Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen

Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.

Följ UBS på svenska för info på svenska. Tykkäämällä sivustamme saat tietoa Opetushallituksen toiminnasta ja toimialaamme liittyvistä kuulumisista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Otamme mielellämme palautetta vastaan, ja kannustamme käymään rakentavaa keskustelua toimialaamme liittyvistä asioista. Vastaamme vain yleisiin palvelujamme koskeviin kysymyksiin. Voimme estää kommentoin

Följ UBS på svenska för info på svenska. Tykkäämällä sivustamme saat tietoa Opetushallituksen toiminnasta ja toimialaamme liittyvistä kuulumisista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Otamme mielellämme palautetta vastaan, ja kannustamme käymään rakentavaa keskustelua toimialaamme liittyvistä asioista. Vastaamme vain yleisiin palvelujamme koskeviin kysymyksiin. Voimme estää kommentoin

Avaa kuten tavallisesti

21/07/2021
Projektisuunnittelija

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti hakee Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaan projektisuunnittelijaa viestintä- ja koordinaatiotehtäviin. Kehittämisohjelmaa tehdään tiiviissä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Lisätiedot: https://bit.ly/3rqKlvO

Projektisuunnittelija, Helsinki, 19.7.2021

Kansainvälisyys kuuluu kaikille – vai kuuluuko? Palaa vielä SuomiAreenan tunnelmiin ja katso tallenne viime viikon panee...
19/07/2021
Kansainvälisyys kuuluu kaikille – vai kuuluuko? Paneelikeskustelu SuomiAreenassa 16.7.2021

Kansainvälisyys kuuluu kaikille – vai kuuluuko? Palaa vielä SuomiAreenan tunnelmiin ja katso tallenne viime viikon paneelikeskustelustamme.

Keskustelussa mietitään, onko kaikilla nuorilla mahdollisuuksia hankkia kansainvälistä osaamista. Keskustelemassa on viisi nuorta aikuista, joilla jokaisella on erilainen tulokulma kansainvälistymiseen. Joukosta löytyy erilaisia kokemuksia ulkomailta sekä kokemuksia siitä, ettei kansainvälistymisen unelmaa olekaan aivan yksinkertaista toteuttaa. https://youtu.be/ollkFoZ-Ya4

Opetushallituksen SuomiAreena-keskustelussa mietitään, onko kaikilla nuorilla mahdollisuuksia hankkia kansainvälistä osaamista. Keskustelemassa on viisi nuor...

Verkkosivuiltamme löytyy tukimateriaalia sekä koronatilanteen jatkumiseen että koronatilanteesta palautumiseen syyslukuk...
19/07/2021
Opetustoimi ja koronavirus

Verkkosivuiltamme löytyy tukimateriaalia sekä koronatilanteen jatkumiseen että koronatilanteesta palautumiseen syyslukukaudeksi 2021. Päivitämme tukimateriaalia tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Löydät materiaalin kootusti täältä: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opetustoimi-ja-koronavirus

Näiltä sivuilta löydät tietoa ja tukea koronavirusepidemian aiheuttamien erityistoimien varalle. Vastaamme koulutuksen ja kasvatuspalveluiden järjestäjille koronavirukseen liittyviin kysymyksiin osoitteessa info [at] oph.fi virka-aikana klo 8.00–16.00.

16/07/2021
Istuuko kansainvälistyminen ammatilliseen koulutukseen?

Jutta seuraa työkseen ammattiin opiskelevien arkea. Istuuko kansainvälistyminen ammatilliseen koulutukseen? ”Kansainvälisyys kuuluu kaikille – vai kuuluuko?” Katso suora lähetys SuomiAreenassa klo 12!
https://bit.ly/3wL1npN
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry EDUFI-harjoittelu
Euroguidance Suomi Erasmus+ Finland

15/07/2021
Lukiovaihtoko mahdollista vain omilla rahoilla?

Lukiovaihtoko mahdollista vain omilla rahoilla? Sissel lähti Erasmus+ -ohjelman tuella oululaisesta lukiosta Réunionin saarelle. Hän kertoo kokemuksistaan SuomiAreenassa 16.7. klo 12.
EDUFI-harjoittelu Euroguidance Suomi Erasmus+ Finland

13/07/2021
Miksi haluat puhua kansainvälisyydestä?

Kira lähti Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta vapaaehtoistyöhön Tshekkeihin. Hän on mukana pohtimassa nuorten kansainvälistymisen mahdollisuuksia SuomiAreenassa 16.7. klo 12.
Youth in Action Finland Euroguidance Suomi Erasmus+ Finland

12/07/2021
Miksi nuorten kansainvälistymisestä täytyy puhua?

