Kansallisarkisto

04/09/2026

Syyskuussa vietetään vammaishistoriakuukautta! Vammaishistoriakuukausi

Vammaishistoria tarkastelee vammaisuutta sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuneena ilmiönä historian kontekstissa.

Aineistoissamme vammaisuus näkyy esimerkiksi vaivaishoidon, koulutuksen ja sodassa invalidisoitumisen näkökulmista.

On hyvä huomioida, että Kansallisarkistossa säilytettävät aineistot edustavat suurelta osin viranomaisnäkökulmaa vammaisuuteen ja käytetty termistö on osin loukkaavaa nykynäkökulmasta.

Vammaisuuden käsite ja sen ymmärtäminen historiallisessa kontekstissa on monimutkaista, koska vammaisuus on suhteellisen uusi sana. Käsitykset siitä, kuka on vammainen, ovat vaihdelleet historian aikana.

Menneisyydessä erilaiset taudit ja ruumiilliset vammat olivat yleisempiä kuin nykypäivänä. Monet ihmiset elivät jonkinlaisen fyysisen vamman kanssa.

Vamma ei välttämättä estänyt yhteiskunnassa toimimista tai työntekoa, vaikka esteettömyyteen liittyviä haasteita oli.

Sana vaivainen on kattanut Suomessa eri tavoin työkyvyttömät ihmiset. Termiä on käytetty myös vammaisista.

Mikäli omat läheiset eivät huolehtineet apua tarvitsevasta, saattoi avustusta saada kirkon vaivaiskassasta ja vaivaistuvista.

Näiden lisäksi käytössä oli 1700-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun ruotuhoitojärjestelmä, jossa muutaman talon muodostama ryhmä otti vaivaisen hoidettavakseen.

Vaivaishoitoasiat siirtyivät seurakunnilta kunnille vuosina 1865 ja 1873 annetuilla kunnallisasetuksilla.

Tällöin elätteelle annosta eli käytännössä ihmisten huutokauppaamisesta tuli yleinen toimintapa. Huutolaisiksi joutui lapsia, sairaita, vanhuksia ja vammaisia.

Tämä tarkoitti sitä, että hoivaa tarvitsevia ihmisiä huutokaupattiin kunnan järjestämissä tilaisuuksissa ylläpidosta vähiten rahaa vaatineelle perheelle tai henkilölle.

Vähäisen korvauksen ja puutteellisen valvonnan vuoksi huutolaisten elinolot olivat vaihtelevia. Työtä saatettiin teettää paljon ja pahimmassa tapauksessa huutolaisia kohdeltiin väkivaltaisesti.
Uusi köyhäinhoitolaki vuonna 1923 kielsi huutokaupat ja huutolaisnimen käytön.

Vaikka lasten huutolaisuutta on tutkittu paljon, on vammaisten huutolaisuus edelleen alitutkittu aihe.

🔎Huutolaisuudesta ja vaivaishoidosta kertovia lähteitä Kansallisarkistossa🔎

Lääninhallitusten arkistot
-Köyhäinhoitoasiat

Seurakuntien arkistot
-Kirkkokurinalaisten luettelot, ruotujakolistat
-Vaivaiskassojen tilit
-Pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat
-Vaivaishoitojohtokuntien pöytäkirjat
-Köyhäinhoitoon liittyvä kirjeistö, kuulutukset, hoitosopimukset

Tuomiokunnat
-Tuomiokirjat, lainhuudot

Kuva: Finna/Museovirasto 1937. Sortavalan diakonissalaitoksen kehitysvammaisten tyttöjen hoitola.

31/08/2026

Eduskunta ottaa käyttöön Kansallisarkiston sähköisen arkistoinnin palvelun. Muutos parantaa asiakirjojen tietoturvaa, saavutettavuutta ja löydettävyyttä. Samalla se auttaa varmistamaan, että tärkeät ja kallisarvoiset aineistot säilyvät myös tuleville sukupolville.

Ensimmäisessä vaiheessa sähköiseen arkistointiin siirtyvät aineistot, jotka ovat valtiopäiväasioiden sähköisessä asianhallintajärjestelmässä. Muutoksen myötä aineistojen löytäminen ja hyödyntäminen tutkimuksessa, päätöksenteossa ja kansalaisten tiedonsaannissa on aikaisempaa helpompaa.

Valtiopäiväasiat ovat edelleen käytettävissä eduskunnan verkkosivuilla. Siirrettyä aineistoa voi jatkossa käyttää myös Kansallisarkiston Astia-palvelussa.

Lue lisää tiedotteesta verkkosivuillamme! https://kansallisarkisto.fi/-/eduskunnan-arkistointi-siirtyy-sahkoiseen-aikaan-yhteistyossa-kansallisarkiston-kanssa

Kuva taustalla: Eduskunnan kuvapankki

28/08/2026

Tutkijasalipalveluja parannetaan Rauhankadun väistötiloissa Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla.

Lokakuun 2026 alusta alkaen myös käyttörajoitetut aineistot ovat tutkittavissa kaikkina tutkijasalin palvelupäivinä eli tiistaista torstaihin.

Aineistot käytettävissä lokakuusta lähtien joka aukiolopäivä 

27/08/2026

Tänään vietetään valtakunnallista Itämeripäivää!

Kansallisarkistosta löytyy runsaasti kiinnostavia aineistoja Itämeren alueesta ja esimerkiksi merikartat, merimieshuoneiden arkistot ja vaikkapa luotsi- ja majakkalaitoksen arkistot tarjoavat kiinnostavaa tutkittavaa monesta eri näkökulmasta. Erityisesti merenkulkuun liittyviä aineistoja löytyy paljon ja niistä suuri osa myös digitoituna.

Haluatko tietää lisää? Tutustu merenkulun aineistojen ohjeisiin Arkistojen Portti -sivustolla tai suuntaa suoraan Astiaan!

Mitä Itämeri-aiheisia aineistoja sinä olet löytänyt Astiasta?

27/08/2026

Kansallisarkiston sisältöhakuun on kesällä lisätty lähes puoli miljoonaa uutta kuvaa!

Palveluun on lisätty mm. eri lääninhallitusten aineistoja sekä 1700–1900-lukujen tuomiokirjoja Jääsken tuomiokunnasta ja Viipurin raastuvanoikeudesta. Mukana myös Turun ja Porin, Uudenmaan sekä Kymenkartanon lääninhallitusten materiaalia.

Samalla hakuominaisuuksia parannettiin. Nyt voit valita useampia kokonaisuuksia eri sarjatasoilta ja rajata hakutuloksia esim. vain varsinais- tai ilmoitusasioihin.

Sisältöhaku sisältää nyt yli 8,5 miljoonaa tekstitunnistettua kuvaa – ja lisää on tulossa, mm. Vaasan hovioikeuden aineistoja! 🔍

👉 Lue lisää ja kokeile itse: https://kansallisarkisto.fi/-/sisaltohakuun-lahes-puoli-miljoonaa-uutta-kuvaa-

12/08/2026

Sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnasta kiinnostuneet, huomio!

Kansallisarkisto, THL ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestävät yhteistyössä infotilaisuuden otsikolla Ajankohtaista sote-tietoaineistojen elinkaaren loppuvaiheen tiedonhallinnasta.

Tilaisuus järjestetään Teamsin välityksellä tiistaina 29.9.2026 klo 9.30–11.00. Tilaisuus on suunnattu ensisijaisesti julkisten sote-organisaatioiden työntekijöille, joiden tehtävänkuvaan kuuluu sote-tietoaineistojen hallinnan suunnittelu tai käsittely. Asiaa käsitellään myös uuden arkistointilain näkökulmasta.

Lue tilaisuuden ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan 👇

03/08/2026

Vielä on kesää jäljellä, m***a arkistopalvelumme pyörivät jo syksyn malliin.

Tutkijasalit ja puhelinpalvelun aukioloaikoihin voi tutustua täällä: https://kansallisarkisto.fi/-/kansallisarkiston-toimipaikkojen-aukioloajat-syksylla-2026

Myös digitaalinen toimittaminen on palannut kesätauolta ja aineistoja voi jälleen tilata digitointiin Turusta, Vaasasta ja Hämeenlinnasta: https://kansallisarkisto.fi/-/digitaalisen-toimittamisen-syyskausi-on-alkanut-

Huomasitko myös, että uusi arkistointilaki tuli voimaan 1.7.? Tutustu tuhtiin tietopakettiin täällä: https://kansallisarkisto.fi/arkistointilaki

17/07/2026

Astiasta löytyy digitoituna paljon kirjekonsepteja, myös salaisia sellaisia. Kirjekonsepti tarkoittaa lähetetyn kirjeen luonnosta tai toistetta.

Kansallisarkistossa salaiseksi luokiteltua kirjeenvaihtoa löytyy esimerkiksi lääninhallitusten arkistoista, ulkoasianministeriön lähetystöjen arkistoista ja kenraalikuvernöörin kanslian arkistosta. Aineistoa on erityisesti 1800-1900-luvuilta.

Salainen kirjeenvaihto koski esimerkiksi poliittista valvontaa, valtion turvallisuutta ja yleistä järjestystä sekä viranomaisten luottamuksellista tietojenvaihtoa.

Toisen kuvan katkelma on Turun ja Porin lääninhallituksen virka-apulaisen vastauskirjeestä Keisarillisen Senaatin Siviilitoimituskunnalle 30.10.1911.

Kirjeessä vastataan senaatin tiedusteluun sosialidemokraattisten nuorisopiirien toiminnasta Turussa ja Porissa. Katkelmassa mainittu yhdistys on sosiaalidemokraattien Ihanneliitto.

Ihanneliitto lakkautettiin senaatin päätöksellä 11. tammikuuta 1912 sen jälkeen, kun kenraalikuvernööri Frans Albert Seyn oli kirjeessään todennut toiminnan vaarantavan yhteiskunnan järjestystä ja turvallisuutta.

03/07/2026

Pistekirjoituksen käyttö on hyväksytty osaksi Suomen elävän perinnön kansallista luetteloa!

Suomessa Saavutettavuuskirjasto Celia on merkittävin piste- ja taktiilimateriaalien tuottaja. Saavutettavuuskirjasto Celia on ollut osa Kansallisarkistoa vuoden 2026 alusta lähtien.

Pistekirjoitus on nyt osa Suomen elävän perinnön kansallista luetteloa!

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt pistekirjoituksen käytön ja opetuksen yhdeksi uusista aineettoman kulttuuriperinnön kohteista.

Suomessa on noin 55 000 näkövammaista henkilöä. Pistekirjoitus on keskeinen sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten ihmisten luku- ja kirjoitustaito – ja tärkeä osa yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan! Pistekirjoituksen asema kulttuuriperintönä tunnustetaan yhä laajemmin myös kansainvälisesti.

Saavutettavuuskirjasto Celia on Suomessa merkittävin piste- ja taktiilimateriaalien tuottaja. Celian materiaalit ovat välttämättömiä paitsi pistekirjoituksen opetuksessa ja oppimisessa, myös pistekirjoituksen käyttäjien lukuharrastuksen ja tiedonsaannin turvaamisessa.

Elävän perinnön luettelo tekee näkyväksi ja suojelee taitoja ja käytäntöjä, sitä kulttuuriperintöä, joka elää arjessamme ja siirtyy sukupolvelta toiselle.

Hurraahuuto kulttuuriperinnölle, hurraahuuto pistekirjoitukselle!

Opetus- ja kulttuuriministeriö Museovirasto Näkövammaiset lapset ry Näkövammaisten liitto ry Suomen Kuurosokeat ry Valteri Synförbundet Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry Kansallisarkisto

01/07/2026

Arkistointilaki on astunut tänään voimaan.

Lain tavoitteena on digitaalisen arkistoinnin edistäminen julkishallinnossa. Uudessa laissa soveltamisala ja keskeiset käsitteet yhteensovitetaan julkisuuslain ja tiedonhallintalain kanssa. Lisäksi arkistointilaki selkeyttää tietosuojalainsäädännön suhdetta arkistointiin.

Kokosimme verkkosivuillemme tuhdin tietopaketin siitä, mitä muutoksia laki tuo mukanaan. Kaikki ei kuitenkaan tule muuttumaan. Uuden lain vaatimuksia noudatetaan osittain jo tällä hetkellä.

Lue lisää tiedotteestamme: https://kansallisarkisto.fi/-/arkistointilaki-voimaan-1.7.2026