Kotimaisten kielten keskus, Kotus

Kotimaisten kielten keskus, Kotus Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) huolletaan suomea ja ruotsia.
(2)

Kotimaisten kielten keskuksen kieliavaukset on huomioitu uudessa hallitusohjelmassa hyvin, toteaa Leena Nissilä Kotus-bl...
21/06/2023
Hallitusohjelmassa vahvasti kieliasiaa

Kotimaisten kielten keskuksen kieliavaukset on huomioitu uudessa hallitusohjelmassa hyvin, toteaa Leena Nissilä Kotus-blogissa. Etenkin kansalliskieliin ja niiden asemaan viitataan ohjelman eri osissa. Esille nousevat myös muun muassa lukutaito, kotoperäisten vähemmistökielten asema, kielellinen kotoutuminen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan uudistukset. Nissilä muistuttaa: ”Toiveena olisi, että hallitusohjelman kirjausten lisäksi ymmärretään kieliasioiden hoitamisen vaativan myös resursseja.”

Kotuksen kieliavaukset huomioitu hyvin.

Ahti, aaltojen kuningas, on Kalevalassa kalojen ja veden jumala, joka asuu vedenalaisessa Ahtolassa. Ahti-nimi on ollut ...
21/06/2023
Ahti - Kotimaisten kielten keskus

Ahti, aaltojen kuningas, on Kalevalassa kalojen ja veden jumala, joka asuu vedenalaisessa Ahtolassa. Ahti-nimi on ollut suosituimmillaan 1920–1950-luvuilla. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1909, ja nimipäivää Ahdit (tai Ahtit) viettävät 21. kesäkuuta.

Nimien alkuperää koskevia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.

Kotimaisten kielten keskuksen hallintopäällikön virkaan on nimitetty hallintotieteen maisteri, diplomi-insinööri Annikki...
20/06/2023
Kotuksen hallintopäälliköksi Annikki Niiranen

Kotimaisten kielten keskuksen hallintopäällikön virkaan on nimitetty hallintotieteen maisteri, diplomi-insinööri Annikki Niiranen. Hallintopäällikkö johtaa uutta hallinto- ja viestintäyksikköä.

Niiranen johtamaan uutta hallinto- ja viestintäyksikköä.

Valtioneuvoston kanslian projektissa valmisteltava Nato-sanasto antaa suosituksia suomen- ja ruotsinkielisiksi vastineik...
20/06/2023
Nato-sanaston ensimmäinen luku julkaistu

Valtioneuvoston kanslian projektissa valmisteltava Nato-sanasto antaa suosituksia suomen- ja ruotsinkielisiksi vastineiksi englanninkielisille nimikkeille ja termeille. Projektissa hyödynnetään muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntemusta.

Englanninkielisiä organisaationimiä suomeksi ja ruotsiksi.

Paikan kasvillisuudesta kertovat nimet ovat tavallisia paikannimistössämme. Tiina Manni-Lindqvist tarkastelee Kielikello...
20/06/2023
Kukkivat paikannimet - Kielikello

Paikan kasvillisuudesta kertovat nimet ovat tavallisia paikannimistössämme. Tiina Manni-Lindqvist tarkastelee Kielikellossa vuonna 2021 julkaistussa artikkelissaan kukkivien kasvien mukaan annettuja nimiä.

Kanervakylät sijaitsevat kangasmailla ja Kulleripellon kosteassa maassa kasvaa kulleroita. Millaisia ovat kasvin nimen sisältävät paikannimet ja mitä nimet kertovat kohteistaan? Nimen tausta ei aina ole se, miltä se pinnalta katsoen näyttää.

Suomen hallitus vaihtuu tänään. Kesäkuun kuukauden sana on hallitusneuvotteluiden aikana tutuksi tullut reformipöytä.Uud...
20/06/2023
Kuukauden sana kesäkuussa 2023 on reformipöytä

Suomen hallitus vaihtuu tänään. Kesäkuun kuukauden sana on hallitusneuvotteluiden aikana tutuksi tullut reformipöytä.

Uuden hallituksen linjauksista keskusteltiin yhteensä 11 neuvottelupöydässä, joista kahdeksaa kutsuttiin reformipöydäksi. Reformipöydissä käsiteltiin eri asiakokonaisuuksia ja valmisteltiin niihin liittyviä kirjauksia hallitusohjelmaan.

Hallitusneuvottelut poikivat uutta sanastoa.

Kesäleijonat rantakuntoon! Sanakirjantoimittaja Minna Pyhälahti perehtyy blogissaan leijonien maailmaan. Kesäleijonaa ei...
20/06/2023
Kesäleijona: sanakirja- vai rantakunnossa?

Kesäleijonat rantakuntoon! Sanakirjantoimittaja Minna Pyhälahti perehtyy blogissaan leijonien maailmaan. Kesäleijonaa ei Kielitoimiston sanakirjasta löydy, m***a muita leijona-loppuisia sanoja siellä kyllä on, esimerkiksi myös sangen kesäinen rantaleijona.

Sanasaivartelija jälleen kesäisten ilmausten kimpussa!

Suomen monikielisimpiä työpaikkoja eivät todennäköisesti ole toimistot vaan rakennustyömaat. Rakennuksilla kielitaitoa t...
19/06/2023
Monikieliset käytänteet ja suomen kieli fyysisessä työssä - Kielikello

Suomen monikielisimpiä työpaikkoja eivät todennäköisesti ole toimistot vaan rakennustyömaat. Rakennuksilla kielitaitoa tarvitaan esimerkiksi ohjeita annettaessa ja ongelmia ratkaistaessa. Monikielisyys tuo tähän omat haasteensa. ”Jos yritys toivoo sekä ammatillisesti että kielellisesti osaavia työntekijöitä työvoimapulasta kärsivälle alalle, kannattaa sen panostaa käytänteisiin, joiden avulla ammatti- ja kielitaitoa voidaan rakentaa samanaikaisesti”, toteavat Hanna-Ilona Härmävaara ja Niina Lilja Kielikellossa.

Suomen monikielisimpiä työpaikkoja eivät todennäköisesti ole toimistot vaan rakennustyömaat. Rakennuksilla työskentelee paljon erityisesti Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta tulevia tilapäisiä työntekijöitä sekä monikielisiä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden oleteta...

Kuuntele Puhetta pitäjistä -näytteestä, mitä metsäpirttiläiselle Aunelle tapahtui, kun hän isän kielloista huolimatta me...
16/06/2023
Ja mie ossaa itše maovihat.

Kuuntele Puhetta pitäjistä -näytteestä, mitä metsäpirttiläiselle Aunelle tapahtui, kun hän isän kielloista huolimatta meni sunnuntaina marjaan. Mukana madonlukua!

Puhetta pitäjistä: Aune Saarinen, Metsäpirtti.

Akateeminen kirjakuappa, Limatieteen laitos ja Säätöpankki. Kilitoimiston typosanakirja saa jatkoa: nyt vuorossa mehevim...
16/06/2023
Kilitoimiston kootut nimitypot

Akateeminen kirjakuappa, Limatieteen laitos ja Säätöpankki. Kilitoimiston typosanakirja saa jatkoa: nyt vuorossa mehevimmät erisnimistä bongatut lyöntivirheet!

Akateemisesta kirjakuapasta Äijät-Hämeeseen.

Kiinnostavinta kielessä ovat merkitykset, ja niistä Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja Nina Kamppi väittelee 17.6...
16/06/2023
”Murteellista puhetta ei todellakaan tarvitse hävetä”

Kiinnostavinta kielessä ovat merkitykset, ja niistä Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja Nina Kamppi väittelee 17.6. Helsingin yliopistossa. Nina Kamppi 10 kysymystä kielestä -haastattelussa.

Nina Kamppi väittelee sanojen merkityksistä 17.6.

