
31/12/2022
Toivotamme kaikille hyvää vuotta 2023!
🎆 🎆 🎆
Vi önskar alla ett gott nytt år 2023!
Suomen eduskunnan Facebook-sivusto. Ensimmäiseen eduskuntaan valitut 19 naista ovat maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot.
Eduskunta perustettiin 1906 ja ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille. Äänestämään pääsy ei siis enää ollut kiinni sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta. Ainutlaatuista koko maailmassa oli se, että naiset saivat täydelliset valtiolliset oikeudet eli oikeuden äänestää sekä asettua vaaleissa ehdoll
e. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Eduskunta myös valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Lisäksi eduskunta hyväksyy tärkeimmät Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja vaikuttaa Euroopan unionin asioihin.
//
Eduskunnan Facebook-sivustolla kerromme mm. ajankohtaisista tapahtumista eduskunnassa. Sivuston avulla haluamme edistää kansalaisten, järjestöjen ja yhteisöjen tiedonsaantia eduskunnasta. Sivustoa ylläpitää eduskuntatiedotus. Asiallisiin ja tiiviisiin eduskuntaan yleisesti liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin yritämme vastata mahdollisimman pian. Sivustoa ei ole tarkoitettu laajan tiedonhaun kanavaksi, eikä sivustoa ylläpitävä eduskuntatiedotus ota kantaa lakien sisältöä koskeviin kysymyksiin. Eduskunta.fi-palvelussa on laajasti tietoa kaikista eduskunnan käsittelemistä asioista. Kansanedustajille tarkoitetut palautteet ja kysymykset löytävät parhaiten perille sähköpostilla. Kansanedustajien sähköpostiosoitteet ovat mallia [email protected]. Voit kommentoida eduskunnan Facebook-profiilin sisältöjä. Kommentin kirjoittajana olet vastuussa omasta kirjoituksestasi. Kommenttien on oltava asiallisia ja hyvien tapojen mukaisia. Kommentit eivät saa sisältää linkkejä, kuvia, videoita tai muuta media-aineistoa. Eduskuntatiedotus voi poistaa tai piilottaa kommentit, jotka rikkovat edellä mainittuja ohjeita. Eduskuntatiedotus ei vastaa keskusteluissa ja kommenteissa esitetyistä mielipiteistä, väitteistä, linkityksen kohteista tai niiden seurauksista.
//
Enkammarlantdagen inrättades 1906 och det första valet förrättades 1907. Rösträtten var allmän och lika för alla finländare som fyllt 24 år. Rösträtten var alltså inte längre bunden till social ställning eller kön. Det unika var att också kvinnorna fick fullständiga politiska rättigheter, dvs. rätten att rösta och rätten att kandidera i val. De 19 kvinnor som valdes in i den första lantdagen är väldens första kvinnliga parlamentariker. I regeringsformen 1919 ersattes benämningen lantdag med riksdag. Riksdagen stiftar alla lagar i Finland och fastställer statsbudgeten. Riksdagen väljer också statsminister och utöver kontroll över regeringens verksamhet. Riksdagen godkänner dessutom de viktigaste av de internationella överenskommelser som är bindande för Finland och är med och påverkar EU-frågor.
Toivotamme kaikille hyvää vuotta 2023!
🎆 🎆 🎆
Vi önskar alla ett gott nytt år 2023!
Suomalainen perusterveydenhuolto mullistui 50 vuotta sitten, kun kansanterveyslaki astui voimaan. Laki velvoitti kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta. Terveyskeskusten verkosto syntyi korvaamaan vanhaa kunnanlääkärijärjestelmää. Terveyskeskuksiin koottiin terveysneuvonta, sairaanhoito, sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhuolto.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen, kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskeva uusi lainsäädäntö astuu voimaan. Samalla huhtikuun alussa 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki jää historiaan.
Tutustu kansanterveyslakiin Ylen Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/13/kansanterveyslaki-toi-terveyskeskuksen-joka-kuntaan
Kuva: Satakunnan museo
🔷🔷🔷
Den finländska primärvården revolutionerades för 50 år sedan, då folkhälsolagen trädde i kraft. Lagen förpliktigade kommunerna att sörja för primärvården. Nätverket av hälsocentraler uppstod och ersatte det gamla systemet med kommunalläkare. Hädanefter var det hälsocentralerna som erbjöd hälsorådgivning, sjukvård, sjuktransport, tandvård och skolhälsovård.
Ansvaret för att organisera social- och hälsovården samt räddningsväsendet flyttar i sin helhet till välfärdsområdena från den 1.1.2023, då ny lagstiftning för social- och hälsovården och räddningsväsendet träder i kraft. På samma gång blir folkhälsolagen, som trädde i kraft i april 1972, historia.
Läs mer om folkhälsolagen i Yles arkiv (på finska): https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/13/kansanterveyslaki-toi-terveyskeskuksen-joka-kuntaan
Foto: Satakunta museum
Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon (Nato) maanantaina 5.12.2022. Lähetekeskustelu hallituksen esityksestä käydään tänään täysistunnossa.
