Clicky

Eduskunta - Riksdagen

Eduskunta - Riksdagen Suomen eduskunnan Facebook-sivusto. Ensimmäiseen eduskuntaan valitut 19 naista ovat maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot.

Eduskunta perustettiin 1906 ja ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille. Äänestämään pääsy ei siis enää ollut kiinni sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta. Ainutlaatuista koko maailmassa oli se, että naiset saivat täydelliset valtiolliset oikeudet eli oikeuden äänestää sekä asettua vaaleissa ehdoll

Eduskunta perustettiin 1906 ja ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille. Äänestämään pääsy ei siis enää ollut kiinni sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta. Ainutlaatuista koko maailmassa oli se, että naiset saivat täydelliset valtiolliset oikeudet eli oikeuden äänestää sekä asettua vaaleissa ehdoll

Avaa kuten tavallisesti

Toivotamme kaikille hyvää vuotta 2023! 🎆 🎆 🎆 Vi önskar alla ett gott nytt år 2023!
31/12/2022

Toivotamme kaikille hyvää vuotta 2023!

🎆 🎆 🎆

Vi önskar alla ett gott nytt år 2023!

Suomalainen perusterveydenhuolto mullistui 50 vuotta sitten, kun kansanterveyslaki astui voimaan. Laki velvoitti kunnat ...
28/12/2022

Suomalainen perusterveydenhuolto mullistui 50 vuotta sitten, kun kansanterveyslaki astui voimaan. Laki velvoitti kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta. Terveyskeskusten verkosto syntyi korvaamaan vanhaa kunnanlääkärijärjestelmää. Terveyskeskuksiin koottiin terveysneuvonta, sairaanhoito, sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhuolto.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen, kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskeva uusi lainsäädäntö astuu voimaan. Samalla huhtikuun alussa 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki jää historiaan.

Tutustu kansanterveyslakiin Ylen Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/13/kansanterveyslaki-toi-terveyskeskuksen-joka-kuntaan

Kuva: Satakunnan museo

🔷🔷🔷

Den finländska primärvården revolutionerades för 50 år sedan, då folkhälsolagen trädde i kraft. Lagen förpliktigade kommunerna att sörja för primärvården. Nätverket av hälsocentraler uppstod och ersatte det gamla systemet med kommunalläkare. Hädanefter var det hälsocentralerna som erbjöd hälsorådgivning, sjukvård, sjuktransport, tandvård och skolhälsovård.

Ansvaret för att organisera social- och hälsovården samt räddningsväsendet flyttar i sin helhet till välfärdsområdena från den 1.1.2023, då ny lagstiftning för social- och hälsovården och räddningsväsendet träder i kraft. På samma gång blir folkhälsolagen, som trädde i kraft i april 1972, historia.

Läs mer om folkhälsolagen i Yles arkiv (på finska): https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/13/kansanterveyslaki-toi-terveyskeskuksen-joka-kuntaan

Foto: Satakunta museum

Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon (Nato) maanantaina 5.12.2022. Läh...
13/12/2022

Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon (Nato) maanantaina 5.12.2022. Lähetekeskustelu hallituksen esityksestä käydään tänään täysistunnossa.

Puhemiesneuvosto ehdottaa, että keskustelun jälkeen eduskunta lähettää asian ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunta, puolustusvaliokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta ja valtiovarainvaliokunta antavat lausunnon. Ulkoasiainvaliokunta voi pyytää lausuntoja myös muilta valiokunnilta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

Asian käsittelyn etenemistä eduskunnassa voit seurata tältä verkkosivulta: https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/ulkoasiainvaliokunta/Sivut/Suomen_liittymist%C3%A4_Natoon_koskeva_hallituksen_esitys.aspx

Palautekeskustelu valtion talousarviosta vuodelle 2023 alkaa keskiviikkona 14. joulukuuta kello 10. Budjetin käsittely alkaa yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Pääluokkakohtaiset yleiskeskustelut käydään erillisen aikataulun mukaan.

