Eduskunta - Riksdagen

Eduskunta - Riksdagen Suomen eduskunnan Facebook-sivusto. Eduskunta perustettiin 1906 ja ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille. Äänestämään pääsy ei siis enää ollut kiinni sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta.
(258)

Ainutlaatuista koko maailmassa oli se, että naiset saivat täydelliset valtiolliset oikeudet eli oikeuden äänestää sekä asettua vaaleissa ehdolle. Ensimmäiseen eduskuntaan valitut 19 naista ovat maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Eduskunta myös valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Lisäksi eduskunta h

Ainutlaatuista koko maailmassa oli se, että naiset saivat täydelliset valtiolliset oikeudet eli oikeuden äänestää sekä asettua vaaleissa ehdolle. Ensimmäiseen eduskuntaan valitut 19 naista ovat maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Eduskunta myös valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Lisäksi eduskunta h

Avaa kuten tavallisesti

21/07/2021

Kansanedustajat työskentelevät eduskuntaryhmissä. Laki ei velvoita kansanedustajaa liittymään eduskuntaryhmään, m***a tavallisesti jokainen kansanedustaja työskentelee osana oman puolueensa eduskuntaryhmää.

Katso videolta, mikä on eduskuntaryhmän merkitys eduskunnan toiminnassa?

🔹🔹🔹

Varje riksdagsledamot hör till någon riksdagsgrupp. Lagen förpliktar inte ledamöter att ansluta sig till en riksdagsgrupp, men som regel brukar alla ledamöter arbeta i den riksdagsgrupp som företräder deras parti.

Vad är en riksdagsgrupp och vilken betydelse har den för riksdagens verksamhet? Videon ger dej svar.

Suomen tasavaltalaisen hallitusmuodon hyväksymisestä tulee huomenna kuluneeksi 102 vuotta. Vuosina 1918-1919 Suomen hall...
16/07/2021

Suomen tasavaltalaisen hallitusmuodon hyväksymisestä tulee huomenna kuluneeksi 102 vuotta. Vuosina 1918-1919 Suomen hallitusmuodosta käytiin kamppailua monarkistien ja tasavaltalaisten välillä. Eduskunta jopa valitsi lokakuussa 1918 Suomelle kuninkaaksi Hessenin prinssin, joka ei kuitenkaan koskaan ottanut tehtävää vastaan.

Eduskunta palasi seuraavana vuonna hallitusmuodossa tasavallan kannalle ja hyväksyi monien vaiheiden jälkeen esityksen 21. kesäkuuta. Valtionhoitajana toiminut Mannerheim vahvisti tasavaltalaisen hallitusmuodon 17. heinäkuuta 1919. Se oli presidentille laajat valtaoikeudet antanut kompromissi tasavaltalaisten ja monarkistien välillä.

Lue lisää eduskunnan kirjaston tietopaketista: Kamppailu hallitusmuodosta 1918-1919

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/kamppailu-hallitusmuodosta-1918-1919/Sivut/default.aspx

🔹🔹🔹

I morgon har det gått 102 år sedan lantdagen antog regeringsformen för republiken Finland. Åren 1918–1919 pågick en kamp om regeringsformen mellan monarkister och republikaner. I oktober 1918 valde lantdagen till och med prinsen av Hessen till kung av Finland, men han tog aldrig emot regentuppdraget.

År 1919 gick lantdagen åter in för republik som regeringsform och den 21 juni antog lantdagen den republikanska regeringsformen. Riksföreståndare Mannerheim stadfäste den nya konstitutionen den 17 juli 1919. Den republikanska regeringsform var en kompromiss som gav presidenten ansenlig makt. Genom den nya regeringsformen ändrades benämningen av folkrepresentationen från lantdag till riksdag.

