Elävä perintö

Elävä perintö Sivusto esittelee Unescon sopimusta aineettomasta kulttuuriperinnöstä ja sitä ylläpitää Museovirasto. Elävä perintö on läsnä jokaisen elämässä esimerkiksi juhlina, tapoina, tarinoina ja perinteisenä tietona.

Tällä sivustolla kerrotaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimukseen liittyvistä tapahtumista ja suomalaisesta elävästä perinnöstä. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta astui voimaan Suomessa vuonna 2013. Sopimusta toteutetaan yhteisölähtöisesti wikiluettelon ja elävän perinnön rinkien avulla. Myöhemmin avataan kansallinen aineettoman kulttuuriperinnön luettelo, josta on mahdollista hakea Unescon kansainvälisiin luetteloihin. Tervetuloa mukaan talkoisiin tunnistamaan ja vaalimaan elävää perintöä! #eläväperintö https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/ https://www.youtube.com/channel/UCLHQsHT247LhZ242CeX8HtA

Avaa kuten tavallisesti

Vuoden 2021 käsityötekniikka on parsiminen ja paikkaus!”Korjaaminen ja paikkaaminen ovat olleet käsityö­ilmiöinä noususs...
17/11/2020
Vuoden 2021 käsityötekniikka on parsiminen ja paikkaus - Taitojärjestö

Vuoden 2021 käsityötekniikka on parsiminen ja paikkaus!

”Korjaaminen ja paikkaaminen ovat olleet käsityö­ilmiöinä nousussa maailmalla jo pidemmän aikaa. Enää paikkaamista ei hävetä eikä paikkoja piilotella, vaan niistä ollaan päinvastoin ylpeitä. Tällä vuoden käsityötekniikan valinnalla haluamme Taitoliitossa olla osaltamme mukana innostamassa ihmisiä parsimaan ja paikkaamaan.” - Minna Hyytiäinen, Taitoliiton toiminnanjohtaja

Parsiminen ja paikkaus on nimetty vuoden 2021 käsityötekniikaksi. Tällä valinnalla Taitoliitto haluaa innostaa tekstiilien korjaamiseen.

Kun retkeilytaidot karttuvat, retkeilystä tulee turvallisempaa ja retkistä nauttii enemmän! Retkeilyn ABC -sivustolta lö...
16/11/2020
Retkeilyn ABC

Kun retkeilytaidot karttuvat, retkeilystä tulee turvallisempaa ja retkistä nauttii enemmän! Retkeilyn ABC -sivustolta löydät vinkkejä retkeilyharrastuksesi tueksi.

Oletpa aloitteleva retkeilijä tai kokenut eränkävijä, saat näiltä sivuilta monenlaisia vinkkejä retkeilyyn. Kun retkeilytaidot karttuvat, retkeilystä tulee turvallisempaa ja retkistä nauttii enemmän.

Tänään viideltä Suomen aikaa Museoviraston Leena Marsio mukana keskustelemassa aineettomasta ja eettisyydestä Kansainväl...
16/11/2020

Tänään viideltä Suomen aikaa Museoviraston Leena Marsio mukana keskustelemassa aineettomasta ja eettisyydestä Kansainvälisen museoneuvoston ICOMin webinaarissa. Mukana kiinnostavia puhujia eri puolilta Eurooppaa. Zoom linkki alla.

--------------- SHORT NOTICE ANNOUNCEMENT ---------------
We are very happy to invite you to our next Special #ICEthics #MeetingRoom on the topic of INTANGIBLE CULTURE AND ITS INTERPRETATION IN MUSEUMS on Monday, 16th of November at 16:00 CET.

Moderator: Dr. Lidija Nikočević, Board Member of IC Ethics
Panellists: Dr Marc Jacobs (Belgium), Leena Marsio (Finland), Jorijn Neyrinck (Belgium), Tamara Nikolić Đerić (Croatia), Joanne Orr (UK)

Please connect to the event by using this link:
https://us02web.zoom.us/j/85206510541

Please find more information here:
Intangible cultural heritage (ICH) is regarded as heritage but at the same time as living traditions. Many communities, the holders of these traditions, are experiencing them as a vital part of their identity, sometimes even as something intimate that serves to strengthen the ties within the community.