Budjetin eduskuntakäsittelyä voi seurata tältä sivulta: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/talousarvio/Sivut/Budjetti_2023.aspx

📺 Täysistuntoja voi seurata eduskunnan verkkolähetyspalvelussa: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/

🔷🔷🔷

Regeringen överlämnade sin proposition om Finlands anslutning till Nordatlantiska fördragsorganisationen (Nato) till riksdagen på måndagen den 5.12.2022. Remissdebatt om propositionen förs i plenum i dag tisdag.

Riksdagens talmanskonferens föreslår att riksdagen efter remissdebatten remitterar ärendet till utrikesutskottet för betänkande, och att grundlagsutskottet, försvarsutskottet, underrättelsetillsynsutskottet och finansutskottet ska ge utlåtanden åt utrikesutskottet. Utrikesutskottet kan dessutom be andra utskott om utlåtanden, ifall det anses nödvändigt.

Följ behandlingen av propositionen på riksdagens webbsida:
https://www.eduskunta.fi/SV/valiokunnat/ulkoasiainvaliokunta/Sidor/Suomen_liittymist%C3%A4_Natoon_koskeva_hallituksen_esitys.aspx

Responsdebatten om statsbudgeten år 2023 inleds onsdagen den 14 december klockan 10. Behandlingen av budgeten börjar med allmän debatt om hela budgetpropositionen. Propositionen behandlas utifrån finansutskottets betänkande. Allmänna debatter om huvudtitlar förs enligt ett separat schema.

Följ behandlingen av budgeten på riksdagens webbsida:
https://www.eduskunta.fi/SV/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/talousarvio/Sidor/Budjetti_2023.aspx

📺 Se riksdagens alla plenum i direktsändning på riksdagens webbsändningstjänst:
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/sv/

Pikakirjoituksella on pitkä historia täysistuntojen pöytäkirjojen laadinnassa. Pikakirjoituksen juuret juontavat aina an...
09/12/2022

Pikakirjoituksella on pitkä historia täysistuntojen pöytäkirjojen laadinnassa. Pikakirjoituksen juuret juontavat aina antiikin aikoihin saakka ja Suomessa pikakirjoitusjärjestelmiä kehitettiin erityisesti säätyvaltiopäivien tarpeisiin 1860-luvulla. Pikakirjoituksessakin kielen äänteillä on omat säännönmukaiset merkit tai merkintätavat.

Pikakirjoitus on kehitetty, jotta puhetta voisi tallentaa. Suomen säätyvaltiopäivillä pikakirjoittajia käytettiin vuodesta 1863 alkaen ja tänä vuonna 150 vuotta täyttävä Suomen Pikakirjoittajayhdistys hoiti pikakirjoittajien ja konekirjoittajien rekrytoinnin valtiopäiville. 1950-luvulla eduskunnassa alettiin käyttää nauhureita ja pikakirjoituksen käyttö väheni vähitellen. Eduskunnan pöytäkirjatoimistossa työskentelee kuitenkin tänäkin päivänä pikakirjoituksen kaksinkertainen maailmanmestari ja esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston istunnoissa käytetään yhä kokouspikakirjoittajia.

Nykyään eduskunnan istunnoista tehdään täydelliset pöytäkirjat digitaalisen äänitallenteen avulla. Puheita julkaistaan verkossa sitä mukaa kuin ne valmistuvat ja koko pöytäkirja on valmis 1 – 2 tuntia istunnon päättymisen jälkeen. Nykyteknologia ei kuitenkaan ole korvannut työntekijöitä, sillä puheen muuntaminen pöytäkirjatekstiksi mahdollisimman vääristymättömänä ei edelleenkään onnistu ilman ihmistä.

🔷🔷🔷

Stenografin har en lång historia i sammanställandet plenarprotokoll. Stenografins rötter går ända tillbaka till antiken och i Finland utvecklades stenografisystemet på 1860-talet speciellt för ståndslantdagens behov. Stenografin har utvecklats för att ta upp tal, och i stenografin har språkets ljud egna tecken och beteckningssätt.

