Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen

Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.

Följ UBS på svenska för info på svenska. Tykkäämällä sivustamme saat tietoa Opetushallituksen toiminnasta ja toimialaamme liittyvistä kuulumisista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Otamme mielellämme palautetta vastaan, ja kannustamme käymään rakentavaa keskustelua toimialaamme liittyvistä asioista. Vastaamme vain yleisiin palvelujamme koskeviin kysymyksiin. Voimme estää kommentoinnin sellaisilta käyttäjiltä, jotka jakavat toistuvasti epäasiallisia tai loukkaavia kommentteja. Moderoimme tarvittaessa keskusteluja ja asiattomat tai lainvastaiset kommentit poistetaan. Kunnioitathan muita keskustelijoita

Älä julkaise omia tai muiden henkilötietoja
Älä julkaise valokuvia
Älä julkaise muita ihmisiä, yhteisöjä tai uskontoja loukkaavia viestejä
Älä mainosta tuotteita tai palveluita

Palvelemme sinua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Följ FB-sidan UBS på svenska för info på svenska. Otathan huomioon, ettei Facebook-sivumme ole virallinen asiointikanava. Viralliset asiat voit osoittaa Opetushallituksen kirjaamoon [email protected] tai voit ottaa yhteyttä virkamiehiimme, joiden yhteystiedot löydät osoitteesta oph.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot.

Avaa kuten tavallisesti

Tähän aikaan vuodesta monissa kouluissa on perinteisesti suunniteltu erilaisia retkiä. Opetuksen ja koulutuksen järjestä...
21/04/2021
Voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää koronavirusaikana?

Tähän aikaan vuodesta monissa kouluissa on perinteisesti suunniteltu erilaisia retkiä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää. Lue lisää: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-retkia-ja-leirikouluja-jarjestaa-koronavirusaikana

Päivitetty 9.2.2021 Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaank...

Vuoden tutoropettaja voi olla kokenut guru tai nouseva tähti – tai jotakin aivan muuta! Ehdota vuoden tutoropettajaksi h...
20/04/2021
Ehdota vuoden 2021 tutoropettajaa!

Vuoden tutoropettaja voi olla kokenut guru tai nouseva tähti – tai jotakin aivan muuta! Ehdota vuoden tutoropettajaksi henkilöä, joka ansaitsee tunnustuksen tekemästään erinomaisesta työstä. OPH valitsee vuoden tutoropettajan ehdotusten perusteella. https://bit.ly/3gwScEG

Voit ehdottaa vuoden tutoropettajaksi henkilöä, joka mielestäsi ansaitsee tunnustuksen tekemästään erinomaisesta työstä. Opetushallitus valitsee vuoden tutoropettajan ehdotusten perusteella.

Ilmoita luokkasi tai oppilaitoksesi Nuorisovaaleihin viimeistään 30.4.! Nuorisovaalit on erinomainen tapa saada nuorten ...
20/04/2021
Nuorisovaalit siirtyvät: Ilmoita oppilaitoksesi tai luokkasi mukaan Nuorisovaaleihin 30.4. mennessä

Ilmoita luokkasi tai oppilaitoksesi Nuorisovaaleihin viimeistään 30.4.! Nuorisovaalit on erinomainen tapa saada nuorten ääni kuuluviin. Valtakunnallinen vaalitulos julkaistaan Ylen Uutisluokan vaalipäivänä Ylen kanavilla ja verkossa. https://bit.ly/2RPQLXS

Nuorisovaalit on kaikille nuorille suunnattu demokratiakasvatuksellinen vaalitapahtuma, joka järjestetään peruskouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa sekä muussa nuorisotoiminnassa aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Nuorisovaalit on oppimis- ja opetustapahtuma, jossa nuoret äänestä...

Mistä löytää rakennusaineet hyvinvoivaan työyhteisöön? Hyvinvoiva johtaja rakentaa hyvinvoivaa yhteisöä. JOHTO 2021 -web...
15/04/2021

Mistä löytää rakennusaineet hyvinvoivaan työyhteisöön? Hyvinvoiva johtaja rakentaa hyvinvoivaa yhteisöä. JOHTO 2021 -webinaarissa saat tukea ja työkaluja sekä oman että työyhteisösi hyvinvoinnin tukemiseen ja kehittämiseen. Työkalupakista löydät mm. näkemyksiä ja ideoita omasta jaksamisesta, kohtaamistaitojen ja läsnäolon merkityksestä sekä unen palauttavasta voimasta. Tutustu webinaarin sisältöön ja huippupuhujiin, ja ilmoittaudu mukaan! https://bit.ly/3wRagPT

Mistä löytää rakennusaineet hyvinvoivaan työyhteisöön? Hyvinvoiva johtaja rakentaa hyvinvoivaa yhteisöä. JOHTO 2021 -webinaarissa saat tukea ja työkaluja sekä oman että työyhteisösi hyvinvoinnin tukemiseen ja kehittämiseen. Työkalupakista löydät mm. näkemyksiä ja ideoita omasta jaksamisesta, kohtaamistaitojen ja läsnäolon merkityksestä sekä unen palauttavasta voimasta. Tutustu webinaarin sisältöön ja huippupuhujiin, ja ilmoittaudu mukaan! https://bit.ly/3wRagPT

Tule 19. ja 20. huhtikuuta mukaan kuuntelemaan livestriimiä kodin ja koulun yhteistyöstä! Luvassa otteita Erasmus+ webin...
14/04/2021

Tule 19. ja 20. huhtikuuta mukaan kuuntelemaan livestriimiä kodin ja koulun yhteistyöstä! Luvassa otteita Erasmus+ webinaarista ”Building up the capacity – family and school together for well-being”. Puheenvuorot ovat englanninkielisiä.