Puhemiesneuvosto ehdottaa, että keskustelun jälkeen eduskunta lähettää asian ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunta, puolustusvaliokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta ja valtiovarainvaliokunta antavat lausunnon. Ulkoasiainvaliokunta voi pyytää lausuntoja myös muilta valiokunnilta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.
Asian käsittelyn etenemistä eduskunnassa voit seurata tältä verkkosivulta: https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/ulkoasiainvaliokunta/Sivut/Suomen_liittymist%C3%A4_Natoon_koskeva_hallituksen_esitys.aspx
Palautekeskustelu valtion talousarviosta vuodelle 2023 alkaa keskiviikkona 14. joulukuuta kello 10. Budjetin käsittely alkaa yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Pääluokkakohtaiset yleiskeskustelut käydään erillisen aikataulun mukaan.
Budjetin eduskuntakäsittelyä voi seurata tältä sivulta: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/talousarvio/Sivut/Budjetti_2023.aspx
📺 Täysistuntoja voi seurata eduskunnan verkkolähetyspalvelussa: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/
🔷🔷🔷
Regeringen överlämnade sin proposition om Finlands anslutning till Nordatlantiska fördragsorganisationen (Nato) till riksdagen på måndagen den 5.12.2022. Remissdebatt om propositionen förs i plenum i dag tisdag.
Riksdagens talmanskonferens föreslår att riksdagen efter remissdebatten remitterar ärendet till utrikesutskottet för betänkande, och att grundlagsutskottet, försvarsutskottet, underrättelsetillsynsutskottet och finansutskottet ska ge utlåtanden åt utrikesutskottet. Utrikesutskottet kan dessutom be andra utskott om utlåtanden, ifall det anses nödvändigt.
Följ behandlingen av propositionen på riksdagens webbsida:
https://www.eduskunta.fi/SV/valiokunnat/ulkoasiainvaliokunta/Sidor/Suomen_liittymist%C3%A4_Natoon_koskeva_hallituksen_esitys.aspx
Responsdebatten om statsbudgeten år 2023 inleds onsdagen den 14 december klockan 10. Behandlingen av budgeten börjar med allmän debatt om hela budgetpropositionen. Propositionen behandlas utifrån finansutskottets betänkande. Allmänna debatter om huvudtitlar förs enligt ett separat schema.
Följ behandlingen av budgeten på riksdagens webbsida:
https://www.eduskunta.fi/SV/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/talousarvio/Sidor/Budjetti_2023.aspx
📺 Se riksdagens alla plenum i direktsändning på riksdagens webbsändningstjänst:
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/sv/
Pikakirjoituksella on pitkä historia täysistuntojen pöytäkirjojen laadinnassa. Pikakirjoituksen juuret juontavat aina antiikin aikoihin saakka ja Suomessa pikakirjoitusjärjestelmiä kehitettiin erityisesti säätyvaltiopäivien tarpeisiin 1860-luvulla. Pikakirjoituksessakin kielen äänteillä on omat säännönmukaiset merkit tai merkintätavat.
Pikakirjoitus on kehitetty, jotta puhetta voisi tallentaa. Suomen säätyvaltiopäivillä pikakirjoittajia käytettiin vuodesta 1863 alkaen ja tänä vuonna 150 vuotta täyttävä Suomen Pikakirjoittajayhdistys hoiti pikakirjoittajien ja konekirjoittajien rekrytoinnin valtiopäiville. 1950-luvulla eduskunnassa alettiin käyttää nauhureita ja pikakirjoituksen käyttö väheni vähitellen. Eduskunnan pöytäkirjatoimistossa työskentelee kuitenkin tänäkin päivänä pikakirjoituksen kaksinkertainen maailmanmestari ja esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston istunnoissa käytetään yhä kokouspikakirjoittajia.
Nykyään eduskunnan istunnoista tehdään täydelliset pöytäkirjat digitaalisen äänitallenteen avulla. Puheita julkaistaan verkossa sitä mukaa kuin ne valmistuvat ja koko pöytäkirja on valmis 1 – 2 tuntia istunnon päättymisen jälkeen. Nykyteknologia ei kuitenkaan ole korvannut työntekijöitä, sillä puheen muuntaminen pöytäkirjatekstiksi mahdollisimman vääristymättömänä ei edelleenkään onnistu ilman ihmistä.
🔷🔷🔷
Stenografin har en lång historia i sammanställandet plenarprotokoll. Stenografins rötter går ända tillbaka till antiken och i Finland utvecklades stenografisystemet på 1860-talet speciellt för ståndslantdagens behov. Stenografin har utvecklats för att ta upp tal, och i stenografin har språkets ljud egna tecken och beteckningssätt.
