Clicky

Kansallisarkisto

Kansallisarkisto Kansallisarkiston tehtävänä on säilyttää kansallisesti merkittävää asiakirjallista kulttuuriperintöä. Tutustu toimintaamme esim.

Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja edistää niiden tutkimuskäyttöä. Tehtäviin kuuluu myös alan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Kansallisarkiston tietopalvelu palvelee aineiston käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Myös verkkopalvelumme ovat käytettävissänne: Astia-verkkopalvelusta (www.arkisto.fi/astia) voit tilata asiakirjoj

Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja edistää niiden tutkimuskäyttöä. Tehtäviin kuuluu myös alan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Kansallisarkiston tietopalvelu palvelee aineiston käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Myös verkkopalvelumme ovat käytettävissänne: Astia-verkkopalvelusta (www.arkisto.fi/astia) voit tilata asiakirjoj

Avaa kuten tavallisesti

Luukku 24.Rauhallista joulua! Rudolf Koivu: Orava ja näre (Anni Swanin satuja)
24/12/2022

Luukku 24.

Rauhallista joulua!

Rudolf Koivu: Orava ja näre (Anni Swanin satuja)

Luukku 23.24.12.1942.  Jouluaatto siellä jossain.”Luminen lauha sää 4–5 –°C. Aamupäivä kului rauhallisesti. [Päälliköt] ...
23/12/2022

Luukku 23.

24.12.1942. Jouluaatto siellä jossain.

”Luminen lauha sää 4–5 –°C. Aamupäivä kului rauhallisesti. [Päälliköt] kävivät joka korsussa toivottamassa hyvää joulua.”

”Jokaiseen korsuun oli laitettu joulukuusi, joka oli koristeltu saaduilla koristeilla, noin 90 % miehistä sai tuntemattoman sotilaan paketin. Saimme runsaat jouluruuat sekä viinaa 2 senttiä akvaviittia ja 3 senttiä leikattua rommia. Sen ansiosta oli osa miehistä myöhemmin illalla ”kaljoissaan”, joka teki elämän vähän levottomaksi ja aiheutti ylimääräistä patruunankulutusta.”

Merkintä on jalkaväkirykmentti 8.:n (9. komppania) sotapäiväkirjasta jatkosodan ajalta. Kansallisarkistolla sotapäiväkirjoja on digitoituna yhteensä 26 589. Se tekee 1,2 miljoonaa kuvaa. Kuvauksia joulunvietosta rintamalla riittää, ja niitä on suhteellisen helppo etsiä selaamalla Astia-palvelussa (linkki-biossa)!

🔗 https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2358286499

M***a eikö olisi mukavaa, jos sotapäiväkirjoihin voisi tehdä myös sisältöhakuja? Se on tarkoitus mahdollistaa!

Vuonna 2022 järjestimme suurta suosiota saaneet sotapäiväkirjatalkoot, joihin osallistui yli sata vapaaehtoista. He puhtaaksikirjoittivat miljoonan sanan edestä sotapäiväkirjoja. Ihmisten tulkitsema teksti on opetusmateriaalia tekoälylle, joka oppii sen avulla lukemaan sotilaiden käsialoja.

Tulevaisuuden tavoitteena on, että tekstintunnistuksen avulla päiväkirjoihin voisi tehdä sisältöhakujen lisäksi erilaisia aikarajauksia. Verkossa voisi olla mahdollista hakea esimerkiksi kaikki yhtenä päivänä tehdyt sotapäiväkirjamerkinnät.

Sisältöhaun toteutuksesta emme osaa vielä sanoa tarkkaa aikataulua. Ensi vuoden aikana aiomme kuitenkin julkaista käsialamallin vapaaseen käyttöön Transkribus-verkkopalvelussa.

Luukku 22.    Suomalaiset Venäjällä -hankkeen tutkijat saivat aikaisen joululahjan, kun tämä kuolinpesästä löytynyt matk...
22/12/2022

Luukku 22.

Suomalaiset Venäjällä -hankkeen tutkijat saivat aikaisen joululahjan, kun tämä kuolinpesästä löytynyt matkalaukku toimitettiin Kansallisarkistoon.