Aiheet sopivat päiväkotien opettajille ja johtajille, esi- ja perusopetuksen opettajille ja rehtoreille, psykologeille, oppilaanohjaajille ja muille alan asiantuntijoille!

Toimivalla kodin ja koulun yhteistyöllä voidaan vaikuttaa lasten oppimiseen, motivaatioon ja viihtyvyyteen koulussa. Puheissa käsitellään myös sitä, miten oppilaiden vanhempia tai huoltajia voidaan tukea vanhemmuudessa.

Esiintymässä on kansainvälisiä asiantuntijoita Kanadasta, Islannista ja Euroopan komissiosta, Suomesta mukana Vanhempainliitto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Turun yliopisto ja DDP-terapian asiantuntija. Puheenvuorot ovat englanniksi.

Livestriimin osoite: https://bit.ly/2QpxCeI

Huhtikuun arviointikoulutuksissa on vielä tilaa! Tarjoamme perusopetuksen opettajille ja rehtoreille maksutonta koulutus...
09/04/2021
Apua arviointiin – kevään viimeisissä arviointikoulutuksissa vielä tilaa

Huhtikuun arviointikoulutuksissa on vielä tilaa! Tarjoamme perusopetuksen opettajille ja rehtoreille maksutonta koulutusta oppilaan oppimisen & osaamisen arviointiin. Lue lisää ja ilmoittaudu: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/apua-arviointiin-kevaan-viimeisissa-arviointikoulutuksissa-viela-tilaa

Opetushallitus tarjoaa kaikille perusopetuksen opettajille, rehtoreille ja muille arvioinnista kiinnostuneille maksutonta koulutusta oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointiin. Huhtikuun koulutuksissa on vielä tilaa.

Tekijänoikeudella suojattuja aineistoja voi nyt käyttää myös taiteen perusopetuksessa – varhaiskasvatuksen ja oppilaitos...
09/04/2021
Tekijänoikeudella suojattuja aineistoja voi nyt käyttää myös taiteen perusopetuksessa – varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten luvat ennallaan

Tekijänoikeudella suojattuja aineistoja voi nyt käyttää myös taiteen perusopetuksessa – varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten luvat ennallaan. Luvat kattavat aineiston kopioinnin ja tv-ohjelmien esittämisen opetuksessa.

Sopimukset koskevat varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta, lukiokoulusta, ja perustutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta ja valtionosuutta saavia musiikkioppilaitoksia. Kopiointilupa ja tv-ohjelmien käyttölupa on nyt hankittu ensimmäistä kertaa keskitetysti myös muille valtionosuutta sa...

Oppimispalveluihin kirjautumista helpottava MPASSid on siirtynyt vuoden 2021 alusta lähtien opetus- ja kulttuuriminister...
09/04/2021
MPASSid-kirjautumisratkaisu on siirtynyt Opetushallitukselle

Oppimispalveluihin kirjautumista helpottava MPASSid on siirtynyt vuoden 2021 alusta lähtien opetus- ja kulttuuriministeriöltä Opetushallituksen ylläpitämäksi palveluksi. Maaliskuussa palvelun kautta tehtiin yli miljoona kirjautumista.

MPASSid helpottaa oppimispalveluiden käyttämistä MPASSid on tunnistuksenvälitysratkaisu, joka standardoi henkilötietojen välittämisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän henkilörekisteristä sähköisiin oppimispalveluihin. MPASSid-ratkaisun tarkoituksena on helpottaa sähköisiin oppim...

Opetusneuvos Petri Lehikoinen kiittää tuoreessa blogikirjoituksessaan lukioväkeä poikkeusvuoden sujumisesta ja suuntaa k...
08/04/2021
Tehdään yhdessä hyvää – työtä, jolla on merkitystä

Opetusneuvos Petri Lehikoinen kiittää tuoreessa blogikirjoituksessaan lukioväkeä poikkeusvuoden sujumisesta ja suuntaa katseet tulevaan.

Ensi lukuvuonna on uuden LOPSin aika! https://www.oph.fi/fi/blogi/tehdaan-yhdessa-hyvaa-tyota-jolla-merkitysta

Me koulumaailman toimijat olemme kokeneet ajoittain ikimuistoisia lukuvuosia. Sellaisena muistellaan taatusti pian päättyvää lukuvuottakin, kun koronatilanne on haastanut meidät kaikki toimimaan uudella tavalla. Tällä hetkellä päällimmäisinä tuntemuksina ovat varmasti jatkuva venyminen j...

Oppimisen ja osaamisen arviointi toteutetaan peruskouluissa myös korona-aikana opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti...
08/04/2021
Arviointi perusopetuksessa keväällä 2021 – katso päivitetty ohjeistus arvioinnin tueksi

Oppimisen ja osaamisen arviointi toteutetaan peruskouluissa myös korona-aikana opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Löydät sivuiltamme nyt päivitetyn ohjeistuksen arvioinnin tueksi keväällä 2021: https://bit.ly/3myL2kn

Oppimisen ja osaamisen arviointi toteutetaan peruskouluissa myös korona-aikana opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Löydät sivuiltamme päivitetyt ohjeistuksemme arvioinnin tueksi kevätlukukaudelle 2021.

Aiempaa useampi ysiluokan päättävä haki perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ...
08/04/2021
Perusopetuksen jälkeisten koulutusten hauissa aiempaa enemmän hakijoita

Aiempaa useampi ysiluokan päättävä haki perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen.
Yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 74 490, valmistaviin koulutuksiin 5 100 ja erityisoppilaitoksiin 3 660 hakijaa.

