Kansallisarkisto

27/09/2023

Arkkiivi.fi on uusi verkkopalvelu, jossa voi vapaasti testata sisällöntunnistusta digitoituihin arkistoaineistoihin. Tekoäly huomaa asiakirjoista niin skannausvirheet, henkilönimet kuin päivämäärät.

➡ https://arkkiivi.fi/

Arkkiivin tekoälykomponentit on kehitetty Kansallisarkiston johtamassa DALAI-hankkeessa. Koneoppimista hyödyntävät komponentit helpottavat digitoitujen arkistoaineistojen kuvalaadun tarkistusta sekä käytettävyyttä.

Varsinaiseen tuotantokäyttöön Arkkiivia ei ole tarkoitettu, sillä se ei pysty käsittelemään isoja määriä aineistoja eikä ole myöskään tietoturvallinen ympäristö.

Organisaatioiden omiin tuotantoympäristöihin komponentit voi kuitenkin integroida, sillä niiden koodit ja ohjeet löytyvät vapaasti Githubista (➡ https://github.com/DALAI-project ). Malleja voi myös lisäkouluttaa oman opetusmateriaalin avulla ja siten parantaa komponenttien toimivuutta omien aineistojen kanssa.

Toivomme, että Dalai-hankkeen tuloksista on hyötyä digitaalisten aineistojensa saavutettavuutta ja käytettävyyttä kehittäville muistiorganisaatioille sekä tässä työssä apuna oleville yrityksille. Työ koneoppimismenetelmien hyödyntämiseksi asiakirjallisen kulttuuriperinnön parissa jatkuu aktiivisena.

Lue lisää Dalai-hankkeen tuloksista ja tekoälykomponenteista Kansallisarkiston kotisivuilta:

➡ https://kansallisarkisto.fi/-/tekoaly-apuna-digitoitujen-asiakirja-aineistojen-laadun-kehittamisessa

EAKR-rahoitteisessa Dalai-hankkeessa (2021–2023) olivat mukana Kansallisarkiston lisäksi Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (ELKA), XAMK - South-Eastern Finland University of Applied Sciences sekä Disec Oy.

Kansallisarkisto haluaa olla edelläkävijä asiakirjojen digitoimisessa sekä niiden käytettävyyden edistämisessä. Tätä tavoitetta tukee Kansallisarkiston johtama DALAI-hanke.

26/09/2023

☀️ Vaikka aurinko paistaisikin, niin tervetuloa tutkimaan asiakirjoja!

Nyt syksyllä (20.9.–14.12.) taas pidennetyt aukioloajat seuraavasti:

🟥 Helsinki: keskiviikkoisin klo 9–19.
🟧 Hämeenlinna: torstaisin klo 9–18 parillisilla viikoilla.
🟨 Joensuu: keskiviikkoisin klo 9–18 parillisilla viikoilla.
🟩 Oulu: torstaisin klo 9–18 parillisilla viikoilla.
🟦 Turku: keskiviikkoisin klo 9–18 parillisilla viikoilla.

Tarkista asiakirjojen toimitusajat sekä mahdolliset poikkeukset kotisivuiltamme: https://kansallisarkisto.fi/tutkijasalit

14/09/2023

👍👎 Palautteen antaminen Kansallisarkiston palveluista helpottuu.

Voit kokeilla uutta palautelomaketta jo Astia-palvelussa. Pääset siihen yläpalkin ”Anna palautetta” -painikkeen kautta.

💡 Lähetetty lomake välittää meille tiedon siitä, millä sivulla (www-osoite) klikkasit lomakkeen auki. Tämä voi auttaa ongelman selvittämisessä, jos esimerkiksi digitoitu aineisto ei näy oikein.

Voit antaa palautetta nimettömänä tai yhteystiedoillasi, jolloin saat sähköpostitse tietoa palautteesi käsittelyprosessista.

Käy kokeilemassa!

🔗 https://astia.narc.fi/uusiastia/

Palautelomake otetaan myöhemmin käyttöön myös kotisivuillamme ja tutkimustietokannoissa. Vanhat palautesähköpostit poistuvat käytöstä.

12/09/2023

Kansallisarkiston Turun toimipaikka ja tutkijasali on poikkeuksellisesti suljettuna 13.-15.9. sairastapauksen vuoksi. Pahoittelemme tästä koituvaa haittaa!

30/08/2023

Kansallisarkiston toimipaikat ja tutkijasalit ovat suljettuina 4.-5.9. Kiireisissä asioissa voit ottaa yhteyttä Kansallisarkiston vaihteeseen, puh. 029 533 7000.

Lisäksi Astia-palvelu on käytössä vain rajoitetusti 1.9. klo 15.30 ja 5.9. noin klo 16 välisenä aikana. Tänä aikana tutkijasalitilausten, tutkijasaliin tehtävien kantakorttitilausten ja käyttöoikeushakemusten tekeminen ei ole mahdollista. Pahoittelemme poikkeusjärjestelyistä koituvaa haittaa!