When interpreted and made public within museums’ programs, another dimension and way of communicating of a living tradition occur, together with ethical dilemmas about the holders’ privacy, respect for their criteria regarding e.g. choices and evaluation, that might negatively influence the interaction between museums and communities. A group of experts will bring up some of these ethical dilemmas and problems that they have encountered in their practice.

Some more information about the speakers:
Marc Jacobs is professor and head of the department of heritage studies at the University Antwerp and holder of the UNESCO Chair for critical heritage studies and safeguarding intangible cultural heritage at the Vrije Universiteit Brussel. He has a PhD in history and has been working on many topics including popular culture (since the 1980s) and intangible heritage (21st century). He was the director of the UNESCO accredited NGO FARO. Flemish Interface for Cultural Heritage until 2019. He is involved in reflexively cultivating the 2003 UNESCO Convention Paradigm, from the drafting process in 2001 onwards.( https://www.uantwerpen.be/en/staff/marc-jacobs/)

Leena Marsio works in the Finnish Heritage Agency as Senior Advisor. She is the coordinator of the UNESCO Convention on the Safeguarding of the Intangible Cultural Heritage in Finland since 2014. She has a Master’s degree in Arts management from the Sibelius Academy and a BA from the University of Helsinki in Arts research. Before working for the Government, she worked ten years as a freelance researcher and producer in several organizations in the field of arts and culture both in governmental level, NGO's and companies in Finland and abroad.

Jorijn Neyrinck is comparative anthropologist. Her driving force and main achievements lie in participatory living heritage practices and policies. From 2003 onwards Jorijn has coordinated the expertise centre on heritage participation tapis plein in Belgium. The organization transformed into Workshop intangible heritage in 2017, taking a leading role in the field regarding network cooperation around safeguarding ICH. A recent accomplishment is the ICH and Museums Project in Europe 2017-2020. Jorijn is trained facilitator for the UNESCO 2003 Convention, and a member of the Convention’s Evaluation Body until 2023.

PhD Tamara Nikolić Đerić (1983) senior curator, has been working for the Ethnographic Museum of Istria since 2008. Along with research, exhibition production, documentation, and digitization activities, she started and still runs the first Ethnographic film festival in Croatia, ETNOFILm, dedicated to visual documentation and interpretation of intangible cultural heritage and the ethnography of everyday life. Since 2014 Nikolić Đerić collaborates as professional program manager with Ecomuseum Batana (UNESCO Register of Good safeguarding practices, 2016). Since 2017 collaborates with UNESCO (Living Heritage Entity) as trainer for the implementation of the 2003 Convention for the safeguarding of ICH.

Joanne Orr has over thirty years of experience working in the fields of tangible and intangible heritage in the context of museums, wider heritage, communities and tourism in the UK and internationally. She has served as a Board member for ICOM UK and the UK National Commission for UNESCO and is a trained facilitator for the Global Capacity Building programme for the UNESCO 2003 Convention.

Onko Tommi-puukko sinulle tuttu? Tommi-puukko tunnetaan koko Suomessa kätevänä ja kauniin pelkistettynä puukkomallina. A...
12/11/2020
Tommi-puukon valmistaminen – Elävä perintö -wiki

Onko Tommi-puukko sinulle tuttu? Tommi-puukko tunnetaan koko Suomessa kätevänä ja kauniin pelkistettynä puukkomallina. Aito Tommi on terän taontaa ja tupen ompelua myöten yhden henkilön aikaansaamaa käsityötä.

Tommi-puukko on saanut alkunsa tietyistä maamme historian vaiheista. Suuret nälkävuodet veivät Tommi-puukon ”isän” Kalle Keräsen oppipojaksi Fiskarsiin englantilaisen Thomas "Tommi" Woodvardin hienotaospajaan. Samoihin aikoihin kiellettiin viinan kotipoltto ja tarpeettomiksi jääneistä viinapannuista alettiin tehdä erilaisia talousastioita. Kalle Keränen palasi Fiskarsista oppineena mestarina ja hänen puukostaan tuli suosittu kauniin muotonsa, kätevyytensä ja viiltävän terävyytensä tähden.

