Akava

11/09/2026

Pohjoismaiset korkeakoulutettuja edustavat järjestöt ottivat yhdessä kantaa siihen, miten huippututkimuksesta voidaan vauhdittaa pohjoismaista kasvua. (In English below)

Pohjoismaissa on maailmanluokan tutkimusympäristöjä, vahvoja korkeakouluja ja korkeasti koulutettu väestö. Liian suuri osa osaamisesta ja tutkimustiedosta jää kuitenkin hyödyntämättä eikä jalostu innovatiivisiksi ratkaisuiksi, menestyviksi yrityksiksi tai kansainvälisesti kilpailukykyiseksi liiketoiminnaksi. Järjestöt vaativat vahvempia toimintamalleja, joiden avulla huippututkimus muuttuu käytännön sovelluksiksi, yhteiskunnalliseksi hyödyksi ja kasvuksi kansainvälisellä tasolla.

Kannanotto luettavissa sivuillamme (vain englanniksi): https://akava.fi/uutiset-ja-tiedotteet/joint-statement-by-nordic-organisations-representing-highly-educated-professionals-from-research-excellence-to-nordic-scale/

/////////

Nordic organisations representing highly educated professionals issued a joint statement on how world-class research can drive Nordic growth.

The Nordic countries have world-class research environments, strong higher education institutions and highly educated populations. Yet too much knowledge never reaches its full potential as innovative solutions, successful companies and globally competitive industries. As organisations representing highly educated professionals, we call for stronger pathways that translate excellent research into real-world applications, societal value and international growth.

Read the joint statement on our website.

07/09/2026

Hallitus päätti budjettiriihessään parantaa yritystukien vaikuttavuutta ja painottaa niiden vaikutusten kohdentumista Suomeen. Linjaus on tervetullut: yhteisiä varoja ole perusteltua käyttää yritystoiminnan tukemiseen ilman riittävää yhteiskunnallista hyötyä.

Esitämme eduskuntavaalitavoitteissamme yritystukijärjestelmän uudistamista siten, että se vahvistaa yritysten kasvua, uudistumista ja TKI-toimintaa sekä edistää aineettomia investointeja ja vihreää siirtymää. Säilyttäviä tukia pitää karsia, kasvuyritysten asemaa tukien saajina vahvistaa ja lainojen osuutta yritystuissa lisätä.

Ehdotamme lisäksi yritystukiin pisteytysmallia. Siinä etusijalle asetettaisiin hankkeet, joiden tulokset ja ideat leviävät yrityksen ulkopuolelle muihin yrityksiin, toimialoille, innovaatiojärjestelmään tai laajemmin yhteiskuntaan.

Kasvu- ja työllisyysjohtaja Piia Rekilä kirjoitti aiheesta: https://akava.fi/nakokulma/valtion-varat-on-valjastettava-uudistamaan-taloutta/

03/09/2026

Samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka 💶

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi uuden mallin työn vaativuuden arviointiin. Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät mallia tärkeänä välineenä, m***a yksinään se ei pysty korvaamaan palkka-avoimuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon puutteita.

Palkka-avoimuusdirektiivin keskeinen lähtökohta on samapalkkaisuus eli se, että samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat huolissaan siitä, että hallituksen esitys direktiivin kansalliseksi toimeenpanoksi ei turvaa riittävästi samanarvoisen työn arviointia, joka on olennainen osa direktiivin tavoitteiden toteutumista.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi uuden mallin työn vaativuuden arviointiin. SAK, Akava ja STTK pitävät mallia tärkeänä välineenä, m***a yksinään se ei pysty korvaamaan palkka-avoimuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon puutteita.

02/09/2026

Tietoa työttömyydestä ja lomautuksista: Merkkejä työttömyyden helpottamisesta ei keskikesällä ollut

🔎 Työttömiä oli noin 24 500 enemmän kuin vuotta aiemmin ja tästä lisäyksestä korkeakoulutettuja oli noin 5 190.

🔎 Työttömyys kasvaa edelleen, eikä nousu ole hidastunut merkittävämmin missään tarkastellussa ryhmässä.

🔎 Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on hidastunut. Se saattaa kiihtyä myöhemmin uudelleen, jos uudet työttömyydet eivät vähene syksyn aikana nykytasostaan.

Tuoreimman katsauksen luvut kertovat heinäkuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta Suomessa.

02/09/2026

Pääekonomistimme Pasi Sorjonen kommentoi tuoreita työttömyyslukuja HS – Helsingin Sanomat Visiossa.

Lisää lukuja löytyy Akava Worksin tuoreesta työttömyys- ja lomautuskatsauksesta: https://akavaworks.fi/katsaus/tyottomyys-ja-lomautuskatsaus-7-2026-merkkeja-tyottomyyden-helpottamisesta-ei-keskikesalla-ollut/

https://www.hs.fi/visio/art-2000012244643.html

Korkeakoulutetut naiset kärsivät nyt työttömyydestä muita enemmän. Työttömyyttä kasvattavat muun muassa terveydenhuoltoalan väenvähennykset.

