Museovirasto

27/01/2023

Etsimme ICT-tuotantopäällikköä vakituiseen työsuhteeseen 1.4.2023 alkaen.

ICT-tuotantopäällikkönä vastaat virastomme tarjoamien palveluiden ja järjestelmien turvallisesta ja laadukkaasta toimivuudesta sekä ylläpidon ja jatkokehitystöiden suunnittelusta ja toteuttamisesta toimittajien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Haku päättyy 17.2.2023 klo 15.00

Lisätiedot ja hakeminen:
https://haku.valtiolle.fi/Public/Assignment.aspx?guidAssignment=b8c45e7c-eea0-4c51-8375-eea8230dafae

26/01/2023

Haku Elävän perinnön kansalliseen luetteloon avattu

Avasimme haun Elävän perinnön kansalliseen luetteloon! Hakuaikaa on 15.3.2023 saakka.

Luetteloa kerätään osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimusta. Tällä hetkellä luettelossa on 64 kohdetta Suomesta.

Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja vie syvemmälle elävän perinnön suojelun prosessia.

Kansallinen luettelo esittelee perinteitä eri puolilta maata, myös eri kulttuurisilta ryhmiltä.

”Näitä toivomme lisääkin. Kannustamme myös yhteisöjä ja yhdistyksiä hakemaan niin vanhempia kuin uudempia perinteitä kansalliseen luetteloon. Hakemuksissa on tärkeää, että ne nousevat perinneyhteisöjen omasta työstä ja aktiivisuudesta. Luettelointi on samalla avain sen pohdintaan, mitä ja millaista perinnettä haluamme vaalia ja viedä eteenpäin”, sanoo Museoviraston erityisasiantuntija Leena Marsio.

Museovirasto vastaa elävän perinnön luetteloinnista osana Unescon yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista. Kansallisesta luettelosta on valittu kansainväliseen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon Suomen kohteet saunaperinne, kaustislainen viulunsoittoperinne ja pohjoismainen limisaumaveneperinne.

Elävä perintö -sivultamme ja verkosta lisätietoa hausta ja luettelosta sekä inspiraatiota hakemiseen 👉

Museovirasto avasi haun Elävän perinnön kansalliseen luetteloon nyt kolmatta kertaa; edelliset haut olivat vuosina 2017 ja 2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö

19/01/2023

Euroopan museoiden vaikuttavuuteen kehitettiin itsearviointimalli

Museoviraston johtamassa eurooppalaisessa MOI! Museums of Impact -hankkeessa kehitetty museoiden itsearviointimalli kannustaa museoita edistämään yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan ja auttaa museoita tarkastelemaan, arvioimaan ja löytämään itselleen sopivia tavoitteita vaikuttavuuden kehittämiseksi. MOI-itsearviointimalli on vapaasti saatavilla NEMO-verkoston verkkosivustolla.

Verkkouutisessa lisää mallista ja MOI-hankkeesta 👉

Museoviraston johtamassa eurooppalaisessa MOI! Museums of Impact -hankkeessa kehitetty malli kannustaa museoita edistämään yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan j

18/01/2023

Avoimet työpaikat

Oletko kiinnostunut Museoviraston ja Suomen kansallismuseon kokoelmien ja aineistojen sekä kulttuuriympäristön digitoinnin kehittämisestä? Kehittämispäällikkönä pääset kehittämään Museoviraston aineistojen digitointia, sen prosesseja ja työmenetelmiä. Toimit myös vuonna 2023 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä rahoituksella käynnistyvän innostavan Maailmanperintökohteiden 3D mallintaminen -projektin projektipäällikkönä.

Tehtävä on määräaikainen vuoden 2024 loppuun.

Lisäksi etsimme korkeakouluharjoittelijoita Museoviraston Kuvakokoelmat -yksikköön. Harjoitteluaika on 3kk, ja palkka on 1500euroa/kk.

Lisätietoa paikoista verkkosivuillamme:

Museovirasto tarjoaa kiinnostavia työtehtäviä kulttuuriperinnön ja museoalan ammattilaisille.

18/01/2023

Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut uudistuu

Kulttuuriympäristöpalveluiden organisaatio on uudistunut 1.1.2023. Osasto jakautuu jatkossa neljään yksikköön:

🟢Kulttuuriympäristön suojelu
🟢Kulttuuriympäristötieto ja -tutkimus
🟢Restauroinnin ohjaus
🟢Restauroinnin käytännöt

Uudistus vastaa toimintaympäristön muutoksiin ja odotuksiin, selkeyttää kulttuuriympäristöpalveluiden työnjakoa alueellisten vastuumuseoiden kanssa sekä tukee Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluiden työn valtakunnallista painotusta. Henkilöstö ja osaston tehtävät säilyvät ennallaan.

Kulttuuriympäristöpalveluiden organisaatio uudistui 1.1.2023. Osasto jakautuu jatkossa neljään yksikköön: Kulttuuriympäristön suojelu, Kulttuuriympäristötieto j

15/01/2023

Eero Naskali & Mauri Front: Hirsirakennus (1990)

Oletko aina halunnut rakentaa perinteisen hirsitalon? Eero Naskalin ja Mauri Frontin lyhytelokuva Hirsirakennus (1990) kertoo, kuinka se tehdään vaihe vaiheelta.

Elokuva on kuvattu Suomenniemen Lyytikkälän kylässä vuonna 1990.

Lisäohjeita rakentamiseen saat Museoviraston korjauskorteista: www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit

Myös kunnolliset suojavarusteet on syytä muistaa.

Eero Naskali & Mauri Front: Hirsirakennus (1990)16 mm, värillinen, ääni, 25.10 minMuseoviraston Kuvakokoelmat (KK5555:1)Elokuva perinteisestä suomalaisesta h...

13/01/2023

Tuntemattomasta hylystä löytyi uniikki potta, m***a tutkijat eivät olleet paikan ainoat vieraat – Museovirasto teki poikkeuksellisen päätöksen

Hustö Busön hylylle vahvistettiin joulukuussa suoja-alue. Näin hylyn säilyminen voidaan parhaiten turvata. Ylen hienosti kuvitetussa jutussa kerrotaan lisää hylystä ja sen keramiikkaesineistä.

Kolme yöastiaa eli pottaa upposi laivan mukana Itämeren pohjaan yli 200 vuotta sitten. Ne nostettiin ja tuotiin Vantaalle, missä niistä etsitään nyt tietoja historiasta.

12/01/2023

Museovirasto tarjoaa Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaan liittyvää asiantuntijatukea – kerro organisaatiosi toiveista

Kulttuuriperintö- tai matkailualan toimija, onko organisaatiosi kiinnostunut kansainvälistymisestä? Museovirasto toimii tukena Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimijoille Suomessa. Reittitoiminta ja -verkosto tarjoaa mahdollisuuden matkailuyhteistyöhön, verkostoitumiseen, kehittymiseen ja näkyvyyden parantamiseen.

Nyt kartoitamme kyselyllä tarvetta ja toiveita asiantuntijatuelle. Toivomme kyselyyn vastauksia kaikenlaisilta organisaatioilta – kiinnostus Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaan riittää. Myös organisaatiot, jotka ovat jo mukana Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnassa, voivat kertoa asiantuntijatukitoiveistaan kyselyllä.

👉

Vastaamalla Museoviraston kyselyyn organisaatiot voivat kertoa Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaan liittyvistä asiantuntijatukitarpeistaan. Euroopan ne

11/01/2023

Museoviraston johtama LIVIND-hanke rahoittaa kymmeniä elävän perinnön pilottiprojekteja Pohjois-Euroopassa

Museoviraston johtama LIVIND – Luova ja elävä kulttuuriperintö Pohjoisen ulottuvuuden alueiden voimavarana -hanke rahoittaa kahtakymmentä keväällä 2023 toteutettavaa kokeilua hankkeen yhdeksässä eri kumppanimaassa.

Esimerkiksi Itä-Islannissa toteutettava pilotti testaa lasten ja nuorten opetusohjelmaa, joka keskittyy paikallisiin, Seyðisfjörðurin luonnonympäristöissä harjoitettaviin taitoihin. Pohjois-Puolan pilotissa tuetaan puolalaisten ja liettualaisten paikallisyhteisöjen yhteistyötä perinteisessä, puissa pesivien villimehiläisten hoidossa. Norjan Rørosissa edistetään perinteisten sosiaalisten tanssien ja niiden hyvinvointivaikutuksien tunnettuutta.