Tommi oli kautta vuosikymmenten arjen perustyökalu. Se oli osa elämää, eikä siitä tehty sen suurempaa numeroa – joka miehen lonkalla heilui Tommi tuppeineen.

Hyrynsalmella on taottu Tommi-puukkoja jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Perinne on elänyt lukuisten seppien käsissä ja välityksellä sukupolvelta toiselle. Tommi-puukon valmistamisen taito ja perinne ovat levinneet Hyrynsalmelta naapurikuntiin, ja puukkomalli on tunnettu etenkin Kainuussa j...

Kansallinen maailmanperintöfoorumi tänään Suomenlinnassa vastuuministerien johdolla. Kaksipäiväisessä foorumissa keskust...
11/11/2020
Maailmanperintöfoorumi – Suomen Kongressitekniikka Oy

Kansallinen maailmanperintöfoorumi tänään Suomenlinnassa vastuuministerien johdolla. Kaksipäiväisessä foorumissa keskustellaan maailmanperinnön vastuullisesta hyödyntämisestä kestävän matkailun voimavarana ja maailmanperinnön vaikutuksista paikallistalouteen. Suora lähetys tänään 12.30 asti, videotaltiointikin tulossa. https://stream.kongressitekniikka.fi/maailmanperintofoorumi/

Tilaisuuden ohjelma alkaa klo 9 ja päättyy noin klo 12.30. Tutustu tilaisuuden tarkempaan ohjelmaan tästä linkistä.Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa: #mpfoorumi20 #maailmanperintö

Hei kerro muistoistasi paritanssin parissa!
07/11/2020
Paritanssimuistokeruu | Nuorisoseurat

Hei kerro muistoistasi paritanssin parissa!

Muistitietokeruu suomalaisten paritanssimuistoistaSuomen Nuorisoseurat sekä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus järjestävät vuonna 2020 muistitietokeruun suomalaisten paritanssimuistoista. Pienetkin tunnelmakuvat vuosien varrelta ovat tervetulleita ja tärkeitä. Voit vastata kysel....

06/11/2020
Kulttuurilahja

Kulttuurilahja

Etsitään tekijöitä, taiteilijoita ja työryhmiä tositarkoituksella!

Kulttuurilahja on innovatiivinen joukkorahoituskonsepti, jossa sivistyksen, kulttuurin, luovuuden ja itsensä kehittämisen parissa toimivat tahot voivat löytää uuden rahoituskanavan työlleen.

Kulttuurilahjan kautta voit hakea rahoitusta omalle hankkeellesi. Hankkeet esitellään Kulttuurilahja-verkkosivustolla, missä myös hankkeen tukeminen tapahtuu.
Kansan Sivistysrahasto tukee jokaista hanketta lahjoittamalla tehtyihin lahjoituksiin oman 20 prosentin lisäosuuden.

Lue lisää Kulttuurilahjasta ja ilmoita oma hankkeesi alustalle verkkosivuillamme!

Glad svenska dagen!  Hur bra känner du till traditionen? Testa din kunskap.
06/11/2020
10 frågor om svenska dagen

Glad svenska dagen! Hur bra känner du till traditionen? Testa din kunskap.

Gör vårt quiz och testa din kunskap om svenska dagen.

Kymmenet asiantuntijat ympäri maailmaa ovat tänään kokoontuneet työpajaan pohtimaan elävän perinnön roolia kestävän kehi...
05/11/2020
Aineeton kulttuuriperintö

Kymmenet asiantuntijat ympäri maailmaa ovat tänään kokoontuneet työpajaan pohtimaan elävän perinnön roolia kestävän kehityksen edistämisessä. Keskustelun ja kehittämisen työkaluksi Suomessa on kehitetty kestävän kehityksen kompassi. Pääset tutustumaan kompassiin aineettoman kulttuuriperinnön verkkosivuilla!

https://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/artikkeli/kestavan-kehityksen-kompassi-ja-aineeton-kulttuuriperinto

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa käytännössä? Miten se voidaan ottaa paremmin huomioon työssä elävien perinteiden kanssa? Lataa tästä uusi työkalu.

