Eduskunta perustettiin 1906 ja ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille. Äänestämään pääsy ei siis enää ollut kiinni sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta. Ainutlaatuista koko maailmassa oli se, että naiset saivat täydelliset valtiolliset oikeudet eli oikeuden äänestää sekä asettua vaaleissa ehdoll
e. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Eduskunta myös valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Lisäksi eduskunta hyväksyy tärkeimmät Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja vaikuttaa Euroopan unionin asioihin.
//
Kerromme eduskunnan Facebook-julkaisuissa mm. eduskunnan täysistunnon ja valiokuntien työstä, lakihankkeista, kansainvälisestä toiminnasta ja tapahtumista eduskunnassa. Haluamme Facebookissa edistää kansalaisten tiedonsaantia eduskunnasta. Seuraamme keskustelua arkisin klo 9–16 ja pyrimme vastaamaan kysymyksiin ja opastamaan oikeiden tietolähteiden nopeasti. Voit myös käyttää Kysy eduskunnasta palvelua eduskunnan sivustolla: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/Sivut/kysy-eduskunnasta.aspx
Emme ota kantaa lakien ja politiikan sisältöä koskeviin mielipidekysymyksiin, emme tulkitse lakeja tai anna oikeudellista neuvontaa. Facebook-tiliä ja muita eduskunnan somekanavia ylläpitää eduskunnan viestintä. Kansanedustajat tavoittaa heidän omien somekanaviensa kautta tai sähköpostilla. Kansanedustajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]. Eduskunnan Facebook-sivu ei ole laajan tiedonhaun kanava. Eduskunnasta ja sen toiminnasta ja käsittelyssä olevista lakiehdotuksista saa laajasti tietoa eduskunta.fi-verkkosivustolta. Voit osallistua keskusteluun kommentoimalla päivityksiämme. Meille ei voi lähettää yksityisviestejä Facebookissa. Kommenttien on oltava asiallisia ja hyvien tapojen mukaisia, eivätkä ne saa olla esimerkiksi uhkaavia tai syrjiviä. Kommentit eivät saa sisältää linkkejä, kuvia, videoita, muuta media-aineistoa, markkinointia tai mielipidekyselyitä. Eduskunnan viestintä voi poistaa tai piilottaa kommentit, jotka rikkovat edellä mainittuja ohjeita. Toistuvasti ohjeita rikkovan käyttäjän kommentointi voidaan estää. Viestin poistamisesta ja käyttäjän estämisestä ei ilmoiteta kirjoittajalle. Eduskunnan viestintä ei vastaa keskusteluissa ja kommenteissa esitetyistä mielipiteistä, väitteistä, linkityksen kohteista tai niiden seurauksista.
//
Enkammarlantdagen inrättades 1906 och det första valet förrättades 1907. Rösträtten var allmän och lika för alla finländare som fyllt 24 år. Rösträtten var alltså inte längre bunden till social ställning eller kön. Det unika var att också kvinnorna fick fullständiga politiska rättigheter, dvs. rätten att rösta och rätten att kandidera i val. De 19 kvinnor som valdes in i den första lantdagen är väldens första kvinnliga parlamentariker. I regeringsformen 1919 ersattes benämningen lantdag med riksdag. Riksdagen stiftar alla lagar i Finland och fastställer statsbudgeten. Riksdagen väljer också statsminister och utöver kontroll över regeringens verksamhet. Riksdagen godkänner dessutom de viktigaste av de internationella överenskommelser som är bindande för Finland och är med och påverkar EU-frågor.
//
I våra kanaler på sociala medier berättar vi bland annat om arbetet i riksdagens plenum och utskotten, lagprojekt, internationell verksamhet och evenemang i riksdagen. På Facebook vill vi göra information om riksdagen mer lättillgänglig för medborgarna. Vi följer diskussioner vardagar klockan 9–16 och försöker raskt svara på frågor och vägleda till rätt informationskällor. Du kan också använda tjänsten Fråga om riksdagen på riksdagens webbsida: https://www.eduskunta.fi/SV/naineduskuntatoimii/Sidor/kysy-eduskunnasta.aspx
Vi tar inte ställning till åsiktsfrågor om innehållet i lagar eller politik. Vi tolkar inte lagar och ger inte heller juridisk rådgivning. Riksdagskommunikationen ansvarar för kontot på Facebook och riksdagens andra kanaler på sociala medier. Riksdagsledamöterna nås genom deras egna kanaler eller per e-post. Riksdagsledamöternas e-postadresser har formen fö[email protected]. Riksdagens sida på Facebook är inte en kanal för bred informationssökning. Mer omfattande information om riksdagen, dess verksamhet och lagförslag som behandlas finns på webbsidan riksdagen.fi. Du kan delta i diskussioner genom att kommentera under våra inlägg. Kommentarerna ska vara sakliga och följa god sed, och får inte vara exempelvis hotfulla eller diskriminerande. Kommentarerna får inte innehålla länkar, bilder, videor, annat mediematerial, marknadsföring eller opinionsundersökningar. Riksdagskommunikationen kan ta bort eller dölja kommentarer som bryter mot anvisningarna ovan. En användare som upprepade gånger bryter mot anvisningarna kan blockeras. Användaren meddelas inte om dennes kommentar tagits bort eller om användaren blockerats. Riksdagskommunikationen tar inte ansvar för de åsikter, påståenden, länkar eller konsekvenser härav som förekommer i diskussionerna och kommentarerna.