02/09/2026

Osaamis- ja koulutustason nosto jäi budjettiriihessä huomiotta. 👇

Petteri Orpon hallituksen viimeisen budjettiriihen linjaukset jäivät niukoiksi. Hallituksen olisi pitänyt panostaa työllisyyttä ja tuottavuutta parantaviin uudistuksiin. Uusilla toimilla ja päätöksillä olisi pitänyt tukea talouden myönteistä kehitystä ja vauhdittaa työllisyyden paranemista.

– Hallituksen budjettiriihi pidettiin tilanteessa, jossa liikkumavara on pieni julkisen talouden sopeutuspaineiden takia. Budjettiriihessä olisi kuitenkin mielestämme pitänyt panostaa osaamis- ja koulutustason nostoon, sillä Suomen sijoitus näissä vajoaa yhä useiden kansainvälisten mittareiden mukaan. On kuitenkin kiistämätöntä, että osaaminen ja koulutus ovat työllisyyden ja kasvun kivijalka, sanoo puheenjohtajamme Maria Löfgren.

Lue tiedote: https://akava.fi/uutiset-ja-tiedotteet/akava-osaamis-ja-koulutustason-nosto-jai-budjettiriihessa-huomiotta/

02/09/2026

Petteri Orpon hallituksen viimeisen budjettiriihen linjaukset jäivät niukoiksi. Päätöksillä olisi pitänyt vahvistaa työllisyyttä, tuottavuutta ja talouden myönteistä kehitystä.

Niitä olisi voinut vahvistaa:

📌 panostamalla osaamis- ja koulutustason nostamiseen
📌 parantamalla korkeakoulutettujen työllisyyspalveluja ja laajentaa mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla
📌 täsmentämällä yrittäjien eläkemaksujen määräytymistä.

Tarkemmat kommenttimme löytyvät tiedotteesta: https://akava.fi/uutiset-ja-tiedotteet/akava-osaamis-ja-koulutustason-nosto-jai-budjettiriihessa-huomiotta/

01/09/2026

Osaamis- ja koulutustason nosto jäi budjettiriihessä huomiotta, toteamme budjettiriihitiedotteessamme.

Katsomme, että Petteri Orpon hallituksen viimeisen budjettiriihen linjaukset jäivät niukoiksi. Hallituksen olisi pitänyt panostaa työllisyyttä ja tuottavuutta parantaviin uudistuksiin. Uusilla toimilla ja päätöksillä olisi pitänyt tukea talouden myönteistä kehitystä ja vauhdittaa työllisyyden paranemista.

Akava katsoo, että Petteri Orpon hallituksen viimeisen budjettiriihen linjaukset jäivät niukoiksi. Hallituksen olisi pitänyt panostaa työllisyyttä ja tuottavuutta parantaviin uudistuksiin. Akavan mielestä uusilla toimilla ja päätöksillä olisi pitänyt tukea talouden myönteistä kehityst....

28/08/2026

Vahvasta valtiontukipolitiikasta on tullut arkea Euroopan unionissa. Varsinkin isot EU-maat pitävät yrityksistään huolta entistä avokätisemmillä yritystuilla. Suomella ei ole pienenä ja kireän julkisen talouden maana mahdollisuuksia samaan, mikä heikentää Suomen kilpailuasemaa.

Valtiovallan täytyy entistä enemmän panostaa siihen, miten suomalaiset yritykset pärjäävät eurooppalaisissa markkinoissa.

Yksi panostus voisi olla Suomen sisämarkkinalähettilään toimen perustaminen.
Maakohtainen vaikuttaminen on tärkeää, koska sisämarkkinoiden esteet syntyvät lähinnä jäsenmaiden omasta sääntelystä ja EU-direktiivien kansallisista toteutuksista.

Toinen keino torjua Suomen jäämistä ulkokehälle olisi Euroopan unionin tutkimus- ja kehitysrahoituksen ohjaaminen nykyistä keskitetymmin ja strategisemmin.

Kasvu- ja työllisyysjohtajamme Piia Rekilä kirjoittaa aiheesta Turun Sanomissa: https://www.ts.fi/a/7068529. Keskustelu jatkuu Turun Eurooppa-foorumilla.

27/08/2026

Tuoreen Akava Works -työolotutkimuksen tulokset kertovat akavalaisten työuupumusriskin kasvaneen verrattuna vuoden 2024 tuloksiin: yli puolet akavalaisista kokee, että heillä on suuri tai melko suuri työuupumusriski. 🛑

Tilanne on huonontunut kaikilla työnantajasektoreilla. Heikoin tilanne on kunnissa ja hyvinvointialueilla, joiden palveluksessa työskentelevistä 62 prosenttia arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi.

Kuormitustekijöistä kiire, epävarmuus ja työn läikkyminen vapaa-ajalle ovat selvästi yhteydessä korkeaan työuupumusriskiin, samoin tyytymättömyys esihenkilötyöhön ja organisaation stressinhallintakulttuuriin.

Lisää tietoa löytyy Akava Worksin työolotutkimuksesta: https://akavaworks.fi/kysely/tyoolotutkimus-2026/