I Finlands ståndslantdag användes stenografer från år 1863 och Finlands Stenografförening, som i år fyller 150 år, hade hand om rekryteringen av stenografer och maskinskrivare till lantdagen. På 1950-talet tog riksdagen i bruk bandspelare, och användningen av stenografi minskade så småningom. Vid riksdagens protokollbyrå arbetar ändå än i dag en tvåfaldig världsmästare i stenografi och till exempel vid Nordiska rådets sessioner används fortfarande mötesstenografer.
Numera förs fullständiga protokoll av riksdagens plenum med hjälp av digitala ljudupptagningar. Anföranden publiceras på nätet i takt med att de blir klara, och hela protokollet är klart 1–2 timmar efter plenum tagit slut. Modern teknologi har ändå inte ersatt anställda, för konsten att möjligast felfritt omforma tal till protokolltext lyckas fortfarande inte utan människor.
Tänään liputetaan Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivän kunniaksi 🇫🇮
🎵 Sibelius (1865–1957) on Suomen kansallissäveltäjä ja kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjämme.
🎵 Suomalaisen musiikin päiväksi on valittu Sibeliuksen syntymäpäivä 8. joulukuuta.
🎵 Jean Sibeliuksen päivä on merkitty kalentereihin liputuspäiväksi vuodesta 2011 lähtien.
🔹🔹🔹
I dag flaggar vi till Jean Sibelius och den finländska musikens ära 🇫🇮
🎵 Sibelius (1865–1957) är Finlands nationalkompositör och vår internationellt mest kända och uppskattade kompositör.
🎵 Den finländska musikens dag har valts efter Sibelius födelsedag, den 8 december.
🎵 Jean Sibelius dag har varit en flaggdag sedan 2011.
🇫🇮 Toivotamme kaikille hyvää itsenäisyyspäivää 🇫🇮
🔹 Päivälleen 105 vuotta sitten eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen ja Suomi julistautui itsenäiseksi. Itsenäisyyspäivän kunniaksi Eduskuntatalon lippusalkoihin nousee valtiolippu.
🔹 Valtiolippu on muuten samanlainen kuin sinivalkoinen kansallislippu, m***a ristin keskellä on Suomen vaakuna neliönmuotoisella pohjalla.
🔹 Liput nostaa eduskunnan kiinteistönhoitaja, joka on toiminut tehtävässään 32 vuoden ajan. Hän sytyttää myös Eduskuntatalon edessä olevat lipputankovalot, jotta liput näkyvät kauniisti pimenevässä illassa.
🔹 Liput lasketaan illalla kello kahdeksalta. Sen jälkeen ne kuivatetaan, viikataan ja jätetään odottamaan seuraavaa liputuspäivää.
🔹🔹🔹
🇫🇮 Vi önskar alla en trevlig självständighetsdag 🇫🇮
🔹 På dagen för 105 år sedan godkände riksdagen självständighetsförklaringen och Finland utropade sig självständig. Till självständighetsdagens ära hissas statsflaggan i Riksdagshusets flaggstänger.
🔹 Statsflaggan är i övrigt lik den blåvita nationalflaggan, men har i korsets mitt det finländska vapnet på en kvadratisk botten.
🔹 Flaggorna hissas av riksdagens fastighetsskötare, som har 32 års erfarenhet. Han tänder också flaggstängernas lampor framför Riksdagshuset, så att flaggorna syns vackert i den skymmande kvällen.
🔹 Flaggorna halas på kvällen klockan åtta. Därefter torkas de, viks ihop och stuvas undan i väntan på följande flaggdag.
Joulukuusi on perinteisesti koristanut Eduskuntatalon Valtiosalia vuosikymmenet 🎄
Tänäkin vuonna kuusi toi mukanaan eduskuntaan joulutunnelman, vaikka täysistunnot ja eduskuntatyö jatkuvatkin vielä normaalisti.
🔹🔹🔹
Julgranen har av tradition prytt Rikssalen i Riksdagshuset genom årtiondena 🎄
Även i år sprider granen julstämning, trots att plenum och riksdagsarbetet ännu pågår i vanlig ordning.
Eduskunnan joulukalenteri aukeaa! Tänä vuonna kalenterin luukusta tupsahtaa joka päivä välihuuto – ihan oikea ja istuntosalissa esitetty. 🗯️
Välihuuto on lyhyt, äänekäs huomautus, jonka kansanedustaja esittää täysistunnossa toisen kansanedustajan pitämän puheenvuoron aikana. Välihuudot tuovat keskusteluun lisämaustetta ja elävöittävät sitä. Joskus puhemies joutuu kuitenkin hillitsemään huutelua salissa. 🤫
Täysistunnossa kaikki puheet kirjataan pöytäkirjoihin, myös välihuudot. Pöytäkirjoista olemme poimineet iloksenne 24 anonyymia välihuutoa, joista osa on kannustavia ja osa vähän tulisempia. Jätämme tontturaadin päätettäväksi sen, onko eduskunnassa ollut tällä kaudella kilttejä huutelijoita. 🎁
Seuraa välihuutojoulukalenteria Facebookin tarinat-osiossa (tai eduskunnan Instagram-tilin story-osiossa)! Keräämme kalenterin luukut myös IG-tilimme kohokohtiin myöhemminkin katseltavaksi. 👀
Eduskunta keskustelee tänään perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmien vaihtoehtobudjeteista vuodelle 2023.