On lomakuvia Laatokalta, m***a kourallista filmirullia, negatiiveja ja dioja, kirjeitä ja päiväkirjoja…

Laukku kuului amerikansuomalaiselle, joka asui myöhemmin myös Neuvostoliittossa. Tutkijat käyvät materiaalin läpi tutkimushankkeen tietokannan ja oman arkistonsa näkökulmasta. Osa kuvista kenties digitoidaan.

Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -hanke tutkii suomalaisten kokemuksia Neuvostoliitossa. Hankkeessa valmistuu yksittäisten suomalaisten henkilötietoja käsittävän tietokannan lisäksi tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuskirjallisuutta eri suomalaisryhmistä Neuvostoliiton lukuisilta maantieteellisiltä alueilta.

😮 Vain 2,2 % merkeistä virheellisiä tekstintunnistuksessa! Nyt on todella hyvä käsialamalli 1800-luvun lopun ja 1900-luv...
20/12/2022
Suomi 1870-1917

😮 Vain 2,2 % merkeistä virheellisiä tekstintunnistuksessa! Nyt on todella hyvä käsialamalli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun käsinkirjoitettuun tekstiin – ja se on vapaasti käytettävissä.

Kokeile itse Transkribuksessa kuvatiedoston avulla, miten tekstintunnistus toimii: https://readcoop.eu/model/suomi-1870-1917/ (raahaa ja pudota)

Käsialamallin ovat luoneet Ilkka Jokipii (Kansallisarkisto), Maria Niku (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS) ja Sami Suodenjoki (Tampere University).

Tekoälyn opetusaineistona toimivat tuomiokirjat (1870–1917), kansalaisten lähettämät kirjeet kenraalikuvernöörin kansliaan sekä Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjat.

Vaikka virheprosentti on jo alhainen, mallia tullaan vielä kehittämään!

Suomi 1870-1917, version 1 Finnish Handwriting from 1870 to 1917.Created by Ilkka Jokipii (National Archives of Finland), Sami Suodenjoki (University of

Photos from Sámi Arkiiva / Saamelaisarkisto's post
20/12/2022

Photos from Sámi Arkiiva / Saamelaisarkisto's post

Luukku 19.”Die uero xxiiij° mensis decembris” eli 24. joulukuuta 1437.585 vuotta sitten Sabinan kardinaalipiispa Jordanu...
19/12/2022

Luukku 19.

”Die uero xxiiij° mensis decembris” eli 24. joulukuuta 1437.

585 vuotta sitten Sabinan kardinaalipiispa Jordanus myönsi sadan päivän synninpäästön kaikille, jotka rukoilevat asiakirjassa mainittuina suurina kristillisinä juhlapäivinä Turun Pyhän Olavin dominikaanikonventin Pyhän Annan kappelissa ja muistavat kappelia lahjoin.

Asiakirja on kirjoitettu Bolognassa, tietenkin latinaksi. Myöhemmin se on ilmeisesti kopioitu koodeksiin, josta irtileikatulla pergamenttisivulla asiakirja on säilynyt. Käsiala on tyypillistä goottilaista kirjakäsialaa, punaisella korostettuine alkukirjaimineen.

Asiakirja on lahjoitettu Kansallisarkistoon Tukholman kuninkaallisesta kirjastosta 1876. Nykyään sitä säilytetään lukkojen takana Kansallisarkiston makasiinissa, joka on lämpötilaltaan ja ilmankosteudeltaan kontrolloitu. Konservaattorimme ovat tehneet sille happovapaasta kartongista mittojen mukaan oman kansion.

Vasemmassa yläkulmassa on entisen valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausenin puumerkki: lyijykynällä tehty ympyrä, jonka halkaisee risti. Hausen julkaisi vuosina 1910–1935 kahdeksanosaisen teossarjan Finlands Medeltidsurkunder (FMU) keskiaikaista Suomea koskevista asiakirjoista. Sen vaikutus Suomen keskiajantutkimukselle oli merkittävä.

Asiakirjan lyijykynämerkinnät ovat Hausenin. Hän on muun muassa kirjannut, että asiakirja on julkaistu FMU:ssa numerolla 2236. Nykyään asiakirja sisältyy FMU:n perintöä jatkavaan Diplomatarium Fennicum -tietokantaan samalla numerolla.

http://df.narc.fi/document/2236

Kansallisarkisto hakee toimitila-asiantuntijaa. Monipuoliseen tehtävänkuvaan kuuluu mm. kiinteistöjen ylläpidon ja huolt...
19/12/2022
Toimitila-asiantuntija; Kansallisarkisto Helsinki

Kansallisarkisto hakee toimitila-asiantuntijaa. Monipuoliseen tehtävänkuvaan kuuluu mm. kiinteistöjen ylläpidon ja huoltokorjausten koordinointii, kiinteistötiedon tuottaminen sekä virastomestaripalveluiden palveluvastaavana toimiminen. Lue lisää Valtiolle.fi-palvelusta:

Toimitila-asiantuntija; Kansallisarkisto Helsinki, Helsinki, 15.12.2022

Kansallisarkisto supistaa aukioloaikojaan koko maassa. Taustalla ovat vähentyneet asiakaskäynnit.Keskiviikkona 21.12. kl...
19/12/2022

Kansallisarkisto supistaa aukioloaikojaan koko maassa. Taustalla ovat vähentyneet asiakaskäynnit.

Keskiviikkona 21.12. klo 11–12 pidämme aukioloajoista infotilaisuuden Microsoft Teams Livessä. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin vastaamassa ovat palvelualuejohtaja Vili Haukkovaara ja kehittämispäällikkö Maria Kallio-Hirvonen.

📍 Teams Live: https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_MTg4NWY1MmMtZGU1Ni00MGEzLTk4NTYtMGQyZDExZjUzNDMw%40thread.v2/0?context=%7B%22Tid%22%3A%2264ee1cf1-ffd8-4ef7-9579-a8010301914a%22%2C%22Oid%22%3A%223a3f70ea-a392-4c92-85f1-f60f737a9b24%22%2C%22IsBroadcastMeeting%22%3Atrue%2C%22role%22%3A%22a%22%7D&btype=a&role=a

Tilaisuutta voi seurata selaimessa eikä sitä varten tarvitse asentaa Microsoft Teamsiä tai luoda tunnuksia. Kun avaat linkin, klikkaa ”Katso sen sijaan verkossa”. Jatkaaksesi kirjautumatta klikkaa ”Liity anonyymisti”.

____

Aukioloajat 1.1.2023–31.3.2023 verkkosivuillamme: https://kansallisarkisto.fi/fi/info/aukioloajat/aukioloajat-2023

Lue lisää uutisesta: https://kansallisarkisto.fi/news/3111/61/Kansallisarkisto-supistaa-aukioloaikojaan-koko-maassa-alkuvuodesta-2023-taustalla-v%C3%A4hentyneet-asiakask%C3%A4ynnit/d,ajankohtaista

Kansallisarkiston aukioloajat 1.1.–31.3.2023 on julkaistu. Näet ne verkkosivuiltamme:🔗 https://kansallisarkisto.fi/fi/in...
16/12/2022

Kansallisarkiston aukioloajat 1.1.–31.3.2023 on julkaistu. Näet ne verkkosivuiltamme:

🔗 https://kansallisarkisto.fi/fi/info/aukioloajat/aukioloajat-2023

Tutkijasalien asiakaskäynnit ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Kahdessakymmenessä vuodessa pudotus on yli 80 prosenttia. Samanaikaisesti digitaalisten aineistojen saatavuutta on parannettu ja niiden käyttö on kasvanut – yli 90 prosenttia asiakkaista käyttää vain digitaalisia palveluitamme. Digitoituja kuvia on yli 166 miljoonaa.

Marraskuussa kysyimme asiakkailtamme, millaiset aukioloajat palvelisivat heitä parhaiten, jos tutkijasalien aukioloaikoja supistettaisiin. Reilusti yli puolet 770 vastaajasta piti parempana, että arkiston toimipaikat olisivat auki harvemmin m***a pidemmän aikaa.

