asuntoa, vaikka useiden tutkimusten mukaan asunnon saaminen vankilasta vapauduttaessa on merkittävä tekijä yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja tätä kautta myös rikollisuudesta irrottautumisessa.

Asunnottomuuden vähentäminen lisää yleistä hyvinvointia, yhteiskunnallista turvallisuutta ja on taloudellisesti järkevää.

Mitä hyvinvointialueilla tulee huomioida ‼️

👊 Erilaisia asumisen tukipalveluja on oltava saatavilla joko kotikunnassa tai ostopalveluna hyvinvointialueella.

👊 Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että asunto- ja sosiaalityö tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään sekä
Rikosseuraamuslaitoksen kanssa rikostaustaisten asunnottomuustilanteen korjaamiseksi.

☝️☝️☝️
Hyvinvointialueilla tullaan tekemään tärkeitä päätöksiä. Tekemällä oikeita päätöksiä, hyvinvointialueen päättäjillä on mahdollisuus vähentää uusintarikollisuutta ja inhimillistä kärsimystä sekä lisätä yleistä hyvinvointia ja yhteiskunnallista turvallisuutta.

☝️☝️☝️
Kriminaalihuollon tukisäätiö muistuttaa, että hyvinvointialueilla on huomioitava rikostaustaisten ja heidän läheistensä pääsy peruspalveluihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vapautuvien vankien asumiseen, päihdekuntoutuksen jatkumiseen vankilasta siviiliin sekä vankien läheisten tukemiseen.

☝️ Voit lukea Säätiön muut aluevaaliteesit alla olevasta linkistä.

Tekemällä oikeita päätöksiä on mahdollisuus vähentää uusintarikollisuutta ja inhimillistä kärsimystä ja sekä lisätä yleistä hyvinvointia.

👥   Asunnottomuusverkosto listasi vuoden kärkiteemoja   👥Asunnottomuusverkosto kokoontui tänään pohtimaan tuoreen vuoden...
11/01/2022

👥 Asunnottomuusverkosto listasi vuoden kärkiteemoja 👥

Asunnottomuusverkosto kokoontui tänään pohtimaan tuoreen vuoden suunnitelmia. Verkoston tehtävänä on lisätä järjestöjen välistä suunnitelmallista yhteiskunnallista vaikuttamista. Tavoitteena on tehdä yhdessä konkreettisia vaikuttamistekoja sekä vahvistaa tavoitteellisuutta mm. asunnottomuutta kokevien ihmisten etujen valvontaan.

Verkostosta löytyy monenlaista asiantuntijuutta asunnottomuustyön kentältä. Viime syksynä toteutettiim tuoreille kuntapäättäjille kohdistettu tietopaketti asunnottomuudesta sekä siihen vaadittavista toimista.

Kokouksessa pohdimme asunnottomuustyön ajankohtaisia kärkiä (kuva 2), joiden avulla jatkotyöskentelyä on helpompi kohdistaa.

Yhdessä olemme enemmän. 🙏

Y-säätiö Pelastusarmeija Sininauhasäätiö Koti kaikille Vva ry Moniheli ry Katto-toiminta / Katto-program Verkostokehittäjät Nuorisoasuntoliitto ry Diakonissalaitos

Tänään suunnittelimme "Vangista tavikseksi - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet" - seminaaria toukokuussa pidet...
10/01/2022

Tänään suunnittelimme "Vangista tavikseksi - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet" - seminaaria toukokuussa pidettäville Päihdepäiville.

Seminaarin johtoajatuksena on, että matkaa vangista tavikseksi ei tarvitse kulkea yksin. Rikollisuudesta irtautuminen ja elämänmuutos ovat mahdollisia oikea-aikaisen ja yksilöllisen tuen avulla. Seminaarissa ääneen pääsevät vertaisohjaajat, jotka hyödyntävät työssään omia kokemuksiaan vankilasta vapautumisen haasteista.

Seminaarin aiheita ovat:
• vankilan sopeuttavat toimet ja vapautumisen monet mahdollisuudet
• 'Päihteet odottaa portilla' Päihteiden käyttö hallintaan
• 'Mihin mä sit meen?' Asunnottomuus uuden elämän esteenä
• 'Arkeen kiinni' – koulutuksen ja työelämän kautta
• 'Kenen kanssa mä pyörin?' Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan

Huomenna suunnittelutyö jatkuu yhdessä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kriminaalihuollon tukisäätiö - Nuorten toiminta ja Juntu-hanke Anna Kriminaalihuollon Tukisäätiö Raittila

Tänään suunnittelimme "Vangista tavikseksi - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet" - seminaaria toukokuussa pidettäville Päihdepäiville.

Seminaarin johtoajatuksena on, että matkaa vangista tavikseksi ei tarvitse kulkea yksin. Rikollisuudesta irtautuminen ja elämänmuutos ovat mahdollisia oikea-aikaisen ja yksilöllisen tuen avulla. Seminaarissa ääneen pääsevät vertaisohjaajat, jotka hyödyntävät työssään omia kokemuksiaan vankilasta vapautumisen haasteista.

Seminaarin aiheita ovat:
• vankilan sopeuttavat toimet ja vapautumisen monet mahdollisuudet
• 'Päihteet odottaa portilla' Päihteiden käyttö hallintaan
• 'Mihin mä sit meen?' Asunnottomuus uuden elämän esteenä
• 'Arkeen kiinni' – koulutuksen ja työelämän kautta
• 'Kenen kanssa mä pyörin?' Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan

Huomenna suunnittelutyö jatkuu yhdessä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kriminaalihuollon tukisäätiö - Nuorten toiminta ja Juntu-hanke Anna Kriminaalihuollon Tukisäätiö Raittila

💥    Tuetun asumisen konkarit Leena ja Harri uudistaisivat järjestelmää   💥Kriminaalihuollon Tukisäätiöllä on 64 tukiasu...
05/01/2022

💥 Tuetun asumisen konkarit Leena ja Harri uudistaisivat järjestelmää 💥

Kriminaalihuollon Tukisäätiöllä on 64 tukiasuntoa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Asunnot on tarkoitettu rikostaustaisille ja vankilasta vapautuville. Niihin hakeudutaan siviilissä oman sosiaalityöntekijän kautta ja vankilassa vankilan erityisohjaajan kautta.

Asuminen hajasijoitetuissa tukiasunnoissa on tuettua. Tuesta maksaa yleensä asukkaan kotikunta, joka voi olla mikä tahansa kunta Suomessa.

”Asumista tuetaan myös sosiaalisen kuntoutuksen ja/tai kotiin vietävän tuen keinoin. Rakkaalla lapsella on m***a nimeä,” naurahtaa Asumispalvelujen vastaava sosiaaliohjaaja Leena Oikarinen. ”Tuki räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa yhdessä.”

Säätiön asumispalveluissa sosiaaliohjaajana työskentelevä Harri Eerikäinen avaa työn perustana olevaa toimintamallia, jota he ovat rakentaneet vuosien ajan.

”Mallin pohjana on ratkaisukeskeinen työote. Tämä tarkoittaa, että asiakasta vastuutetaan arjen välttämättömimmistä asioista. Tärkeää on myös työntekijän oman persoonan käyttäminen luottamussuhteen rakentamisessa sekä näiden kautta vähitellen löytyvät asiakkaan omat aidot tavoitteet. Ne kunnat, jotka ostavat asiakkaillemme palvelua tällä hetkellä, ovat suhtautuneet tähän suopeasti. Odotamme hyvän toimintamallin laajenemista.”

Säätiö päätti syksyllä, että se ei osallistu Helsingin kaupungin tuetun asumisen kilpailutukseen, koska koettiin, että palvelukuvauksen mukainen työskentely ei sovellu omalle asiakaskunnalle. Säätiön asumispalvelut kuitenkin jatkavat ja tulevaisuudennäkymätkin ovat hyvät.

”Vaikka Helsingin kaupunki ei ostakaan tuettua asumista tälle kohderyhmälle juuri meiltä, 'vanhat' helsinkiläiset asukkaat voivat jatkaa asumistaan, kunnes eivät enää tarvitse tukeamme ja ovat valmiita siirtymään eteenpäin,” Oikarinen rauhoittelee. ”Juuri nyt on vapautumassa muutama asunto, joita voi kysellä minulta.”

Leena ja Harri intoutuvat haastattelun aikana pohtimaan myös omia näkemyksiään asunnottomuuden hoitamisessa. Leena on huolestunut yleistyvästä ilmiöstä, jossa isot kunnat ostavat palveluita usein raha edellä ja määrittelevät näin valmiiksi asiakkaan tarpeen ottamatta huomioon yksilön tarpeita.

Sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Tämä sisältää myös tarpeisiin nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen sekä mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihinsa.

”Asukkaat tarvitsevat tukea asumiseensa, arkeensa, usein myös viranomaisten kanssa asiointiin ja asioiden hoitoon, sekä päihteettömyyteen. Isoissa kaupungeissa jonot tällaiseen palveluun ovat tosi pitkät, Helsingissä jopa vuosia. Jonoissa on ihmisiä, joilla ei ole kotia ollenkaan. Kuukausikin on pitkä aika kodittomana. Yleisessä vessassa ei ole mukava nukkua, eikä se ole kenenkään vapaaehtoinen valinta”.

Leenan mielestä Asunto Ensin – malli ja asunnottomuuden poistamispuheet ovat ajatuksena kauniita.

”Kuitenkin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on satoja asuntoja tyhjillään, m***a siitä huolimatta meillä on asunnottomia,” hän ihmettelee.

Leena pohtii myös, onko niin kutsuttuja tukiasuntoja yksinkertaisesti liian vähän tai ovatko kriteerit niihin liian kovat.

”Tai sitten kriteerit ovat sellaiset, etteivät kaikki pysty niihin sitoutumaan. Kuten päihteettömyys tai tukitahon säännölliset viikoittaiset tapaamiset, hän sanoo ja jatkaa, ”voisiko olla mahdollista hankkia tuki ja asunto eri tahoilta? Pitäisikö kuntien höllentää kriteereitä ja tarjota sen verran tukea, mitä ollaan valmiita ottamaan vastaan? Ehkä koko Asunto Ensin – mallia pitäisi Suomessa tarkastella lähemmin?”

Harrikin on huolissaan siitä, että Asunto ensin -malli toimii vain varsin hyvässä tilanteessa olevien asunnottomien kohdalla, m***a monella asiakaskunnan edustajalla tilanne voi olla tätä huonompi.

”Meillekin päästäkseen pitää pystyä edes tuetusti hoitamaan vuokransa, olla rikkomatta asuntoa ja häiritsemättä muita asukkaita. Nämä ovat monen kohdalla liian kovat ehdot. Myös eteenpäin meiltä mennäkseen pitää olla näyttöä pitkähköltä ajalta, että em. asiat onnistuvat, ja sittenkin meidän tulee vuoden ajan olla käytettävissä, jos ongelmia tulee.”

Asunto Ensin – mallin mukaan asunto on jokaisen perusoikeus. Onko asunnon tarjoaminen yhä kuitenkin liian valikoivaa?

”Kun lähtökohtaisesti kaikilla asunnottomilla rikostaustaisilla ei ole kykyä päästä meille alun alkaenkaan, osa putoaa kesken pois, ja kaikki meidän mielestämme sopivatkaan eivät pääse jatkamaan Asunto ensin -mallin toimijan palveluihin, tekisi melkein jo mieli kysyä, onko silloin enää kyseessä mikään Asunto ensin -malli,” Eerikäinen pohtii.

”Ainakin on paljon ihmisiä, jotka eivät yllä sen kautta omaan kotiin. Ja jos Asunto ensin -mallia markkinoitaessa annetaan ymmärtää sen käyvän kaikille, ei muita asumispalveluita kehitetä tarvetta vastaavalla volyymilla.”

Harrin mielestä Suomen huoneenvuokralaki vaatisi päivittämistä, sillä nykymuodossaan se on osaltaan ylläpitämässä asunnottomuutta. Asunnottomuutta ylläpitää hänen mukaansa myös monen Asunto ensin -toimijan väite siitä, että kaikki asunnottomat voidaan asuttaa kerrostaloihin tavallisten ihmisten joukkoon.

”Ei voida, tai ainakaan se ei olisi vastuullista toimintaa,” hän miettii. ”Huoneenvuokralakia olisi hyvä muuttaa siten, että se huomioisi säätämisensä jälkeen merkittävästi muuttuneen yhteiskunnallisen tilanteen ja mahdollistaisi tuetussa asumisessa nykyistä paljon helpomman vuokrasuhteen päättämisen ja asunnon vapautumisen seuraavalle.”

Harrin mukaan tästä seuraava riskittömämpi asuttaminen harventaisi vuokranantajien seulaa, jolloin vuokrasopimus uskallettaisiin helpommin solmia, kun sen jälkeen ei olisi pääsemättömissä asukkaasta.

”Samantyyppiset ratkaisut ovat lisänneet työllistämistä ja työllistymistä ns. Tanskan työllisyysmallissa; helppo aloittaa, helppo päättää.”

Leena on Harrin kanssa samoilla linjoilla.

”Tällä olisi mahdollisuus saada ulos ja oikeaan palveluun ne asukkaat, jotka eivät vaikka käytä asuntoa ollenkaan, tai rikkovat sen. Tilalle voisi ottaa heitä, jotka kipeästi asuntoa tarvitsevat. Niin sanotusti ”kierto kuntoon”, koska häätöön menee aina noin 6 kk. Se on pitkä aika kodittomalle odottaa ja pienelle toimijalle pitää asuntoa tyhjillään.”

”Plus, pitkäksi venyvän häädön aikana on usein sellainen hällä väliä -meininki,” Harri jatkaa Leenan ajatusta, ”että sen aikana syntyneet vahingot ja vuokravelat voivat olla asunnon saamisen esteenä senkin jälkeen, kun elämä on jo muuten alkanut oieta.”

💥 Tuetun asumisen konkarit Leena ja Harri uudistaisivat järjestelmää 💥

Kriminaalihuollon Tukisäätiöllä on 64 tukiasuntoa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Asunnot on tarkoitettu rikostaustaisille ja vankilasta vapautuville. Niihin hakeudutaan siviilissä oman sosiaalityöntekijän kautta ja vankilassa vankilan erityisohjaajan kautta.

Asuminen hajasijoitetuissa tukiasunnoissa on tuettua. Tuesta maksaa yleensä asukkaan kotikunta, joka voi olla mikä tahansa kunta Suomessa.

”Asumista tuetaan myös sosiaalisen kuntoutuksen ja/tai kotiin vietävän tuen keinoin. Rakkaalla lapsella on m***a nimeä,” naurahtaa Asumispalvelujen vastaava sosiaaliohjaaja Leena Oikarinen. ”Tuki räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa yhdessä.”

Säätiön asumispalveluissa sosiaaliohjaajana työskentelevä Harri Eerikäinen avaa työn perustana olevaa toimintamallia, jota he ovat rakentaneet vuosien ajan.

”Mallin pohjana on ratkaisukeskeinen työote. Tämä tarkoittaa, että asiakasta vastuutetaan arjen välttämättömimmistä asioista. Tärkeää on myös työntekijän oman persoonan käyttäminen luottamussuhteen rakentamisessa sekä näiden kautta vähitellen löytyvät asiakkaan omat aidot tavoitteet. Ne kunnat, jotka ostavat asiakkaillemme palvelua tällä hetkellä, ovat suhtautuneet tähän suopeasti. Odotamme hyvän toimintamallin laajenemista.”

Säätiö päätti syksyllä, että se ei osallistu Helsingin kaupungin tuetun asumisen kilpailutukseen, koska koettiin, että palvelukuvauksen mukainen työskentely ei sovellu omalle asiakaskunnalle. Säätiön asumispalvelut kuitenkin jatkavat ja tulevaisuudennäkymätkin ovat hyvät.