LIVIND-hanke pohjaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimukseen, Euroopan Neuvoston Faron sopimukseen sekä YK:n kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030:n tavoitteisiin. Sen yhteistyökumppaneita ovat yhdeksän Pohjois-Euroopan maan lisäksi Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus, Saamelaisneuvosto sekä kansalaisjärjestöjen pohjoismais-baltialainen aineettoman kulttuuriperinnön verkosto (Nordic-Baltic ICH Network). Hankkeen päärahoittaja on Ulkoministeriö - utrikesministeriet.

Kevään 2023 aikana toteutettavat kokeilut vastaavat elävän kulttuuriperinnön kehittämistarpeisiin erilaisissa kestävyyskysymyksissä. Kokeilut kohdistuvat elävän

10/01/2023

Museovirasto jakoi puoli miljoonaa euroa avustuksina museoille kuvataiteilijoiden näyttelypalkkioihin

Hyviä uutisia 40 museolle kaikkiaan 89 näyttelyhankkeeseen ja 267 taiteilijalle! 🎉

Museovirasto jakoi vuonna 2023 järjestettävien taidenäyttelyiden taiteilijapalkkioihin avustuksina 509 800 euroa.

”Avustuksilla pyritään tukemaan sellaisen käytännön juurtumista ja kehittymistä, että kuvataiteilijalle maksetaan palkka hänen tekemästään työstä. Myös museot ovat olleet tyytyväisiä siihen, että avustuksen turvin ne pystyvät järjestämään entistäkin vaihtelevampia taidenäyttelyitä esimerkiksi nuorilta tai erityisryhmiin kuuluvilta ammattikuvataiteilijoilta”, kertoo erikoisasiantuntija Anna Koivusalo Museovirastosta.

Museoissa vuonna 2023 järjestettävien taidenäyttelyiden taiteilijapalkkioihin jaettiin avustuksina 509 800 euroa. Avustuksia myönnettiin 89 eri näyttelyhankkeen

09/01/2023

Museovirasto avaa vuosittaisen liikenteen kulttuuriperintöhankkeiden avustushaun vuoden alussa

Museovirasto avasi 2.1.2023 vuosittaisen liikenteen kulttuuriperintöhankkeiden avustushaun.

Liikenteen kulttuuriperintöavustuksilla varmistetaan arvokkaiksi luokiteltujen liikenteen kulttuuriperintökohteiden asianmukainen hoito ja käyttö.

Hakemusten laadullisessa arvioinnissa kiinnitetään huomioita kohteen historialliseen merkitykseen sekä hankkeen laatuun ja vaikuttavuuteen kohteen säilymiselle käytössä. Avustusta voivat hakea yksityishenkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt.

”Erityisinä arvoina näemme sen, että kulkuvälineen käyttö ja hoito on osallistavaa, työllistävää, osaamista ylläpitävää ja ottaa huomioon myös vastuullisen kuluttamisen vaatimuksia”, Museoviraston erikoistutkija Hannu Matikka kertoo.

Avustus on haettavissa 15.2.2023 klo 15 asti.

Liikenteen kulttuuriperintöavustuksilla varmistetaan arvokkaiksi luokiteltujen liikenteen kulttuuriperintökohteiden asianmukainen hoito ja käyttö. Avustuksia ha

06/01/2023

Pariisilaiskoiria 80-luvulta!

Ranskassa asuu yli 7, 6 miljoonaa koiraa. Pariisissa niitä näkee miltei kaikkialla, myös kaupoissa, tavarataloissa ja ravintoloissa. Koirat ovat osa jokapäiväistä elämää – bien sûr. Kerrotaan, että kun Aurinkokuningas lähti metsästysretkelle, hänellä oli 200 palvelijan lisäksi mukanaan 600 koiraa.

Kuvat: Sari Gustafsson, Pariisi, syyskuu 1982, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto.