Läs mer i Riksdagsbibliotekets infopaket: Kampen om regeringsformen 1918–1919

https://www.eduskunta.fi/SV/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/kamppailu-hallitusmuodosta-1918-1919/Sidor/default.aspx

Kuva/Foto: Museovirasto CC BY 4.0

Suomen tasavaltalaisen hallitusmuodon hyväksymisestä tulee huomenna kuluneeksi 102 vuotta. Vuosina 1918-1919 Suomen hallitusmuodosta käytiin kamppailua monarkistien ja tasavaltalaisten välillä. Eduskunta jopa valitsi lokakuussa 1918 Suomelle kuninkaaksi Hessenin prinssin, joka ei kuitenkaan koskaan ottanut tehtävää vastaan.

Eduskunta palasi seuraavana vuonna hallitusmuodossa tasavallan kannalle ja hyväksyi monien vaiheiden jälkeen esityksen 21. kesäkuuta. Valtionhoitajana toiminut Mannerheim vahvisti tasavaltalaisen hallitusmuodon 17. heinäkuuta 1919. Se oli presidentille laajat valtaoikeudet antanut kompromissi tasavaltalaisten ja monarkistien välillä.

Lue lisää eduskunnan kirjaston tietopaketista: Kamppailu hallitusmuodosta 1918-1919

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/kamppailu-hallitusmuodosta-1918-1919/Sivut/default.aspx

🔹🔹🔹

I morgon har det gått 102 år sedan lantdagen antog regeringsformen för republiken Finland. Åren 1918–1919 pågick en kamp om regeringsformen mellan monarkister och republikaner. I oktober 1918 valde lantdagen till och med prinsen av Hessen till kung av Finland, men han tog aldrig emot regentuppdraget.

År 1919 gick lantdagen åter in för republik som regeringsform och den 21 juni antog lantdagen den republikanska regeringsformen. Riksföreståndare Mannerheim stadfäste den nya konstitutionen den 17 juli 1919. Den republikanska regeringsform var en kompromiss som gav presidenten ansenlig makt. Genom den nya regeringsformen ändrades benämningen av folkrepresentationen från lantdag till riksdag.

Läs mer i Riksdagsbibliotekets infopaket: Kampen om regeringsformen 1918–1919

https://www.eduskunta.fi/SV/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/kamppailu-hallitusmuodosta-1918-1919/Sidor/default.aspx

Kuva/Foto: Museovirasto CC BY 4.0

Onko politiikka yhteispeliä vai yksilölaji? Politiikassa on kyse yhteisten asioiden hoitamisesta, m***a myös vallasta ja...
13/07/2021

Onko politiikka yhteispeliä vai yksilölaji?

Politiikassa on kyse yhteisten asioiden hoitamisesta, m***a myös vallasta ja vaikuttamisesta. Miten yhteisöllisyys ilmenee politiikan arjessa ja heijastuu demokraattiseen järjestelmäämme? Voiko politiikka tukea yhteisöllisyyttä yhteiskunnassa ja mikä on toimivan demokratian ja yhteisöllisyyden suhde?

Tule seuraamaan keskustelua politiikan yhteisöllisyydestä SuomiAreena'ssa, Allas Sea Poolilla Helsingissä torstaina 15.7. klo 17.

Keskustelijoina eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen ja kansanedustaja Merja Kyllönen. Tilaisuuden juontaa Jaakko Loikkanen.

Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä mtv.fi -palvelussa: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/yksin-vai-yhdessa-yhteisollisyys-politiikassa-ja-demokratiassa-1442122

🔹🔹🔹

Är politik samspel eller solospel?

Politik handlar om att sköta gemensamma frågor men också om makt och påverkan. Du är välkommen att följa diskussionen om politisk sammanhållning i Finlandsarenan den 15 juli kl. 17.

I diskussionen deltar riksdagens talman Anu Vehviläinen och riksdagsledamot Merja Kyllönen. Konferencier Jaakko Loikkanen.

Du kan följa diskussionen på plats i Allas Sea Pool i Helsingfors eller som direkt webbsändning på adressen: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/yksin-vai-yhdessa-yhteisollisyys-politiikassa-ja-demokratiassa-1442122

Onko politiikka yhteispeliä vai yksilölaji?