Perusopetuksen jälkeisten koulutusten valtakunnallisiin hakuihin kuuluvat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku, haku perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen sekä haku vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen. Hakuaikaa pidennettiin...

Hyvää romanien kansallispäivää! Suomen romanikieli on luokiteltu uhanalaiseksi, ja Opetushallituksessa onkin käynnistyny...
08/04/2021
Kansainvälinen romanipäivä 8.4. on Suomessa kansallinen liputuspäivä

Hyvää romanien kansallispäivää! Suomen romanikieli on luokiteltu uhanalaiseksi, ja Opetushallituksessa onkin käynnistynyt romanikielen elvytysohjelma. Sen toimenpiteillä halutaan vahvistaa romanien oikeutta vaalia ja kehittää romanikieltä.

Kansainvälistä romanipäivää on vietetty vuodesta 1990 lähtien. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto hyväksyi romanien kansallispäivän kalenteriin vuodesta 2014 alkaen, jolloin kansainvälisestä romanipäivästä tuli Suomessa myös kansallinen liputuspäivä.

Perjantaina 9.4. vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Ensimmäinen suomenkielinen kirja on Agricolan ABCki...
07/04/2021

Perjantaina 9.4. vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Ensimmäinen suomenkielinen kirja on Agricolan ABCkiria, joka todennäköisesti ilmestyi vuonna 1543. Tutustu materiaaleihimme Agricolasta ja suomen kielestä: https://bit.ly/3sWOKa5

Perjantaina 9.4. vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Ensimmäinen suomenkielinen kirja on Agricolan ABCkiria, joka todennäköisesti ilmestyi vuonna 1543. Tutustu materiaaleihimme Agricolasta ja suomen kielestä: https://bit.ly/3sWOKa5

Uusien kansallisten liikkumissuositusten toteuttamista tukee omalta osaltaan suomalainen koululiikunta, jolla on erityin...
07/04/2021
Liikunnan ilosta syntyy liikunnallinen elämäntapa

Uusien kansallisten liikkumissuositusten toteuttamista tukee omalta osaltaan suomalainen koululiikunta, jolla on erityinen tehtävä kasvattaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja liikunnan avulla, kirjoittaa opetusneuvos Matti Pietilä. https://bit.ly/3rXkGtF

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti kansalliset liikkumissuositukset lapsille ja nuorille 7.4.2021. Kaikille 7–17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Suositusten mukaan ru...

Ennätysmäärä hakijoita kevään toisessa yhteishaussa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin! Opiskelupaikkaa syksyllä al...
01/04/2021
Korkeakouluihin 157 800 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa

Ennätysmäärä hakijoita kevään toisessa yhteishaussa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin! Opiskelupaikkaa syksyllä alkavissa suomen- ja ruotsinkielisissä koulutuksissa haki 157 800 hakijaa, 6100 enemmän kuin viime vuonna.

Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi keskiviikkona 31.3. Hakijoista 47 % haki pelkästään ammattikorkeakouluun, 39 % pelkästään yliopistoon ja 14 % molempiin. Määrällisesti eniten hakijoita pyrkii terveys- ja hyvinvointialoille, kauppa, hallinto ja oikeustieteisiin ja tekniikan aloil...

Kesäkuussa järjestettävän Työelämässä oppimisen tietotorin pääteemana on työelämässä oppimisen ohjaus ja tuki. Luvassa o...
31/03/2021

Kesäkuussa järjestettävän Työelämässä oppimisen tietotorin pääteemana on työelämässä oppimisen ohjaus ja tuki. Luvassa on tiivis paketti mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja ja case-esimerkkejä.
Laita päivämäärä muistiin, kesäkuussa tavataan – turvallisesti etänä!

Kansainvälisten ja kotimaisten selvitysten mukaan Suomi onnistui varsin hyvin koronakevään 2020 poikkeuksellisissa opetu...
31/03/2021
Opetushallituksen raportti: Etäopetusta haastavan digitaalisen kuilun kaventamiseen tarvitaan kansallisia toimenpiteitä

Kansainvälisten ja kotimaisten selvitysten mukaan Suomi onnistui varsin hyvin koronakevään 2020 poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä. Opetushallituksen raportissa luodaan kokonaiskuvaa siitä, miltä tilanne eri aineistojen valossa näyttää sekä herätellään keskustelua siitä, mihin suuntaan perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen digitalisaatiota tulisi jatkossa kehittää. Kansallisia kehittämistoimenpiteitä aletaan valmistella yhdessä sidosryhmien kanssa keväällä 2021. https://bit.ly/3sEcjEp

Kansainvälisten ja kotimaisten selvitysten mukaan Suomi onnistui varsin hyvin koronakevään 2020 poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä. Esille on silti noussut myös useita kehittämistä vaativia asioita. Esimerkiksi koulujen, oppilaitosten ja kuntien väliset erot digitaalisissa laitteissa j...

Löydät nyt tartuntatautilakiin liittyvät muutokset myös pysyvistä tukimateriaaleistamme koronatilanteeseen liittyen. htt...
31/03/2021
Tartuntatautilain muutoksen tuomat velvoitteet on päivitetty tukimateriaaleihimme

Löydät nyt tartuntatautilakiin liittyvät muutokset myös pysyvistä tukimateriaaleistamme koronatilanteeseen liittyen. https://bit.ly/31yphrh

Tartuntatautilain muutos tuli voimaan 22.2.2021. Lakiin sisältyvä väliaikainen 58 c § asetti velvoitteita myös varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjille kaikilla koulutusasteilla ja koulutusmuodoissa. Pykälä on voimassa 30.6.2021 saakka.