Lisää pariisilaiskoiria JOKAn Finnassa: https://museovirasto.finna.fi/joka

02/01/2023

Kulttuurista perinnöksi - Museoviraston arkeologit kaivautuivat Senaatintorilla 1600-luvulle

Senaatintorin katukiveyksen alta löytyi Museoviraston arkeologisissa kaivauksissa 1600−1800-luvun Helsinkiä. Snellmaninkadun varrella on ollut neljä raatihuonetta, Helsingin yliopiston edessä puinen Ulrika Eleonoran kirkko ja hautausmaa 1600−1700-luvuilla. Hautoja tutkittiin lähes 300 ja niitä löytyi päällekkäin jopa yhdeksästä kerroksesta, kertovat tutkija Heli Lehto ja yli-intendentti Marianna Niukkanen Museovirastosta.

Senaatintorin katukiveyksen alta löytyi Museoviraston arkeologisissa kaivauksissa 1600−1800-luvun Helsinkiä. Snellmaninkadun varrella on ollut neljä raatihuonetta, Helsingin yliopiston edessä puinen Ulrika Eleonoran kirkko ja hautausmaa 1600−1700-luvuilla. Hautoja tutkittiin lähes 300 ja ni...

30/12/2022

Kulttuurista perinnöksi - Soklin kaivoshankkeen arkeologisilla kaivauksilla 2019

Savukosken Soklin kaivosalueella tunnetaan parikymmentä arkeologista kohdetta. Useimmat niistä ovat kivikaudelta 8000−1800 eaa. Museovirasto Arkeologiset kenttäpalvelut tutkija Vesa Laulumaan video seuraa kaivausryhmää Lapin erämaahan muinaisen jääjärven rannalle, missä oli ihmisasutusta jo 10 000 vuotta sitten.

Kulttuurista perinnöksi -verkkolehden artikkelissa kerrotaan, kuinka tiedetään, että kivikauden ihminen herkutteli Soklissa niin hauen, peuran kuin koirankin lihalla.

Savukosken Soklin kaivosalueella tunnetaan parikymmentä arkeologista kohdetta. Useimmat niistä ovat kivikaudelta 8000−1800 eaa. Museoviraston Arkeologisten kenttäpalvelujen tutkija Vesa Laulumaan video seuraa kaivausryhmää Lapin erämaahan muinaisen jääjärven rannalle, missä oli ihmisasut...

23/12/2022

Joulupukki lienee joulun odotetuin vieras. Vuosien varrella Joulupukilla on ollut m***a ilmettä. Näiden jouluisten kuvien myötä Museovirasto toivottaa hyvää ja rauhallista joulua!

Vuonna 1948 Joulupukki ilahdutti isolla lahjapaketilla. Kuva: Pietinen, Historian kuvakokoelma, Museovirasto

Vuonna 1958 Joulupukin pajalla oli kiirettä. Onneksi on tonttuja apuna! Kuva: István Rácz, Kansatieteen kuvakokoelma, Mueovirasto.

Vuonna 1963 Joulupukki ja tontut kuljettivat lahjoja autolla. Kuva: Erkki Voutilainen, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto

Vuonna 2016 Joulupukki ehti vierailla Mantan joulumarkkinoilla Helsingissä. Kuva: Sakari Kiuru, Historian kuvakokoelma, Museovirasto

Lisää kuvia Joulupukin vaiheista Finnassa: https://museovirasto.finna.fi

21/12/2022

Tuore tilasto kertoo toiveikkuudesta paikallismuseokentällä – kulttuurimatkailu ja vapaaehtoistyön runsaus vuoden 2021 valopilkkuja

Museoviraston tuore paikallismuseotilasto kertoo koronapandemian värittäneen edelleen vuonna 2021 toimintaa suomalaisissa paikallismuseoissa. Kotimaanmatkailu ja aktiivinen vapaaehtoistyö toivat uskoa tulevaan. Vuotta 2021 koskevaan kyselyyn vastasi 302 paikallismuseota.

Paikallismuseot ovat pääosin vapaaehtoisvoimin tai sivutoimisesti ylläpidettyjä kotiseutumuseoita, erikoismuseoita ja muita museoita, joita arvioidaan olevan Suomessa lähes tuhat. Paikallismuseot ovat omien alueidensa ja aihepiiriensä kulttuuriperinnön säilyttäjiä, jotka tarjoavat matalan kynnyksen kulttuuripalveluita, tapahtumia ja osallistumisen mahdollisuuksia kansalaisille.