Politiikassa on kyse yhteisten asioiden hoitamisesta, m***a myös vallasta ja vaikuttamisesta. Miten yhteisöllisyys ilmenee politiikan arjessa ja heijastuu demokraattiseen järjestelmäämme? Voiko politiikka tukea yhteisöllisyyttä yhteiskunnassa ja mikä on toimivan demokratian ja yhteisöllisyyden suhde?

Tule seuraamaan keskustelua politiikan yhteisöllisyydestä SuomiAreena'ssa, Allas Sea Poolilla Helsingissä torstaina 15.7. klo 17.

Keskustelijoina eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen ja kansanedustaja Merja Kyllönen. Tilaisuuden juontaa Jaakko Loikkanen.

Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä mtv.fi -palvelussa: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/yksin-vai-yhdessa-yhteisollisyys-politiikassa-ja-demokratiassa-1442122

🔹🔹🔹

Är politik samspel eller solospel?

Politik handlar om att sköta gemensamma frågor men också om makt och påverkan. Du är välkommen att följa diskussionen om politisk sammanhållning i Finlandsarenan den 15 juli kl. 17.

I diskussionen deltar riksdagens talman Anu Vehviläinen och riksdagsledamot Merja Kyllönen. Konferencier Jaakko Loikkanen.

Du kan följa diskussionen på plats i Allas Sea Pool i Helsingfors eller som direkt webbsändning på adressen: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/yksin-vai-yhdessa-yhteisollisyys-politiikassa-ja-demokratiassa-1442122

06/07/2021
Mitä kansanedustaja tekee kesällä?

Mitä kansanedustaja tekee kesällä? Istuntotauon aikana kansanedustajia saattavat työllistää mm. valiokuntien kokoukset, kansainväliset tehtävät ja keskustelutilaisuudet.

🔹🔹🔹

Vad gör en riksdagsledamot på sommaren? Under sommaruppehållet kan riksdagsledamöterna delta i bl.a. utskottsmöten, internationella uppdrag och diskussionstillfällen.

Eduskunta voi keskeyttää kesätaukonsa erityisestä syystä. Viimeisin kesätauon keskeytys tapahtui 1.7.2016, jolloin edusk...
05/07/2021

Eduskunta voi keskeyttää kesätaukonsa erityisestä syystä. Viimeisin kesätauon keskeytys tapahtui 1.7.2016, jolloin eduskunta kutsuttiin koolle pääministerin ilmoitusta varten Britannian EU-eroa koskeneen kansanäänestyksen jälkeen. Eduskunta kävi tuolloin kahden ja puolen tunnin keskustelun asiasta.

Eduskunta keskeytti kesätaukonsa myös 19.-20.7.2012, kun se kokoontui käsittelemään Espanjan pankkien tukipakettia.

Tätä edellinen kesätauon keskeytys oli peräti 50 vuotta aiemmin elokuussa 1962, kun eduskunta kokoontui maataloustukiin liittyvien kysymysten vuoksi.

Lue lisää Britannian EU-erosta eduskunnan kirjaston Brexit-tietopaketista: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/brexit/Sivut/default.aspx

🔹🔹🔹

Riksdagen kan avbryta sommaruppehållet av särskilt vägande skäl. Senast avbröts sommaruppehållet 1.7.2016 då talmannen sammankallade riksdagen för att behandla statsministerns upplysning efter Storbritanniens folkomröstning om ett EU-utträde.

Riksdagen avbröt sommaruppehållet också 19-20.7.2012 för att behandla det spanska bankstödet, hela 50 år efter föregående avbrott år 1962. Då sammankallades riksdagen i augusti för att behandla frågor i anslutning till jordbruksstöden.

Eduskunta voi keskeyttää kesätaukonsa erityisestä syystä. Viimeisin kesätauon keskeytys tapahtui 1.7.2016, jolloin eduskunta kutsuttiin koolle pääministerin ilmoitusta varten Britannian EU-eroa koskeneen kansanäänestyksen jälkeen. Eduskunta kävi tuolloin kahden ja puolen tunnin keskustelun asiasta.

Eduskunta keskeytti kesätaukonsa myös 19.-20.7.2012, kun se kokoontui käsittelemään Espanjan pankkien tukipakettia.

Tätä edellinen kesätauon keskeytys oli peräti 50 vuotta aiemmin elokuussa 1962, kun eduskunta kokoontui maataloustukiin liittyvien kysymysten vuoksi.

Lue lisää Britannian EU-erosta eduskunnan kirjaston Brexit-tietopaketista: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/brexit/Sivut/default.aspx

🔹🔹🔹

Riksdagen kan avbryta sommaruppehållet av särskilt vägande skäl. Senast avbröts sommaruppehållet 1.7.2016 då talmannen sammankallade riksdagen för att behandla statsministerns upplysning efter Storbritanniens folkomröstning om ett EU-utträde.

Riksdagen avbröt sommaruppehållet också 19-20.7.2012 för att behandla det spanska bankstödet, hela 50 år efter föregående avbrott år 1962. Då sammankallades riksdagen i augusti för att behandla frågor i anslutning till jordbruksstöden.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen summaa eduskunnan kevätkautta Puhemiesten blogissa. Lue teksti eduskunnan sivuilta: ...
02/07/2021

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen summaa eduskunnan kevätkautta Puhemiesten blogissa.

Lue teksti eduskunnan sivuilta: https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Summausta-kevatkaudesta.aspx

🔹🔹🔹

Talmansbloggen är skriven av talman Anu Vehviläinen (på finska):
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Summausta-kevatkaudesta.aspx

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen summaa eduskunnan kevätkautta Puhemiesten blogissa.

Lue teksti eduskunnan sivuilta: https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Summausta-kevatkaudesta.aspx

🔹🔹🔹

Talmansbloggen är skriven av talman Anu Vehviläinen (på finska):
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Summausta-kevatkaudesta.aspx

Oikeus äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa koskee jokaista täysi-ikäistä suomalaista sukupuoleen, varallisuut...
30/06/2021

Oikeus äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa koskee jokaista täysi-ikäistä suomalaista sukupuoleen, varallisuuteen tai ihonväriin katsomatta.

Näin ei ole kaikkialla, m***a suomalaiset saivat täydet poliittiset oikeudet jo vuonna 1906 - ensimmäisinä maailmassa.

Hyvää kansainvälisen parlamentarismin päivää!

Lue lisää Parlamenttienvälisen liiton IPU:n sivuilta: https://www.ipu.org/

🔹🔹🔹

Alla 18-år fyllda finländare har rätt att rösta och ställa upp som kandidat i val oberoende av kön, hudfärg och egendom.

Dessa rättigheter fick finländarna redan år 1906 – först av alla i världen.

Idag firar vi internationella dagen för parlamentarism!

Läs mer: https://www.ipu.org/

Oikeus äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa koskee jokaista täysi-ikäistä suomalaista sukupuoleen, varallisuuteen tai ihonväriin katsomatta.

Näin ei ole kaikkialla, m***a suomalaiset saivat täydet poliittiset oikeudet jo vuonna 1906 - ensimmäisinä maailmassa.

Hyvää kansainvälisen parlamentarismin päivää!

Lue lisää Parlamenttienvälisen liiton IPU:n sivuilta: https://www.ipu.org/

🔹🔹🔹

Alla 18-år fyllda finländare har rätt att rösta och ställa upp som kandidat i val oberoende av kön, hudfärg och egendom.

Dessa rättigheter fick finländarna redan år 1906 – först av alla i världen.

Idag firar vi internationella dagen för parlamentarism!

Läs mer: https://www.ipu.org/

Pohjoismaiden neuvoston vuotuinen teemaistunto järjestetään tällä viikolla etäyhteyksin. Teemaistunnon keskusteluita voi...
28/06/2021

Pohjoismaiden neuvoston vuotuinen teemaistunto järjestetään tällä viikolla etäyhteyksin. Teemaistunnon keskusteluita voi seurata suorina verkkolähetyksinä.

Istunnon aiheet ovat tänä vuonna kyberturvallisuus, hybridiuhat ja pandemian hoito Pohjoismaissa.

Seuraa istuntoja suorina verkkolähetyksinä ja lue lisää teemaistunnoista 👇
https://www.norden.org/fi/temasession2021

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi vuonna 1955. Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi.

🔹🔹🔹

Nordiska rådet samlas till sin årliga temasession den 28–30 juni. På grund av coronaläget hålls sessionen på distans. Temasessionen direktsänds på Nordiska rådets webbplats.

På agendan står bland annat cybersäkerhet och hybridhot och hur de nordiska länderna hanterar coronaepidemin.

Mer om temasessionen 👇
https://www.norden.org/sv/temasession2021
.
Nordiska rådet är ett samarbetsorgan för parlamenten i de nordiska länderna. Det inrättades 1952 och Finland blev medlem 1955.

Pohjoismaiden neuvoston vuotuinen teemaistunto järjestetään tällä viikolla etäyhteyksin. Teemaistunnon keskusteluita voi seurata suorina verkkolähetyksinä.

Istunnon aiheet ovat tänä vuonna kyberturvallisuus, hybridiuhat ja pandemian hoito Pohjoismaissa.

Seuraa istuntoja suorina verkkolähetyksinä ja lue lisää teemaistunnoista 👇
https://www.norden.org/fi/temasession2021

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi vuonna 1955. Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi.

🔹🔹🔹

Nordiska rådet samlas till sin årliga temasession den 28–30 juni. På grund av coronaläget hålls sessionen på distans. Temasessionen direktsänds på Nordiska rådets webbplats.

På agendan står bland annat cybersäkerhet och hybridhot och hur de nordiska länderna hanterar coronaepidemin.

Mer om temasessionen 👇
https://www.norden.org/sv/temasession2021
.
Nordiska rådet är ett samarbetsorgan för parlamenten i de nordiska länderna. Det inrättades 1952 och Finland blev medlem 1955.

Hyvää juhannusta! Trevlig midsommar!
25/06/2021

Hyvää juhannusta! Trevlig midsommar!

Hyvää juhannusta! Trevlig midsommar!

Eduskunta keskustelee tänään tämän vuoden kolmannesta lisätalousarviosta valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta.Lisä...
22/06/2021

Eduskunta keskustelee tänään tämän vuoden kolmannesta lisätalousarviosta valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta.

Lisätalousarvioon sisältyy mm. 111 miljoonan euron panostus, jolla pyritään lieventämään koronavirustilanteen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Suuri osa määrärahasta kohdistuu mm. oppimisvajeen vähentämiseen sekä lasten ja nuorten tukitoimiin.

Valtiovarainvaliokunta painotti mietinnössään, että lisärahoituksen kohdistamisessa otetaan huomioon erityisesti ne kunnat, jotka ovat kärsineet pahiten koronaepidemiasta.

Valiokunta korostaa myös lasten ja nuorten ennalta ehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistamista perusterveydenhuollossa ja toteaa, että palveluiden riittävyys ja hyvä saatavuus vähentävät ongelmien pitkittymistä ja kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta.

📺 Täysistunto alkaa klo 14 ja sitä voi seurata suorana osoitteessa verkkolahetys.eduskunta.fi. Sivulta löytyvät myös käsittelyyn liittyvät asiakirjat, kuten valiokunnan mietintö.

🔹🔹🔹

Riksdagen debatterar idag årets tredje tilläggsbudget. Som grund för responsdebatten ligger finansutskottets betänkande.

I tilläggsbudgeten ingår bland annat ett anslagstillägg på 111 miljoner euro för att lindra konsekvenserna av koronavirussituationen för barn och unga. En stor del av anslaget riktas bland annat till att minska det inlärningsunderskott som beror på coronaepidemin samt stödja barns och elevers utveckling och välfärd.

📺 Plenum direktsänds på webben med början kl. 14
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/sv/

Eduskunta keskustelee tänään tämän vuoden kolmannesta lisätalousarviosta valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta.

Lisätalousarvioon sisältyy mm. 111 miljoonan euron panostus, jolla pyritään lieventämään koronavirustilanteen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Suuri osa määrärahasta kohdistuu mm. oppimisvajeen vähentämiseen sekä lasten ja nuorten tukitoimiin.