25/08/2023

Astia-palvelun kysely on auki vielä viikon, käythän siis jättämässä palautteesi! Se on meille arvokasta 😊

Sinua pyydetään arvioimaan Astian ominaisuuksia numeerisesti ja sanallisesti. Vastaaminen vie vain n. 10 minuuttia ja tapahtuu anonyymisti.

Kyselyyn pääset tästä linkistä: https://www.lyyti.fi/questions/fbb06fc6b4?fbclid=IwAR1enumvDme8FsLyLw3pJZ8sfl7MIi_yNZ4sSGzF8LXX8LXvlumuFfor1Jo.

22/08/2023

Kiitokset kaikille vapaaehtoisille tähän asti tehdystä työstä tekstintunnistuksen parissa!

Aineistona toimi tänä kesänä 1900-luvun alun henki- ja perukirjat. Yhteensä puhtaaksikirjoitettua tekstiä saatiin 17 702 riviä ja huikeat 168 139 sanaa.

Talkoiden tavoitteena on parantaa tekoälyn avulla tehtävää taulukoiden ja tekstialueiden tunnistusta sekä saada uutta materiaalia 1900-luvun suomenkielisen käsialamallin parantamiseen.

24/12/2022

Luukku 24.

Rauhallista joulua!

Rudolf Koivu: Orava ja näre (Anni Swanin satuja)

23/12/2022

Luukku 23.

24.12.1942. Jouluaatto siellä jossain.

”Luminen lauha sää 4–5 –°C. Aamupäivä kului rauhallisesti. [Päälliköt] kävivät joka korsussa toivottamassa hyvää joulua.”

”Jokaiseen korsuun oli laitettu joulukuusi, joka oli koristeltu saaduilla koristeilla, noin 90 % miehistä sai tuntemattoman sotilaan paketin. Saimme runsaat jouluruuat sekä viinaa 2 senttiä akvaviittia ja 3 senttiä leikattua rommia. Sen ansiosta oli osa miehistä myöhemmin illalla ”kaljoissaan”, joka teki elämän vähän levottomaksi ja aiheutti ylimääräistä patruunankulutusta.”

Merkintä on jalkaväkirykmentti 8.:n (9. komppania) sotapäiväkirjasta jatkosodan ajalta. Kansallisarkistolla sotapäiväkirjoja on digitoituna yhteensä 26 589. Se tekee 1,2 miljoonaa kuvaa. Kuvauksia joulunvietosta rintamalla riittää, ja niitä on suhteellisen helppo etsiä selaamalla Astia-palvelussa (linkki-biossa)!

🔗 https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2358286499

M***a eikö olisi mukavaa, jos sotapäiväkirjoihin voisi tehdä myös sisältöhakuja? Se on tarkoitus mahdollistaa!

Vuonna 2022 järjestimme suurta suosiota saaneet sotapäiväkirjatalkoot, joihin osallistui yli sata vapaaehtoista. He puhtaaksikirjoittivat miljoonan sanan edestä sotapäiväkirjoja. Ihmisten tulkitsema teksti on opetusmateriaalia tekoälylle, joka oppii sen avulla lukemaan sotilaiden käsialoja.

Tulevaisuuden tavoitteena on, että tekstintunnistuksen avulla päiväkirjoihin voisi tehdä sisältöhakujen lisäksi erilaisia aikarajauksia. Verkossa voisi olla mahdollista hakea esimerkiksi kaikki yhtenä päivänä tehdyt sotapäiväkirjamerkinnät.

Sisältöhaun toteutuksesta emme osaa vielä sanoa tarkkaa aikataulua. Ensi vuoden aikana aiomme kuitenkin julkaista käsialamallin vapaaseen käyttöön Transkribus-verkkopalvelussa.

22/12/2022

Luukku 22.

Suomalaiset Venäjällä -hankkeen tutkijat saivat aikaisen joululahjan, kun tämä kuolinpesästä löytynyt matkalaukku toimitettiin Kansallisarkistoon.

On lomakuvia Laatokalta, m***a kourallista filmirullia, negatiiveja ja dioja, kirjeitä ja päiväkirjoja…

Laukku kuului amerikansuomalaiselle, joka asui myöhemmin myös Neuvostoliittossa. Tutkijat käyvät materiaalin läpi tutkimushankkeen tietokannan ja oman arkistonsa näkökulmasta. Osa kuvista kenties digitoidaan.

Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -hanke tutkii suomalaisten kokemuksia Neuvostoliitossa. Hankkeessa valmistuu yksittäisten suomalaisten henkilötietoja käsittävän tietokannan lisäksi tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuskirjallisuutta eri suomalaisryhmistä Neuvostoliiton lukuisilta maantieteellisiltä alueilta.

20/12/2022

😮 Vain 2,2 % merkeistä virheellisiä tekstintunnistuksessa! Nyt on todella hyvä käsialamalli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun käsinkirjoitettuun tekstiin – ja se on vapaasti käytettävissä.

Kokeile itse Transkribuksessa kuvatiedoston avulla, miten tekstintunnistus toimii: https://readcoop.eu/model/suomi-1870-1917/ (raahaa ja pudota)

Käsialamallin ovat luoneet Ilkka Jokipii (Kansallisarkisto), Maria Niku (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS) ja Sami Suodenjoki (Tampere University).

Tekoälyn opetusaineistona toimivat tuomiokirjat (1870–1917), kansalaisten lähettämät kirjeet kenraalikuvernöörin kansliaan sekä Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjat.

Vaikka virheprosentti on jo alhainen, mallia tullaan vielä kehittämään!

Suomi 1870-1917, version 1 Finnish Handwriting from 1870 to 1917.Created by Ilkka Jokipii (National Archives of Finland), Sami Suodenjoki (University of

20/12/2022

19/12/2022

Luukku 19.

”Die uero xxiiij° mensis decembris” eli 24. joulukuuta 1437.

585 vuotta sitten Sabinan kardinaalipiispa Jordanus myönsi sadan päivän synninpäästön kaikille, jotka rukoilevat asiakirjassa mainittuina suurina kristillisinä juhlapäivinä Turun Pyhän Olavin dominikaanikonventin Pyhän Annan kappelissa ja muistavat kappelia lahjoin.

Asiakirja on kirjoitettu Bolognassa, tietenkin latinaksi. Myöhemmin se on ilmeisesti kopioitu koodeksiin, josta irtileikatulla pergamenttisivulla asiakirja on säilynyt. Käsiala on tyypillistä goottilaista kirjakäsialaa, punaisella korostettuine alkukirjaimineen.

Asiakirja on lahjoitettu Kansallisarkistoon Tukholman kuninkaallisesta kirjastosta 1876. Nykyään sitä säilytetään lukkojen takana Kansallisarkiston makasiinissa, joka on lämpötilaltaan ja ilmankosteudeltaan kontrolloitu. Konservaattorimme ovat tehneet sille happovapaasta kartongista mittojen mukaan oman kansion.

Vasemmassa yläkulmassa on entisen valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausenin puumerkki: lyijykynällä tehty ympyrä, jonka halkaisee risti. Hausen julkaisi vuosina 1910–1935 kahdeksanosaisen teossarjan Finlands Medeltidsurkunder (FMU) keskiaikaista Suomea koskevista asiakirjoista. Sen vaikutus Suomen keskiajantutkimukselle oli merkittävä.

Asiakirjan lyijykynämerkinnät ovat Hausenin. Hän on muun muassa kirjannut, että asiakirja on julkaistu FMU:ssa numerolla 2236. Nykyään asiakirja sisältyy FMU:n perintöä jatkavaan Diplomatarium Fennicum -tietokantaan samalla numerolla.

http://df.narc.fi/document/2236

19/12/2022

Kansallisarkisto hakee toimitila-asiantuntijaa. Monipuoliseen tehtävänkuvaan kuuluu mm. kiinteistöjen ylläpidon ja huoltokorjausten koordinointii, kiinteistötiedon tuottaminen sekä virastomestaripalveluiden palveluvastaavana toimiminen. Lue lisää Valtiolle.fi-palvelusta:

Toimitila-asiantuntija; Kansallisarkisto Helsinki, Helsinki, 15.12.2022

19/12/2022

Kansallisarkisto supistaa aukioloaikojaan koko maassa. Taustalla ovat vähentyneet asiakaskäynnit.

Keskiviikkona 21.12. klo 11–12 pidämme aukioloajoista infotilaisuuden Microsoft Teams Livessä. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin vastaamassa ovat palvelualuejohtaja Vili Haukkovaara ja kehittämispäällikkö Maria Kallio-Hirvonen.

📍 Teams Live: https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_MTg4NWY1MmMtZGU1Ni00MGEzLTk4NTYtMGQyZDExZjUzNDMw%40thread.v2/0?context=%7B%22Tid%22%3A%2264ee1cf1-ffd8-4ef7-9579-a8010301914a%22%2C%22Oid%22%3A%223a3f70ea-a392-4c92-85f1-f60f737a9b24%22%2C%22IsBroadcastMeeting%22%3Atrue%2C%22role%22%3A%22a%22%7D&btype=a&role=a

Tilaisuutta voi seurata selaimessa eikä sitä varten tarvitse asentaa Microsoft Teamsiä tai luoda tunnuksia. Kun avaat linkin, klikkaa ”Katso sen sijaan verkossa”. Jatkaaksesi kirjautumatta klikkaa ”Liity anonyymisti”.

____

Aukioloajat 1.1.2023–31.3.2023 verkkosivuillamme: https://kansallisarkisto.fi/fi/info/aukioloajat/aukioloajat-2023

Lue lisää uutisesta: https://kansallisarkisto.fi/news/3111/61/Kansallisarkisto-supistaa-aukioloaikojaan-koko-maassa-alkuvuodesta-2023-taustalla-v%C3%A4hentyneet-asiakask%C3%A4ynnit/d,ajankohtaista

16/12/2022

Kansallisarkiston aukioloajat 1.1.–31.3.2023 on julkaistu. Näet ne verkkosivuiltamme:

🔗 https://kansallisarkisto.fi/fi/info/aukioloajat/aukioloajat-2023

Tutkijasalien asiakaskäynnit ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Kahdessakymmenessä vuodessa pudotus on yli 80 prosenttia. Samanaikaisesti digitaalisten aineistojen saatavuutta on parannettu ja niiden käyttö on kasvanut – yli 90 prosenttia asiakkaista käyttää vain digitaalisia palveluitamme. Digitoituja kuvia on yli 166 miljoonaa.

Marraskuussa kysyimme asiakkailtamme, millaiset aukioloajat palvelisivat heitä parhaiten, jos tutkijasalien aukioloaikoja supistettaisiin. Reilusti yli puolet 770 vastaajasta piti parempana, että arkiston toimipaikat olisivat auki harvemmin m***a pidemmän aikaa.

Kyselyn tulosten pohjalta olemme supistaneet aukioloaikoja siten, että palvelemme asiakkaitamme mahdollisimman kattavasti. Se tarkoittaa, että vaikka arkisto on harvemmin auki, se on auki koko päivän 9:stä 16:een. Päiviä ei siis ole lyhennetty.

Keräämme palautetta ja kokemuksia muutoksesta koko alkuvuoden ajan, ja kehitämme toimipaikkakohtaisia aukioloaikoja sen pohjalta. Tarkoitus on päivittää aukioloaikoja vuosineljänneksittäin.

Lue lisää uutisesta: https://kansallisarkisto.fi/news/3111/61/Kansallisarkisto-supistaa-aukioloaikojaan-koko-maassa-alkuvuodesta-2023-taustalla-v%C3%A4hentyneet-asiakask%C3%A4ynnit/d,ajankohtaista

14/12/2022

Luukku 14.

Kleio talven valossa.

Kansallisarkiston katonharjaa koristaa C.E. Sjöstrandin suunnittelema naishahmojen ryhmä (1890). Keskellä oleva Kleio-patsas edustaa Suomea ja sen ympärillä olevat naisfiguurit historiaa ja muinaistutkimusta.

Alun perin patsasryhmä toteutettiin betonivaluna, m***a jo 1908 se päätettiin hakkauttaa vuolukivestä. Helmikuussa 1944 Kruununhaan pommituksissa veistosryhmän keskimmäiseltä figuurilta putosi pää. Se säilyi kuitenkin ehjänä ja liitettiin myöhemmin takaisin paikoilleen.

Helsingin yliopiston historian opiskelijoiden järjestö Kronos ry seppelöi Kleion joka vappu.⁣

Senaattikiinteistöt on tehnyt patsasryhmästä 3D-mallinnoksen, johon voi tutustua Sketchfab-palvelussa: https://sketchfab.com/3d-models/kansallisarkiston-kattopatsaat-be82c66c17d74e8eade84c1ef52b358b

13/12/2022

Luukku 13.

Karjala-tietokannasta voi helposti etsiä omia karjalaisia sukujuuriaan. Esimerkiksi Lucia-nimellä saa 84 hakutulosta.

🔗 https://katiha.kansallisarkisto.fi/hakutulos.php?vapaahaku=lucia

👩‍🏫 Tarkempia hakuohjeita löytyy tietokannasta: https://katiha.kansallisarkisto.fi/ohjeet.php

Kuvassa viimeistellään jouluisia kynttilöitä Havin Oy:lla Viipurissa 1930-luvulla.

🖼 Mannelin, Mauno. Lappeenrannan museot, CC BY 4.0.

13/12/2022

Kansallisarkiston tutkijasalit ovat perjantaina 16.12. poikkeuksellisesti avoinna klo 12-16 henkilökuntatilaisuuden vuoksi. Poikkeusaikataulu koskee Helsingin, Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Turun toimipaikkoja.

Pahoittelemme asiakkaille koituvaa haittaa.

12/12/2022

Luukku 12.

Tutkijasaliasiakkaita joulukuussa 1889. Nykyinen päärakennuksemme Helsingin Rauhankadulla valmistui vasta seuraavan vuoden lokakuussa. Sitä ennen silloisen Valtionarkiston tilat sijaitsivat senaatin rakennuksessa (nyk. Valtioneuvostonlinna Senaatintorin laidalla).