Opettaja tai digipedagogiikan kehittäjä! Minkä digitaidon edistämiseen olet kaivannut inspiraatiota tai tukea? Kerro mei...
26/03/2021
Opettaja tai digipedagogiikan kehittäjä! Minkä digitaidon edistämiseen olet kaivannut inspiraatiota tai tukea?

Opettaja tai digipedagogiikan kehittäjä! Minkä digitaidon edistämiseen olet kaivannut inspiraatiota tai tukea? Kerro meille toiveistasi ja jaa myös omat hyvät ideasi digitaitojen edistämiseksi vastaamalla kyselyyn 31.5.2021 mennessä. Lue lisää: https://bit.ly/3rlaUkt

Kaipaatko lisää tietoa siitä, miten lisättyä todellisuutta eli AR-teknologiaa voisi hyödyntää liikunnan opetuksessa tai pienten lasten kanssa lähiluontoon tutustumisessa? Pohditko, mitä opettajan tulisi tietää tietosuojasta, entä oppilaan? Tarvitsetko lisää tukea siihen, miten lisät....

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään 26.3. julkaisema ohjeistus ilmanvaihdosta koskee myös varhaiskasvatuksen, ope...
26/03/2021
THL:n ilmanvaihto-ohjeistus koskee myös varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tiloja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään 26.3. julkaisema ohjeistus ilmanvaihdosta koskee myös varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tiloja. Katso lisää: https://bit.ly/3lPUHmo

Ilmanvaihtokysymykset on huomioitava varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, ja muuhun koulutukseen käytettävissä tiloissa. Päiväkodeissa ja oppilaitoksi...

Tervetuloa tutoropettajapäivän etätapahtumaan 14.4.2021! Ohjelmassa🔹klo 9–13.35 Tutor-TV 🔹klo 14.00–16.00 Valtakunnallis...
26/03/2021
Etätapahtuma 14.4.2021

Tervetuloa tutoropettajapäivän etätapahtumaan 14.4.2021!

Ohjelmassa
🔹klo 9–13.35 Tutor-TV
🔹klo 14.00–16.00 Valtakunnallisen tutoropettajapäivän webinaari

Lue lisää: https://valtakunnallinentutoropettajapaiva.wordpress.com/etatapahtuma-14-4-2021/

Valtakunnallinen tutoropettajapäivä on siirtynyt syyskuulle 2021. Alkuperäisenä päivänä 14.4.2021 järjestämme etätapahtuman, johon kaikki tutortoimijat voivat osallistua. Valtakunnallisen tutoropet…

Kulttuuriperintökasvatus katsomusaineissa tarjoaa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajille tietoa kulttuuriperinnön ...
26/03/2021
Kulttuuriperintökasvatus katsomusaineissa

Kulttuuriperintökasvatus katsomusaineissa tarjoaa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajille tietoa kulttuuriperinnön eri ulottuvuuksista, kulttuuri-identiteetin tukemisesta ja kulttuurisesti kestävästä kasvatuksesta. Tutustu: https://www.oph.fi/fi/kulttuuriperintokasvatus-katsomusaineissa

Kulttuuriperintökasvatus katsomusaineiden opetuksessa tarjoaa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajille tietoa kulttuuriperinnön eri ulottuvuuksista, kulttuuri-identiteetin tukemisesta ja kulttuurisesti kestävästä kasvatuksesta. Aineisto sisältää runsaasti linkkejä materiaaleihin, joit...

Opettajat ja kasvattajat! Koottua tietoa ja uusia työkaluja katsomusaineiden opetukseen nyt verkkosivuillamme: kulttuuri...
26/03/2021
Kulttuuriperintökasvatus katsomusaineissa

Opettajat ja kasvattajat! Koottua tietoa ja uusia työkaluja katsomusaineiden opetukseen nyt verkkosivuillamme: kulttuuriperintökasvatus katsomusaineissa https://bit.ly/3tPl4M6

Kulttuuriperintökasvatus katsomusaineiden opetuksessa tarjoaa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajille tietoa kulttuuriperinnön eri ulottuvuuksista, kulttuuri-identiteetin tukemisesta ja kulttuurisesti kestävästä kasvatuksesta. Aineisto sisältää runsaasti linkkejä materiaaleihin, joit...

Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Varhais...
25/03/2021
Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Varhaiskasvatuksen opettaja, katso uusi tukimateriaali lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen: https://bit.ly/3d7o53n

Yhteistyöhön perustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita raken...

Hallituksen helmikuussa suosittama etäopetusjakso peruskoulun yläluokilla ja toisella asteella päättyy maanantaina 29.3....
25/03/2021
Valtakunnallinen etäopetussuositus päättyy: päätökset tehdään jatkossa alueellisen tilanteen mukaan paikallisesti

Hallituksen helmikuussa suosittama etäopetusjakso peruskoulun yläluokilla ja toisella asteella päättyy maanantaina 29.3. Ministeri Saramo kertoi 24.3.2021, että jatkossa etäopetukseen siirtymisestä tehdään päätökset paikallisesti. https://bit.ly/3rh1arr

Hallituksen helmikuussa suosittama etäopetusjakso peruskoulun yläluokilla ja toisella asteella päättyy maanantaina 29.3. Ministeri Saramo kertoi 24.3.2021, että jatkossa etäopetukseen siirtymisestä tehdään päätökset paikallisesti.

Kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoisuus katsomusaineissa on kaikille, jotka opettavat uskontoa ja elämänkatsomustietoa ...
25/03/2021
Kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoisuus katsomusaineissa

Kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoisuus katsomusaineissa on kaikille, jotka opettavat uskontoa ja elämänkatsomustietoa alakoulussa, yläkoulussa tai lukiossa. Myös muut opettajat ja kasvattajat voivat hyötyä materiaaleista. Tutustu: https://bit.ly/3ciR6tG

Kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoisuus katsomusaineissa tarjoaa opettajille näkökulmia ja tietoa siitä, mitä kielitietoisuus, katsomustietoisuus ja kulttuuritietoisuus pitävät sisällään ja miten ne liittyvät katsomusaineiden opetukseen. Materiaali tarjoaa myös kuvauksia työtavoista, jo...

Osoite

Hakaniemenranta 6
Helsinki
00530

Aukioloajat

Maanantai 08:00 - 16:15
Tiistai 08:00 - 16:15
Keskiviikko 08:00 - 16:15
Torstai 08:00 - 16:15
Perjantai 08:00 - 16:15

Puhelin

0295 331 000

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen :lle:

Videot

Lähellä hallituksen palvelut


Muut Valtion organisaatiot Helsinki :ssa

Näytä Kaikki

Kommentit

Tässä maski asiaa.
HS:n pääkirjoituksen innoittamana käydään keskustelua itseohjautuvuudesta. Ajattelen, että olisiko merkityksellisempää keskustella tästä. Olli-Pekka Heinonen ja Anneli Rautiainen. Voimaantumisella (empowerment) tarkoitetaan ihmisen kykyä havainnoida, tunnistaa, arvioida, käsitellä, ymmärtää ja kontrolloida sisäisiä henkilö-kohtaisia sekä ulkoisia henkisiä, sosiaalisia, taloudellisia sekä poliittisia valtapaineita ja tehdä elämänkulkunsa kannalta hyvinvointia edistäviä valin-toja, optimointeja ja kompensointeja. Vaatimatonkin tällainen kyky auttaa ihmistä ohjautumaan voimaantumisen, valtaistumisen ja mahtavoitumisen polulle. Voimaantuminen on siis ensisijaisesti sosiaalisesta todellisuudesta nouseva identiteettiprosessi, jota jäsentävät yksilön sisäisestä todellisuudesta nousevat olemassaolon tarpeet jäsentyminen, liittyminen ja toiminta. Kyse on siis vasta-vuoroisesta ulkoa sisään ja sisästä ulos prosessista. Voimaantuminen käyn-nistyy, kun ihminen kohtaa itsessään voimaantumisvalmiudellisen tarpeen muuttaa olemassaolokokemuksiaan. Voimaantumisen keskeisiä tutkimus-kohteita ja ehtoja ovat ihmisen yksilölliset ja yhteiskunnalliset resurssit ja näiden keskinäiset merkityssuhteet. Merkityksellisimpiä ovat resurssit, joiden perusteella ihminen tekee valintoja, optimoi mahdollisuuksiaan ja kompensoi toimintojaan elämänlaatunsa parantamiseksi. Voimaantumisella tarkoitetaan myös yksilöiden ja yhteisöjen henkisen, poliittisen, sosiaalisen, koulutuksellisen, sukupuolisen tai taloudellisen vahvuuden lisäämistä. Voimaantuminen perustuu ajatukseen, että ihmisille taitojen, resurssien, auktoriteetin, mahdollisuuksien, motivaation luomisen sekä heidän pitämisensä vastuullisina tekojensa tuloksista lisää heidän osaamistaan ja tyytyväisyyttään. Se on prosessi, joka edistää ihmisten valtaa käytettäväksi omassa elämässään, yhteisössään ja yhteiskunnassaan toimimalla asioissa, jotka he määrittelevät tärkeiksi. Voimaantuminen on moniulotteista sosiaalista prosessia, koska se esiintyy sosiologisissa, psykologisissa, talou-dellisissa ja muissa ulottuvuuksissa. Voimaantuminen on määritelmänsä mukaan sosiaalinen prosessi, koska se tapahtuu suhteessa muihin. Voimaantuminen on prosessi, joka on saman-lainen kuin polku tai matka, joka kehittyy, kun työskentelemme sen läpi. Muut vaikutusmahdollisuudet voivat vaihdella kontekstin ja mukana olevien ihmis-ten mukaan, m***a ne pysyvät vakiona. Voimaantumisen määritelmän yksi tärkeä merkitys on lisäksi se, että yksilö ja yhteisö ovat periaatteessa yhteydessä toisiinsa. Voimaantumisen sosiaalinen ulottuvuus, valtuuttaminen on mikä tahansa prosessi, joka tarjoaa suuremman itsenäisyyden jakamalla asiaankuuluvaa tietoa ja tarjoamalla hallintaa työn suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Yksilöt tuntevat olevansa valtuutettuja, kun he havaitsevat voiman selviytyä tilanteista tai kohtaamistaan ihmisistä ja ihmissuhteista.
Kuinka paljon näitä täytyy tulla ennenkuin annatte kouluille tiukat ohjeet menettelytavoista kiusaajan osalta. Mediaa myöten niitä on teille ehdotettu. Kuraattorit on teidän vastauksenne. Kuraattorit? Kenelle?