Kyselyn tulosten pohjalta olemme supistaneet aukioloaikoja siten, että palvelemme asiakkaitamme mahdollisimman kattavasti. Se tarkoittaa, että vaikka arkisto on harvemmin auki, se on auki koko päivän 9:stä 16:een. Päiviä ei siis ole lyhennetty.

Keräämme palautetta ja kokemuksia muutoksesta koko alkuvuoden ajan, ja kehitämme toimipaikkakohtaisia aukioloaikoja sen pohjalta. Tarkoitus on päivittää aukioloaikoja vuosineljänneksittäin.

Lue lisää uutisesta: https://kansallisarkisto.fi/news/3111/61/Kansallisarkisto-supistaa-aukioloaikojaan-koko-maassa-alkuvuodesta-2023-taustalla-v%C3%A4hentyneet-asiakask%C3%A4ynnit/d,ajankohtaista

Luukku 14.Kleio talven valossa.Kansallisarkiston katonharjaa koristaa C.E. Sjöstrandin suunnittelema naishahmojen ryhmä ...
14/12/2022

Luukku 14.

Kleio talven valossa.

Kansallisarkiston katonharjaa koristaa C.E. Sjöstrandin suunnittelema naishahmojen ryhmä (1890). Keskellä oleva Kleio-patsas edustaa Suomea ja sen ympärillä olevat naisfiguurit historiaa ja muinaistutkimusta.

Alun perin patsasryhmä toteutettiin betonivaluna, m***a jo 1908 se päätettiin hakkauttaa vuolukivestä. Helmikuussa 1944 Kruununhaan pommituksissa veistosryhmän keskimmäiseltä figuurilta putosi pää. Se säilyi kuitenkin ehjänä ja liitettiin myöhemmin takaisin paikoilleen.

Helsingin yliopiston historian opiskelijoiden järjestö Kronos ry seppelöi Kleion joka vappu.⁣

Senaattikiinteistöt on tehnyt patsasryhmästä 3D-mallinnoksen, johon voi tutustua Sketchfab-palvelussa: https://sketchfab.com/3d-models/kansallisarkiston-kattopatsaat-be82c66c17d74e8eade84c1ef52b358b

Kansallisarkiston tutkijasalit ovat perjantaina 16.12. poikkeuksellisesti avoinna klo 12-16 henkilökuntatilaisuuden vuok...
13/12/2022

Kansallisarkiston tutkijasalit ovat perjantaina 16.12. poikkeuksellisesti avoinna klo 12-16 henkilökuntatilaisuuden vuoksi. Poikkeusaikataulu koskee Helsingin, Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Turun toimipaikkoja.

Pahoittelemme asiakkaille koituvaa haittaa.

Luukku 12.Tutkijasaliasiakkaita joulukuussa 1889. Nykyinen päärakennuksemme Helsingin Rauhankadulla valmistui vasta seur...
12/12/2022

Luukku 12.

Tutkijasaliasiakkaita joulukuussa 1889. Nykyinen päärakennuksemme Helsingin Rauhankadulla valmistui vasta seuraavan vuoden lokakuussa. Sitä ennen silloisen Valtionarkiston tilat sijaitsivat senaatin rakennuksessa (nyk. Valtioneuvostonlinna Senaatintorin laidalla).

Luukku 11.  Puuro, paketit ja viipurinrinkelit. Siitä muistilista jouluun.  Tässä on taas Rudolf Koivun (1890–1946) teke...
11/12/2022

Luukku 11.

Puuro, paketit ja viipurinrinkelit. Siitä muistilista jouluun.

Tässä on taas Rudolf Koivun (1890–1946) tekemä kuvitus ”Itsepäiseen joulutonttuun” (Joulusanoma lapsille, 1933).

Koivu oli rakastettu lasten- ja satukirjojen kuvittaja, jonka kuvituksia on Kansallisarkistossa Suomen suurin kokoelma.

