Kotimaisten kielten keskus, Kotus

Reittiohjeet Verkkosivusto

Kotimaisten kielten keskus, Kotus Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) huolletaan suomea ja ruotsia.

Permanto merkitsee murteissa tavallisimmin lattiaa, m***a sillä on viitattu myös yksittäisiin lattialankkuihin, pihamaah...
10/11/2026

Permanto merkitsee murteissa tavallisimmin lattiaa, m***a sillä on viitattu myös yksittäisiin lattialankkuihin, pihamaahan tai puitaviksi levitettyihin eloihin. Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Elina Kurttio kertoo Kotus-blogissa permannon eri merkityksistä ja niiden levikistä.

Lattiasta lankkuihin, pihamaasta puitaviin eloihin.

”Kannattaa käydä lääkärin paikkeilla, jos vaiva jatkuu.””Palkka oli siinä 3 000 euron pakeilla.”➡️ Vai sittenkin lääkäri...
10/11/2026

”Kannattaa käydä lääkärin paikkeilla, jos vaiva jatkuu.”
”Palkka oli siinä 3 000 euron pakeilla.”
➡️ Vai sittenkin lääkärin pakeilla ja 3 000 euron paikkeilla?

Sanat pakeilla ja paikkeilla eroavat toisistaan vain parin kirjaimen verran. Eipä siis ihme, jos ”paikkeilla” lipsahtaa paikkaan, johon kuuluisi ”pakeilla” – ja joskus myös päinvastoin.

Sanat sinnepäin -sarjassa esitellään kiinnostavia tapauksia, joissa toisiaan muistuttavat sanat voivat mennä kielenkäytössä sekaisin.

Sanat pakeilla ja paikkeilla eroavat toisistaan vain parin kirjaimen verran, m***a merkitykset ovat erilaiset.

Ihmisiä vai vihollisia, tappamista vai henkilövahinkoja? Puheet sodista ovat täynnä ilmauksia, jotka ovat arkipäiväistyn...
09/11/2026

Ihmisiä vai vihollisia, tappamista vai henkilövahinkoja? Puheet sodista ovat täynnä ilmauksia, jotka ovat arkipäiväistyneet ja luonnollistuneet, tulleet tavanomaisiksi. ”Olemme ikään kuin sodan kieliopin pauloissa”, Vesa Heikkinen kirjoittaa Kotus-blogissa. ”Olisiko siitä mahdollista rimpuilla irti? Millaista olisi kielenkäyttö, jossa ei normalisoitaisi sotaa? Rauhan kielioppi?”

Onko sodan pauloista mahdollista rimpuilla irti?

Glad svenska dagen! 💙Ruotsalaisuuden päivää (svenska dagen) vietetään Suomessa 6.11. Silloin juhlistetaan suomenruotsala...
06/11/2026

Glad svenska dagen! 💙

Ruotsalaisuuden päivää (svenska dagen) vietetään Suomessa 6.11. Silloin juhlistetaan suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.

Verkkosivujemme Ruotsi Suomessa -vinkkiin on koottu ruotsin kieltä käsitteleviä kolumneja ja muita kielijuttuja: kotus.fi/ruotsi-suomessa

Glad svenska dagen!

Marraskuun 5. päivänä vietetään maailman romanikielen päivää! 💙💚❤️Suomessa romanikieli on yksi vanhoista kotoperäisistä ...
05/11/2026

Marraskuun 5. päivänä vietetään maailman romanikielen päivää! 💙💚❤️

Suomessa romanikieli on yksi vanhoista kotoperäisistä vähemmistökielistä. Sitä on puhuttu nykyisen Suomen alueella 1500-luvulta lähtien.

➡️ Uudessa Kotus-vinkissä lähdetään romanikielen sanojen matkaan: kotus.fi/romanikielen-sanojen-matkassa

Vuoden selväsanainen -kilpailuun ilmoittautui tänä vuonna kymmenen ehdokasta. Jo esillä olleen kärkikaartin lisäksi ehdo...
05/11/2026

Vuoden selväsanainen -kilpailuun ilmoittautui tänä vuonna kymmenen ehdokasta. Jo esillä olleen kärkikaartin lisäksi ehdolla olivat muun muassa Inarin kunnan kaavoituskatsauksen uudistus, Kemiönsaaren kunnan päätösvalmistelun asiakirjapohjat sekä Sovittua hoivaa -hankkeessa laadittu omaishoitosopimus. Nämä kolme ehdokasta ja heidän työnsä hyvän virkakielen edistämiseksi esitellään nyt Kotuksen sivuilla.

Vuoden selväsanainen -ehdokkaat selkeyttävät virkakieltä.