Selkokieltä on kehitetty Suomessa ja muualla jo pitkään, m***a enimmäkseen kirjoitettuna kielimuotona. Puhutulle selkoki...
15/06/2023
Selkokielen puhumiseen voi antaa ohjeita ja vinkkejä, m***a ei sääntöjä - Kielikello

Selkokieltä on kehitetty Suomessa ja muualla jo pitkään, m***a enimmäkseen kirjoitettuna kielimuotona. Puhutulle selkokielelle on kuitenkin tarvetta, sillä monille kielenkäyttö erilaisissa keskustelutilanteissa on vaikeaa. Millaista selkopuhe on, ja voiko puhutun kielen käyttöön edes antaa ohjeita? Tätä on tutkinut Leealaura Leskelä, joka käsittelee selkopuheen ohjeistamista tuoreessa Kielikello-artikkelissaan.

Selkokieltä on kehitetty Suomessa ja muualla jo pitkään, m***a enimmäkseen kirjoitettuna kielimuotona. Puhutulle selkokielelle eli selkopuheelle on kuitenkin tarvetta, sillä monille puhuminen ja kielenkäyttö erilaisissa keskustelutilanteissa on vaikeaa. Millaista selkopuhe on, ja voiko puhutt...

Jos tiedot pitää antaa ”viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden viidentenä päivänä”, milloin tämä hetki o...
14/06/2023
Virkakielitalkoisiin tarvitaan mukaan koko hallinto

Jos tiedot pitää antaa ”viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden viidentenä päivänä”, milloin tämä hetki on? Frida Ahonen käsittelee kolumnissaan virkakielenhuoltajan työtä ja sitä, miten virkakielen laatua oikeasti voidaan parantaa.

Virkakielen parantamiseksi on tehty hartiavoimin töitä 1960-luvulta saakka, minkä ansiosta viranomaisten tekstit ovat jo selkeytyneet paljon. Työtä kuitenkin vielä riittää. Organisaatioiden johdolle, hallinnon kehittäjille ja kaikille työkseen kirjoittaville tarkoitettu Toimiva hallinto on kielestä kiinni -kurssi auttaa oikeaan suuntaan.

Virkakielen selkeyttäminen vaatii työtapojen ja asenteiden muutosta koko organisaatiossa.

Kesäluettavaa! Kielikello 2/2023 on ilmestynyt. Numerossa perehdytään selkokieleen: ääneen pääsevät niin Ylen selkouutis...
13/06/2023
Selkokieltä, monikielisyyttä ja sananvalintoja

Kesäluettavaa! Kielikello 2/2023 on ilmestynyt. Numerossa perehdytään selkokieleen: ääneen pääsevät niin Ylen selkouutisten toimittajat kuin selkopuheen asiantuntijakin. Lisäksi tarkastellaan monikielisyyttä etenkin maahanmuuttajien kotoutumisen näkökulmasta. Miten auttaa tulijoita osaksi kieliyhteisöä? Lehdessä on asiaa myös muun muassa komitatiivista sekä adjektiiveista naisellinen ja miehekäs – miksei ”naisekas” ja ”miehellinen”?

Kielikello 2/2023 on ilmestynyt.

Mistä sanat kömmänä ja vanna ovat peräisin? Entä onko perikadolla jotain yhteistä latinan sanan periculum kanssa? Myös s...
12/06/2023
Kenties taviokuurna vai sittenkin sisupussi?

Mistä sanat kömmänä ja vanna ovat peräisin? Entä onko perikadolla jotain yhteistä latinan sanan periculum kanssa? Myös sanan jäte ikä saattaa hämmästyttää. Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -palstalle on taas lisätty vastauksia etymologiakysymyksiin.

Sivuillamme on julkaistu kymmenen uutta verkkoetymologiaa.

Viinistä voi asiantuntija löytää ”rapsakkaa mausteisuutta” tai ”rapsakkaa luonteikkuutta”. Myös oluella voi olla ”rapsak...
09/06/2023
Rapsakkaa olutta kesähelteillä - Kotimaisten kielten keskus

Viinistä voi asiantuntija löytää ”rapsakkaa mausteisuutta” tai ”rapsakkaa luonteikkuutta”. Myös oluella voi olla ”rapsakka ja pitkä jälkimaku”. Mikä kaikki voi olla rapsakkaa? Liisa Nuutinen tarkasteli sanaa Kieli-ikkuna-palstalla kesällä 2009.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eli Kotuksen tutkijat kirjoittivat Helsingin Sanomien Kieli-ikkuna-kolumnisarjassa kielen ilmiöistä.