Alun perin Koivu halusi taidemaalariksi, m***a kuvittajan työ vei mennessään, myös kysynnän vuoksi. Hän omistautui kuvituksilleen ja oli erittäin tuottelias, mitä voi osin selittää se, ettei hän koskaan perustanut perhettä.

Koivun kuolinvuoden lopusta on yli 70 vuotta, joten teosten tekijänoikeuden suoja-aika on päättynyt.

Kansallisarkisto irtisanoo muutosneuvottelujen tuloksena 12 työntekijää. Kaikkiaan muutosneuvotteluiden tuloksena tehtäv...
09/12/2022
Kansallisarkisto irtisanoo muutosneuvottelujen tuloksena 12 työntekijää - Kansallisarkisto

Kansallisarkisto irtisanoo muutosneuvottelujen tuloksena 12 työntekijää. Kaikkiaan muutosneuvotteluiden tuloksena tehtävät toimenpiteet kohdistuivat 29 henkilöön.

Kansallisarkiston uusi organisaatiorakenne tulee voimaan vuoden 2023 alussa. Rakenteellisilla uudistuksilla luodaan taloudellisesti kestävä pohja toiminnalle. Uusi organisaatio tukee toimintaa digitaalisessa ympäristössä ja mahdollistaa entistä paremmin henkilöstön osaamisen kehittämisen.

Lue lisää tiedotteesta:

Kansallisarkiston muutosneuvottelut päättyivät 28.11. Neuvotteluiden perusteena olivat tuotannollis-taloudelliset syyt. Lopullinen sopeuttamistarve vuodelle 2023 on 800 000 euroa.

Luukku 8.Joulukuu eli juovlamánnu (ps), rosttovmään/jooulmään, juovlâmáánu (is) on talvinen kaamoskuukausi Saamenmaalla....
08/12/2022

Luukku 8.

Joulukuu eli juovlamánnu (ps), rosttovmään/jooulmään, juovlâmáánu (is) on talvinen kaamoskuukausi Saamenmaalla. Kaamos alkoi 2. joulukuuta auringon laskiessa viimeisen kerran.

Saamelaisilla joulun viettoon on kuulunut erilaisia tapoja ja perinteitä kuin suomalaisilla. Kristinuskon myötä monet tavoista jäivät pois tai muovautuivat.

Suomen sana ”joulu” on skandinaavinen laina, joka tarkoitti skandinaavisissa kielissä alkujaan pakanallista keskitalven juhlaa. Samasta lähteestä on lainattu varhemmin suomen sana juhla.

Saamessakin sana on varmaan enimmäkseen skandinaavista perua, vaikka ehkä jossain myös suomi on ollut tukemassa. Muualla sana näyttää vanhalta, m***a koltansaamessa se vaikuttaa aika uudelta lainalta. Koltasaamen Paatsjoen murteessa sana oli muodossa juul, joka vaikuttaa norjalaislainalta. Nykyinen jooul näyttää suomalaislainalta.

Saamelaisarkiston monipuoliseen aineistoon lukeutuvat muun muassa Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkiston pitkäaikaislainassa olevat inarinsaamen sanastokortit (kuvat 1–3). Ne ovat osa Erkki Itkosen kokoelmaa.

Vuonna 1883 perustettu Suomalais-Ugrilainen Seura pyrkii edistämään uralilaisten ja altailaisten kielten ja näitä kieliä puhuvien kansojen kulttuurien, kansatieteen, kansanrunouden ja esihistorian tutkimusta.

Kuvat: Sonja Tanhua, Sámi Arkiiva / Saamelaisarkisto

Interaktiivinen tietokanta suomalaisista Venäjällä 1917–1964. Sellainen on tulossa, tulevaisuudessa! Kansallisarkiston I...
07/12/2022

Interaktiivinen tietokanta suomalaisista Venäjällä 1917–1964.

Sellainen on tulossa, tulevaisuudessa! Kansallisarkiston Ilkka Jokipii ja Sami Outinen kirjoittivat aiheesta katsauksen Ennen ja nyt -julkaisuun.