Hei.Mites kun nuoret kokevat kouluruokailun turvattomaksi ja jättävät kouluruuan tämän takia syömättä? Koulun kanta on että pitää varmaan muistutella käsipesusta uudelleen.Mitään opasteita ei ole oppilaille,kukaan ei valvo turvavälejä ja oppilaat ottavat leipiä paljain käsin.Vanhemmat olemme esittäneet huolemme sekä rehtoreille että ruokapalveluntarjoajalle.Kyllä pitäisi asialle tehdä jotain muutakin kuin kohautella hartioita.Kouluruoka ja sen turvallinen nauttiminen on jokaisen koululaisen oikeus! Koulujen pitää reagoida vanhempien huoleen järjestämällä henkilö huolehtimaan käsienpesusta ja turvaväleistä joka kerta kun ruokalaan mennään.Myös mahdollisuus noutaa ruoka esim omaan rasiaan pitäisi olla vaihtoehtona.Nuoret (ysiluokkalaiset) ovat erittäin tietoisia koronan vaatimista toimenpiteistä ja odottavat aikuisen esimerkkiä.Rehtorit ovat kuulemma itse etätöissä mikä ihmetyttää meitä vanhempia myöskin sillä kyllä tässä tilanteessa rehtorin pitäisi olla tukemassa oppilaita ja varmistamassa paikan päällä turvallisuus omassa työpaikassaan.
Olen etsimässä suomen kielen kirja ulkomaalaisille. Jos joku voisi ehdottaa kirjan 📖
Dear Sir, I'm in dire need of some information. I'm a teacher from Pakistan and inspired by ECEC of Finland. There is an institute, Council for Creative Education Finland. CCE. They are offering Diploma in ECE, through online learning. Kindly upraise me about the authenticity of the institution as I have to submit a handful amount as fee in a day or two to reserve my slot. Looking forward to hearing from you. Regards Summe All.
Olli-Pekka Heinonen, Li Andersson, Anneli Rautiainen. Nyt aletaan päästä yksimielisyyteen siitä, että koulutusta jatketaan, olisi jatkolle luotava sisältö ja periaatteet ulkoisesta hallinnasta opastavaan vahvuuspedagogiikkaa. Lähtökohtaisesti tämä sisältäisi nuorten koulutukseen liittyvää kolme laatuehtoa MINIMOI PELKO JA PAKKO. Sen sijaan, että vedota perinteisiin menetelmiin "motivoida" niitä, joiden työstä tai oppimisesta hän on vastuussa, koulun tulisi kaikessa toiminnassaan vedota sisäiseen motivaatioon. Tämä tarkoittaisi koulun kulttuurista pedagogista paradigmallista muutosta luopua ”palkinto-rangaistus” mentodeista ja siirtymistä ”kannuste-vaste” ajatteluun. Laatukoulussa 1) Pakottaminen on minimoitu, koska se ei koskaan tuota laatua. Opiskelijoita ei ”laiteta käyttäytymään” käyttämällä palkintoja ja rangaistuksia. Sen sijaan opettajat rakentavat positiivisia suhteita opiskelijoihinsa ja vaalivat niitä. 2) Opettajat keskittyvät laatuun. He odottavat käsitteiden hallintaa ja kannustavat oppilaita yrittämään tehdä työnsä niin m***a kertaa, kunnes he ovat osoittaneet osaamista ja laadukasta työtä. Painopiste on syvässä oppimisessa soveltamisen kautta. 3) Itsearviointi on yleistä. Opiskelijalle annetaan hyödyllistä tietoa omasta oppimisestaan ja suorituskyvystään tässä hetkessä. Tämä edistää vastuullisuutta ja auttaa opiskelijoita pääsemään tavoitteisiin samalla, kun heistä tulee ammattitaitoisia päätöksentekijöitä, jotka osallistuvat aktiivisesti omaan koulutukseensa. KESKITY VAHVUUKSIIN JA LAATUUN. Sen sijaan, että vedottaisiin perinteisiin menetelmiin "motivoida" nuoria, joiden työstä tai oppimisesta opettajat ovat vastuussa, opetuksen tulisi vastata tarpeiden huomaamiseen ja tyydyttämiseen sekä jokaisen vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden vahvistamiseen. Kokonaiskäyttäytyminen johon kuuluu myös oppimiskäyttäytyminen ja ihmissuhteet perustuu pohjimmiltaan viiteen geneettiseen tarpeeseen: rakkaus ja yhteenkuuluvuus, itsearvostus ja vaikutusvalta, vapaus ja luovuus, ilo ja elämästä nauttiminen sekä selviytyminen elämän haasteista. Pedagogiikan tulee vastata perustarpeiden tyydyttämiseen ja universaaleihin vahvuuksiin. KOROSTA ITSEARVIOINTIA JA VALINTAETUKYKYÄ. Valintansa ihminen tekee luonteensa ja vahvuuksiensa varassa. Valinnat pohjautuvat tarpeisiin, erityisesti tiedon tarpeeseen, jota pidetään ihmisenä olemisen perustarpeena ja joka liittyy kaikkiin muihin tarpeisiin. Sanotaan, että ihminen voi kestää mitä tahansa, m***a ei tietämättömyyttä. Jos haluaa valita onnekkuutta elämäänsä, on tehtävä päämäärän kannalta merkityksellisiä valintoja. Ihmisen valinnoista rakentuu ainakin viidenlaisia tarinoita: Kukistamistarinoita: miten ihminen kokee joko olosuhteiden, toisten ihmisten tai molempien määräävän hänen toimintaansa. Ongelmakeskeisiä tarinoita: joku ihmisen kokema huoli tai vaikeus on tarinan keskeinen osa. Uhritarinoita: tarinoita, joissa ihminen kuvaa kohtaavansa ylipääsemättömiä esteitä, epäoikeudenmukaisuutta tai sietämättömiä esteitä. Tulevaa minuutta koskevia tarinoita: toivon, pyrkimysten, unelmien ja mahdollisuuksien ilmauksia ja kuvitelmia. Vaihtoehtoisia tarinoita: tarinoita, jotka viittaavat uusien ja parempien vaihtoehtojen esiintuloon ”kurjuustarinoiden sijasta”.