Leija-lehti julkaisee selkomukautettuja versioita Kuukauden sanoista. Uusimmassa numerossa esitellään sana robottisiivoo...
09/06/2023
Leija 3/2023

Leija-lehti julkaisee selkomukautettuja versioita Kuukauden sanoista. Uusimmassa numerossa esitellään sana robottisiivooja. ”Siivoojahan on sana, joka yleensä viittaa aktiiviseen toimijaan, erityisesti ihmiseen.” Lue myös vitsit samalta sivulta!

Selkolehti Leija. – Omalla kohdallani voin sanoa, että saan hyvin itse päättää asioistani, jyväskyläläinen Pasi Pumperi kertoo Leijan jutussa. Lisäksi lehdessä puhutaan kesästä: juhannustaioista, punkeista ja Vernerin kesäkilpailusta.

Suomen murteiden sanakirja on päivittynyt aakkosvälillä mähistä–nihteä. Verkossa ilmestyvässä sanakirjassa on nyt yli 20...
07/06/2023
Suomen murteiden sanakirjassa nyt yli 200 000 hakusanaa

Suomen murteiden sanakirja on päivittynyt aakkosvälillä mähistä–nihteä. Verkossa ilmestyvässä sanakirjassa on nyt yli 200 000 hakusanaa, muun muassa mäkyri, mälvätä, nestuuki ja neuloa.

Verkossa uusi aakkosväli mähistä–nihteä.

Saulo Kepsun uusi teos Satakunnan kylien nimistä on nyt julki. Aineisto sisältää noin tuhat nimeä. Yhtenä Kepsun tutkimu...
07/06/2023
Tutkimus Satakunnan kylännimistä

Saulo Kepsun uusi teos Satakunnan kylien nimistä on nyt julki. Aineisto sisältää noin tuhat nimeä. Yhtenä Kepsun tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, kuka on perustanut kylän ensimmäisen talon, mistä asuttaja on tullut, mikä on nimen ikä ja mitä nimi kertoo paikan elinkeinoista.

Kotimaisten kielten keskus julkaisee verkkosivuillaan Saulo Kepsun teoksen.

”Kamalaa, k*m poika on tuallaanen laihamaisteri, vaikka isä on sellaanen jässikkä.” Toukokuussa Elävät päät -blogissa ke...
06/06/2023
Mies kuin maisteri ja hevonen kuin vesilintu

”Kamalaa, k*m poika on tuallaanen laihamaisteri, vaikka isä on sellaanen jässikkä.” Toukokuussa Elävät päät -blogissa keskityttiin mestariin, ja nyt on maisterin vuoro. Molempien taustalla häämöttää latinan magister, joka maisteria varten lainattiin suomeen uudelleen, kun mestari ei enää riittänyt akateemisen oppiarvon saavuttaneiden titteliksi.

Blogikirjoituksessa huomioidaan niin uima-, vale- kuin riemumaisteri, ja pysähdytäänpä sanakirjaesimerkkien keskellä myös maisterinplantun äärelle. Maisteri-sanan historia ulottuu vuoteen 1679, joten tänä keväänä maisteriksi valmistunut liittyy vuosisatoja vanhaan mestarilliseen ketjuun.

Elävien päiden juttuparissa maisteri kohtaa mestarin. Osa 2.

Hyvää nimipäivää, Kyösti, Kustaa ja Kustavi! Päivää on vanhastaan pidetty eräänlaisena kesän aloituspäivänä. Sananparren...
06/06/2023
Kyösti - Kotimaisten kielten keskus

Hyvää nimipäivää, Kyösti, Kustaa ja Kustavi! Päivää on vanhastaan pidetty eräänlaisena kesän aloituspäivänä. Sananparren mukaan: jos Urpon päivänä eli 25.5. on vielä oltu turkissa, niin Kustaan päivänä tarjetaan jo paidassa.

Nimien alkuperää koskevia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.

Tervetuloa 7.6. klo 14–17 Helsinkiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasaliin kuulemaan Lintukoto-seminaarisarjan t...
05/06/2023
LINTUKOTO II – Aleksis Kiven kertovat runot

Tervetuloa 7.6. klo 14–17 Helsinkiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasaliin kuulemaan Lintukoto-seminaarisarjan toista osaa. Tällä kertaa kuulemme monipuolisen kattauksen Aleksis Kiven kertovista runoista.

Tapahtumassa kuullaan muun muassa Kiven runojen äänimaisemasta sekä epäsäännöllisistä alkusointurakenteista. Seminaarin järjestävät Helsingin yliopisto, Kotimaisten kielten keskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ja sinne on vapaa pääsy. Lisätietoja linkin takaa.

LINTUKOTO II – Aleksis Kiven kertovat runot Aika: 7.6.2023 - 14:00 - 17:00Paikka: SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1, HelsinkiLisätietoa:  [email protected], 0201 131 231 / viestintäwww: FacebookLintukoto-seminaarisarjan toisessa osassa keskitytään Kiven kertoviin runoihin, tarkastellaan nii...

Käärijänvihreä toukokuu on ohi ja Euroviisut viisuiltu. M***a kerran vielä Käärijää: onko Cha cha cha kaikkien aikojen t...
02/06/2023
Käärijänvihreä toukokuu paketoitu

Käärijänvihreä toukokuu on ohi ja Euroviisut viisuiltu. M***a kerran vielä Käärijää: onko Cha cha cha kaikkien aikojen tunnetuin suomenkielinen kappale maailmalla? Olli Tamminen analysoi Kotus-blogissa.

Onko Käärijän Cha cha cha jo nyt kaikkien aikojen tunnetuin suomenkielinen kappale?

”Vi va vännär allahɷ:pa hⱸ:r runtärikriŋŋ.” Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjaan (Ordbok över Finlands svenska folkmål...
02/06/2023
Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjaa päivitetty

”Vi va vännär allahɷ:pa hⱸ:r runtärikriŋŋ.” Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjaan (Ordbok över Finlands svenska folkmål) on lisätty uusia sana-artikkeleita. Verkkosanakirjassa on nyt aakkosväli abbal–ryxtning.

Runtikring, ruska ja ryttare nyt verkkosanakirjassa.

”Kokemukseni on, että pitää jaksaa jankuttaa samoja asioita vuodesta toiseen. Jos hyvin käy, yhtäkkiä jokin perhosen sii...
01/06/2023
Ymmärrettävän virka- ja säädöskielen asialla

”Kokemukseni on, että pitää jaksaa jankuttaa samoja asioita vuodesta toiseen. Jos hyvin käy, yhtäkkiä jokin perhosen siivenisku sysää liikkeelle asian, jonka puolesta on yritetty puhua vuosia tai vuosikymmeniä”, toteaa yli kolmenkymmenen vuoden ajan EU- ja virkakieltä huoltanut Aino Piehl.

Kotuksen väki toivottaa eilen eläköityneelle Ainolle leppoisia eläkepäiviä.

Aino Piehl on edistänyt hyvää EU- ja virkakieltä yli 30 vuoden ajan.

Miten viitata etniseen taustaan vaikkapa mediatekstissä – jos se ylipäänsä on tarpeen? Tätä ovat Kotuksesta kysyneet muu...
31/05/2023
Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija? - Kielikello

Miten viitata etniseen taustaan vaikkapa mediatekstissä – jos se ylipäänsä on tarpeen? Tätä ovat Kotuksesta kysyneet muun muassa kääntäjät ja toimittajat. Kysyjät pohtivat esimerkiksi sitä, miten englanninkielisiä, etenkin Yhdysvalloissa käytettyjä termejä voisi suomentaa tai muuten sovittaa suomenkielisiin yhteyksiin. Kielikellossa on nyt julkaistu aihepiiriä tarkasteleva laaja kooste.

Mitä eri ilmaukset tarkoittavat, ja millaisia näkökohtia aihepiiriin liittyy? Miten kuvata esimerkiksi Britannian pääministerin Rishi Sunakin taustaa?