📄 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/124699/74999

Monipuolisesta lähdeaineistosta on syksyyn 2022 mennessä kerätty yli 100 000 henkilötietoa, joista joukkoistamalla lähes 40 000.

Ensimmäisenä tietokantaan viedään vainojen uhrien tiedot. Seuraavat ryhmät ovat järjestyksessä vuonna 1917 Venäjällä olleet suomalaiset, Venäjän nykyisillä lähialueilla oleskelleet suomalaiset, punapakolaiset, amerikansuomalaiset, rajanylittäjät 1918–1929, loikkarit, Suomeen palanneet ja muut mahdolliset ryhmät.

Lue koko katsaus niin saat tietää tarkemmin tietokannan teknisestä toteutuksesta ja tietokantatyön vaiheista.

___

Lisää tietoa hankkeesta: https://kansallisarkisto.fi/suomalaisetvenajalla

Kuva: Suomalaisia punapakolaisia Išhoran leirillä vuonna 1920. Venäjän valtion yhteiskuntahistorian ja poliittisen historian arkisto, RGASPI.

Luukku 7.Joulukuvituksissaan Rudolf Koivu (1890–1946) kuvasi punaposkisia lapsia kauniisti ja herkästi. Koivu itse jäi t...
07/12/2022

Luukku 7.

Joulukuvituksissaan Rudolf Koivu (1890–1946) kuvasi punaposkisia lapsia kauniisti ja herkästi. Koivu itse jäi täysin orvoksi 10-vuotiaana, kun hänen äitinsä kuoli keuhkotautiin. Isä oli menehtynyt samaan tautiin viisi vuotta aiemmin.

Nuori Koivu kiersi sukulaiselta toiselle, ja päätyi lopulta asumaan Helsinkiin kummitätinsä, kansakoulunopettaja Maikki Salmensaaren perheen luo. Salmensaaren puoliso toimi poikakodin johtajana, ja Rudolf kiersi hänen mukanaan pitkin Etelä-Suomea – pojat toimivat Rudolfin piirustusmalleina.

Koivu aloitti 1907 Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jossa hän sai huomiota taitavasti tehdyillä mallipiirustuksillaan. 1910 hän valmistui vapaaksi taiteilijaksi, ja aloitti heti lastenlehtien kuvittamisen. Erityisen paljon hän avusti joulunumeroita.

Kansallisarkistossa on Suomen suurin kokoelma Koivun kuvituksia, osana WSOY:n arkistoa. Käyttö on luvanvaraista. Koivun kuolinvuoden lopusta on yli 70 vuotta, joten teosten tekijänoikeuden suoja-aika on päättynyt.

Tekstin lähde: rudolfkoivu.fi

Kaisa Oksa selvitti, mitä tietoja hänen isoisoisänsä sotapolusta löytyy Kansallisarkistosta. Katso ja lue mielenkiintoin...
05/12/2022
Kaisa Oksan, 22, sotavangiksi vuonna 1944 jäänyt isoisoisä palasikin elossa kotiin ja haki hautakivensä talteen

Kaisa Oksa selvitti, mitä tietoja hänen isoisoisänsä sotapolusta löytyy Kansallisarkistosta. Katso ja lue mielenkiintoinen artikkeli Ylen verkkosivuilta:

Väinö Veijalainen virui sotavankileirillä Neuvostoliitossa, kun omaiset viettivät hänen hautajaisiaan Suomessa. Nyt Kaisa Oksa selvittää, mitä tietoja Kansallisarkistolla on hänen isoisoisänsä kohtalosta.

Kansallisarkiston Helsingin tutkijasalit ovat poikkeuksellisesti suljettuina 7.12 koko päivän. Muiden toimipaikkojen tut...
05/12/2022

Kansallisarkiston Helsingin tutkijasalit ovat poikkeuksellisesti suljettuina 7.12 koko päivän. Muiden toimipaikkojen tutkijasalit ovat 7.12. avoinna klo 9-13.

Pahoittelemme asiakkaille aiheutuvaa haittaa.