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuosittain ympäri Euroopan. Suomi on mukana sadoin tapahtumin, vuonna 2021 t...
04/11/2020
Kulttuuriympäristömme > Euroopan kulttuuriympäristöpäivien t

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuosittain ympäri Euroopan. Suomi on mukana sadoin tapahtumin, vuonna 2021 teemalla Rajaton ja avoin. Teemaa käsittelevillä tapahtumilla ja kampanjoilla nostetaan esille saavutettava ja esteetön kulttuuriperintö.

Rajaton ja avoin -teemaviikkoa vietetään ensi vuonna Suomessa 6.–12.9.2021, mutta tapahtumia järjestetään ympäri vuoden. Kaikki tapahtumat kootaan yhteiseen tapahtumakalenteriin, jonka löydät alta.

Kuinka maailmanperintöä voidaan hyödyntää vastuullisesti kestävän matkailun voimavarana? Miltä maailmanperintötyön tulev...
02/11/2020
Ennakkokutsu: Kansallinen maailmanperintöfoorumi

Kuinka maailmanperintöä voidaan hyödyntää vastuullisesti kestävän matkailun voimavarana? Miltä maailmanperintötyön tulevaisuus näyttää ja minkälaisia vaikutuksia sillä on paikallistalouteen? Kansallinen maailmanperintöfoorumi syventyy näihin aiheisiin 10.-11.11. Ilmoittaudu verkko-osallistujaksi 5.11. mennessä!

https://minedu.fi/tapahtumat/2020-11-10/ennakkokutsu-kansallinen-maailmanperintofoorumi#Ilmoittautuminen

Kaksipäiväisessä foorumissa keskustellaan maailmanperinnön vastuullisesta hyödyntämisestä kestävän matkailun voimavarana ja maailmanperinnön vaikutuksista paikallistalouteen sekä suunnataan katseet maailmanperintötyön tulevaisuuteen. Foorumi on osa Kansallisen maailmanperintöstrategian...

Suomen Kotiseutuliitto
01/11/2020

Suomen Kotiseutuliitto

Muutama sana kekristä, sillä se oli aikoinaan vuoden suurin juhla, jopa jouluakin jalompi. Kekriä vietettiin myöhään syksyllä, kun kesä kaikkineen oli mennyt, ja pitkä pimeä talvi oli tulossa. Se oli uuden vuoden alkujuhla, vanhan päätöspäivä, jolloin syötiin ja juotiin parasta, mitä hyvä vuosi oli taloon tuonut.

Kuvassa kekripukki eli Köyritär vuodelta 1927 ja Niemelän torpan Kekriukko Helsingin Seurasaaresta sekä moderni kekripukki Kajaanista.

Samuli Paulaharjun "Kainuun mailta - kansantietoutta Kajaanin kulmilta" (1922) kertoo kekristä seuraavaa:

Koko yönä jouduttiin tuskin ollenkaan lepäämään, sillä aamulla ani varhain piti olla pystyällä. Noustiin ylös jo kello kolmelta, kahdeltakin, jopa joissakuissa vanhojen tapojen taloissa heti puolelta yöltä. Emännät pistivät pirtin lämpeämään ja leipoivat rieskat ja teokset, tekivät juustoleivät, keittivät ryynipuurot ja laittoivat talkkunat.

Miesväki taas huolehti kekriteurastuksesta. Kun oli otettu kotikeittoiset aamuryypyt, tuotiin ja teurastettiin kekrilammas, isoissa taloissa kaksikin. Kekrilammas, useinkin musta, oli jo aikaisemmin valittu ja nimitetty, oli sattunut esim. lammas sairastumaan, niin oli luvattu: "kun elänet, niin kekriksi teurastetaan."