11/12/2022

Luukku 11.

Puuro, paketit ja viipurinrinkelit. Siitä muistilista jouluun.

Tässä on taas Rudolf Koivun (1890–1946) tekemä kuvitus ”Itsepäiseen joulutonttuun” (Joulusanoma lapsille, 1933).

Koivu oli rakastettu lasten- ja satukirjojen kuvittaja, jonka kuvituksia on Kansallisarkistossa Suomen suurin kokoelma.

Alun perin Koivu halusi taidemaalariksi, m***a kuvittajan työ vei mennessään, myös kysynnän vuoksi. Hän omistautui kuvituksilleen ja oli erittäin tuottelias, mitä voi osin selittää se, ettei hän koskaan perustanut perhettä.

Koivun kuolinvuoden lopusta on yli 70 vuotta, joten teosten tekijänoikeuden suoja-aika on päättynyt.

09/12/2022

Kansallisarkisto irtisanoo muutosneuvottelujen tuloksena 12 työntekijää. Kaikkiaan muutosneuvotteluiden tuloksena tehtävät toimenpiteet kohdistuivat 29 henkilöön.

Kansallisarkiston uusi organisaatiorakenne tulee voimaan vuoden 2023 alussa. Rakenteellisilla uudistuksilla luodaan taloudellisesti kestävä pohja toiminnalle. Uusi organisaatio tukee toimintaa digitaalisessa ympäristössä ja mahdollistaa entistä paremmin henkilöstön osaamisen kehittämisen.

Lue lisää tiedotteesta:

Kansallisarkiston muutosneuvottelut päättyivät 28.11. Neuvotteluiden perusteena olivat tuotannollis-taloudelliset syyt. Lopullinen sopeuttamistarve vuodelle 2023 on 800 000 euroa.

08/12/2022

Luukku 8.

Joulukuu eli juovlamánnu (ps), rosttovmään/jooulmään, juovlâmáánu (is) on talvinen kaamoskuukausi Saamenmaalla. Kaamos alkoi 2. joulukuuta auringon laskiessa viimeisen kerran.

Saamelaisilla joulun viettoon on kuulunut erilaisia tapoja ja perinteitä kuin suomalaisilla. Kristinuskon myötä monet tavoista jäivät pois tai muovautuivat.

Suomen sana ”joulu” on skandinaavinen laina, joka tarkoitti skandinaavisissa kielissä alkujaan pakanallista keskitalven juhlaa. Samasta lähteestä on lainattu varhemmin suomen sana juhla.

Saamessakin sana on varmaan enimmäkseen skandinaavista perua, vaikka ehkä jossain myös suomi on ollut tukemassa. Muualla sana näyttää vanhalta, m***a koltansaamessa se vaikuttaa aika uudelta lainalta. Koltasaamen Paatsjoen murteessa sana oli muodossa juul, joka vaikuttaa norjalaislainalta. Nykyinen jooul näyttää suomalaislainalta.

Saamelaisarkiston monipuoliseen aineistoon lukeutuvat muun muassa Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkiston pitkäaikaislainassa olevat inarinsaamen sanastokortit (kuvat 1–3). Ne ovat osa Erkki Itkosen kokoelmaa.

Vuonna 1883 perustettu Suomalais-Ugrilainen Seura pyrkii edistämään uralilaisten ja altailaisten kielten ja näitä kieliä puhuvien kansojen kulttuurien, kansatieteen, kansanrunouden ja esihistorian tutkimusta.

Kuvat: Sonja Tanhua, Sámi Arkiiva / Saamelaisarkisto

07/12/2022

Interaktiivinen tietokanta suomalaisista Venäjällä 1917–1964.

Sellainen on tulossa, tulevaisuudessa! Kansallisarkiston Ilkka Jokipii ja Sami Outinen kirjoittivat aiheesta katsauksen Ennen ja nyt -julkaisuun.

📄 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/124699/74999

Monipuolisesta lähdeaineistosta on syksyyn 2022 mennessä kerätty yli 100 000 henkilötietoa, joista joukkoistamalla lähes 40 000.

Ensimmäisenä tietokantaan viedään vainojen uhrien tiedot. Seuraavat ryhmät ovat järjestyksessä vuonna 1917 Venäjällä olleet suomalaiset, Venäjän nykyisillä lähialueilla oleskelleet suomalaiset, punapakolaiset, amerikansuomalaiset, rajanylittäjät 1918–1929, loikkarit, Suomeen palanneet ja muut mahdolliset ryhmät.

Lue koko katsaus niin saat tietää tarkemmin tietokannan teknisestä toteutuksesta ja tietokantatyön vaiheista.