Melkoinen helmi ohjeissa Lähiopetukseen palaaminen perusopetuksessa;" Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan rakentaa osaksi koulupäiviä." Toteutuksen ja arvioinnin suunnittelu alkanee tänään?
Hallituksella ei ollut lain mukaan valta avata kouluja. Koska koulut alunperin suljettiin tartuntatautilain nojalla, eikä valmiuslain, tällöin hallitus ei voi päättää koulujen avaamisesta. Lain mukaan päätöksen koulujen avaamisesta voivat tällöin tehdä ainoastaan aluehallintovirastot ja kunnat itse. Asian on vahvistanut mm. oikeustieteilijä Pauli Rautiainen. Hallitus on koko coronavirus epidemian aikana korostanut voimakkaasti että tulee toimia oikeusvaltioperiaatteiden mukaan ja täsmälleen lakien mukaan. Toivoa sopii että hallitus ottaa koulujen avaamisen uudelleen käsittelyyn ja toimii tässäkäin tapauksessa sen mukaan miten Suomen lainsäädäntö valtuuttaa hallituksen toimimaan. https://www.instagram.com/p/B_sLfwiDAr5/?fbclid=IwAR3LTvFpa_c-nSMWMgifDnTAwTaym0pTbNjcJy_0sUo4r91Ei7bdi2iVzAM
Arvoisa pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen Koronaepidemia on paljastanut suomalaisen koulun pedagogisen muutosvalmiuden ja -kyvykkyyden pakon edessä. Totta ei olekaan ollut se, että koulujen toiminnan muutos olisi yhtä vaikeaa kuin hautausmaapaikan vaihtaminen. Nyt keskustelu koulujen avaamisesta ja oppilaiden paluusta luokkahuoneisiin käy kiivaana. M***a mitä on tapahtunut eristäytymisen aikana muuta kuin oppimisympäristön vaihtuminen ensin luokkahuoneista kotiin ja nyt takaisin luokkahuoneisiin. Onko kaikki ennallaan? Koronaepidemia mittaa myös kaiken kasvatuksemme perusviitekehyksiä kahden kasvuun liittyvän motivoitumisen tekijän, ulkoisen kontrollin ja sisäisen valinnan suhteen. Kysymys on tuskallinen koululle, joka on pakko- ja velvollisuuspainotteinen, sillä ulkoisen kontrollin korvaaminen sisäisen valintaan perustuvalla kasvun ja oppimisen filosofialla ja periaatteilla lisää erityisesti ihmisten, siis myös lasten ja nuorten henkilökohtaista motivoitumisen ja käyttäytymisen vapautta. Kyse on arkisesti sanottuna paljon puhutusta itseohjautuvuuden ja -vastuun tarkastelusta, johon korona on tuonut uuden tutkimuksellisen näkökulman. Toinen suuri kysymys koronan jälkeen on laatu. Laatu voi luoda tilan ja tunnelman, jossa opettajat, vanhemmat, virkamiehet, yhteisön edustajat ja johtajat toimivat yhdessä, jotta opiskelijat saavat resursseja, joita he tarvitsevat nyt ja tukevaisuudessa. Inhimillisen laadun ja laadunhallinnan kehittämisellä on ratkaiseva merkitys prosessin parantamisessa, mukaan lukien "johtaminen", "visio", "arviointi", ”työrauha”, "prosessin ohjaus ja parantaminen", "toiminnan suunnittelu", "laadunhallinnan parantaminen", "työntekijöiden osallistuminen”,” tunnustaminen ja palkitseminen”, ”pedagogiikka”, ”opiskelijan keskittyminen” ja ”muiden sidosryhmien keskittyminen” koulun tarpeisiin. Järvenpääläinen rehtori kirjoittaa facebookpostauksessaan: ”Tämä aika on tuonut eteeni rehtorina myös yllättäviä asioita. Monet sellaiset oppilaat joista olimme alkuun huolissamme ja jotka eivät oikein koulussa pysty keskittymään syystä tai toisesta opiskeluun, pärjäävätkin paremmin etäopetuksessa. Miksi? Ei tarvitse sosiaalisesti pärjätä lapsijoukossa. Ei tarvitse näytellä sitä naamaria kaveriporukassa, johon kuuluu opiskelun ja opettajankin halveksinta. Ei tarvitse pelätä kiusaamista. Ei tarvitse opetella sosiaalisia taitoja jne. Saa opiskella rauhassa. Opiskelusta on lupa tykätä.” Oppilaiden paluu kouluun, mittaa siis muutakin kuin oppimisympäristöllisen muutoksen kodin eristyksestä luokkahuoneisiin. Kunhan joskus päästään ”normaalioloihin” olisi havahduttava kysymään, olisiko ulkoisen hallinnan sijaan kouluilla tarjottava oppilaille uusi koulun laatumaailma, jossa sisäiset valinnat loisivat kukoistavia oppimistarinoita. Millaisiin havaintoihin siis voitaisiin nojata: 1. Lapset ja vanhemmat ovat joutuneet huomaamaan, että voimme kontrolloida ainoastaan omaa käyttäytymistämme. Tämä näkökulma on nostanut esiin itseohjauksellisuuden ja vahvuuksista itsehillinnän merkityksellisyyden oppimisessa ja kokonaiskäyttäytymisessä. 