I Finlands ståndslantdag användes stenografer från år 1863 och Finlands Stenografförening, som i år fyller 150 år, hade hand om rekryteringen av stenografer och maskinskrivare till lantdagen. På 1950-talet tog riksdagen i bruk bandspelare, och användningen av stenografi minskade så småningom. Vid riksdagens protokollbyrå arbetar ändå än i dag en tvåfaldig världsmästare i stenografi och till exempel vid Nordiska rådets sessioner används fortfarande mötesstenografer.

Numera förs fullständiga protokoll av riksdagens plenum med hjälp av digitala ljudupptagningar. Anföranden publiceras på nätet i takt med att de blir klara, och hela protokollet är klart 1–2 timmar efter plenum tagit slut. Modern teknologi har ändå inte ersatt anställda, för konsten att möjligast felfritt omforma tal till protokolltext lyckas fortfarande inte utan människor.

Tänään liputetaan Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivän kunniaksi 🇫🇮🎵 Sibelius (1865–1957) on Suomen kansallis...
08/12/2022

Tänään liputetaan Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivän kunniaksi 🇫🇮

🎵 Sibelius (1865–1957) on Suomen kansallissäveltäjä ja kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjämme.

🎵 Suomalaisen musiikin päiväksi on valittu Sibeliuksen syntymäpäivä 8. joulukuuta.

🎵 Jean Sibeliuksen päivä on merkitty kalentereihin liputuspäiväksi vuodesta 2011 lähtien.

🔹🔹🔹

I dag flaggar vi till Jean Sibelius och den finländska musikens ära 🇫🇮

🎵 Sibelius (1865–1957) är Finlands nationalkompositör och vår internationellt mest kända och uppskattade kompositör.

🎵 Den finländska musikens dag har valts efter Sibelius födelsedag, den 8 december.

🎵 Jean Sibelius dag har varit en flaggdag sedan 2011.

🇫🇮 Toivotamme kaikille hyvää itsenäisyyspäivää 🇫🇮🔹 Päivälleen 105 vuotta sitten eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistukse...
06/12/2022

🇫🇮 Toivotamme kaikille hyvää itsenäisyyspäivää 🇫🇮

🔹 Päivälleen 105 vuotta sitten eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen ja Suomi julistautui itsenäiseksi. Itsenäisyyspäivän kunniaksi Eduskuntatalon lippusalkoihin nousee valtiolippu.

🔹 Valtiolippu on muuten samanlainen kuin sinivalkoinen kansallislippu, m***a ristin keskellä on Suomen vaakuna neliönmuotoisella pohjalla.

🔹 Liput nostaa eduskunnan kiinteistönhoitaja, joka on toiminut tehtävässään 32 vuoden ajan. Hän sytyttää myös Eduskuntatalon edessä olevat lipputankovalot, jotta liput näkyvät kauniisti pimenevässä illassa.

🔹 Liput lasketaan illalla kello kahdeksalta. Sen jälkeen ne kuivatetaan, viikataan ja jätetään odottamaan seuraavaa liputuspäivää.

🔹🔹🔹

🇫🇮 Vi önskar alla en trevlig självständighetsdag 🇫🇮

🔹 På dagen för 105 år sedan godkände riksdagen självständighetsförklaringen och Finland utropade sig självständig. Till självständighetsdagens ära hissas statsflaggan i Riksdagshusets flaggstänger.

🔹 Statsflaggan är i övrigt lik den blåvita nationalflaggan, men har i korsets mitt det finländska vapnet på en kvadratisk botten.

🔹 Flaggorna hissas av riksdagens fastighetsskötare, som har 32 års erfarenhet. Han tänder också flaggstängernas lampor framför Riksdagshuset, så att flaggorna syns vackert i den skymmande kvällen.

🔹 Flaggorna halas på kvällen klockan åtta. Därefter torkas de, viks ihop och stuvas undan i väntan på följande flaggdag.