Valtiovarainvaliokunta painotti mietinnössään, että lisärahoituksen kohdistamisessa otetaan huomioon erityisesti ne kunnat, jotka ovat kärsineet pahiten koronaepidemiasta.

Valiokunta korostaa myös lasten ja nuorten ennalta ehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistamista perusterveydenhuollossa ja toteaa, että palveluiden riittävyys ja hyvä saatavuus vähentävät ongelmien pitkittymistä ja kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta.

📺 Täysistunto alkaa klo 14 ja sitä voi seurata suorana osoitteessa verkkolahetys.eduskunta.fi. Sivulta löytyvät myös käsittelyyn liittyvät asiakirjat, kuten valiokunnan mietintö.

🔹🔹🔹

Riksdagen debatterar idag årets tredje tilläggsbudget. Som grund för responsdebatten ligger finansutskottets betänkande.

I tilläggsbudgeten ingår bland annat ett anslagstillägg på 111 miljoner euro för att lindra konsekvenserna av koronavirussituationen för barn och unga. En stor del av anslaget riktas bland annat till att minska det inlärningsunderskott som beror på coronaepidemin samt stödja barns och elevers utveckling och välfärd.

📺 Plenum direktsänds på webben med början kl. 14
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/sv/

Osoite

Mannerheimintie 30
Helsinki
00102 EDUSKUNTA

Yleistä tietoa

Eduskunnan Facebook-sivustolla kerromme mm. ajankohtaisista tapahtumista eduskunnassa. Sivuston avulla haluamme edistää kansalaisten, järjestöjen ja yhteisöjen tiedonsaantia eduskunnasta. Sivustoa ylläpitää eduskuntatiedotus. Asiallisiin ja tiiviisiin eduskuntaan yleisesti liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin yritämme vastata mahdollisimman pian. Sivustoa ei ole tarkoitettu laajan tiedonhaun kanavaksi, eikä sivustoa ylläpitävä eduskuntatiedotus ota kantaa lakien sisältöä koskeviin kysymyksiin. Eduskunta.fi-palvelussa on laajasti tietoa kaikista eduskunnan käsittelemistä asioista. Kansanedustajille tarkoitetut palautteet ja kysymykset löytävät parhaiten perille sähköpostilla. Kansanedustajien sähköpostiosoitteet ovat mallia [email protected] Voit kommentoida eduskunnan Facebook-profiilin sisältöjä. Kommentin kirjoittajana olet vastuussa omasta kirjoituksestasi. Kommenttien on oltava asiallisia ja hyvien tapojen mukaisia. Kommentit eivät saa sisältää linkkejä, kuvia, videoita tai muuta media-aineistoa. Eduskuntatiedotus voi poistaa kommentit, jotka rikkovat edellä mainittuja ohjeita. Eduskuntatiedotus ei vastaa keskusteluissa ja kommenteissa esitetyistä mielipiteistä, väitteistä, linkityksen kohteista tai niiden seurauksista. Päivitetty 10.12.2018

Puhelin

09 4321

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Eduskunta - Riksdagen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Eduskunta - Riksdagen :lle:

Videot

Eduskunta - Riksdagen

Eduskunta perustettiin 1906 ja ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille. Äänestämään pääsy ei siis enää ollut kiinni sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta.

Ainutlaatuista koko maailmassa oli se, että naiset saivat täydelliset valtiolliset oikeudet eli oikeuden äänestää sekä asettua vaaleissa ehdolle. Ensimmäiseen eduskuntaan valitut 19 naista ovat maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot.

Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Eduskunta myös valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Lisäksi eduskunta hyväksyy tärkeimmät Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja vaikuttaa Euroopan unionin asioihin.

Enkammarlantdagen inrättades 1906 och det första valet förrättades 1907. Rösträtten var allmän och lika för alla finländare som fyllt 24 år. Rösträtten var alltså inte längre bunden till social ställning eller kön.

Lähellä hallituksen palvelut