2. Etäopetus on nostanut esiin tarkkaavaisuuden merkityksen oppimisessa. Olemme joutuneet huomaan, että kaikki, mitä annamme tai saamme toiselta ihmiseltä, on informaatiota. 3. Etäyhteydet ovat nostaneet esiin, että kaikki pitkäkestoiset psykologiset ongelmat johtuvat rikkonaisista ihmissuhteista tai siitä, ettei ihmissuhteita ole. Lapset ovat konkreettisesti joutuneet kohtaamaan perheiden sisäisten suhteiden laadun tai laaduttomuuden. 4. Eristäytyminen on johtanut huomaamaan, että ongelmalliset ihmissuhteet ovat aina läsnä ihmisen elämässä. Tästä seuraa kysymys, millaisia ovat suhdetavat. Elävöittäviä suhdetapoja ovat: Tukeminen, 2. Rohkaiseminen, 3. Kuunteleminen, 4. Hyväksyminen, 5. Luottaminen, 6. Kunnioittaminen ja 7. Neuvotteleminen. Kuolettavia suhdetapoja puolestaan ovat: 1. Arvostelu, 2. Syyttäminen, 3. Valittaminen, 4. Kalvaminen, 6. Rankaiseminen: joku joutuu kärsimään havaittavissa olevasta lievästä, virheellisestä tai huonosta käyttäytymisestä tai 7. Lahjonta.. 5. Eristäytyminen on vaikuttanut siihen, miten suhtaudumme menneisyyden tapahtumiin, epäonnistumisiin ja onnistumisiin. Esimerkkinä on tullut esiin, että oppimisessa aikaisemmin vaikeuksia kohdanneet oppilaat on nousseet kukoistukseen etäopiskelun aikana. Menneisyyden tapahtumat vaikuttavat siihen, millaisia olemme tällä hetkellä, m***a menneiden tapahtumien arvioinnilla emme voi juurikaan vaikuttaa siihen, mitä pitäisi tehdä nyt eli kehittää tärkeitä ihmissuhdetta. 6. Pedagogisessa ajattelussa sivussa olleet geneettiset tarpeet, niiden tyydyttyminen tai tyydyttämättä jättäminen, ovat nousseet tietoisuuteemme. Meitä ohjaa viisi perustarvetta: rakkaus ja kuuluminen, itsearvostus ja vaikutusvalta, vapaus ja autonomia, ilo ja elämästä nauttiminen sekä selviytyminen ja terveys. Kysymys on siitä, miten koulujen kulttuurissa ja pedagogiikassa nämä tarpeet huomioidaan. 7. Vastuu yksilöllisistä valinnoista, haluista ja toiveista ja kokonaiskäytöksestä on johtanut havaitsemaan, että voimme tyydyttää perustarpeemme valitsemalla mielemme valokuva-albumiin sellaisia kuvia, jotka ovat totta ja mahdollistavat hyvinvoinnin tavoittelemisen. 8. Elämä poikkeusoloissa on nostanut myös huomaamaan, että kaikki tekeminen on käyttäytymistä, joka koostuu neljästä osa-alueesta: toiminnasta, ajattelusta, tunteista ja fysiologiasta. Ohjauspyörä on viime kädessä omissa käsissämme. Kysymys on siitä, miten kasvatuksessa yhdeksän kouluvuoden aikana olemme huolehtineet tämän periaatteet merkityksestä 9. Onko koulujemme kulttuuriin kuulunut ajattelu, että kaikki käyttäytyminen on valittua. Millainen asema todellisuustietoisuudella tässä tunnekyllästetyssä kulttuurissamme on. Voimme vaikuttaa suoraan ainoastaan toimintaan ja ajatteluun. Tunteita ja fysiologiaa voimme kontrolloida vain epäsuorasti: toiminnan ja ajattelun kautta. 10. Mikä on motivaation ja vastuullisuusajattelun pedagoginen perusta: ulkoinen kontrolli vai sisäinen valinta. Olemmeko edes tulleet ajatelluksi, mikä merkitys näillä lähestymistavoilla on ihmiseksi kasvamisessa. Viime kädessä käyttäytymistä kuvataan aina verbillä ja se nimetään parhaiten tunnistettavan osa-alueen mukaan esimerkiksi: ”valitsen koronan” sen sijaan, että sanottaisiin ”sain koronan”. Näihin periaatteisiin nojaavan opetuksen päämääränä on helpottaa lasten itsensä löytämistä ja edistää henkilökohtaista kehitystä onnellisuuden saavuttamiseksi. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan vahvistamalla yksilön vastuuntuntoa ja rakkautta itseään kohtaan. Sisäisen valinnan pedagogiikassa opettajan on myös autettava oppilaitaan kehittämään strategioita, jotta he voivat sopeutua yhteiskuntaan, tuntea itsensä voimakkaammaksi ja ymmärtää, että myös yhteiskunnan ”patologiset” näkökohdat ja niiden vaikutus huomioidaan. Kouluissa esiintyy ja on liikettä muutokseen, m***a tarkoituksellinen liike puuttuu. ”Tarkoituksellinen liike” voidaan kuvata päätöksinä ja toimenpiteinä, jotka veisivät koulua kohti ennakoitua ja suunniteltua tulevaisuutta. Koulun pedagoginen reaktio ja muutosvalmius eivät tavoita lasten elämismaailmassa tapahtuneita muutoksia. Tarvitaan ”tarkoituksellinen liike”, uusi visio ja uusi tapa arvioida niin oppimistuloksia kuin koulun onnistumistakin tehtävässään. Nyt olisi aika keskittyä laatuun. Juhani Räsänen Kasvatustieteen maisteri