___

Lisää tietoa hankkeesta: https://kansallisarkisto.fi/suomalaisetvenajalla

Kuva: Suomalaisia punapakolaisia Išhoran leirillä vuonna 1920. Venäjän valtion yhteiskuntahistorian ja poliittisen historian arkisto, RGASPI.

07/12/2022

Luukku 7.

Joulukuvituksissaan Rudolf Koivu (1890–1946) kuvasi punaposkisia lapsia kauniisti ja herkästi. Koivu itse jäi täysin orvoksi 10-vuotiaana, kun hänen äitinsä kuoli keuhkotautiin. Isä oli menehtynyt samaan tautiin viisi vuotta aiemmin.

Nuori Koivu kiersi sukulaiselta toiselle, ja päätyi lopulta asumaan Helsinkiin kummitätinsä, kansakoulunopettaja Maikki Salmensaaren perheen luo. Salmensaaren puoliso toimi poikakodin johtajana, ja Rudolf kiersi hänen mukanaan pitkin Etelä-Suomea – pojat toimivat Rudolfin piirustusmalleina.

Koivu aloitti 1907 Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jossa hän sai huomiota taitavasti tehdyillä mallipiirustuksillaan. 1910 hän valmistui vapaaksi taiteilijaksi, ja aloitti heti lastenlehtien kuvittamisen. Erityisen paljon hän avusti joulunumeroita.

Kansallisarkistossa on Suomen suurin kokoelma Koivun kuvituksia, osana WSOY:n arkistoa. Käyttö on luvanvaraista. Koivun kuolinvuoden lopusta on yli 70 vuotta, joten teosten tekijänoikeuden suoja-aika on päättynyt.

Tekstin lähde: rudolfkoivu.fi

05/12/2022

Kaisa Oksa selvitti, mitä tietoja hänen isoisoisänsä sotapolusta löytyy Kansallisarkistosta. Katso ja lue mielenkiintoinen artikkeli Ylen verkkosivuilta:

Väinö Veijalainen virui sotavankileirillä Neuvostoliitossa, kun omaiset viettivät hänen hautajaisiaan Suomessa. Nyt Kaisa Oksa selvittää, mitä tietoja Kansallisarkistolla on hänen isoisoisänsä kohtalosta.

05/12/2022

Kansallisarkiston Helsingin tutkijasalit ovat poikkeuksellisesti suljettuina 7.12 koko päivän. Muiden toimipaikkojen tutkijasalit ovat 7.12. avoinna klo 9-13.

Pahoittelemme asiakkaille aiheutuvaa haittaa.

02/12/2022

Tässä on kuvaaja kaikista Karjala-tietokantaan kirjatuista syntyneistä lapsista syntymäkuukauden mukaan.

📈 Tiedot saa helposti, sillä tietokantaan on nyt lisätty tilastohaku!

🔗 https://katiha.kansallisarkisto.fi/tilastohaku.php

Sen avulla käyttäjä voi koostaa tilastollisia yhteenvetoja seurakunnista eri muuttujia käyttäen. Datan saatavuus on riippuvainen tietokantaan syötetyn lähdeaineiston määrästä ja laadusta.

*️ Uusi toiminto on myös ’asteriskiton haku’, jonka avulla käyttäjän ei tarvitse tuntea asteriskia (*) katkaisumerkkinä. Asteriskin eli tähden avullahan voi katkaista sanan, jolloin haku kohdistuu hakusanan kaikkiin päätemuotoihin (esim. Katri* löytää myös Katriinan).

Nyt palvelu täydentää katkaisumerkin automaattisesti hakulausekkeen perään kentissä, joissa tehdään tekstihakuja esimerkiksi nimistä, ammateista ja asuinpaikoista. Toiminnon saa halutessaan pois päältä, kun klikkaa ”ei nimivariantteja” -ruutua. Huomaa kuitenkin, että samalla poistuu käytöstä myös nimivarianttihaku (sen avulla esimerkiksi Heikki ja ja Henrik löytyvät samalla haulla).

Asteriski katkaisumerkkinä säilyy käytettävissä, ja sen hyötyjä suhteessa automaattiseen katkaisumerkkiin kannattaa testaamalla kokeilla.

🔧 Katihan kehitys jatkuu tulevaisuudessa vielä julkisen datan avauksella sekä sarakelajittelun lisäämisellä. Palaamme näihin tehtäviin ensi vuoden aikana.

___

🖼 Kuva: I. K. Inha: Pekka ja Olonja (1894), Museovirasto CC BY 4.0 https://finna.fi/Record/museovirasto.774239C2B99002CD797B746652BF9811?imgid=1

📈 Tilasto: https://katiha.kansallisarkisto.fi/tilastohaku.php?kieli=fi&seurakunta=&tilasto=SY_syntymakuukausittain&alkuvuosi=&loppuvuosi=

02/12/2022

Luukku 2.

Tässä metsän eläimet viettävät sangen riehakasta ’pikkujoulua’ – aivan kuin tontulla olisi ollut kämppä tyhjänä!

Kyseessä on Rudolf Koivun (1890–1946) tekemä kuvitus ”Itsepäinen joulutonttu” julkaisuun Joulusanoma lapsille (1933).

Koivu oli rakastettu lasten- ja satukirjojen kuvittaja, joka syntyi Pietarissa ja teki uransa Suomessa. Hän myi ensimmäisen kuvituksensa 1911 Koitto-lehteen, ja tuli avustaneeksi erityisesti monien lehtien joulunumeroita. Pari vuotta myöhemmin hän sai Anni Swanin avustuksella vakituisen työpaikan WSOY:lta.

Koivu teki kuvituksia mm. Topeliuksen, H. C. Andersenin ja Grimmin satukirjoihin sekä kansia lukuisiin eri kirjoihin. Hänen satukuvitustensa suomalaiset metsät noitineen ja peikkoineen ovat erityisen omaperäisiä. Varhaistyöt ovat hyvin graafisia, kun myöhemmissä teoksissa väriskaala on laaja – osin syy on ajan painotekniikassa.

Koivu ei koskaan pyytänyt originaalejaan takaisin kustantajalta eikä niitä hänelle myöskään palautettu. WSOY:lta kuvitukset ovat päätyneet Kansallisarkistoon. Täällä niitä onkin Suomen suurin kokoelma. Käyttö on luvanvaraista.

Koivun kuolinvuoden lopusta on yli 70 vuotta, joten teosten tekijänoikeuden suoja-aika on päättynyt.

30/11/2022

Kansallisarkiston YT-neuvottelut päättyivät maanantaina 28.11.

Neuvottelujen tuloksena tehtävät toimenpiteet kohdistuvat 29 henkilöön kahdeksalla eri paikkakunnalla.

Henkilökohtaiset muutoskeskustelut käydään tämän viikon aikana, jonka jälkeen irtisanottavien lopullinen määrä ratkaistaan. Tiedotamme asiasta tarkemmin 8.12.

🔗 https://kansallisarkisto.fi/news/3100/61/Kansallisarkiston-YT-neuvottelut-p%C3%A4%C3%A4ttyiv%C3%A4t/d,ajankohtaista

29/11/2022

Kansallisarkiston kokoelmissa on Suomen historian kannalta ainutlaatuisia asiakirjoja, kuvia ja karttoja keskiajalta nykypäivään. Digitaalisina ne ovat maksutta hyödynnettävissä opetuksen suunnitteluun. 📓📜🗺️

Opettaja! Miten sinä käyttäisit arkistomateriaaleja opetuksessa?

Tule mukaan ideoimaan arkistopedagogisia palveluitamme sekä tutustumaan digitaalisiin aineistoihimme 14.12. klo 16–18.30.

Ilmoittauduthan hybridityöpajaan viimeistään perjantaina 2.12.

🎟️ https://lyyti.fi/reg/arkistopedatyopaja_opettajille

Työpajan ohjelma kotisivuillamme: https://kansallisarkisto.fi/arkistopedagoginen-ty%C3%B6paja

28/11/2022

❄️ lähenee loppuaan. Erikoistutkija Kimmo Elo päättää 'Digitaalinen historiantutkimus' -luentosarjamme tänä keskiviikkona. Esityksen jälkeen tarjolla glögiä!

Tervetuloa siis vanhaan tutkijasaliin 30.11. klo 16.00 (Rauhankatu 17, Helsinki).

🔗 https://kansallisarkisto.fi/digimarraskuu

28/11/2022

Kansallisarkiston muutosneuvotteluista johtuen kaikkien toimipaikkojen tutkijasalit ovat suljettuina tiistaina 29.11. klo 13 alkaen ja keskiviikkona 7.12. klo 13 alkaen. Myös Turun ja Mikkelin toimipaikkojen jatkettu ilta-aukiolo 29.11. jää pois, samoin Helsingin toimipaikan jatkettu ilta-aukiolo 7.12.

Pahoittelemme asiakkaille aiheutuvaa haittaa.

25/11/2022

Kansallisarkistossa käynnissä olevien muutosneuvottelujen vuoksi vuoden viimeinen viranomaisinfo joudutaan siirtämään joulukuulle. Tilaisuuden uusi ajankohta on tiistai 20.12. klo 9.00 ja infotilaisuus järjestetään etäyhteyksin Teams-tilaisuutena.

Jos olet ilmoittautunut 30.11. järjestettäväksi aiottuun tilaisuuteen, saat automaattisesti linkin 20.12. tilaisuuteen eikä sinun tarvitse ilmoittautua uudestaan. Myös uusia ilmoittatumisia otetaan vastaan 18.12. saakka ilmoittautumislomakkeella: https://www.lyyti.in/Kansallisarkiston_viranomaisinfo_422_9133

Viranomaisinfossa hallitusneuvos Katariina Simonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo arkistolain uudistuksesta. Lisäksi kuullaan mm. Sähköisen arkistoinnin palvelun ajankohtaisista asioista.

25/11/2022

📢 Kysely tutkijasalien aukioloajoista on auki vielä maanantaihin 28.11. asti!

📋 https://www.lyyti.fi/questions/98b129cfe4

Kyselyn avulla selvitämme, millaiset aukioloajat palvelisivat Kansallisarkiston asiakkaita parhaiten, jos tutkijasalien aukioloaikoja on pakko supistaa.

Taustalla on Kansallisarkistossa käytävät muutosneuvottelut. Niiden yhteydessä tutkijasalien aukioloaikoja joudutaan arvioimaan uudelleen.

Kysely koskee kaikkia toimipaikkojamme paitsi Saamelaisarkistoa, jonka tutkijasali toimii tilausperusteisesti.

25/11/2022

Kansallisarkiston Helsingin tutkijasali on poikkeuksellisesti suljettu maanantaina 28.11. klo 14-16. Pahoittelemme asiakkaille aiheutuvaa haittaa.

23/11/2022

23.11. klo 16.56. Arvoitus ratkesi Google-haulla 😅. Kuvassa on ukrainalainen hetmani Pavlo Skoropadski vierailulla Saksassa 1918. Kiitos seuraajillemme avusta!

___

Vanha postaus:

Tässäpä mysteeri.

Ketkä portailla seisovat? Onko paperia kädessään pitävä mies Mannerheim? Mikä rakennus on kyseessä?

Kansallisarkisto ei normaalisti ota vastaan yksittäisiä kuvia tai asiakirjoja. Niitä on hankala sijoittaa kokoelmiimme, varsinkin tunnistamattomina.

Tällainen kuva meille kuitenkin on aikanaan lähetetty. Ja nyt haluaisimme ratkoa sen arvoituksen.

Jotain olemme saaneet selville. Keskimmäinen hahmo, ristinmuotoinen kunniamerkki kaulassaan, on mitä ilmeisimmin kenraalikuvernööri F. A. Seyn. Kuva olisi siis otettu aikavälillä 1909–1917.

Kommentoi alle ja esitä oma arviosi kuvassa esiintyvistä henkilöistä ja rakennuksesta!

23/11/2022

Kaikille avoin digitaalisen historiantutkimuksen luentosarja jatkuu tänään!

📮 Ke 23.11. klo 16–18 tutkijat Ville Kivimäki & Risto Turunen (Tampereen yliopisto): ”Sotakirjeet digitaalisessa historiantutkimuksessa: Opetuksia DIGIKÄKI-projektista.”

Tervetuloa vanhaan tutkijasaliin klo 16.00!

____

🔗 Katso koko luentosarjan ohjelma kotisivuiltamme: https://kansallisarkisto.fi/digimarraskuu

Luennot pidetään marraskuun jokaisena keskiviikkona klo 16–18 (Rauhankatu 17, Helsinki).

23/11/2022

På Riksarkivet pågår omställningsförhandlingar och i samband med dem måste också öppethållningstiderna för forskarsalarna bedömas på nytt. Som underlag för vår bedömning kartlägger vi våra kunders behov och önskemål så att kunderna även framöver kan besöka arkivet så smidigt som möjligt.

I förfrågan utreds vilka öppettider som skulle betjäna Riksarkivets kunder bäst om öppettiderna för forskarsalarna måste minskas. Förfrågan gäller alla Riksarkivets verksamhetsställen utom Samearkivet. Redan nu är Samearkivets forskarsal är endast öppen på beställning.

Förfrågan är öppen fram till 28.11: https://www.lyyti.fi/questions/8ae828f1b6

21/11/2022

Kansallisarkistossa käydään muutosneuvotteluita, ja niiden yhteydessä myös tutkijasalien aukioloaikoja joudutaan arvioimaan uudelleen. Arvioinnin pohjaksi kartoitamme asiakkaidemme tarpeita ja toiveita asiakaskyselyllä, jotta käynnit arkistossa olisivat jatkossakin mahdollisimman sujuvia.

Kyselyssä selvitetään, millaiset aukioloajat palvelisivat Kansallisarkiston asiakkaita parhaiten, jos tutkijasalien aukioloaikoja on pakko supistaa. Se koskee kaikkia Kansallisarkiston toimipaikkoja paitsi Saamelaisarkistoa, jonka tutkijasali toimii tälläkin hetkellä ainoastaan tilausperusteisesti.

Kysely on avoinna 28.11. saakka: https://www.lyyti.fi/questions/98b129cfe4