Museovirasto kerää ja välittää tietoa Suomen museokentästä. Paikallismuseokysely toteutetaan noin viiden vuoden välein ja tietoja kerätään museoita ja niiden sidosryhmiä varten. Tuloksia voidaan hyödyntää myös alaa koskevassa tutkimuksessa sekä alan kehittämisessä. Kyselyn toteuttamisessa tehtiin yhteistyötä alueellisten vastuumuseoiden sekä Suomen Kotiseutuliitto kanssa. Museoviraston vuosittain kokoama Museotilasto kertoo puolestaan ammatillisesti hoidettavien ja ylläpidettävien museoiden tilanteesta.

Museoviraston kokoama paikallismuseotilasto esittelee Suomen paikallismuseoiden toimintaa. Koronapandemia väritti edelleen vuonna 2021 toimintaa suomalaisissa p

21/12/2022

Hyvää talvipäivänseisausta! Vuoden pimeimpänä päivänä lisävalo on tarpeen. Kokoelmistamme on kynttilänjalkoja moneen makuun.

Lisää kuvia Finnassa: https://museovirasto.finna.fi/

Istuvan karhun muotoinen, savinen kynttilänjalka. Kansatieteelliset kokoelmat, Suomen kansallismuseo.

Miekan väistimestä tehty kynttilänjalka. Miekka on valmistettu mahdollisesti 1600-luvun alkupuoliskolla. Historialliset kokoelmat, Suomen kansallismuseo.

Puisessa punaisessa kynttilänjalassa on merkintä "1966 Helkata Hiljalle". Kansatieteelliset kokoelmat, Suomen kansallismuseo.

Nuutajärven lasin valmistama kynttilänjalka, valmistettu n. 1800-1820. Väritöntä, violettiin vivahtavaa lasia. Historialliset kokoelmat, Suomen kansallismuseo.

20/12/2022

Arkeologisten kokoelmien löytöaineistoa on julkaistu kansainvälisessä arkeologian ARIADNE-portaalissa. Nyt julkaistiin Löytösampo-portaalin aineistoa eli kansalaisten tekemiä löytöjä.

Ariadne-portaaliin pääseminen on aineistomme parissa tehdyn digitointityön ansiota: osa aineistostamme on jo kansainvälisesti linkitettävää ja linkittyvää. Linkitettävyyden keskeisenä perustana on ontologioiden käyttö eli standardoitujen sanastojen mukaan luetteloidut aineistot.

Museoviraston aineistot: https://portal.ariadne-infrastructure.eu/publisher/tfha?publisher=The%20Finnish%20Heritage%20Agency

19/12/2022

Lukijan mielipide | Rakennuksia ei ole varaa purkaa huolettomasti

Olemassa olevaan rakennuskantaan on käytetty huomattava määrä luonnonvaroja ja taloudellista pääomaa. Suomen rakennuskannasta lähes 90 prosenttia on rakennettu vuoden 1940 jälkeen. Ei ole lainkaan yhdentekevää, miten näin suurta osaa rakennuksistamme hoidamme, tai edes, miten niistä kirjoitamme tai puhumme, miten niitä siis arvostamme.

Museoviraston Tiina Merisalo ja Ulla Salmela sekä Helsingin kaupunginmuseon Sari Saresto muistuttavat mielipidekirjoituksessaan, että rakennusten käytössä pitäminen on purkamista kestävämpi ratkaisu, ja se vaikuttaa hiilijalanjälkeemme myönteisesti nyt eikä vasta vuosikymmenten kuluttua.

Kestävä kehitys ja kulttuuriympäristöarvot pitää huomioida keskustelussa rakennusten purkamisesta.

18/12/2022

Jouluruokaan liittyy paljon perinteitä, m***a myös vaihtelua ajasta, paikasta ja varallisuudesta riippuen. Maistuisiko jokin näistä Volker von Boninin kuvaamista jouluherkuista?

Kuvat: Volker von Bonin, Historian kuvakokoelma, Museovirasto

Lisää jouluruokakuvia Finnassa: https://museovirasto.finna.fi/

16/12/2022

Avoimet työpaikat

Haemme Museoalan kehittäminen -yksikköön erikoisasiantuntijaa vakituiseen virkasuhteeseen.

Erikoisasiantuntijan tehtäväkenttää ovat museoiden ohjaus ja museokentän kehittäminen, museo- ja kulttuuriperintöalan kansalliset ja kansainväliset kehittämishankkeet sekä valtionavustusten käsittely ja avustustoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen.

Haku päättyy 16.1.2023 klo 15.00

Museovirasto tarjoaa kiinnostavia työtehtäviä kulttuuriperinnön ja museoalan ammattilaisille.

15/12/2022

Koulutus ja kasvatus painopisteinä Museoviraston myöntämissä aineettoman kulttuuriperinnön avustuksissa

Museovirasto jakoi avustusta 90 000 euroa seitsemälle aineettoman kulttuuriperinnön kehittämishankkeelle. Onnea kaikki avustusta saaneet!

Tukea saaneet hankkeet vahvistavat eri ikäisten osallisuutta, kehittävät yhteisölähtöisiä toimintamalleja erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta sekä vahvistavat oppimista ja kestävää tulevaisuutta.

Hankerahoitusta myönnettiin muun muassa Suomen lastenkulttuurikeskusten verkoston aineettoman kulttuuriperinnön oppaan tuottamiseen, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taiton käsityön aineettoman kulttuuriperinnön opintokokonaisuuden (5 op) luomiseen sekä Tampereen kaupungille Suomen pelimuseon ja MuseoX:n ylisukupolviseen demoskenehankkeeseen.

”Tukea ohjattiin erityisesti kasvatukseen ja koulutukseen liittyville hankkeille, jotka osaltaan tukevat lasten ja nuorten osallisuutta elävän perinnön työssä heidän omista lähtökohdistaan. Nyt rahoitettavilla hankkeilla pystytään tuottamaan myös uusia kiinnostavia toimintamalleja", kertoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Avustukset liittyvät Unescon yleissopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta, jonka toimeenpanosta Museovirasto vastaa. Ensi vuonna vietetään sopimuksen 20-vuotisjuhlaa ja samalla Suomen 10-vuotista taivalta sopimuksen jäsenmaana. Myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2023 teemana on elävä perintö.

Tukea saaneet hankkeet vahvistavat eri ikäisten osallisuutta, kehittävät yhteisölähtöisiä toimintamalleja erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta sekä vahvis

15/12/2022

Hästö Busön hylyn turvaksi perustetaan suoja-alue – sukeltaa saa jatkossa vain Museoviraston luvalla

Hästö Busön hylylle on vahvistettu suoja-alue. Raaseporissa sijaitseva historiallinen laivanhylky on jo muinaismuistolain rauhoittama muinaisjäännös. Suoja-alue perustettiin, jotta merkittävän tutkimuskohteen säilyminen voidaan turvata. Suoja-alueiden avulla pyritään turvaamaan eri-ikäisten ja erityyppisten tutkimukselle merkittävien kohteiden säilymistä siten, että ne kuvastavat Itämeren merellisen historian vaiheita monipuolisesti.

Suoja-alueella sukeltamiseen tarvitaan 13.12.2022 lähtien Museoviraston myöntämä lupa. Hylky ei ole virkistyssukelluskohde, vaan hylyllä sukelletaan vain suojelu-, seuranta- ja tutkimustarkoituksessa. Suoja-alueella ei saa ankkuroitua, kalastaa sellaisilla menetelmillä, jotka voivat vahingoittaa hylkyä, eikä rakentaa tai muuttaa meren pohjaa muulla tavoin. Suoja-alueen läpi saa kuitenkin ajaa veneellä.

Museoviraston erityisistunto on 13.12.2022 päättänyt vahvistaa muinaismuistolain mukaisen suoja-alueen Hästö Busön hylylle. Raaseporissa sijaitseva historiallin

14/12/2022

Osa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon kokoelmien ja arkiston asiakaspalvelusta sulkeutuu vuonna 2023 – alkuperäisaineistoja ei lainata vuosina 2024 ja 2025

Osa Museoviraston kokoelmien ja arkiston asiakaspalvelusta sulkeutuu vuonna 2023.

Helsingin Sturenkadun toimipisteen tutkijasali ja -huoneet sulkeutuvat 30.6.2023 eikä alkuperäisaineistoja lainata vuosina 2024 ja 2025. Lainapyyntöjä otetaan vastaan 30.6.2023 asti.