”Vaikka Helsingin kaupunki ei ostakaan tuettua asumista tälle kohderyhmälle juuri meiltä, 'vanhat' helsinkiläiset asukkaat voivat jatkaa asumistaan, kunnes eivät enää tarvitse tukeamme ja ovat valmiita siirtymään eteenpäin,” Oikarinen rauhoittelee. ”Juuri nyt on vapautumassa muutama asunto, joita voi kysellä minulta.”

Leena ja Harri intoutuvat haastattelun aikana pohtimaan myös omia näkemyksiään asunnottomuuden hoitamisessa. Leena on huolestunut yleistyvästä ilmiöstä, jossa isot kunnat ostavat palveluita usein raha edellä ja määrittelevät näin valmiiksi asiakkaan tarpeen ottamatta huomioon yksilön tarpeita.

Sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Tämä sisältää myös tarpeisiin nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen sekä mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihinsa.

”Asukkaat tarvitsevat tukea asumiseensa, arkeensa, usein myös viranomaisten kanssa asiointiin ja asioiden hoitoon, sekä päihteettömyyteen. Isoissa kaupungeissa jonot tällaiseen palveluun ovat tosi pitkät, Helsingissä jopa vuosia. Jonoissa on ihmisiä, joilla ei ole kotia ollenkaan. Kuukausikin on pitkä aika kodittomana. Yleisessä vessassa ei ole mukava nukkua, eikä se ole kenenkään vapaaehtoinen valinta”.

Leenan mielestä Asunto Ensin – malli ja asunnottomuuden poistamispuheet ovat ajatuksena kauniita.

”Kuitenkin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on satoja asuntoja tyhjillään, m***a siitä huolimatta meillä on asunnottomia,” hän ihmettelee.

Leena pohtii myös, onko niin kutsuttuja tukiasuntoja yksinkertaisesti liian vähän tai ovatko kriteerit niihin liian kovat.

”Tai sitten kriteerit ovat sellaiset, etteivät kaikki pysty niihin sitoutumaan. Kuten päihteettömyys tai tukitahon säännölliset viikoittaiset tapaamiset, hän sanoo ja jatkaa, ”voisiko olla mahdollista hankkia tuki ja asunto eri tahoilta? Pitäisikö kuntien höllentää kriteereitä ja tarjota sen verran tukea, mitä ollaan valmiita ottamaan vastaan? Ehkä koko Asunto Ensin – mallia pitäisi Suomessa tarkastella lähemmin?”

Harrikin on huolissaan siitä, että Asunto ensin -malli toimii vain varsin hyvässä tilanteessa olevien asunnottomien kohdalla, m***a monella asiakaskunnan edustajalla tilanne voi olla tätä huonompi.

”Meillekin päästäkseen pitää pystyä edes tuetusti hoitamaan vuokransa, olla rikkomatta asuntoa ja häiritsemättä muita asukkaita. Nämä ovat monen kohdalla liian kovat ehdot. Myös eteenpäin meiltä mennäkseen pitää olla näyttöä pitkähköltä ajalta, että em. asiat onnistuvat, ja sittenkin meidän tulee vuoden ajan olla käytettävissä, jos ongelmia tulee.”

Asunto Ensin – mallin mukaan asunto on jokaisen perusoikeus. Onko asunnon tarjoaminen yhä kuitenkin liian valikoivaa?

”Kun lähtökohtaisesti kaikilla asunnottomilla rikostaustaisilla ei ole kykyä päästä meille alun alkaenkaan, osa putoaa kesken pois, ja kaikki meidän mielestämme sopivatkaan eivät pääse jatkamaan Asunto ensin -mallin toimijan palveluihin, tekisi melkein jo mieli kysyä, onko silloin enää kyseessä mikään Asunto ensin -malli,” Eerikäinen pohtii.

”Ainakin on paljon ihmisiä, jotka eivät yllä sen kautta omaan kotiin. Ja jos Asunto ensin -mallia markkinoitaessa annetaan ymmärtää sen käyvän kaikille, ei muita asumispalveluita kehitetä tarvetta vastaavalla volyymilla.”