Frida Ahonen kirjoittaa Kotus-blogissa oikeinkirjoituksesta uskottavuuskysymyksenä. Arkisessa viestinnässä oikeinkirjoit...
30/05/2023
Oikeinkirjoitus on uskottavuuskysymys

Frida Ahonen kirjoittaa Kotus-blogissa oikeinkirjoituksesta uskottavuuskysymyksenä. Arkisessa viestinnässä oikeinkirjoitusvirheet eivät liene ongelmallisia – etenkään, jos ne eivät häiritse ymmärtämistä. Sen sijaan viranomaisviestinnässä puutteellinen oikeinkirjoitus saattaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka luotettavana viranomaista pidetään. Viimeistelty kieliasu vahvistaa mielikuvaa asiantuntevasta kirjoittajasta.

On oikeinkirjoituksella muutenkin väliä. ”Talon mies” voi olla eri asia kuin ”talonmies”.

Oikeinkirjoituskurssi ohjeistaa, miten yhdyssanat ja vierassanat kirjoitetaan.

Vuoden selväsanaiseksi valittu Selkovantaalainen on ensimmäinen selkokielinen paikallislehti. Se tarjoaa kaikille vantaa...
30/05/2023
Vuoden selväsanainen on paikallislehti Selkovantaalainen

Vuoden selväsanaiseksi valittu Selkovantaalainen on ensimmäinen selkokielinen paikallislehti. Se tarjoaa kaikille vantaalaisille helposti saavutettavaa ajankohtaista tietoa kotikaupungistaan. Lehti on maksuton ja jaetaan paperilehtenä jokaiseen kotiin Vantaalla. Siten se tavoittaa myös ne ihmiset, jotka eivät käytä internetiä tai lue verkkolehtiä.

Palkinto jaettiin tänä vuonna selkokielen edistäjälle.

Tarjolla työtä virkakielen huoltajalle! Työssä pääsee muun muassa järjestämään Vuoden selväsanainen 2024 -kilpailua ja o...
29/05/2023
Kotus hakee sijaista virkakielen huoltajalle

Tarjolla työtä virkakielen huoltajalle! Työssä pääsee muun muassa järjestämään Vuoden selväsanainen 2024 -kilpailua ja osallistumaan virkakieliviestintään. Palvelussuhde alkaa 1.9.2023 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 30.6.2024.

Tehtävä on määräaikainen.

Ärsyttävä vai kiehtova niinku? Viimeistään Käärijän euroviisumenestys toi sanan kaikkien huulille. Helena Nurmikari tark...
26/05/2023
Mielenkiintona piña colada ja niinku

Ärsyttävä vai kiehtova niinku? Viimeistään Käärijän euroviisumenestys toi sanan kaikkien huulille. Helena Nurmikari tarkastelee niinku-partikkelia Kotus-blogin Terävästi-osiossa.

Cha cha cha on tarttuva. Myös niinku-partikkelin käyttöön usein tartutaan.

Hyvää nimipäivää Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Minni ja Vilhelmiina! Tiesittekö, että Kotuksen henkilöstössä Minna on ylei...
26/05/2023
Minna - Kotimaisten kielten keskus

Hyvää nimipäivää Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Minni ja Vilhelmiina! Tiesittekö, että Kotuksen henkilöstössä Minna on yleisin etunimi. 6,25 prosenttia kotuslaisista on Minnoja, toisin sanoen joka 16. kotuslainen on Minna.

Nimien alkuperää koskevia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.

Toukokuun kuukauden sana on käärijänvihreä. 💚 Euroviisuedustaja Käärijän esiintymisasuun kuuluva kirkkaanvihreä bolero v...
25/05/2023
Kuukauden sana toukokuussa 2023 on käärijänvihreä

Toukokuun kuukauden sana on käärijänvihreä. 💚 Euroviisuedustaja Käärijän esiintymisasuun kuuluva kirkkaanvihreä bolero värjäsi vihreäksi niin katukuvan kuin sosiaalisen mediankin. Ihmiset ympäri Suomen ja maailman osoittivat vihreällä värillä tukensa Cha cha cha -edustuskappaleelle, joka nappasikin Liverpoolin Euroviisuista upean toisen sijan.