Joulukuusi on perinteisesti koristanut Eduskuntatalon Valtiosalia vuosikymmenet 🎄Tänäkin vuonna kuusi toi mukanaan edusk...
02/12/2022

Joulukuusi on perinteisesti koristanut Eduskuntatalon Valtiosalia vuosikymmenet 🎄

Tänäkin vuonna kuusi toi mukanaan eduskuntaan joulutunnelman, vaikka täysistunnot ja eduskuntatyö jatkuvatkin vielä normaalisti.

🔹🔹🔹

Julgranen har av tradition prytt Rikssalen i Riksdagshuset genom årtiondena 🎄

Även i år sprider granen julstämning, trots att plenum och riksdagsarbetet ännu pågår i vanlig ordning.

Eduskunnan joulukalenteri aukeaa! Tänä vuonna kalenterin luukusta tupsahtaa joka päivä välihuuto – ihan oikea ja istunto...
30/11/2022

Eduskunnan joulukalenteri aukeaa! Tänä vuonna kalenterin luukusta tupsahtaa joka päivä välihuuto – ihan oikea ja istuntosalissa esitetty. 🗯️

Välihuuto on lyhyt, äänekäs huomautus, jonka kansanedustaja esittää täysistunnossa toisen kansanedustajan pitämän puheenvuoron aikana. Välihuudot tuovat keskusteluun lisämaustetta ja elävöittävät sitä. Joskus puhemies joutuu kuitenkin hillitsemään huutelua salissa. 🤫

Täysistunnossa kaikki puheet kirjataan pöytäkirjoihin, myös välihuudot. Pöytäkirjoista olemme poimineet iloksenne 24 anonyymia välihuutoa, joista osa on kannustavia ja osa vähän tulisempia. Jätämme tontturaadin päätettäväksi sen, onko eduskunnassa ollut tällä kaudella kilttejä huutelijoita. 🎁

Seuraa välihuutojoulukalenteria Facebookin tarinat-osiossa (tai eduskunnan Instagram-tilin story-osiossa)! Keräämme kalenterin luukut myös IG-tilimme kohokohtiin myöhemminkin katseltavaksi. 👀

Eduskunta keskustelee tänään perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmien vaihtoehtobudje...
30/11/2022

Eduskunta keskustelee tänään perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmien vaihtoehtobudjeteista vuodelle 2023.
Vaihtoehtobudjetit ovat luettavissa eduskunnan verkkopalvelussa. Eduskunta käsittelee vaihtoehtobudjetit keskustelualoitteina: https://bit.ly/3AVOxtN

📺 Seuraa täysistunnon lähetekeskustelua suorana verkkolähetyksenä noin klo 14 alkaen: https://verkkolahetys.eduskunta.fi

🔹🔹🔹

Riksdagen för i dag debatt om oppositionsgruppernas alternativbudgetar. Tre oppositionsgrupper har lämnat in egna alternativa budgetförslag för 2023. Läs mer: https://bit.ly/3gJ34SL

📺 Följ debatten i plenum i direktsändning på webben med start klockan 14: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/sv/ Show Less

25. marraskuuta 1922 annettu laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin tuli paremmin tunnetuksi maatalousministeri Kyö...
25/11/2022

25. marraskuuta 1922 annettu laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin tuli paremmin tunnetuksi maatalousministeri Kyösti Kallion mukaan nimettynä Lex Kalliona. Laki takasi maaseudun tilattomille mahdollisuuden maan hankkimiseen ensisijaisesti valtion maista.

Laki mahdollisti myös pakkolunastukset, jos vapaaehtoisilla kaupoilla ei saatu hankittua riittävästi maata. Pakkolunastuksia tehtiin kuitenkin harvoin. Pakkolunastuspykälän vuoksi laki käsiteltiin kuitenkin perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Laki edellytti, että uudistilalle oli rakennettava kolmessa vuodessa asunto. Viljelystilaa haluavilla tuli lisäksi olla ”tarpeellinen taito maataloustöissä”. Asutuslain pohjalta on arvioitu syntyneen n. 13 500 pientilaa vuosina 1922–38.