Vaihtoehtobudjetit ovat luettavissa eduskunnan verkkopalvelussa. Eduskunta käsittelee vaihtoehtobudjetit keskustelualoitteina: https://bit.ly/3AVOxtN
📺 Seuraa täysistunnon lähetekeskustelua suorana verkkolähetyksenä noin klo 14 alkaen: https://verkkolahetys.eduskunta.fi
🔹🔹🔹
Riksdagen för i dag debatt om oppositionsgruppernas alternativbudgetar. Tre oppositionsgrupper har lämnat in egna alternativa budgetförslag för 2023. Läs mer: https://bit.ly/3gJ34SL
📺 Följ debatten i plenum i direktsändning på webben med start klockan 14: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/sv/ Show Less
25. marraskuuta 1922 annettu laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin tuli paremmin tunnetuksi maatalousministeri Kyösti Kallion mukaan nimettynä Lex Kalliona. Laki takasi maaseudun tilattomille mahdollisuuden maan hankkimiseen ensisijaisesti valtion maista.
Laki mahdollisti myös pakkolunastukset, jos vapaaehtoisilla kaupoilla ei saatu hankittua riittävästi maata. Pakkolunastuksia tehtiin kuitenkin harvoin. Pakkolunastuspykälän vuoksi laki käsiteltiin kuitenkin perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Laki edellytti, että uudistilalle oli rakennettava kolmessa vuodessa asunto. Viljelystilaa haluavilla tuli lisäksi olla ”tarpeellinen taito maataloustöissä”. Asutuslain pohjalta on arvioitu syntyneen n. 13 500 pientilaa vuosina 1922–38.
Asutuslakia oli edeltänyt laki vuokra-alueiden lunastamisesta eli ns. torpparilaki syksyllä 1918. Maanvuokraajista oli tullut lain myötä itsenäisiä viljelijöitä. Asutuslaki tarjosi myös heille mahdollisuuden hankkia lisämaata pientilojensa elinkelpoisuuden parantamiseksi.
Kuva rakennuksesta: Tyyne Virtanen
Kuva Kyösti Kalliosta otettu 24.4.1917
🔷🔷🔷
Den 25 november 1922 utfärdades lagen om anskaffande av jord för kolonisationsändamål, som blev mer känd som Lex Kallio efter jordbruksministern Kyösti Kallio. Lagen garanterade landsbygdsbor utan jord en möjlighet att skaffa mark, i första hand statlig sådan.
Lagen möjliggjorde också tvångsinlösen, ifall tillräckligt med mark inte lyckades förvärvas genom frivilliga affärer. Tvångsinlösningar förekom ändå sällan. På grund av tvångsinlösningsparagrafen stiftades lagen i grundlagsordning.
Lagen förutsatte att en bostad måste byggas på en ny gård inom loppet av tre år, och av den som ville ha odlingsmark krävdes ”erforderliga insikter i lantbruksarbeten”. Lagen om jord för kolonisationsändamål uppskattas ha gett upphov till kring 13 500 småbruk under åren 1922–1938.
Lagen föregicks av den så kallade torparlagen från 1918 som tillät bönder lösa in den jord de brukade men inte ägde (fi. laki vuokra-alueiden lunastamisesta). I och med torparlagen hade arrendatorer blivit självständiga bönder. Lagen om jord för kolonisationsändamål gav dem också möjlighet att skaffa mer mark för att göra sina småbruk livskraftigare.
Bild på byggnaden: Tyyne Virtanen
Bilden av Kyösti Kallio tagen den 24.4.1917
🔷 Tervetuloa tutustumaan eduskunnan toimintaan ja Eduskuntataloon! Voit nyt varata joko itsellesi tai ryhmällesi maksuttoman opastetun kierroksen kevätkaudelle 2023.
🔷 Yleisöopastukselle voit ilmoittautua eduskunnan verkkosivuilla ilmoittautumislomakkeen kautta: https://www.eduskunta.fi/vieraile
Ilmoittautua voi viime hetkeen saakka, kunnes opastusryhmä on täynnä.
🔷 Eduskuntaan voi tulla tutustumaan myös ryhmän kanssa. Minimikoko yhdelle ryhmälle on 6. Varaa opastettu kierros ryhmälle sähköisestä varauspalvelusta verkkosivuiltamme: https://www.eduskunta.fi/vieraile
🔷 6.3.-6.4. välisenä aikana emme järjestä opastuksia.
🔷 Toukokuun eduskunta on varannut koulujen ja oppilaitosten luokkaretkille ja muille vierailuille. Opettajat voivat pyytää osoitteesta oppaat(at)eduskunta.fi linkin sähköiseen varauspalveluumme työsähköpostistaan.
🔷🔷🔷
🔷 Välkommen till Riksdagshuset för att lära dig mer om huset och verksamheten här! Nu kan du boka en gratis guidad visning på våren 2023 för dig eller din grupp.
🔷 Till visningarna för allmänheten kan du anmäla dig genom blanketten på riksdagens webbsida: https://www.riksdagen.fi/besok
🔷 Du kan också besöka riksdagen med en grupp. Minimistorleken för en grupp är 6 personer. Boka en guidad gruppvisning i vår bokningskalender: https://www.riksdagen.fi/besok
🔷 Maj månad har riksdagen reserverat för skolornas och läroanstalternas utflykter samt för andra besök. Lärare kan be om en länk till vår bokningstjänst genom att från sin arbetsmejl skicka en förfrågan till oppaat(at)eduskunta.fi
Eduskunnan täysistunnossa käydään tänään lähetekeskustelu saamelaiskäräjälain muuttamisesta.
Lakiuudistuksen tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tarkoituksena on myös parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon sekä saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.
📚 Lue lisää aiheesta Eduskunnan kirjaston koostamasta tietopaketista: https://bit.ly/3GwTYTq
📺 Seuraa täysistunnon lähetekeskustelua suorana verkkolähetyksenä noin klo 15 alkaen: https://verkkolahetys.eduskunta.fi
Kuva: Ville Fofonoff / Saamelaiskäräjät
🔹🔹🔹
Riksdagen för i dag remissdebatt om förslaget att ändra sametingslagen.
Syftet med lagändringen är att främja samernas självbestämmanderätt. Tanken med ändringen är också att förbättra ställningen för den samiska språkliga och kulturella autonomin samt verksamhetsförutsättningarna för sametinget.
📚 Läs mer om ämnet i Riksdagsbibliotekets informationspaket (på finska): https://bit.ly/3GwTYTq
📺 Följ remissdebatten i plenum i direktsändning på webben med start klockan 15: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/sv/
🇫🇮 Tänään liputetaan lasten oikeuksien puolesta 🇫🇮
Lapsen oikeuksien päivää vietetään Suomessa 20. marraskuuta, sillä vuonna 1959 samana päivänä hyväksyttiin lapsen oikeuksien julistus ja vuonna 1989 lapsen oikeuksien sopimus.
🔹🔹🔹
🇫🇮 I dag flaggar vi för barnets rättigheter 🇫🇮
Den 20 november är i Finland Barnkonventionens dag, eftersom FN antog deklarationen om barnets rättigheter den 20 november 1959 och barnkonventionen den 20 november 1989.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kutsui vuoden aikana lapsen saaneet kansanedustajat kahvitilaisuuteen.
☕ Tilaisuuteen osallistuivat Atte Kaleva (kok.), Ville Vähämäki (ps.) ja Antti Kaikkonen (kesk.). Lisäksi paikalla oli vauvakahvitteluidean äiti ja tuore isoäiti, Tuula Väätäinen (sd.) sekä Turvallinen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän puheenjohtaja Sofia Virta (vihr).
👶 Paikan päälle eivät päässeet Katri Kulmuni (kesk.), Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Krista Kiuru (sd.), Antti Häkkänen (kok.), Ville Tavio (ps.) ja Maria Ohisalo (vihr.), jotka myös saivat lapsen tämän vuoden aikana.
📖 Puhemies lahjoitti lasten oikeuksien viikolla järjestetyssä tilaisuudessa tuoreille vanhemmille kotimaisen lastenkirjan.
🔹🔹🔹
Riksdagens talman Matti Vanhanen bjöd alla ledamöter som fått barn under årets lopp på en kaffestund.
☕ Ledamöterna Atte Kaleva (saml), Ville Vähämäki (saf) och Antti Kaikkonen (cent) deltog. På plats var också upphovsmakaren till babykaffet och nyblivna mormodern Tuula Väätäinen (sd) samt Sofia Virta (gröna) som är ordförande för riksdagens grupp för främjande av en trygg graviditets- och babytid.
👶 Ledamöterna Katri Kulmuni (cent), Hannakaisa Heikkinen (cent), Krista Kiuru (sd), Antti Häkkänen (saml), Ville Tavio (saf) och Maria Ohisalo (gröna), som alla också fått barn under det här året, kunde inte delta i kaffestunden.
📖 Talmannen gav de nyblivna föräldrarna en inhemsk barnbok vid kaffestunden, som ägde rum under veckan för barnets rättigheter.
Hyvää isänpäivää!
Isänpäivää vietetään Suomessa kaikkien isien kunniaksi marraskuun toisena sunnuntaina. Päivä on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 2019 lähtien 🇫🇮
🔹🔹🔹
Glad fars dag!