Käärijä toi väriä kevääseen.

Hyvää nimipäivää, Touko! Nimen taustalla on vanha ’kevään’ nimitys touko, joka elää edelleen kielessä ’keväisiä peltotöi...
24/05/2023
Touko - Kotimaisten kielten keskus

Hyvää nimipäivää, Touko! Nimen taustalla on vanha ’kevään’ nimitys touko, joka elää edelleen kielessä ’keväisiä peltotöitä, kasvamassa olevaa viljaa’ merkitsevänä.

Nimien alkuperää koskevia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.

Kesä on ovella, ellei jo täällä. Onko mökillä perusinfra kunnossa? Infrastruktuuri-sanalle on yritetty kehittää suomalai...
24/05/2023
Infrastruktuuri-sanalle vastineita? - Kielikello

Kesä on ovella, ellei jo täällä. Onko mökillä perusinfra kunnossa? Infrastruktuuri-sanalle on yritetty kehittää suomalaisempaa vastinetta ainakin 1980-luvulta lähtien. Edelleenkin sana jakaa mielipiteitä. Pohjimmiltaan kyse lienee siitä, että itse käsite koetaan usein vaikeaksi, eli ongelma ei ole vain kielellinen. Henna Makkonen-Craig tarkastelee Kielikellossa infrastruktuuri-sanaa ja sille ehdotettuja vastineita.

Mitä infrastruktuuri voisi olla suomalaisemmin? Eikö tilalle ole keksitty mitään helpompaa sanaa?

”Mestaŕ èi òuk kuk̆kaas synt̆tyis̆sään.” Mitä eroa on mestarilla ja maisterilla? Ei välttämättä mitään, ainakaan alun p...
23/05/2023
Sikahan se mestari on!

”Mestaŕ èi òuk kuk̆kaas synt̆tyis̆sään.” Mitä eroa on mestarilla ja maisterilla? Ei välttämättä mitään, ainakaan alun perin, sillä kyse on samasta sanasta, joka on lainautunut suomen kieleen kaksi kertaa, vähän eri aikoina ja eriasuisena.

Elävät päät -blogissa tutustutaan tällä kertaa mestari-sanaan ja sen käyttöön. Mestarillisia esimerkkejä löytyy sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjasta että Suomen murteiden sanakirjasta. Juttuun on tulossa jatkoa, ja silloin keskitytään tarkemmin maisteriin. Mainitaanpa matkan varrella myös murteellinen maasteri.

Elävien päiden juttuparissa maisteri kohtaa mestarin. Osa 1.

E-oppivan uusi Selkokieli tutuksi -verkkokurssi on nyt julkaistu. Kurssi tarjoaa tiiviin tietopaketin selkokielestä ja s...
22/05/2023
Selkokieli tutuksi

E-oppivan uusi Selkokieli tutuksi -verkkokurssi on nyt julkaistu. Kurssi tarjoaa tiiviin tietopaketin selkokielestä ja sen käyttämisestä. Verkkokurssi on kaikille avoin ja maksuton.

Kurssiin sisältyy pieniä harjoituksia ja pohdintatehtäviä, jotka muun muassa havainnollistavat, miten selkeällä yleiskielellä kirjoitettu tekstikatkelma muokataan selkokieliseksi ja millaisissa konkreettisissa tilanteissa selkokieli on tarpeen.

Uusi verkkokurssi perehdyttää siihen, mitä selkokieli on, milloin sitä kannattaa käyttää ja miksi.

Osoite

Hakaniemenranta 6
Helsinki
00530

Aukioloajat

Maanantai 08:00 - 16:00
Tiistai 08:00 - 16:00
Keskiviikko 08:00 - 16:00
Torstai 08:00 - 16:00
Perjantai 08:00 - 16:00
Lauantai 08:00 - 15:00
Sunnuntai 08:00 - 15:00

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Kotimaisten kielten keskus, Kotus :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Videot

Jaa


#}