Kuten viime viikolla uutisoitiin, vuoden nimiksi on valittu Itis ja Gräsanoja. Itis on Helsingin Itäkeskuksesta käytetty...
04/11/2026

Kuten viime viikolla uutisoitiin, vuoden nimiksi on valittu Itis ja Gräsanoja. Itis on Helsingin Itäkeskuksesta käytetty slanginimi, ja samaa nimeä käyttää myös alueella sijaitseva kauppakeskus. Gräsanoja taas on perinnäinen paikannimi, joka viittaa Espoossa sijaitsevaan virtaveteen. Sen taustalla on ruotsinkielinen nimi Gräsaån.

Nimistönhuoltaja Maria Vidberg avaa valintoja Kotus-blogissa: ”Itiksen valitseminen vuoden nimeksi on tärkeä osoitus siitä, että kaupalliset toimijat eivät voi omia yleisessä käytössä olevia paikannimiä ainoastaan kaupalliseen käyttöön. Yhtä tärkeä viesti on se, että Gräsanojan kaltaisia perinnäisiä nimiä ei voi muuttaa esteettisistä syistä.”

Nimiä Itis ja Gräsanoja on haluttu muuttaa.

Yksi yleisimmistä kielikysymyksistä kuuluu: mistä tämä sanonta tulee? Mitkä vinkuvat, kun hippulat vinkuvat, ja mitkä me...
04/11/2026

Yksi yleisimmistä kielikysymyksistä kuuluu: mistä tämä sanonta tulee? Mitkä vinkuvat, kun hippulat vinkuvat, ja mitkä menevät sekaisin, kun pasmat menevät sekaisin? Emeritaprofessori ja etymologi Kaisa Häkkinen käy läpi suomalaisten sanontojen taustaa uudessa kirjassaan Tikusta asiaa (Teos 2026).

”Siinä missä moni sanonta vaatii vanhojen sanojen selittämistä tai kulttuurihistoriaan sukeltamista, jotkin sanonnat avautuvat edelleen sangen kirkkaasti. Vaikkapa jonkin asian tekeminen muina miehinä ja vihreän valon näyttäminen ovat merkitykseltään läpinäkyviä, m***a on avartavaa saada niistä taustatietoa ja nähdä niiden historiaa kirjoitetussa kielessä”, toteaa Henri Satokangas Kielikellossa.

Emeritaprofessori Kaisa Häkkisen uusi kirja selittää suomalaisia sanontoja tiiviissä muodossa.

Mitä eroa on yhdyssanoilla ”herne-maissi-paprika” ja ”juustovoileipä”? Risto Uusikoski lähtee Kotus-blogissa kielioppi- ...
03/11/2026

Mitä eroa on yhdyssanoilla ”herne-maissi-paprika” ja ”juustovoileipä”? Risto Uusikoski lähtee Kotus-blogissa kielioppi- ja kielitiedematkalle. Hän harhailee yhdyssanatyypeistä reduplikaatioon ja puukuvaimista prototyyppeihin.

Voisiko herne-maissi-paprika sisältää myös sipulia? Voisiko juustovoileipä sisältää herne-maissi-paprikaa? Mikä ihme olisi voileipä-voileipä? Miksi lukiessa tulee nälkä?

Herne-maissi-paprika kiehtoo sanana minua kovin. Vertaillaanpa sanaa vaikkapa sanaan juustovoileipä. Sanat ovat pintapuolisesti hyvin samankaltaisia. Ne ovat yhdyssanoja, ja kumpikin koostuu kolmesta…

Tekoäly ei voi koskaan tuottaa luonnollista kieltä. Sen sijaan tekoäly uhkaa viedä kykymme ajatella, käyttää kieltä, opp...
02/11/2026

Tekoäly ei voi koskaan tuottaa luonnollista kieltä. Sen sijaan tekoäly uhkaa viedä kykymme ajatella, käyttää kieltä, oppia, opettaa, tuntea merkityksellisyyttä – se vie datakeskuksineen kohta kalatkin vesistä. Tukiäly, superäly vai sittenkin tylsä ja vaarallinen työkalu? Vesa Heikkinen kirjoittaa Kotus-blogissa avoimen kirjeen ihmiselle: Kielen keikahduspiste, miltä tuntuu? Entä ajattelun keikahduspiste?

Avoin kirje ihmiselle.

Osoite

Hakaniemenranta 6
Helsinki
00530

Aukioloajat

Maanantai 08:00 - 16:00
Tiistai 08:00 - 16:00
Keskiviikko 08:00 - 16:00
Torstai 08:00 - 16:00
Perjantai 08:00 - 16:00
Lauantai 08:00 - 15:00
Sunnuntai 08:00 - 15:00

Verkkosivusto

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Kotimaisten kielten keskus, Kotus julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa