Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen

Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.

Följ UBS på svenska för info på svenska. Tykkäämällä sivustamme saat tietoa Opetushallituksen toiminnasta ja toimialaamme liittyvistä kuulumisista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Otamme mielellämme palautetta vastaan, ja kannustamme käymään rakentavaa keskustelua toimialaamme liittyvistä asioista. Vastaamme vain yleisiin palvelujamme koskeviin kysymyksiin. Voimme estää kommentoinnin sellaisilta käyttäjiltä, jotka jakavat toistuvasti epäasiallisia tai loukkaavia kommentteja. Moderoimme tarvittaessa keskusteluja ja asiattomat tai lainvastaiset kommentit poistetaan. Kunnioitathan muita keskustelijoita Älä julkaise omia tai muiden henkilötietoja Älä julkaise valokuvia Älä julkaise muita ihmisiä, yhteisöjä tai uskontoja loukkaavia viestejä Älä mainosta tuotteita tai palveluita Palvelemme sinua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Följ FB-sidan UBS på svenska för info på svenska. Otathan huomioon, ettei Facebook-sivumme ole virallinen asiointikanava. Viralliset asiat voit osoittaa Opetushallituksen kirjaamoon [email protected] tai voit ottaa yhteyttä virkamiehiimme, joiden yhteystiedot löydät osoitteesta oph.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot.

Avaa kuten tavallisesti

Hyvää ruotsalaisuuden päivää! Ruotsalaisuuden päivää (svenska dagen) vietetään vuosittain marraskuun kuudentena päivänä....
06/11/2020
Ruotsalaisuuden päivä (svenska dagen) 6.11.2020

Hyvää ruotsalaisuuden päivää! Ruotsalaisuuden päivää (svenska dagen) vietetään vuosittain marraskuun kuudentena päivänä. Lue lisää päivästä verkkosivuillamme! https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/ruotsalaisuuden-paiva-svenska-dagen-6112020

Gustav II Adolf on perustanut monta kaupunkia Suomeen, joista kaksi viettää tänä vuonna 400-vuotispäivää: Kokkola ja Uusikaarlepyy. Tiesitkö muuten, että pienen päijät-hämäläisen kunnan Hartolan nimi on Gustav Adolfs? Gustav II Adolf on yksi henkilöistä Zacharias Topeliuksen Välskä...

Glad svenska dagen – Hyvää ruotsalaisuuden päivää! Det finns få variabler som binder samman livet på svenska i Finland p...
06/11/2020
Skolan binder samman livet på svenska i Finland

Glad svenska dagen – Hyvää ruotsalaisuuden päivää! Det finns få variabler som binder samman livet på svenska i Finland på samma sätt som skolan gör det, skriver Pamela Granskog och Kurt Torsell i sin bloggtext. https://bit.ly/3l79uYD #svenskadagen #ruotsalaisuudenpäivä

”Kan du texten till Modersmålets sång? Vi sjöng den i skolan, men jag är lite osäker på verserna. Refrängen kan jag. Jag måste nog lära mig hela texten”, säger en smått bekymrad 10-årig skolflicka till sin mor en tidig morgon på väg mot skolan. Den lilla sångstund fångar egentlig...

Maailman suurin vanhempainilta suorana lähetyksenä torstaina 12.11. klo 18. Keskustelussa: Mistä hyvä koulupäivä muodost...
05/11/2020
Maailman suurin vanhempainilta 12.11. klo 18: Hyvää koulupäivää!

Maailman suurin vanhempainilta suorana lähetyksenä torstaina 12.11. klo 18. Keskustelussa: Mistä hyvä koulupäivä muodostuu? Miten kodin ja koulun yhteistyöllä vahvistetaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tulevaisuususkoa? Katso päivitetty ohjelma. https://bit.ly/3k4yFtw

Maailman suurimmassa vanhempainillassa jaetaan vanhempien näkemyksiä lasten ja nuorten tulevaisuudesta – niin mahdollisuuksista kuin huolista. Illan aikana keskustelemme, mistä hyvä koulupäivä muodostuu ja miten kodin ja koulun yhteistyöllä voidaan vahvistaa koululaisten hyvinvointia sekä...

Suomalaiset organisaatiot ovat hakeneet innokkaasti EU-rahoitusta koronakriisistä toipumista tukeville toimenpiteille, j...
05/11/2020
Erasmus+ -ohjelman koronatuki kehittämishankkeille kiinnosti suomalaisia

Suomalaiset organisaatiot ovat hakeneet innokkaasti EU-rahoitusta koronakriisistä toipumista tukeville toimenpiteille, joita suunnitellaan yhdessä eurooppalaisten kumppanien kanssa. Kyseessä oli Erasmus+ -ohjelman strategisten kumppanuushankkeiden ylimääräinen hakukierros, jossa suomalaisille oli jaossa kaikkiaan 3,4 miljoonaa euroa. Päätöksiä rahoituksesta on luvassa vuodenvaihteessa. https://bit.ly/2HXJ9hy

Suomalaiset organisaatiot ovat hakeneet innokkaasti EU-rahoitusta koronakriisistä toipumista tukeville toimenpiteille, joita suunnitellaan yhdessä eurooppalaisten kumppanien kanssa. Kyseessä oli Erasmus+ -ohjelman strategisten kumppanuushankkeiden ylimääräinen hakukierros, jossa suomalaisille ...

KUMO-hankewebinaarissa pääset tutustumaan kiinnostaviin materiaaleihin, joita on tuotettu Kulttuuriseen moninaisuuteen l...
05/11/2020

KUMO-hankewebinaarissa pääset tutustumaan kiinnostaviin materiaaleihin, joita on tuotettu Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä osaaminen perusopetuksessa -raportin suositusten pohjalta. Webinaarissa esitellään sekä materiaalien sisältöjä että niiden monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Tutustu hankkeisiin ja ilmoittaudu mukaan! http://bit.ly/KUMOwebinaari

Ilmoittaudu Ahtisaari-päivän 10-vuotiswebinaariin 11. marraskuuta! CMI:n ja Opetushallituksen kysely paljastaa, että nii...
04/11/2020
Riidat ratkotaan puhumalla — Ahtisaari-päivien webinaari

Ilmoittaudu Ahtisaari-päivän 10-vuotiswebinaariin 11. marraskuuta! CMI:n ja Opetushallituksen kysely paljastaa, että niin oppilaat kuin opettajatkin haluavat kouluihin lisää oppeja vuorovaikutustaidoista ja tavoista ratkoa ristiriitoja. https://www.lyyti.in/Ahtisaaripaiva10

Tervetuloa ilmoittautumaan Ahtisaari-päivien webinaariin: Riidat ratkotaan puhumalla - 10. Ahtisaari-päivät keskiviikkona 11.11.2020 klo 15:30 – 17:00 Digitalisaatio, ilmastonmuutos, globaali pandemia ja kiristynyt maailman tilanne. Suomalainen koulutus on maailman huippua, mutta miten se pysty...

Avustus tukee lasten ja nuorten harrastamista koulupäivän yhteydessä. Harrastamisen Suomen mallin ensimmäinen avustushak...
03/11/2020
Avustus tukee lasten ja nuorten harrastamista koulupäivän yhteydessä

Avustus tukee lasten ja nuorten harrastamista koulupäivän yhteydessä. Harrastamisen Suomen mallin ensimmäinen avustushaku kunnille avautui tänään ja päättyy 2.12.2020. Aluehallintovirastot myöntävät avustuksen. Tämän lisäksi Opetushallituksesta voi edelleen hakea avustusta koulun kerhotoimintaan. Seuraava haku on keväällä 2021. https://bit.ly/3mMXRXd

Erityisavustus on suunnattu kunnille harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen. Suomen mallin tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle peruskoulun oppilaalle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Ensimmäinen avustushaku on auki 3.11.–2.12.2020.

Vastaa taiteen perusopetusta ja vapaan sivistystyön koulutusta koskevaan kyselyyn! Millaisia kokemuksia sinulla on poikk...
03/11/2020
Tervetuloa vastaamaan taiteen perusopetusta ja vapaan sivistystyön koulutusta koskevaan kyselyyn

Vastaa taiteen perusopetusta ja vapaan sivistystyön koulutusta koskevaan kyselyyn! Millaisia kokemuksia sinulla on poikkeusajan opetusjärjestelyistä ja sen vaikutuksesta työhön? Vastaamalla tuot opettajien ja rehtoreiden äänen kuuluviin. Vastausaikaa on 13.11. asti. https://bit.ly/3oNGis5

Näkemyksiä kysytään muun muassa turvallisuuteen, työhyvinvointiin ja välineistöön liittyen. Vastaaminen vie aikaa noin 20–30 minuuttia ja sen voi tehdä tarvittaessa osissa.

ZOOMIN SYKSYN 2020 KOULUTUKSET - TEEMANA OHJAUS SUJUVIEN SIIRTYMIEN TUKENAMitkä ovat hyvän ohjauksen elementit? Mm. täst...
03/11/2020
Zoomi-hankkeen syksyn 2020 alueellisen koulutussarjan valtakunnallinen verkkototeutus 2.12.2020

ZOOMIN SYKSYN 2020 KOULUTUKSET - TEEMANA OHJAUS SUJUVIEN SIIRTYMIEN TUKENA

Mitkä ovat hyvän ohjauksen elementit? Mm. tästä keskustellaan oppijoiden sujuvampiin koulutuspolkuihin tähtäävän Zoomi-hankkeen koulutuksissa. Vielä ehdit mukaan loppusyksyn 2020 koulutuspäiviin - Varaa paikkasi nyt!

Syksyn viimeinen koulutus on 2.12.2020, lisätietoa ja ilmoittautuminen 16.11. mennessä! https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/zoomi-hankkeen-syksyn-2020-alueellisen-koulutussarjan-valtakunnallinen-2

Opetushallituksen ja SAKU ry:n toteuttama Zoomi – sujuvia siirtymiä edistämässä -hanke järjestää syksyn 2020 aikana neljä koulutuspäivää teemalla ”Ohjaus sujuvien siirtymien tukena”. Koulutukset on tarkoitettu Sujuvat siirtymät -verkoston toimijoille, Zoomin koordinoimille ESR-hank...

Lähes kaikissa OECD-maissa koulutuksen kustannukset kehittyivät aikavälillä 2012–2017 siten, että koulutukseen yhtä opis...
02/11/2020
Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista

Lähes kaikissa OECD-maissa koulutuksen kustannukset kehittyivät aikavälillä 2012–2017 siten, että koulutukseen yhtä opiskelijaa kohti käytetty rahasumma kasvoi vuosittain. Suomessa summa kuitenkin laski. Vuonna 2017 opiskelijakohtaiset koulutuskustannukset olivat meillä Pohjoismaiden alhaisimmat, mutta silti yli OECD-maiden keskiarvon. Tämä käy ilmi OECD:n syyskuussa ilmestyneestä Education at a Glance -tilastojulkaisusta. https://bit.ly/3859Ifo

Lähes kaikissa OECD-maissa koulutuksen kustannukset kehittyivät aikavälillä 2012–2017 siten, että koulutukseen yhtä opiskelijaa kohti käytetty rahasumma kasvoi vuosittain. Suomessa summa kuitenkin laski. Vuonna 2017 opiskelijakohtaiset koulutuskustannukset olivat meillä Pohjoismaiden alhai...

Miten vaihtojakso vaikutti lukiolaisten opiskelu- ja urasuunnitelmiin? Vielä ehdit ilmoittautua Young Ambassadors/Future...
02/11/2020

Miten vaihtojakso vaikutti lukiolaisten opiskelu- ja urasuunnitelmiin? Vielä ehdit ilmoittautua Young Ambassadors/Future Leaders -raportin julkistamiswebinaariin 10.11., jossa kerromme selvityksemme tuloksista! https://bit.ly/37l1aAD

Nuorten ideasta syntynyt #SaaUnelmoida-kampanja rohkaisee lapsia ja nuoria unelmoimaan. Myös Lapsen oikeuksien viikko 16...
30/10/2020
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulevaisuuteen – millaisia unelmia koulunne oppilailla on?

Nuorten ideasta syntynyt #SaaUnelmoida-kampanja rohkaisee lapsia ja nuoria unelmoimaan. Myös Lapsen oikeuksien viikko 16.-22.11. lähestyy. Tutustu hyödyllisiin opetusmateriaaleihin kouluille ja varhaiskasvatukseen #Lapsenoikeudet #OikeusTulevaisuuteen https://bit.ly/2TEryx4

Kampanjassa on mukana 11 julkisuudesta eri tavoin tunnettua henkilöä, jotka jakavat videoilla omat lapsuuden unelmansa ja kannustavat lapsia ja nuoria uskomaan itseensä ja unelmiinsa. Mistä tubettaja Joona Hellman unelmoi yläkoulussa? Millaisia vinkkejä olympialaisissakin Suomea edustanut Kiir...

Tule mukaan kuulemaan ohjauksen ajankohtaisista ilmiöistä ja tulevaisuudesta! Yhteisen ohjelman lisäksi luvassa on rinna...
30/10/2020

Tule mukaan kuulemaan ohjauksen ajankohtaisista ilmiöistä ja tulevaisuudesta! Yhteisen ohjelman lisäksi luvassa on rinnakkaisohjelmaa koulutusasteittain. Näissä teemoina ovat muun muassa ammatillisen koulutuksen uraohjaus, lukion opetussuunnitelmauudistus ohjauksen näkökulmasta ja perusopetuksen tukiopinto-ohjaus. Ilmoittaudu mukaan – olemme turvallisesti etänä! http://bit.ly/ohjauksenpaivat

Arviointiareena 2020 – yhteisymmärrystä oppilaan arviointiin. Tule perehtymään perusopetuksen arvioinnin tarkennettuihin...
29/10/2020

Arviointiareena 2020 – yhteisymmärrystä oppilaan arviointiin. Tule perehtymään perusopetuksen arvioinnin tarkennettuihin linjauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin arvioinnin yhdenvertaisuuden avaintekijöinä. Tutustu tarkemmin päivän ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! https://bit.ly/3c3nAGU

Arviointiareena 2020 – yhteisymmärrystä oppilaan arviointiin. Tule perehtymään perusopetuksen arvioinnin tarkennettuihin...
29/10/2020

Arviointiareena 2020 – yhteisymmärrystä oppilaan arviointiin. Tule perehtymään perusopetuksen arvioinnin tarkennettuihin linjauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin arvioinnin yhdenvertaisuuden avaintekijöinä. Tutustu tarkemmin päivän ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! https://bit.ly/3c3nAGU

Mistä on hyvät johtajat tehty? Johto 2020 -webinaarissa saat tukea sekä oman että työyhteisösi hyvinvoinnin kehittämisee...
28/10/2020

Mistä on hyvät johtajat tehty? Johto 2020 -webinaarissa saat tukea sekä oman että työyhteisösi hyvinvoinnin kehittämiseen. Hyvinvoiva johtaja on paras johtaja! https://bit.ly/johto2020

Oppivelvollisuuden laajentamisen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Varaudumme tukemaan opetuksen ja koulutuksen järje...
28/10/2020
Oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelu etenee – valmistaudumme ohjeistamaan ja tukemaan

Oppivelvollisuuden laajentamisen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Varaudumme tukemaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä uudistuksessa tukimateriaalein ja koulutuksin.

Valtioneuvosto antoi torstaina 15.10. eduskunnalle hallituksen esityksen oppivelvollisuutta jatkamisesta 18 ikävuoteen asti. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Se koskisi ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä nuoria eli pääosin vuonna 2005 syntyneitä.

Kiinnostavatko Venäjän, Ukrainan, Jemenin, Egyptin tai Ruotsin koulutusjärjestelmät? Järjestämme marraskuussa webinaaris...
27/10/2020

Kiinnostavatko Venäjän, Ukrainan, Jemenin, Egyptin tai Ruotsin koulutusjärjestelmät? Järjestämme marraskuussa webinaarisarjan, jonka osissa tarkastellaan kunkin kohdemaan koulutusjärjestelmää. Webinaareissa saat tietoa sekä maan koulutusjärjestelmästä että tutkinnoista ja apuja siihen, miten näissä maissa suoritettuja tutkintoja voidaan arvioida. Tutustu tarkemmin sisältöihin ja ilmoittaudu mukaan! https://bit.ly/30CoYeU

Millaisia valmiuksia nuorilla on yrittäjyyteen? Miten nuoret suhtautuvat ajatukseen yrittäjyydestä ja millaisia käsityks...
27/10/2020
Valtakunnallinen kysely selvittää nuorten valmiuksia yrittäjyyteen

Millaisia valmiuksia nuorilla on yrittäjyyteen? Miten nuoret suhtautuvat ajatukseen yrittäjyydestä ja millaisia käsityksiä heillä on omista yrittäjyyteen liittyvistä tiedoistaan ja taidoistaan? Muun muassa näitä asioita kartoitetaan valtakunnallisella kyselyllä, Ysimittarilla. Yhdeksännen vuosiluokan oppilaille suunnatusta kyselystä vastaa Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. https://bit.ly/2Je72Sh

Millaisia valmiuksia tämän päivän nuorilla on yrittäjyyteen? Tätä aletaan kartoittaa valtakunnallisella kyselyllä, Ysimittarilla.

Sata vuotta sitten Kansanvalistusseura sai rahoituksen kotiopetuksen edellytysten parantamiseen. Rahoituksen turvin peru...
27/10/2020
Suomen etäopetus täyttää 100 vuotta – osallistu juhlawebinaariin

Sata vuotta sitten Kansanvalistusseura sai rahoituksen kotiopetuksen edellytysten parantamiseen. Rahoituksen turvin perustettiin kirjeopisto, ja siitä alkoi Suomen etäopetuksen historia. Tämän kunniaksi Kansanvalistusseura ja Opetushallitus järjestävät yhdessä kaikille avoimen juhlawebinaarin 6. marraskuuta. Ilmoittaudu mukaan 4. marraskuuta mennessä!
https://bit.ly/3oygnEk

Tänä vuonna tulee 100 vuotta täyteen Suomen etäopetuksen historiassa. Sen kunniaksi Suomalaisen etäopetuksen pioneeri Kansanvalistusseura sr. (Kvs-säätiö) sekä Opetushallitus järjestävät #etä100-juhlaseminaarin 6. marraskuuta klo 9–16. Tilaisuus on kaikille avoin. Webinaarin viimeinen...

Koronavirus vaikuttaa yleisten kielitutkintojen suorittamiseen: jatkossa ilmoittautumisen voi siirtää vain kerran. Tällä...
26/10/2020
Koronavirus vaikuttaa kielitutkintojen suorittamiseen: jatkossa ilmoittautumisen voi siirtää vain kerran

Koronavirus vaikuttaa yleisten kielitutkintojen suorittamiseen: jatkossa ilmoittautumisen voi siirtää vain kerran. Tällä pyritään ehkäisemään siirtämisistä aiheutuvaa ruuhkaa sekä tekemään ilmoittautumisesta sujuvampaa. Perumisen ja siirtämisen voi nykyisessä poikkeustilanteessa tehdä ilman lääkärintodistusta.

Todistusta kielitaidosta voidaan tarvita esimerkiksi Suomen kansalaisuutta tai työ- ja opiskelupaikkaa haettaessa. Suomen ja ruotsin kielen kielitaito on mahdollista osoittaa YKI-tutkintojen lisäksi Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän (VKT) kautta.

https://bit.ly/37EryFL

Koronavirustilanne on hankaloittanut yleisten kielitutkintojen (YKI) suorittamista. YKI-tutkintojärjestelmä tekee parhaansa, jotta mahdollisimman moni kielitodistuksen tarvitsija pääsisi suorittamaan tutkinnon mahdollisimman pian. Todistusta kielitaidosta voidaan tarvita esimerkiksi Suomen kansa...

- Tulevaisuudessa vesialalla on tarve laajojen kokonaisuuksien ymmärtäjille, jotka voivat hyödyntää osaamistaan nopeasti...
26/10/2020
Tulevaisuuden vesialalla tarvitaan laaja-alaista osaamista

- Tulevaisuudessa vesialalla on tarve laajojen kokonaisuuksien ymmärtäjille, jotka voivat hyödyntää osaamistaan nopeasti muuttuvassa ja yhä kansainvälisemmässä ympäristössä.
- Alan koulutukseen tarvitaan lisää koulutusorganisaatioiden yhteistyötä, sillä tulevaisuuden osaaminen koostuu eri aloilla tarvittavien tietojen ja taitojen yhdistelmästä.

Muun muassa nämä käyvät ilmi tuoreesta Osaamisen ennakointifoorumin julkaisusta, jossa alan asiantuntijat selvittävät, millaisia tietoja ja taitoja vesialalla tarvitaan seuraavan 10–15 vuoden aikana. Lue lisää!
https://bit.ly/3jrg8at

Eri toimialojen asiantuntijoista koostuva ryhmä arvioi tuoreessa ”Vesi vanhin voitehista. Vesialan tulevaisuuden osaamistarpeet.” -julkaisussa, millaisia tietoja ja taitoja vesialalla tarvitaan seuraavan 10–15 vuoden aikana. Työryhmä teki myös kehittämisehdotuksia tulevaisuudessa tarvitta...

Tule LOPS-tuunaamoon!Opetushallituksen lukiokoulutuksesta vastaavat asiantuntijat järjestävät paikallisen LOPS-työn tuek...
23/10/2020
Tuunaamoista tukea paikalliseen LOPS-työhön

Tule LOPS-tuunaamoon!

Opetushallituksen lukiokoulutuksesta vastaavat asiantuntijat järjestävät paikallisen LOPS-työn tueksi sarjan LOPS-tuunaamoja talvikaudella 2020 - 2021. Tarjoamme matalan kynnyksen tilaisuuksia kysyä ja keskustella lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2019 liittyvistä asiakokonaisuuksista.

Tuunaamoiden aikataulu ja ilmoittautumislinkit löytyvät osoitteesta
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/tuunaamoista-tukea-paikalliseen-lops-tyohon

Lukioiden uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön elokuussa 2021. Opetushallitus tukee talvikaudella 2020-2021 paikallista opetussuunitelmatyötä.

Vielä ehdit ilmoittautua ensi viikolla järjestettävään Oppimisen tuen foorumiin. Tule mukaan lisäämään tietoa ja taitoja...
22/10/2020

Vielä ehdit ilmoittautua ensi viikolla järjestettävään Oppimisen tuen foorumiin. Tule mukaan lisäämään tietoa ja taitoja, joiden avulla tuki saavuttaa lapsen ja nuoren riittävän varhain! http://bit.ly/39nipiE #OTF2020

ZOOMIN SYKSYN 2020 KOULUTUKSET - TEEMANA OHJAUS SUJUVIEN SIIRTYMIEN TUKENAMitkä ovat hyvän ohjauksen elementit? Mm. täst...
22/10/2020
Zoomi-hankkeen syksyn 2020 alueellisen koulutussarjan valtakunnallinen verkkototeutus 11.11.2020

ZOOMIN SYKSYN 2020 KOULUTUKSET - TEEMANA OHJAUS SUJUVIEN SIIRTYMIEN TUKENA

Mitkä ovat hyvän ohjauksen elementit? Mm. tästä keskustellaan oppijoiden sujuvampiin koulutuspolkuihin tähtäävän Zoomi-hankkeen koulutuksissa. Vielä ehdit mukaan loppusyksyn 2020 koulutuspäiviin - Varaa paikkasi nyt!

Seuraava koulutus on 11.11.2020, lisätietoa ja ilmoittautuminen 29.10. mennessä!
https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/zoomi-hankkeen-syksyn-2020-alueellisen-koulutussarjan-valtakunnallinen-1

Opetushallituksen ja SAKU ry:n toteuttama Zoomi – sujuvia siirtymiä edistämässä -hanke järjestää syksyn 2020 aikana neljä koulutuspäivää teemalla ”Ohjaus sujuvien siirtymien tukena”. Koulutukset on tarkoitettu Sujuvat siirtymät -verkoston toimijoille, Zoomin koordinoimille ESR-hank...

Koulun tehtäviin kuuluu edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Opetushallituksen kyselytutkimuksen tulosten mukaan suk...
22/10/2020
Koulun tehtäviin kuuluu edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta – lakisääteisistä velvoitteista tarvitaan lisää tietoa

Koulun tehtäviin kuuluu edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Opetushallituksen kyselytutkimuksen tulosten mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistäviä konkreettisia toimenpiteitä ovat muun muassa:
• sekaryhmät oppiaineissa
• sukupuoleen perustuvien ryhmäjakojen poistaminen oppitunneilta ja ryhmä- ja parinmuodostustilanteista
• sukupuolitietoinen kielenkäyttö
• opettajien täydennyskoulutus
• sukupuolen moninaisuuden huomioiminen koulujen tilallisissa ratkaisuissa kuten wc-tiloissa
Lue lisää aiheesta ja tutustu erilaisiin tukimateriaaleihin verkkosivuillamme!
https://bit.ly/31vbxxL

Koulujen tasa-arvon edistämiseksi tekemässä työssä on kehitettävää. Tämä selviää Opetushallituksen kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin lain velvoittaman tasa-arvosuunnittelun toteutumista perusopetuksessa.

Koulujen tasa-arvon edistämistyössä on kehitettävää. Tämä käy ilmi Opetushallituksen kyselytutkimuksesta, jolla selvitet...
22/10/2020
Koulun tehtäviin kuuluu edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta – lakisääteisistä velvoitteista tarvitaan lisää tietoa

Koulujen tasa-arvon edistämistyössä on kehitettävää. Tämä käy ilmi Opetushallituksen kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin lain velvoittaman tasa-arvosuunnittelun toteutumista perusopetuksessa.

Tulosten mukaan tasa-arvoa koskevat toimenpiteet kaipaisivat mm. konkretiaa. Lain mukaisesti toteutettu tasa-arvosuunnittelu näkyy kouluissa esimerkiksi vuorovaikutuksen lisääntymisenä, ja tasa-arvoon liittyvät asiat asettuvat luontevaksi osaksi arkea.
https://bit.ly/31vbxxL

Koulujen tasa-arvon edistämiseksi tekemässä työssä on kehitettävää. Tämä selviää Opetushallituksen kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin lain velvoittaman tasa-arvosuunnittelun toteutumista perusopetuksessa.

Osoite

Hakaniemenranta 6
Helsinki
00530

Aukioloajat

Maanantai 08:00 - 16:15
Tiistai 08:00 - 16:15
Keskiviikko 08:00 - 16:15
Torstai 08:00 - 16:15
Perjantai 08:00 - 16:15

Puhelin

0295 331 000

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen :lle:

Videot

Lähellä hallituksen palvelut


Kommentit

Kuinka paljon näitä täytyy tulla ennenkuin annatte kouluille tiukat ohjeet menettelytavoista kiusaajan osalta. Mediaa myöten niitä on teille ehdotettu. Kuraattorit on teidän vastauksenne. Kuraattorit? Kenelle?
Hei.Mites kun nuoret kokevat kouluruokailun turvattomaksi ja jättävät kouluruuan tämän takia syömättä? Koulun kanta on että pitää varmaan muistutella käsipesusta uudelleen.Mitään opasteita ei ole oppilaille,kukaan ei valvo turvavälejä ja oppilaat ottavat leipiä paljain käsin.Vanhemmat olemme esittäneet huolemme sekä rehtoreille että ruokapalveluntarjoajalle.Kyllä pitäisi asialle tehdä jotain muutakin kuin kohautella hartioita.Kouluruoka ja sen turvallinen nauttiminen on jokaisen koululaisen oikeus! Koulujen pitää reagoida vanhempien huoleen järjestämällä henkilö huolehtimaan käsienpesusta ja turvaväleistä joka kerta kun ruokalaan mennään.Myös mahdollisuus noutaa ruoka esim omaan rasiaan pitäisi olla vaihtoehtona.Nuoret (ysiluokkalaiset) ovat erittäin tietoisia koronan vaatimista toimenpiteistä ja odottavat aikuisen esimerkkiä.Rehtorit ovat kuulemma itse etätöissä mikä ihmetyttää meitä vanhempia myöskin sillä kyllä tässä tilanteessa rehtorin pitäisi olla tukemassa oppilaita ja varmistamassa paikan päällä turvallisuus omassa työpaikassaan.
Olen etsimässä suomen kielen kirja ulkomaalaisille. Jos joku voisi ehdottaa kirjan 📖
Dear Sir, I'm in dire need of some information. I'm a teacher from Pakistan and inspired by ECEC of Finland. There is an institute, Council for Creative Education Finland. CCE. They are offering Diploma in ECE, through online learning. Kindly upraise me about the authenticity of the institution as I have to submit a handful amount as fee in a day or two to reserve my slot. Looking forward to hearing from you. Regards Summe All.
Olli-Pekka Heinonen, Li Andersson, Anneli Rautiainen. Nyt aletaan päästä yksimielisyyteen siitä, että koulutusta jatketaan, olisi jatkolle luotava sisältö ja periaatteet ulkoisesta hallinnasta opastavaan vahvuuspedagogiikkaa. Lähtökohtaisesti tämä sisältäisi nuorten koulutukseen liittyvää kolme laatuehtoa MINIMOI PELKO JA PAKKO. Sen sijaan, että vedota perinteisiin menetelmiin "motivoida" niitä, joiden työstä tai oppimisesta hän on vastuussa, koulun tulisi kaikessa toiminnassaan vedota sisäiseen motivaatioon. Tämä tarkoittaisi koulun kulttuurista pedagogista paradigmallista muutosta luopua ”palkinto-rangaistus” mentodeista ja siirtymistä ”kannuste-vaste” ajatteluun. Laatukoulussa 1) Pakottaminen on minimoitu, koska se ei koskaan tuota laatua. Opiskelijoita ei ”laiteta käyttäytymään” käyttämällä palkintoja ja rangaistuksia. Sen sijaan opettajat rakentavat positiivisia suhteita opiskelijoihinsa ja vaalivat niitä. 2) Opettajat keskittyvät laatuun. He odottavat käsitteiden hallintaa ja kannustavat oppilaita yrittämään tehdä työnsä niin monta kertaa, kunnes he ovat osoittaneet osaamista ja laadukasta työtä. Painopiste on syvässä oppimisessa soveltamisen kautta. 3) Itsearviointi on yleistä. Opiskelijalle annetaan hyödyllistä tietoa omasta oppimisestaan ja suorituskyvystään tässä hetkessä. Tämä edistää vastuullisuutta ja auttaa opiskelijoita pääsemään tavoitteisiin samalla, kun heistä tulee ammattitaitoisia päätöksentekijöitä, jotka osallistuvat aktiivisesti omaan koulutukseensa. KESKITY VAHVUUKSIIN JA LAATUUN. Sen sijaan, että vedottaisiin perinteisiin menetelmiin "motivoida" nuoria, joiden työstä tai oppimisesta opettajat ovat vastuussa, opetuksen tulisi vastata tarpeiden huomaamiseen ja tyydyttämiseen sekä jokaisen vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden vahvistamiseen. Kokonaiskäyttäytyminen johon kuuluu myös oppimiskäyttäytyminen ja ihmissuhteet perustuu pohjimmiltaan viiteen geneettiseen tarpeeseen: rakkaus ja yhteenkuuluvuus, itsearvostus ja vaikutusvalta, vapaus ja luovuus, ilo ja elämästä nauttiminen sekä selviytyminen elämän haasteista. Pedagogiikan tulee vastata perustarpeiden tyydyttämiseen ja universaaleihin vahvuuksiin. KOROSTA ITSEARVIOINTIA JA VALINTAETUKYKYÄ. Valintansa ihminen tekee luonteensa ja vahvuuksiensa varassa. Valinnat pohjautuvat tarpeisiin, erityisesti tiedon tarpeeseen, jota pidetään ihmisenä olemisen perustarpeena ja joka liittyy kaikkiin muihin tarpeisiin. Sanotaan, että ihminen voi kestää mitä tahansa, mutta ei tietämättömyyttä. Jos haluaa valita onnekkuutta elämäänsä, on tehtävä päämäärän kannalta merkityksellisiä valintoja. Ihmisen valinnoista rakentuu ainakin viidenlaisia tarinoita: Kukistamistarinoita: miten ihminen kokee joko olosuhteiden, toisten ihmisten tai molempien määräävän hänen toimintaansa. Ongelmakeskeisiä tarinoita: joku ihmisen kokema huoli tai vaikeus on tarinan keskeinen osa. Uhritarinoita: tarinoita, joissa ihminen kuvaa kohtaavansa ylipääsemättömiä esteitä, epäoikeudenmukaisuutta tai sietämättömiä esteitä. Tulevaa minuutta koskevia tarinoita: toivon, pyrkimysten, unelmien ja mahdollisuuksien ilmauksia ja kuvitelmia. Vaihtoehtoisia tarinoita: tarinoita, jotka viittaavat uusien ja parempien vaihtoehtojen esiintuloon ”kurjuustarinoiden sijasta”.
Melkoinen helmi ohjeissa Lähiopetukseen palaaminen perusopetuksessa;" Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan rakentaa osaksi koulupäiviä." Toteutuksen ja arvioinnin suunnittelu alkanee tänään?
Hallituksella ei ollut lain mukaan valta avata kouluja. Koska koulut alunperin suljettiin tartuntatautilain nojalla, eikä valmiuslain, tällöin hallitus ei voi päättää koulujen avaamisesta. Lain mukaan päätöksen koulujen avaamisesta voivat tällöin tehdä ainoastaan aluehallintovirastot ja kunnat itse. Asian on vahvistanut mm. oikeustieteilijä Pauli Rautiainen. Hallitus on koko coronavirus epidemian aikana korostanut voimakkaasti että tulee toimia oikeusvaltioperiaatteiden mukaan ja täsmälleen lakien mukaan. Toivoa sopii että hallitus ottaa koulujen avaamisen uudelleen käsittelyyn ja toimii tässäkäin tapauksessa sen mukaan miten Suomen lainsäädäntö valtuuttaa hallituksen toimimaan. https://www.instagram.com/p/B_sLfwiDAr5/?fbclid=IwAR3LTvFpa_c-nSMWMgifDnTAwTaym0pTbNjcJy_0sUo4r91Ei7bdi2iVzAM
Arvoisa pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen Koronaepidemia on paljastanut suomalaisen koulun pedagogisen muutosvalmiuden ja -kyvykkyyden pakon edessä. Totta ei olekaan ollut se, että koulujen toiminnan muutos olisi yhtä vaikeaa kuin hautausmaapaikan vaihtaminen. Nyt keskustelu koulujen avaamisesta ja oppilaiden paluusta luokkahuoneisiin käy kiivaana. Mutta mitä on tapahtunut eristäytymisen aikana muuta kuin oppimisympäristön vaihtuminen ensin luokkahuoneista kotiin ja nyt takaisin luokkahuoneisiin. Onko kaikki ennallaan? Koronaepidemia mittaa myös kaiken kasvatuksemme perusviitekehyksiä kahden kasvuun liittyvän motivoitumisen tekijän, ulkoisen kontrollin ja sisäisen valinnan suhteen. Kysymys on tuskallinen koululle, joka on pakko- ja velvollisuuspainotteinen, sillä ulkoisen kontrollin korvaaminen sisäisen valintaan perustuvalla kasvun ja oppimisen filosofialla ja periaatteilla lisää erityisesti ihmisten, siis myös lasten ja nuorten henkilökohtaista motivoitumisen ja käyttäytymisen vapautta. Kyse on arkisesti sanottuna paljon puhutusta itseohjautuvuuden ja -vastuun tarkastelusta, johon korona on tuonut uuden tutkimuksellisen näkökulman. Toinen suuri kysymys koronan jälkeen on laatu. Laatu voi luoda tilan ja tunnelman, jossa opettajat, vanhemmat, virkamiehet, yhteisön edustajat ja johtajat toimivat yhdessä, jotta opiskelijat saavat resursseja, joita he tarvitsevat nyt ja tukevaisuudessa. Inhimillisen laadun ja laadunhallinnan kehittämisellä on ratkaiseva merkitys prosessin parantamisessa, mukaan lukien "johtaminen", "visio", "arviointi", ”työrauha”, "prosessin ohjaus ja parantaminen", "toiminnan suunnittelu", "laadunhallinnan parantaminen", "työntekijöiden osallistuminen”,” tunnustaminen ja palkitseminen”, ”pedagogiikka”, ”opiskelijan keskittyminen” ja ”muiden sidosryhmien keskittyminen” koulun tarpeisiin. Järvenpääläinen rehtori kirjoittaa facebookpostauksessaan: ”Tämä aika on tuonut eteeni rehtorina myös yllättäviä asioita. Monet sellaiset oppilaat joista olimme alkuun huolissamme ja jotka eivät oikein koulussa pysty keskittymään syystä tai toisesta opiskeluun, pärjäävätkin paremmin etäopetuksessa. Miksi? Ei tarvitse sosiaalisesti pärjätä lapsijoukossa. Ei tarvitse näytellä sitä naamaria kaveriporukassa, johon kuuluu opiskelun ja opettajankin halveksinta. Ei tarvitse pelätä kiusaamista. Ei tarvitse opetella sosiaalisia taitoja jne. Saa opiskella rauhassa. Opiskelusta on lupa tykätä.” Oppilaiden paluu kouluun, mittaa siis muutakin kuin oppimisympäristöllisen muutoksen kodin eristyksestä luokkahuoneisiin. Kunhan joskus päästään ”normaalioloihin” olisi havahduttava kysymään, olisiko ulkoisen hallinnan sijaan kouluilla tarjottava oppilaille uusi koulun laatumaailma, jossa sisäiset valinnat loisivat kukoistavia oppimistarinoita. Millaisiin havaintoihin siis voitaisiin nojata: 1. Lapset ja vanhemmat ovat joutuneet huomaamaan, että voimme kontrolloida ainoastaan omaa käyttäytymistämme. Tämä näkökulma on nostanut esiin itseohjauksellisuuden ja vahvuuksista itsehillinnän merkityksellisyyden oppimisessa ja kokonaiskäyttäytymisessä. 2. Etäopetus on nostanut esiin tarkkaavaisuuden merkityksen oppimisessa. Olemme joutuneet huomaan, että kaikki, mitä annamme tai saamme toiselta ihmiseltä, on informaatiota. 3. Etäyhteydet ovat nostaneet esiin, että kaikki pitkäkestoiset psykologiset ongelmat johtuvat rikkonaisista ihmissuhteista tai siitä, ettei ihmissuhteita ole. Lapset ovat konkreettisesti joutuneet kohtaamaan perheiden sisäisten suhteiden laadun tai laaduttomuuden. 4. Eristäytyminen on johtanut huomaamaan, että ongelmalliset ihmissuhteet ovat aina läsnä ihmisen elämässä. Tästä seuraa kysymys, millaisia ovat suhdetavat. Elävöittäviä suhdetapoja ovat: Tukeminen, 2. Rohkaiseminen, 3. Kuunteleminen, 4. Hyväksyminen, 5. Luottaminen, 6. Kunnioittaminen ja 7. Neuvotteleminen. Kuolettavia suhdetapoja puolestaan ovat: 1. Arvostelu, 2. Syyttäminen, 3. Valittaminen, 4. Kalvaminen, 6. Rankaiseminen: joku joutuu kärsimään havaittavissa olevasta lievästä, virheellisestä tai huonosta käyttäytymisestä tai 7. Lahjonta.. 5. Eristäytyminen on vaikuttanut siihen, miten suhtaudumme menneisyyden tapahtumiin, epäonnistumisiin ja onnistumisiin. Esimerkkinä on tullut esiin, että oppimisessa aikaisemmin vaikeuksia kohdanneet oppilaat on nousseet kukoistukseen etäopiskelun aikana. Menneisyyden tapahtumat vaikuttavat siihen, millaisia olemme tällä hetkellä, mutta menneiden tapahtumien arvioinnilla emme voi juurikaan vaikuttaa siihen, mitä pitäisi tehdä nyt eli kehittää tärkeitä ihmissuhdetta. 6. Pedagogisessa ajattelussa sivussa olleet geneettiset tarpeet, niiden tyydyttyminen tai tyydyttämättä jättäminen, ovat nousseet tietoisuuteemme. Meitä ohjaa viisi perustarvetta: rakkaus ja kuuluminen, itsearvostus ja vaikutusvalta, vapaus ja autonomia, ilo ja elämästä nauttiminen sekä selviytyminen ja terveys. Kysymys on siitä, miten koulujen kulttuurissa ja pedagogiikassa nämä tarpeet huomioidaan. 7. Vastuu yksilöllisistä valinnoista, haluista ja toiveista ja kokonaiskäytöksestä on johtanut havaitsemaan, että voimme tyydyttää perustarpeemme valitsemalla mielemme valokuva-albumiin sellaisia kuvia, jotka ovat totta ja mahdollistavat hyvinvoinnin tavoittelemisen. 8. Elämä poikkeusoloissa on nostanut myös huomaamaan, että kaikki tekeminen on käyttäytymistä, joka koostuu neljästä osa-alueesta: toiminnasta, ajattelusta, tunteista ja fysiologiasta. Ohjauspyörä on viime kädessä omissa käsissämme. Kysymys on siitä, miten kasvatuksessa yhdeksän kouluvuoden aikana olemme huolehtineet tämän periaatteet merkityksestä 9. Onko koulujemme kulttuuriin kuulunut ajattelu, että kaikki käyttäytyminen on valittua. Millainen asema todellisuustietoisuudella tässä tunnekyllästetyssä kulttuurissamme on. Voimme vaikuttaa suoraan ainoastaan toimintaan ja ajatteluun. Tunteita ja fysiologiaa voimme kontrolloida vain epäsuorasti: toiminnan ja ajattelun kautta. 10. Mikä on motivaation ja vastuullisuusajattelun pedagoginen perusta: ulkoinen kontrolli vai sisäinen valinta. Olemmeko edes tulleet ajatelluksi, mikä merkitys näillä lähestymistavoilla on ihmiseksi kasvamisessa. Viime kädessä käyttäytymistä kuvataan aina verbillä ja se nimetään parhaiten tunnistettavan osa-alueen mukaan esimerkiksi: ”valitsen koronan” sen sijaan, että sanottaisiin ”sain koronan”. Näihin periaatteisiin nojaavan opetuksen päämääränä on helpottaa lasten itsensä löytämistä ja edistää henkilökohtaista kehitystä onnellisuuden saavuttamiseksi. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan vahvistamalla yksilön vastuuntuntoa ja rakkautta itseään kohtaan. Sisäisen valinnan pedagogiikassa opettajan on myös autettava oppilaitaan kehittämään strategioita, jotta he voivat sopeutua yhteiskuntaan, tuntea itsensä voimakkaammaksi ja ymmärtää, että myös yhteiskunnan ”patologiset” näkökohdat ja niiden vaikutus huomioidaan. Kouluissa esiintyy ja on liikettä muutokseen, mutta tarkoituksellinen liike puuttuu. ”Tarkoituksellinen liike” voidaan kuvata päätöksinä ja toimenpiteinä, jotka veisivät koulua kohti ennakoitua ja suunniteltua tulevaisuutta. Koulun pedagoginen reaktio ja muutosvalmius eivät tavoita lasten elämismaailmassa tapahtuneita muutoksia. Tarvitaan ”tarkoituksellinen liike”, uusi visio ja uusi tapa arvioida niin oppimistuloksia kuin koulun onnistumistakin tehtävässään. Nyt olisi aika keskittyä laatuun. Juhani Räsänen Kasvatustieteen maisteri