Asutuslakia oli edeltänyt laki vuokra-alueiden lunastamisesta eli ns. torpparilaki syksyllä 1918. Maanvuokraajista oli tullut lain myötä itsenäisiä viljelijöitä. Asutuslaki tarjosi myös heille mahdollisuuden hankkia lisämaata pientilojensa elinkelpoisuuden parantamiseksi.

Kuva rakennuksesta: Tyyne Virtanen
Kuva Kyösti Kalliosta otettu 24.4.1917

🔷🔷🔷

Den 25 november 1922 utfärdades lagen om anskaffande av jord för kolonisationsändamål, som blev mer känd som Lex Kallio efter jordbruksministern Kyösti Kallio. Lagen garanterade landsbygdsbor utan jord en möjlighet att skaffa mark, i första hand statlig sådan.

Lagen möjliggjorde också tvångsinlösen, ifall tillräckligt med mark inte lyckades förvärvas genom frivilliga affärer. Tvångsinlösningar förekom ändå sällan. På grund av tvångsinlösningsparagrafen stiftades lagen i grundlagsordning.

Lagen förutsatte att en bostad måste byggas på en ny gård inom loppet av tre år, och av den som ville ha odlingsmark krävdes ”erforderliga insikter i lantbruksarbeten”. Lagen om jord för kolonisationsändamål uppskattas ha gett upphov till kring 13 500 småbruk under åren 1922–1938.

Lagen föregicks av den så kallade torparlagen från 1918 som tillät bönder lösa in den jord de brukade men inte ägde (fi. laki vuokra-alueiden lunastamisesta). I och med torparlagen hade arrendatorer blivit självständiga bönder. Lagen om jord för kolonisationsändamål gav dem också möjlighet att skaffa mer mark för att göra sina småbruk livskraftigare.

Bild på byggnaden: Tyyne Virtanen
Bilden av Kyösti Kallio tagen den 24.4.1917

🔷 Tervetuloa tutustumaan eduskunnan toimintaan ja Eduskuntataloon! Voit nyt varata joko itsellesi tai ryhmällesi maksutt...
24/11/2022

🔷 Tervetuloa tutustumaan eduskunnan toimintaan ja Eduskuntataloon! Voit nyt varata joko itsellesi tai ryhmällesi maksuttoman opastetun kierroksen kevätkaudelle 2023.

🔷 Yleisöopastukselle voit ilmoittautua eduskunnan verkkosivuilla ilmoittautumislomakkeen kautta: https://www.eduskunta.fi/vieraile
Ilmoittautua voi viime hetkeen saakka, kunnes opastusryhmä on täynnä.

🔷 Eduskuntaan voi tulla tutustumaan myös ryhmän kanssa. Minimikoko yhdelle ryhmälle on 6. Varaa opastettu kierros ryhmälle sähköisestä varauspalvelusta verkkosivuiltamme: https://www.eduskunta.fi/vieraile

🔷 6.3.-6.4. välisenä aikana emme järjestä opastuksia.

🔷 Toukokuun eduskunta on varannut koulujen ja oppilaitosten luokkaretkille ja muille vierailuille. Opettajat voivat pyytää osoitteesta oppaat(at)eduskunta.fi linkin sähköiseen varauspalveluumme työsähköpostistaan.

🔷🔷🔷

🔷 Välkommen till Riksdagshuset för att lära dig mer om huset och verksamheten här! Nu kan du boka en gratis guidad visning på våren 2023 för dig eller din grupp.

🔷 Till visningarna för allmänheten kan du anmäla dig genom blanketten på riksdagens webbsida: https://www.riksdagen.fi/besok

🔷 Du kan också besöka riksdagen med en grupp. Minimistorleken för en grupp är 6 personer. Boka en guidad gruppvisning i vår bokningskalender: https://www.riksdagen.fi/besok

🔷 Maj månad har riksdagen reserverat för skolornas och läroanstalternas utflykter samt för andra besök. Lärare kan be om en länk till vår bokningstjänst genom att från sin arbetsmejl skicka en förfrågan till oppaat(at)eduskunta.fi

Eduskunnan täysistunnossa käydään tänään lähetekeskustelu saamelaiskäräjälain muuttamisesta.Lakiuudistuksen tavoitteena ...
22/11/2022

Eduskunnan täysistunnossa käydään tänään lähetekeskustelu saamelaiskäräjälain muuttamisesta.