Tässä on kuvaaja kaikista Karjala-tietokantaan kirjatuista syntyneistä lapsista syntymäkuukauden mukaan.📈 Tiedot saa hel...
02/12/2022

Tässä on kuvaaja kaikista Karjala-tietokantaan kirjatuista syntyneistä lapsista syntymäkuukauden mukaan.

📈 Tiedot saa helposti, sillä tietokantaan on nyt lisätty tilastohaku!

🔗 https://katiha.kansallisarkisto.fi/tilastohaku.php

Sen avulla käyttäjä voi koostaa tilastollisia yhteenvetoja seurakunnista eri muuttujia käyttäen. Datan saatavuus on riippuvainen tietokantaan syötetyn lähdeaineiston määrästä ja laadusta.

*️ Uusi toiminto on myös ’asteriskiton haku’, jonka avulla käyttäjän ei tarvitse tuntea asteriskia (*) katkaisumerkkinä. Asteriskin eli tähden avullahan voi katkaista sanan, jolloin haku kohdistuu hakusanan kaikkiin päätemuotoihin (esim. Katri* löytää myös Katriinan).

Nyt palvelu täydentää katkaisumerkin automaattisesti hakulausekkeen perään kentissä, joissa tehdään tekstihakuja esimerkiksi nimistä, ammateista ja asuinpaikoista. Toiminnon saa halutessaan pois päältä, kun klikkaa ”ei nimivariantteja” -ruutua. Huomaa kuitenkin, että samalla poistuu käytöstä myös nimivarianttihaku (sen avulla esimerkiksi Heikki ja ja Henrik löytyvät samalla haulla).

Asteriski katkaisumerkkinä säilyy käytettävissä, ja sen hyötyjä suhteessa automaattiseen katkaisumerkkiin kannattaa testaamalla kokeilla.

🔧 Katihan kehitys jatkuu tulevaisuudessa vielä julkisen datan avauksella sekä sarakelajittelun lisäämisellä. Palaamme näihin tehtäviin ensi vuoden aikana.

___

🖼 Kuva: I. K. Inha: Pekka ja Olonja (1894), Museovirasto CC BY 4.0 https://finna.fi/Record/museovirasto.774239C2B99002CD797B746652BF9811?imgid=1

📈 Tilasto: https://katiha.kansallisarkisto.fi/tilastohaku.php?kieli=fi&seurakunta=&tilasto=SY_syntymakuukausittain&alkuvuosi=&loppuvuosi=

Luukku 2.Tässä metsän eläimet viettävät sangen riehakasta ’pikkujoulua’ – aivan kuin tontulla olisi ollut kämppä tyhjänä...
02/12/2022

Luukku 2.

Tässä metsän eläimet viettävät sangen riehakasta ’pikkujoulua’ – aivan kuin tontulla olisi ollut kämppä tyhjänä!

Kyseessä on Rudolf Koivun (1890–1946) tekemä kuvitus ”Itsepäinen joulutonttu” julkaisuun Joulusanoma lapsille (1933).

Koivu oli rakastettu lasten- ja satukirjojen kuvittaja, joka syntyi Pietarissa ja teki uransa Suomessa. Hän myi ensimmäisen kuvituksensa 1911 Koitto-lehteen, ja tuli avustaneeksi erityisesti monien lehtien joulunumeroita. Pari vuotta myöhemmin hän sai Anni Swanin avustuksella vakituisen työpaikan WSOY:lta.

Koivu teki kuvituksia mm. Topeliuksen, H. C. Andersenin ja Grimmin satukirjoihin sekä kansia lukuisiin eri kirjoihin. Hänen satukuvitustensa suomalaiset metsät noitineen ja peikkoineen ovat erityisen omaperäisiä. Varhaistyöt ovat hyvin graafisia, kun myöhemmissä teoksissa väriskaala on laaja – osin syy on ajan painotekniikassa.

Koivu ei koskaan pyytänyt originaalejaan takaisin kustantajalta eikä niitä hänelle myöskään palautettu. WSOY:lta kuvitukset ovat päätyneet Kansallisarkistoon. Täällä niitä onkin Suomen suurin kokoelma. Käyttö on luvanvaraista.