Den andra söndagen i november firas fars dag för att uppmärksamma alla pappor i Finland. Fars dag har varit en officiell flaggdag sedan 2019 🇫🇮
Eduskunta aloittaa tänään kiinteistönhankintojen valvontaan liittyvän hallituksen esityksen käsittelyn.
Esitys muuttaisi kiinteistönhankintojen luvanvaraisuutta koskevaa lakia ja valtion etuosto-oikeutta eräillä alueilla. Valtion etuosto-oikeudella olisi etusija kunnan oikeuteen nähden.
Tavoitteena on, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistökauppoja Suomessa tarkasteltaisiin jatkossa entistä tarkemmin myös kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
📦 Eduskunnan kirjasto on koonnut uudistushankkeesta tietopaketin, joka sisältää lainvalmisteluaineistoa, eduskunta-asiakirjoja, kansainvälistä oikeusvertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja uutisointia: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/kiinteistonomistuksen-valvonta.aspx
📺 Lähetekeskustelu käydään kello 14 alkavan täysistunnon kolmantena asiakohtana. Koko täysistunnon voi seurata suorana osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/
🔷🔷🔷
Riksdagen inleder i dag behandlingen av regeringspropositionen om övervakning av fastighetsaffärer.
Propositionen skulle ändra lagen om tillståndsplikt för fastighetsförvärv och statens förköpsrätt inom vissa områden. Statens förköpsrätt skulle ha högre prioritet än kommunens.
Målet är att framöver noggrannare granska fastighetsaffärer i Finland av parter vars härkomst ligger utanför EU- och EES-området. Granskningar skulle också ske med nationell säkerhet i åtanke.
Lagarna avses träda i kraft den 1 januari 2023.
📦 Riksdagens bibliotek har sammanställt ett informationspaket (på finska) om reformprojektet. Paketet innehåller beredningsmaterial, riksdagshandlingar, jämförande av internationell rättspraxis, facklitteratur och nyheter.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/kiinteistonomistuksen-valvonta.aspx
📺 Remissdebatten förs i plenum kl. 14, ärendet är dagordningens tredje punkt. Se hela plenum i direktsändning
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/sv/
Mannerheimintie 30
Helsinki
00102EDUSKUNTA
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Eduskunta - Riksdagen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Lähetä viesti Eduskunta - Riksdagen :lle:
Jokasyksyiseen tapaan valtion keltaiset budjettikirjat ovat löytäneet tiensä istuntosaliin. Eduskunnassa on käynnistymässä valtion ensi vuoden talousarvion käsittely. 📒 Eduskuntakäsittely alkaa täysistunnossa 20.9.2022 pidettävällä lähetekeskustelulla budjettiesityksestä. Lähetekeskustelun päätteeksi talousarvioesitys lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. 📒 Valiokuntakäsittelyn jälkeen talousarvioesitys palaa täysistuntoon joulukuussa. Talousarvion täysistuntokäsittely kestää useita päiviä ja sisältää jopa satoja äänestyksiä. 📒 Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 painaa 1,939 kilogrammaa ja sivuja siinä on 1 077. Seuraa talousarvion käsittelyä budjettisivullamme: https://bit.ly/3UsGf4P #budjetti2023 🔹🔹🔹 Som varje höst har den gula budgetluntan hittat sin väg in i plenisalen. Riksdagen håller på att inleda behandlingen av statsbudgeten för det kommande året. 📒 Riksdagsbehandlingen inleds med en remissdebatt i plenum den 20 september 2022. Debatten avslutas med att budgetpropositionen remitteras till finansutskottet. 📒 Efter utskottsbehandlingen tas budgetförslaget upp i plenum igen i december. Budgetbehandlingen i plenum tar flera dagar och kan omfatta hundratals omröstningar. 📒 Budgetpropositionen för 2023 väger 2,44 kilogram och omfattar 1 118 sidor. Följ budgetbehandlingen på vår budgetsida: https://bit.ly/3LzcKdz #budgeten2023
Eduskuntatalossa on maanantaina 5.9.2022 avoimet ovet! Tule tutustumaan esimerkiksi pääsihteerin huoneeseen, Valtiosaliin ja puhemiesten muotokuviin. Politiikan torilla voit tavata kansanedustajia ja Eduskunnan kuppilassa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lue tarkemmat ohjeet tiedotteesta: https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Avoimet-ovet-Eduskuntatalossa-maanantaina-5.9.2022.aspx 🔹🔹🔹 Öppet hus i Riksdagshuset måndag 5.9.2022! Kom och se generalsekreterarens rum, Rikssalen och talmansporträtten, bland annat. På politiktorget kan du träffa riksdagsledamöter och i riksdagskaféet serveras kaffe. Välkommen! Närmare anvisningar hittar du här: https://www.eduskunta.fi/SV/tiedotteet/Sidor/Oppet-hus-i-Riksdagshuset-mandagen-den-5-september-2022.aspx
Suomen eduskunnassa naisten osuus on ollut ensimmäisistä vuonna 1907 järjestetyistä eduskuntavaaleista lähtien korkea. 📈 Naisten määrä eduskunnassa kääntyi kasvuun toisen maailmansodan jälkeisissä vaaleissa. Erityisen nopeaa eduskunnan naisistuminen on ollut 1960-luvun lopulta alkaen, mitä edelsi pieni notkahdus 1950-luvun lopulla. 📈 Naisten osuus eduskunnassa rikkoi 20 prosentin rajan vuoden 1970 ja 30 prosentin vuoden 1983 vaaleissa. 📈 Vuoden 1991 vaaleissa tehtiin ennätys 77 naiskansanedustajalla. Seuraavissa vuoden 1995 vaaleissa eduskuntaan äänestettiin edeltävää vaalia vähemmän naisia (67), ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuosikymmeneen. Vuonna 2007 meni rikki 40 prosentin raja. 📈 Kuluvan vaalikauden eduskunta on kansanedustajien sukupuolijakaumaa vertailtaessa historiansa tasa-arvoisin. Tällä hetkellä eduskunnassa on 109 mieskansanedustajaa ja 91 naiskansanedustajaa. 📦 Lue lisää Eduskunnan kirjaston tietopaketista Naisten äänioikeus 110 vuotta: https://bit.ly/3a1t1tc 🔹🔹🔹 Andelen kvinnor i Finlands riksdag har varit stor ända sedan det första riksdagsvalet 1907. 📈 Kvinnornas andel i riksdagen började öka från och med valet som hölls efter andra världskriget. Särskilt sedan slutet av 1960-talet har antalet kvinnor i riksdagen ökat i rask takt, efter att ha minskat lite i slutet av 1950-talet. 📈 Kvinnornas andel i riksdagen översteg 20 procent vid valet 1970 och 30 procent vid valet 1983. 📈 År 1991 valdes hela 77 kvinnor till riksdagen. Vid därpå följande val var det första gången på fler än tre årtionden som antalet kvinnor i riksdagen blev färre (67) än under föregående valperiod. År 2007 överskred kvinnornas andel 40 procent. 📈 Under den pågående valperioden är könsfördelningen bland riksdagsledamöterna den mest jämställda genom tiderna i riksdagen. För närvarande finns det 109 manliga och 91 kvinnliga riksdagsledamöter.
Talvea ja kevättä värittivät eduskunnassa monet suuret asiat. Erityisesti Venäjän sota Ukrainassa muutti asialistaa paljon. Katso videolta, miten puhemies Matti Vanhanen arvioi tänään päättynyttä kevätistuntokautta. 🔹🔹🔹 Vintern och våren präglades av många stora frågor i riksdagen. I synnerhet Rysslands krig i Ukraina förändrade agendan mycket. Titta på videon med talman Matti Vanhanens översikt över vårsessionen som avslutades i dag.
Mitä aiheita suuren valiokunnan eduskuntaryhmät pitävät tärkeinä, kun täysistunto keskustelee Suomen EU-politiikan linjasta keskiviikkona 27. lokakuuta? Eduskunnan EU-valiokunta, suuri valiokunta, antoi mietintönsä valtioneuvoston EU-selonteosta 8. lokakuuta 2021. Valiokunnassa kahdeksan eduskuntaryhmää käsitteli asiaa. Niistä viisi äänesti mietinnön hyväksymisen puolesta (sd., kesk., vihr., vas., r.) ja kolme jätti siihen oman vastalauseensa (ps., kok., kd.). 📺 Täysistunnon keskustelua voi keskiviikkona seurata suorana osoitteessa verkkolahetys.eduskunta.fi alkaen kello 14. Tallenne keskustelusta julkaistaan samassa osoitteessa pian istunnon päätyttyä. 🔹🔹🔹 Riksdagens EU-utskott, stora utskottet, gav sitt betänkande om statsrådets redogörelse om EU-politiken den 8 oktober. Riksdagen debatterar ärendet onsdagen den 27 oktober. 📺 Plenum direktsänds med början kl. 14 på adressen verkkolahetys.eduskunta.fi/sv
Puhemies Anu Vehviläinen sai tänään, valtakunnallisena Demokratiapäivänä, vastaanottaa runoilija Hannu Luntialan Runon demokratialle. Digi- ja väestötietovirasto DVV lahjoitti runon eduskunnalle kunnioittaakseen Suomessa vallitsevaa demokratiaa ja sitä tukevaa hyvää hallintoa. Runo on kehystetty tauluksi, joka jää Eduskuntataloon. Numeroituna ja signeerattuna pienoistauluna runon saa jokainen digi- ja väestötietoviraston työntekijä käytyään eduskunnassa ensimmäisen kerran asiantuntijana. 🔹🔹🔹 Talman Anu Vehviläinen fick idag ta emot Hannu Luntialas dikt Runo demokratialle. Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata donerade dikten till riksdagen för att hedra den finländska demokratin och förvaltningen som stärker den. Dikten är inramad och kommer att hängas upp i Riksdagshuset.
Onko poliittinen keskustelu pelkkää riitelyä? Millaista keskustelua eduskunnassa käydään, kun kamerat eivät ole paikalla? Varapuhemiehet Antti Rinne ja Juho Eerola pohtivat asiaa Keskustakirjasto Oodissa 5.10. Lue lisää ja katso koko tilaisuuden tallenne täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Puhemiehet-Oodissa.aspx 🔹🔹🔹 Är den politiska debatten numera ett enda gräl? Hurdan är debatten i riksdagen när kamerorna inte följer? Riksdagens vice talmän Antti Rinne och Juho Eerola besökte Ode den 5 oktober för att diskutera och svara på frågor om samtalskulturen i riksdagen. Mer information och webbupptagningen (på finska): https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Puhemiehet-Oodissa.aspx
”Spontaanius on hyväksi”, kiteyttää eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen. Vehviläinen keskusteli ja vastasi kysymyksiin eduskunnan puhekulttuurista Oodissa 28.9. Lue lisää ja katso koko tilaisuuden tallenne täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Puhemiehet-Oodissa.aspx 🔹🔹🔹 ”Det är bra att vara spontan”, summerar riksdagens talman Anu Vehviläinen. Vehviläinen besökte Ode den 28 september för att diskutera och svara på frågor om samtalskulturen i riksdagen. Mer information och webbupptagningen (på finska) : https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Puhemiehet-Oodissa.aspx
Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen ennakoi eduskuntaan työntäyteistä ja yllätyksellistäkin syksyä. 🔹🔹🔹 Riksdagens talman Anu Vehviläinen väntar sig en arbetsdryg och möjligen också överraskande höst i riksdagen.
Kansanedustajat työskentelevät eduskuntaryhmissä. Laki ei velvoita kansanedustajaa liittymään eduskuntaryhmään, mutta tavallisesti jokainen kansanedustaja työskentelee osana oman puolueensa eduskuntaryhmää. Katso videolta, mikä on eduskuntaryhmän merkitys eduskunnan toiminnassa? 🔹🔹🔹 Varje riksdagsledamot hör till någon riksdagsgrupp. Lagen förpliktar inte ledamöter att ansluta sig till en riksdagsgrupp, men som regel brukar alla ledamöter arbeta i den riksdagsgrupp som företräder deras parti. Vad är en riksdagsgrupp och vilken betydelse har den för riksdagens verksamhet? Videon ger dej svar.
Mitä kansanedustaja tekee kesällä? Istuntotauon aikana kansanedustajia saattavat työllistää mm. valiokuntien kokoukset, kansainväliset tehtävät ja keskustelutilaisuudet. 🔹🔹🔹 Vad gör en riksdagsledamot på sommaren? Under sommaruppehållet kan riksdagsledamöterna delta i bl.a. utskottsmöten, internationella uppdrag och diskussionstillfällen.
Euroopan tulevaisuuskonferenssi haluaa kuulla kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. 🇫🇮🇪🇺 Konferenssin ensimmäinen täysistunto pidetään lauantaina 19. kesäkuuta. Täysistuntoihin osallistuu mm. kansalaisedustajia, ministereitä ja eduskunnasta neljä kansanedustajaa. Katso heidän terveisensä alla olevalta videolta. Täysistuntojen lisäksi konferenssiin kuuluu tapahtumia, kansalaispaneeleita ja verkkoalusta, jolla kansalaiset voivat jakaa ajatuksiaan ja lähettää ehdotuksia. Konferenssin suomalaiskansanedustajat osallistuvat yleisökeskusteluun Turun Eurooppa-foorumissa 27. elokuuta. Tulevaisuuskonferenssi esittää johtopäätöksensä kansalaisten näkemyksistä kevääseen 2022 mennessä. Tutustu Euroopan Tulevaisuuskonferenssin digitaaliseen alustaan. https://futureu.europa.eu/?locale=fi Konferensen om Europas framtid vill höra medborgarnas syn på EU:s framtida utmaningar och möjligheter. Konferensens första session hålls lördagen den 19 juni. I sessionen deltar bl.a. medborgarrepresentanter, ministrar och från riksdagen fyra riksdagsledamöter. Se deras videohälsning här nedan. I konferensen igår också olika evenemang, medborgarpaneler och en ny digital plattform där medborgarna kan utbyta idéer och komma med förslag. Konferensens finländska riksdagsledamöter deltar i en publikdebatt vid Europaforum Åbo den 27 augusti. Bekanta dig med konferensens digitala plattform: https://futureu.europa.eu/?locale=fi
Ulkoministeriö - utrikesministeriet
Merikasarmi, Place 176, ValtioneuvostoFinnish Institute of International Affairs -
ArkadiankatuEuroopan parlamentti - Europaparlamentet
MalminkatuEuroopan parlamentti - Europaparlamentet
MalminkatuOKM:n nuorisovastuualue - Nuorten tulevaisuus
Meritullinkatu