---

Kekrin merkillisin puoli oli ikivanha henkien palvominen. Muutamissa vanhankansan taloissa oli vielä sitäkin vanhain muistannan aikaan toimitettu. Kekrin henget siihen aikaan vielä liikkuivat maatjalassa ja näkymättöminä vierailivat taloissa.

Aattoiltana, kun sauna oli joutunut, valmistettiin se ensin Kekrille ja Kekrittärille, taikka, niinkuin paikoin sanottiin, pyhille miehille, keijulaisille, manalaisille kylvettäväksi. Vedet, vastat, kaikki laitettiin käsille, ja sitten käytiin kylyn ovelta kutsumassa: "Kekrittäret Kekrittäret, pyhät miehet kylpemään!". Vasta sen jälkeen, kun vieraat olivat vihtoneet, otti talonväki saunavuoronsa.

Vieläpä vieraita ruokittiinkin. Niinpä Suomussalmen Juntusrannalla, Päätalon vanhauskoinen vaari itse valmisti pyhille miehille saunan ja sillä aikaa, kun he olivat kylyssä, hankki omaan vaarinkamariinsa heille hyvät ruoat, kynttilät vielä kahden puolen viritti palamaan.

Tavallisesti laitettiin kekrivieraille ateria pirtin pitkälle pöydälle, jotta saivat suurustautua sillä aikaa, kun talonväki oli kylpemässä. Oli tapana myös kekriaamuna, kun oltiin murkinalla, asettaa pyhille miehille pimeään pöydänpääloukkoon viinalippi.

Paikoin varattiin ruoka-ateria aikaisin aamupuhteella saunaan rahille taikka lauteille, paikoin vietiin "maanhaltialle" ruokia vielä riiheen ja talliin sekä navettaankin laipiolle, joskus kannettiin syötäviä ja juotavia pihakoivujen juurelle.

Parhaita ruokia piti tarjota ja varsinkin lihaa. Jos oli lihaa niukasti, voivat Kekrittäret pahastua ja ottaa talosta lehmän. Mutta jos ruokia oli runsaasti, olivat vieraat hyvillään, ja siitä oli talolle onnea. Kekrivieraiden syönnistä ennustettiin vuodentuloa: jos ne olivat nälkäisiä ja söivät kovin paljon, oli huono vuosi tulossa, mutta jos ne vain vähän maistelivat, saatiin odottaa hyvää vuotta.

----

Monissa muissakin toimissa kekrin henkien palvonta ja osallisuus ilmeni. Niin emäntä kekriaamuna pirtin uunin luudittuaan lähti uuniluutaa juoksuttamaan, navetan ympäritse kolme kertaa kierrätti, ja siitä oli karjalle menestystä.

Kekripäivänä pirtin lattialta laastut rikat vietiin lammaskarsinaan onnea tuomaan ja kun uunia lämmitettiin pantiin "peänalushaloksi" oikein oksainen puu. Sillä kuinka monta oksaa oli puussa, niin monta karitsaa syntyi talven kuluessa lammaskarsinaan. Lammasonnea antoi sekin, että kekrilampaan luut peitettiin lammaskarsinan pohjalle.

Kekrin viettoon liittyi läheisesti sieluinpäivä, joka oli kekrin jälkeisenä päivänä. Silloinkin noustiin hyvin aikaisin ylös, ja heti pistettiin tuli pirtin uuniin, että ehdittäisiin ennen naapuria saada savu kohoamaan lakeistorvesta. Siitä olisi talolle onnea.

Sieluinpäivänäkään ei arkitöihin puututtu. Miehet kulkivat vain korento olalla talosta toiseen, ja kun tulivat pirttiin, pistivät heti korennon uunin henkireikään, jotta muka "nyt kiuvas hajalle!" Vasta heittivät, kun isäntä viinan kanssa hyvitteli: "Älkäähän nyt, saatte ryypyt!" Ja saivat ryypyt, ruokaakin saivat, ja sitten lähtivät uunia uhkaamaan toiseen taloon.

Kekrinä kulki talosta taloon kestitystä saamassa naimattomia nuoria (sekä vanhojapiikoja ja -poikia), jotka olivat naamioituneet muun muassa nurinpäin puettuihin turkkeihin ja tuohinaamareihin.

Talon oli kekripukin saapuessa oltava lämmitetty, muuten pukki suutahti ja ryhtyi oitis rikkomaan uunia. Näin hän saattoi tehdä myös, jos hänelle ei heti tarjottu ruokaa, viinaa ja myöhemmin myös kahvia. Kekripukilta ei voinut kieltää mitään, emännänkin oli istuttava pukin sylissä jos pukki niin tahtoi. Tämä varmisti tulevan vuoden hyvän onnen. Kun kekripukki oli saanut riittävästi kestitystä, hän jatkoi matkaansa seuraavaan taloon, melkoisessa humalassa.

Aiheesta lisää mm.: http://blog.kansanperinne.net/2010/10/kekri-uskomuksia-kainuusta.html

Mustavalkoiset kuvat: Finna

Hyvää kekrijuhlaa ja halloweenin viettoa!
31/10/2020

Hyvää kekrijuhlaa ja halloweenin viettoa!

Mikä mahtaa olla kekrihönttönen tai köyriätär? 👻🍂🎃

Kekrin aika alkaa tänään ja jatkuu aina Pyhäinmiestenpäivään saakka. Juuri nyt eletään siirtymäaikaa, satokauden taitekohtaa, jolloin piti olla mahdollisimman hiljaa, sillä vainajien uskottiin liikkuvan maan päällä.

Vältettiin tiettyjä töitä, kuten teurastamista ja kehruuta, ja tehtiin ennustuksia, joissa povattiin tulevaa säätä ja naimaonnea, mutta myös sitä kenet kuolo seuraavan vuoden aikana korjaa. Kekrijuhlia varten pukeuduttiin kekrittäreksi tai kekrihönttöseksi ja lähdettiin pyytämään lähinaapureista kestitystä. Jos sitä ei saatu, toivottiin onnettomuutta talon ylle. Vainajia pyydettiin vierailemaan ja heidän henkiään lepyteltiin myös tarjoamalla ruokaa ja kenties lämmittämällä sauna heitä varten.

Lähde: Heikki Leihikoinen: Katkera manalan kannu – kuoleman kulttuurihistoria Suomessa

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS
30/10/2020
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS

Koronakurimus heitti kapuloita rattaisiin monen perinteisen vuotuisjuhlan kohdalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat jääneet viettämättä, käy ilmi Juha Nirkon ja Minna Sorrin kirjoituksesta.

Osoite

Museovirasto Museokatu 1 (Vaunuvaja)
Helsinki
00100

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Elävä perintö :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Videot

Our Story

Elävä perintö on läsnä jokaisen elämässä esimerkiksi juhlina, tapoina, tarinoina ja perinteisenä tietona. Tällä sivustolla kerrotaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimukseen liittyvistä tapahtumista ja suomalaisesta elävästä perinnöstä. Sopimusta koordinoi Museovirasto. Elävä perintö-tiimi työskentelee Vaunuvajassa Kansallismuseon pihapiirissä. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta astui voimaan Suomessa vuonna 2013. Sopimusta toteutetaan yhteisölähtöisesti Elävän perinnön wikiluettelon ja elävän perinnön rinkien avulla. Tervetuloa mukaan talkoisiin tunnistamaan ja vaalimaan elävää perintöä! #eläväperintö https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/ http://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/index http://opi.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/ https://www.youtube.com/channel/UCLHQsHT247LhZ242CeX8HtA


Kommentit

Missä tämän päivän tapahtuma?
Koukkukalastus, lähdetkö matikkakoukuille kansamme? Nyt on jo jäät niin vahvat, että voi kairata reijän ja .....joku toinen voisi jatkaa miten edetään...
Seuraavaan listaan ja hakuun ehdotan avantouintia.