Arkeologisten kokoelmien ja kuvakokoelmien tutkijapalvelu päättyy 30.6.2023. Kuvakokoelmien ja arkeologisten kokoelmien alkuperäisaineistoja ei lainata vuosina 2024 ja 2025.

Museoviraston kuvakokoelmat, arkeologiset kokoelmat ja arkisto muuttavat Kokoelma- ja konservointikeskukseen Vantaalle. Asiakaspalvelun on tarkoitus avautua uusissa tiloissa alkuvuodesta 2026.

Kokoelmia koskeva tietopalvelu jatkuu muuton mahdollistamissa rajoissa. Myös osa kokoelmapalveluista jatkuu normaalisti. Lue tarkemmat tiedot verkkouutisesta.

Museoviraston kuvakokoelmat, arkeologiset kokoelmat ja arkisto muuttavat Kokoelma- ja konservointikeskukseen Vantaalle. Helsingin Sturenkadun toimipisteen tutki

10/12/2022

Kulttuurista perinnöksi - Millainen on kulttuuriperinnön asenneilmasto ja miten sitä tutkitaan?

Kulttuuriperintöbarometri toteutettiin toisen kerran vuonna 2021. Kyselyn ydinsisältö on säilynyt samana kuin edellisessä barometrissa vuonna 2017. Voimme siis tarkastella pidemmän aikavälin asennemuutoksia. Myös ajankohtaisia teemoja voidaan nostaa esiin.

Tällä kertaa barometriin lisättiin osallistumista, kestävää kehitystä ja matkailua koskevia kysymyksiä. Ulla Salmela esittää havaintoja Kulttuuriperintöbarometrin 2021 tuloksista Kulttuurista perinnöksi -verkkolehdessä.

Barometrit ovat ihmisten suhtautumista kartoittavia kyselytutkimuksia, joilla tavoitellaan kattavaa kuvaa esimerkiksi jonkun ikäluokan asenteista tai ihmisten jotakin rajattua aihetta koskevista käsityksistä. Kulttuuriperintöbarometri kuuluu jälkimmäisiin.

08/12/2022

Elävän perinnön teemavuosi tulossa - Elävän perinnön uutiskirje / syksy 2022

Tutustu uuteen Elävän perinnön uutiskirjeeseen!

3-4 kertaa vuodessa ilmestyvässä kirjeessä kerromme elävään aineettomaan kulttuuriperintöön liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista ja kuulumisista.

Kannattaa myös seurata Facebookissa Museoviraston ylläpitämää tiliä Elävä perintö

Tässä Museoviraston uutiskirjeessä kerromme lisää elävään aineettomaan kulttuuriperintöön liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista ja kuulumisista. Kirje ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa.

06/12/2022

Hyvää itsenäisyyspäivää! 🇫🇮

Viisi vuotta sitten juhlittiin näyttävästi itsenäisen Suomen satavuotispäivää. Kuvassa Pihlajamäen ala-asteella on alkamassa itsenäisyysjuhla koulun juhlasalissa.Juhlan punaisena lankana oli Suomi -neidon elinkaari. Esityksissä matkattiin itsenäisen Suomen historian läpi tanssi-, musiikki- ja videoesitysten avulla.

Kuva: Piia Myllykoski, Historian kuvakokoelma, Museovirasto

05/12/2022

Vuoden 2022 Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailun Suomen-sarjan on voitanut Teuvo Salmenjoki Hangosta otetulla saaristokuvallaan. Onnittelut voittajalle! 💐

Kilpailun tuomariston mielestä luonto ja ihmisen muokkaama kulttuuriperintö yhdistyvät voittajakuvassa viehättävällä tavalla.

“Linnoituksen kivenlohkareet asettuvat kontrastiin luonnon muovaaman silokiven kanssa. Pilvipoudan pehmeä valo korostaa sekä maiseman että kohteen luonnetta ja antaa mahdollisuuden tarkastella sen rakenteen yksityiskohtia. Nähtävissä on selviytymistarina karun luonnon keskellä, täynnä saariston rosoista kauneutta.”Jälleenvalokuvaussarjassa palkittiin Marit Henriksson kuvallaan Ruoholahden villoista. Se muodostaa leikkisän parin syksyisistä sadan markan villoista yhdessä Eeva Ristan 1970-luvulla ottaman kuvan kanssa (Helsingin kaupunginmuseo).