Harrin mielestä Suomen huoneenvuokralaki vaatisi päivittämistä, sillä nykymuodossaan se on osaltaan ylläpitämässä asunnottomuutta. Asunnottomuutta ylläpitää hänen mukaansa myös monen Asunto ensin -toimijan väite siitä, että kaikki asunnottomat voidaan asuttaa kerrostaloihin tavallisten ihmisten joukkoon.

”Ei voida, tai ainakaan se ei olisi vastuullista toimintaa,” hän miettii. ”Huoneenvuokralakia olisi hyvä muuttaa siten, että se huomioisi säätämisensä jälkeen merkittävästi muuttuneen yhteiskunnallisen tilanteen ja mahdollistaisi tuetussa asumisessa nykyistä paljon helpomman vuokrasuhteen päättämisen ja asunnon vapautumisen seuraavalle.”

Harrin mukaan tästä seuraava riskittömämpi asuttaminen harventaisi vuokranantajien seulaa, jolloin vuokrasopimus uskallettaisiin helpommin solmia, kun sen jälkeen ei olisi pääsemättömissä asukkaasta.

”Samantyyppiset ratkaisut ovat lisänneet työllistämistä ja työllistymistä ns. Tanskan työllisyysmallissa; helppo aloittaa, helppo päättää.”

Leena on Harrin kanssa samoilla linjoilla.

”Tällä olisi mahdollisuus saada ulos ja oikeaan palveluun ne asukkaat, jotka eivät vaikka käytä asuntoa ollenkaan, tai rikkovat sen. Tilalle voisi ottaa heitä, jotka kipeästi asuntoa tarvitsevat. Niin sanotusti ”kierto kuntoon”, koska häätöön menee aina noin 6 kk. Se on pitkä aika kodittomalle odottaa ja pienelle toimijalle pitää asuntoa tyhjillään.”

”Plus, pitkäksi venyvän häädön aikana on usein sellainen hällä väliä -meininki,” Harri jatkaa Leenan ajatusta, ”että sen aikana syntyneet vahingot ja vuokravelat voivat olla asunnon saamisen esteenä senkin jälkeen, kun elämä on jo muuten alkanut oieta.”

Osoite

Kinaporinkatu 2 D, 2. Kerros
Helsinki
00500

Puhelin

0504124310

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Vapautuvien asuminen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Vapautuvien asuminen :lle:

Videot

Lähellä hallituksen palvelut


Muut Helsinki hallituksen palvelut

Näytä Kaikki

Kommentit

HAASTATTELUPYYNTÖ SUOMESSA PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUTTA ALLE 29-VUOTIAANA KOKENEILLE Teen Lapin yliopistoon sosiaalityön väitöskirjaa suomalaisten nuorten pitkäaikaisasunnottomuudesta. Tutkimuksen aineisto on kolmiosainen ja yhden aineiston muodostavat Suomessa pitkäaikaisasunnottomuutta alle 29-vuotiaana kokeneet, jo omassa kodissaan asuvat henkilöt. Asunnottomuus on ollut pitkäaikaista, jos se on kestänyt yli vuoden tai ollut kolmen vuoden aikajaksolla toistuvaa. Tavoitteena on haastatella kevään ja kesän 2019 aikana yhteensä 12-16 henkilöä. Haastateltavat saisivat mielellään olla useasta eri kunnasta. Haastatteluaineiston analyysissa mielenkiinto kohdistuu nuorten elämäntarinaan ennen asunnottomuutta sekä haastateltavan käsityksiin asunnottomuuteen ja asunnottomuudesta omaan asuntoon johtaneista tekijöistä. Haastattelut käsitellään luottamuksellisesti, eikä yksikään haastateltava tule väitöskirjassa tunnistetuksi. Ilmoitusta saa mielellään jakaa eteenpäin, jotta tarpeeksi suuri määrä haastateltavia löytyy. Haastattelut kestävät arviolta puolesta tunnista kahteen tuntiin ja ne voidaan järjestää joko haastateltavan kotona, haastateltavan henkilön tukitoimijan tiloissa, tms. Yhteydenotot ja kyselyt: s-posti: [email protected] P.: 050 3581792
Oisko Nuorgamissa mulle kämppää. Teltassa aika holotna