Koivun kuolinvuoden lopusta on yli 70 vuotta, joten teosten tekijänoikeuden suoja-aika on päättynyt.

Osoite

RauhanKatu 17
Helsinki
00171

Aukioloajat

Maanantai 09:00 - 16:00
Tiistai 09:00 - 16:00
Keskiviikko 09:00 - 20:00
Torstai 09:00 - 16:00
Perjantai 09:00 - 16:00

Puhelin

+358295337000

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Kansallisarkisto :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Kansallisarkisto :lle:

Videot


Muut Valtion organisaatiot Helsinki :ssa

Näytä Kaikki

Kommentit

Hi,
As Serbian-Finnish citizen I have been curious and studying Finland and Yugoslavia's relations. Tito visited Kekkonen in 1964. Did he bring some present and If yes what?

Thank you!

Best regards
Uros
Anoppini jäämistöstä löytyi tämä kortti. Miltähän ajalta tämä on?
Hei! Mistä voisin yrittää etsiä sodissa palvelleita hevosia omistajan nimi ainoana johtolankana?
Koska tulee lisää kirkonkirjoja nettiin? Nythän on jo yli 100 vuotta vanhat vain näkyvillä
Kansallisarkisto voisi taas ruveta päivittämään ennen niin hyödyllistä uusien kuvien listaa http://digi.narc.fi/digi/uudetkuvat , vai onko skannaus loppunut kokonaan?
bonjours
Hej, vill ha någonslags information angående min släkting min fars farfars far perioden 1863-1925 men vet inte var han är född troligen i Helsingors/Uskela/UrdialaKarelen/Sverige. Sonen född i Helsingfors, hustrun född Urdiala, äktenskaps-året ingen aning. Därför undrar jag hur jag skulle söka uppgifterna ,har ni möijligtvis material i arkivet ?
Asun pienessä torpassa Mudaisten kylässä Varsinais-Suomessa. Ensi vuonna paikassa on asuttu 130 vuotta ja haluaisin saada selville asujat lähtien vuodesta 1890. Mistä arkistoista lähtisin tietoa etsimään?
Sota-arkiston ja sotapäiväkirjojen
vasteajat taas tuntiluokassa! Eikö sinne saa tehoja millään?
🐉
Hej! Jag studerar historia vid Åbo Akademi och skriver just nu en forskningsuppsats. Jag ska skriva om Hangö hamn. Därför undrar jag om ni har material om hamnen, skulle behöva veta vad som exporterades och vart, vad som importerades och varifrån samt uppgifter om passagerartrafik från hamnen. Det skulle gälla perioden ca 1870 - 1920. Har ni något sådant material eller kan det finnas i något annat arkiv?
Jag behöver Hjälp Tack!
Jag har en ingift släkting i Australien som börjat släktforska , Hon har en anfader som tydligen hoppat av en båt och hamnat i Australien hans namn är Charles Gustus
1847–1927
FÖDELSE 31 OCT 1847 • Loviisa, Etela-Suomen Laani, Finland
DÖD 4/6/1927 • Portland, Victoria, Australia
Kan han ha hetat Karl Gustaf ?
enl uppgifter någonstans i australien skall föräldrarna heta Gustaf Gustafsson Anna Sofia Eriksdotter .Skulle gärna vilja veta mera om personen och jag vore mycket tacksam om någon känner sig manad att hjälpa mig...
Onkohan digitaaliarkisto päivityksessä vai miksiköhän sivut eivät avaudu?🤔
x

Muut Valtion organisaatiot Helsinki :ssa (näytä kaikki)

Palosuojelurahasto Sisäinen turvallisuus Urapalvelut HY OKM:n nuorisovastuualue - Nuorten tulevaisuus European Chemicals Agency ECHA Eduskuntatalo Business Helsinki Helsingin sovittelutoiminta Euroopan parlamentti - Europaparlamentet Euroopan komissio Suomessa - Europeiska kommissionen i Finland Elävä perintö Finnish Security Intelligence Service Embajada de España en Finlandia / Espanjan Suurlähetystö Suomessa Kuntaliitto - Kommunförbundet