Maailman suurin valokuvauskilpailu Wiki Loves Monuments järjestettiin Suomessa ja eri puolilla maailmaa 1.9.–31.9.2022. Teemana oli tällä kertaa kestävä perintö, joka on myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuositeema.

Lue lisää: https://museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/vuoden-2022-wiki-loves-monuments-valokuvakilpailun-suomen-sarjan-voitti-teuvo-salmenjoki-hangosta-otetulla-saaristokuvallaan

29/11/2022

Muinaismuistolain uudistaminen: keskustelutilaisuus 14.12.2022

Muinaismuistolain uudistaminen: keskustelutilaisuus 14.12.2022

Muinaismuistolakia vuodelta 1963 uudistetaan. Muuttuneen toimintaympäristön vuoksi laki on tarpeen uudistaa kokonaisuudessaan. Uudistusta valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä ja seurantaryhmässä. 

27/11/2022

Julkisivuvalaistus rakennushistoriallisesti arvokkaassa kohteessa – esimerkkinä Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus - Rakennettu hyvinvointi

Ympäröivään kaupunkirakenteeseen soveltuva ja arkkitehtuurin jäsentelyyn perustuva julkisivuvalaistus on usein luonteva tapa nostaa rakennuksen ominaispiirteet esiin myös pimeinä vuorokauden aikoina.

Sähköllä tuotetun julkisivuvalaistuksen historia on lyhyt – alle 100 vuotta vanha. Valomainokset ja rakennuksen sisätiloista ulospäin hehkuva sisävalaistus olivat 1900-luvulla yleisin julkisivuvalaistuksen muoto.

Vasta 1900-luvun viimeisillä vuosikymmenillä valonheitintekniikan kehittyessä toteutettiin julkisivuvalaistusratkaisuja erityisesti iltakäyttöön suunnitelluissa rakennuksissa – kuten teattereissa ja elokuvateattereissa.

Osittain tämä on ollut käytännön sanelemaa: lyhytikäiset ja energiatehottomat valonlähteet eivät ole mahtuneet kiinteistöjen käyttö- ja huoltobudjetteihin.

Mahdollisesti rakennuksen valmistumisen aikaan toteutetut valonheittimet tai neonvaloputket on vikaantumisen jälkeen vain sammutettu eikä julkisivuvalaistusta sen jälkeen enää ole ollut. Nykyään hyvälaatuiset ledivalaisimet kestävät parhaimmillaan vuosikausia ilman huoltoa.

Sanna Forsman kertoo Rakennettu hyvinvointi -sivuston artikkelissa rakennushistoriallisesti arvokkaan kohteen julkisivuvalaistuksesta ja sen korjaamisesta. Esimerkkinä on Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjaus.

Historiallisten arvorakennusten ilmettä tulisi tarkastella ja arvioida pimeällä samoilla rakennussuojelun periaatteilla kuin päivänvalossakin. Koska julkisivuja ei ole alun perinkään välttämättä valaistu, pyrkimykselle palauttaa julkisivuvalaistus ennalleen ei aina ole riittäviä peruste...

26/11/2022

Kulttuurista perinnöksi - Museokenttä osana tietoon luottamisen kulttuuria

Tieto täyttää elintilamme ja ohjaa kaikkea ympärillämme tapahtuvaa. Modernia aikaa määrittää jatkuva tietotulva, jota on vaikea pakoilla edes niin halutessaan. Tieto tuntee ympäristömme, elintapamme ja meidät itsemme. Kaikki eivät kuitenkaan jaa samaa käsitystä siitä, mitä tieto todellisuudessa on ja mikä tekee siitä luotettavaa.

Mikä on tiedon merkitys yhteiskunnassa ja mitä tutkittu tieto voi tarjota kulttuuriperintötyölle? Mikko Santalahti pohtii kysymystä Kulttuurista perinnöksi -verkkolehdessä.

Tieto täyttää elintilamme ja ohjaa kaikkea ympärillämme tapahtuvaa. Modernia aikaa määrittää jatkuva tietotulva, jota on vaikea pakoilla edes niin halutessaan. Tieto tuntee ympäristömme, elintapamme ja meidät itsemme. Kaikki eivät kuitenkaan jaa samaa käsitystä siitä, mitä tieto tod...