Lakiuudistuksen tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tarkoituksena on myös parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon sekä saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.

📚 Lue lisää aiheesta Eduskunnan kirjaston koostamasta tietopaketista: https://bit.ly/3GwTYTq

📺 Seuraa täysistunnon lähetekeskustelua suorana verkkolähetyksenä noin klo 15 alkaen: https://verkkolahetys.eduskunta.fi

Kuva: Ville Fofonoff / Saamelaiskäräjät

🔹🔹🔹

Riksdagen för i dag remissdebatt om förslaget att ändra sametingslagen.

Syftet med lagändringen är att främja samernas självbestämmanderätt. Tanken med ändringen är också att förbättra ställningen för den samiska språkliga och kulturella autonomin samt verksamhetsförutsättningarna för sametinget.

📚 Läs mer om ämnet i Riksdagsbibliotekets informationspaket (på finska): https://bit.ly/3GwTYTq

📺 Följ remissdebatten i plenum i direktsändning på webben med start klockan 15: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/sv/

🇫🇮 Tänään liputetaan lasten oikeuksien puolesta 🇫🇮Lapsen oikeuksien päivää vietetään Suomessa 20. marraskuuta, sillä vuo...
20/11/2022

🇫🇮 Tänään liputetaan lasten oikeuksien puolesta 🇫🇮

Lapsen oikeuksien päivää vietetään Suomessa 20. marraskuuta, sillä vuonna 1959 samana päivänä hyväksyttiin lapsen oikeuksien julistus ja vuonna 1989 lapsen oikeuksien sopimus.



🔹🔹🔹

🇫🇮 I dag flaggar vi för barnets rättigheter 🇫🇮

Den 20 november är i Finland Barnkonventionens dag, eftersom FN antog deklarationen om barnets rättigheter den 20 november 1959 och barnkonventionen den 20 november 1989.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kutsui vuoden aikana lapsen saaneet kansanedustajat kahvitilaisuuteen. ☕ Tilaisuuteen...
16/11/2022

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kutsui vuoden aikana lapsen saaneet kansanedustajat kahvitilaisuuteen.

☕ Tilaisuuteen osallistuivat Atte Kaleva (kok.), Ville Vähämäki (ps.) ja Antti Kaikkonen (kesk.). Lisäksi paikalla oli vauvakahvitteluidean äiti ja tuore isoäiti, Tuula Väätäinen (sd.) sekä Turvallinen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän puheenjohtaja Sofia Virta (vihr).

👶 Paikan päälle eivät päässeet Katri Kulmuni (kesk.), Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Krista Kiuru (sd.), Antti Häkkänen (kok.), Ville Tavio (ps.) ja Maria Ohisalo (vihr.), jotka myös saivat lapsen tämän vuoden aikana.

📖 Puhemies lahjoitti lasten oikeuksien viikolla järjestetyssä tilaisuudessa tuoreille vanhemmille kotimaisen lastenkirjan.



🔹🔹🔹

Riksdagens talman Matti Vanhanen bjöd alla ledamöter som fått barn under årets lopp på en kaffestund.

☕ Ledamöterna Atte Kaleva (saml), Ville Vähämäki (saf) och Antti Kaikkonen (cent) deltog. På plats var också upphovsmakaren till babykaffet och nyblivna mormodern Tuula Väätäinen (sd) samt Sofia Virta (gröna) som är ordförande för riksdagens grupp för främjande av en trygg graviditets- och babytid.

👶 Ledamöterna Katri Kulmuni (cent), Hannakaisa Heikkinen (cent), Krista Kiuru (sd), Antti Häkkänen (saml), Ville Tavio (saf) och Maria Ohisalo (gröna), som alla också fått barn under det här året, kunde inte delta i kaffestunden.

📖 Talmannen gav de nyblivna föräldrarna en inhemsk barnbok vid kaffestunden, som ägde rum under veckan för barnets rättigheter.

Hyvää isänpäivää!Isänpäivää vietetään Suomessa kaikkien isien kunniaksi marraskuun toisena sunnuntaina.  Päivä on ollut ...
13/11/2022

Hyvää isänpäivää!

Isänpäivää vietetään Suomessa kaikkien isien kunniaksi marraskuun toisena sunnuntaina. Päivä on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 2019 lähtien 🇫🇮

🔹🔹🔹

Glad fars dag!

Den andra söndagen i november firas fars dag för att uppmärksamma alla pappor i Finland. Fars dag har varit en officiell flaggdag sedan 2019 🇫🇮

Eduskunta aloittaa tänään kiinteistönhankintojen valvontaan liittyvän hallituksen esityksen käsittelyn. Esitys muuttaisi...
08/11/2022

Eduskunta aloittaa tänään kiinteistönhankintojen valvontaan liittyvän hallituksen esityksen käsittelyn.

Esitys muuttaisi kiinteistönhankintojen luvanvaraisuutta koskevaa lakia ja valtion etuosto-oikeutta eräillä alueilla. Valtion etuosto-oikeudella olisi etusija kunnan oikeuteen nähden.

Tavoitteena on, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistökauppoja Suomessa tarkasteltaisiin jatkossa entistä tarkemmin myös kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

📦 Eduskunnan kirjasto on koonnut uudistushankkeesta tietopaketin, joka sisältää lainvalmisteluaineistoa, eduskunta-asiakirjoja, kansainvälistä oikeusvertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja uutisointia: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/kiinteistonomistuksen-valvonta.aspx

📺 Lähetekeskustelu käydään kello 14 alkavan täysistunnon kolmantena asiakohtana. Koko täysistunnon voi seurata suorana osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/

🔷🔷🔷

Riksdagen inleder i dag behandlingen av regeringspropositionen om övervakning av fastighetsaffärer.

Propositionen skulle ändra lagen om tillståndsplikt för fastighetsförvärv och statens förköpsrätt inom vissa områden. Statens förköpsrätt skulle ha högre prioritet än kommunens.

Målet är att framöver noggrannare granska fastighetsaffärer i Finland av parter vars härkomst ligger utanför EU- och EES-området. Granskningar skulle också ske med nationell säkerhet i åtanke.

Lagarna avses träda i kraft den 1 januari 2023.

📦 Riksdagens bibliotek har sammanställt ett informationspaket (på finska) om reformprojektet. Paketet innehåller beredningsmaterial, riksdagshandlingar, jämförande av internationell rättspraxis, facklitteratur och nyheter.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/kiinteistonomistuksen-valvonta.aspx

📺 Remissdebatten förs i plenum kl. 14, ärendet är dagordningens tredje punkt. Se hela plenum i direktsändning
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/sv/

Osoite

Mannerheimintie 30
Helsinki
00102EDUSKUNTA

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Eduskunta - Riksdagen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Eduskunta - Riksdagen :lle:

Videot


Muut Valtion organisaatiot Helsinki :ssa

Näytä Kaikki
x

Muut Valtion organisaatiot Helsinki :ssa (näytä kaikki)

Eduskuntatalo Parliament House, Helsinki Ulkoministeriö - utrikesministeriet Elävä perintö Verke Finnish Institute of International Affairs - FIIA Embajada de México en Finlandia / Embassy of Mexico in Finland Business Helsinki Helsinki Education Hub Euroopan parlamentti - Europaparlamentet Euroopan komissio Suomessa - Europeiska kommissionen i Finland Maanpuolustuskoulutus MPK European Chemicals Agency Agencia Europea de Sustancias y Mezclas Químicas ECHA