Miksi nuorten kansainvälistymisestä täytyy puhua? Katso Iiris Asunmaan ennakkoterveiset keskustelusta ”Kansainvälisyys kuuluu kaikille – vai kuuluuko?” SuomiAreenassa 16.7. klo 12.
Euroguidance Suomi Erasmus+ Finland Eurooppanuoret (JEF-Finland)

Onko kansainvälistyminen mahdollista vain harvoille ja valituille? Opetushallituksen SuomiAreena -keskustelussamme nuore...
09/07/2021
Opetushallituksen Suomi-areenan keskustelussa pohditaan, onko kansainvälistyminen mahdollista vain harvoille ja valituille

Onko kansainvälistyminen mahdollista vain harvoille ja valituille? Opetushallituksen SuomiAreena -keskustelussamme nuoret aikuiset pohtivat, onko kaikilla nuorilla edellytyksiä hankkia kansainvälistä osaamista, vai karttuuko sitä vain tietyille nuorille. https://bit.ly/3AK0AbP

Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on ollut laskusuunnassa jo ennen koronapandemiaa. Eivätkö nuoret enää pidä kansainvälistä osaamista tärkeänä? Vai onko taustalla muita tekijöitä, jotka vaikuttavat halukkuuteen hankkia kansainvälisiä kokemuksia? Täytyykö olla opiskelija, jott...

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 157 900 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 52 450 eli 33 %. Ammatt...
07/07/2021
Korkeakoulujen toisessa yhteishaussa opiskelupaikka 52 450 opiskelijalle

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 157 900 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 52 450 eli 33 %. Ammattikorkeakouluun pääsi 29 150 ja yliopistoon 23 300 hakijaa. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/korkeakoulujen-toisessa-yhteishaussa-opiskelupaikka-52-450-opiskelijalle

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 157 900 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 52 450 eli 33 %. Ammattikorkeakouluun pääsi 29 150 ja yliopistoon 23 300 hakijaa.

Työelämäpalautejärjestelmällä kehitetään ammatillisen koulutuksen laatua. Työelämältä saatu palaute on tärkeä tieto sekä...
02/07/2021
Valtakunnallinen työelämäpalautejärjestelmä otetaan käyttöön 1.7.2021 alkaen

Työelämäpalautejärjestelmällä kehitetään ammatillisen koulutuksen laatua. Työelämältä saatu palaute on tärkeä tieto sekä ammatillisen koulutusjärjestelmän että koulutuksen järjestäjien oman toiminnan asiakaslähtöisyyden ja laadun seurantaan.
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/valtakunnallinen-tyoelamapalautejarjestelma-otetaan-kayttoon-172021-alkaen

Opetushallitus lähettää kaikille työpaikoille, joissa on koulutettu opiskelijoita oppisopimuksella tai koulutussopimuksella työpaikkaohjaajakyselyn. Kysely toteutetaan yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tämän lisäksi oppilaitos kysyy työpaikan edustajalta palautetta kaksi ke...

Koronaepidemiaan liittyvät poikkeussäännökset jatkuvat perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Perusopetuslaki...
30/06/2021
Koronaepidemiaan liittyvät poikkeussäännökset jatkuvat perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa

Koronaepidemiaan liittyvät poikkeussäännökset jatkuvat perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Perusopetuslakia koskeva muutos mahdollistaa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen, jos koronaepidemiatilanne sitä edellyttää. Tulevan lukuvuoden opetus järjestetään kuitenkin lähtökohtaisesti lähiopetuksena.
Myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain väliaikaista muutosta näyttöjen joustavoittamisesta jatketaan.

Lukuvuonna 2021–2022 perusopetusta järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Jos opetusta ei tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetu...

Sateenkaarinuoriin ja -lapsiin kohdistuu muita useammin erilaisia syrjinnän muotoja. Heidän tilanteeseensa tuleekin kiin...
29/06/2021

Sateenkaarinuoriin ja -lapsiin kohdistuu muita useammin erilaisia syrjinnän muotoja. Heidän tilanteeseensa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota, kun koulut ja oppilaitokset tekevät yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmiaan. https://bit.ly/3yi3lQb

Sateenkaarinuoriin ja -lapsiin kohdistuu muita useammin erilaisia syrjinnän muotoja. Heidän tilanteeseensa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota, kun koulut ja oppilaitokset tekevät yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmiaan. https://bit.ly/3yi3lQb

Hyvää Pride-viikkoa! Kouluilla ja oppilaitoksilla on merkittävä tehtävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi yh...
28/06/2021

Hyvää Pride-viikkoa! Kouluilla ja oppilaitoksilla on merkittävä tehtävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa. Opetushallituksen tavoitteena on edistää tätä jatkossa entistä paremmin.

Hyvää Pride-viikkoa! Kouluilla ja oppilaitoksilla on merkittävä tehtävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa. Opetushallituksen tavoitteena on edistää tätä jatkossa entistä paremmin.

Mitä on laatu digitaalisissa palveluissa? Tämänvuotinen Laatua laineilla keskittyy käsittelemään aihetta kattavasti eri ...
24/06/2021

Mitä on laatu digitaalisissa palveluissa? Tämänvuotinen Laatua laineilla keskittyy käsittelemään aihetta kattavasti eri näkökulmista. Kuulet ajatuksia mm. siitä, miten ammatillisen koulutuksen laadun parissa työskentelevän työnkuva on muuttunut ja muuttuu digitaalisuuden myötä. Mitkä ominaisuudet ja osaamiset painottuvat digiajan työnkuvassa? Tutustu tarkemmin monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! https://oph.etapahtuma.fi/Julkinen-eTapahtuma-ps/Koulutustuote-ps/id/2228

Mitä on laatu digitaalisissa palveluissa? Tämänvuotinen Laatua laineilla keskittyy käsittelemään aihetta kattavasti eri näkökulmista. Kuulet ajatuksia mm. siitä, miten ammatillisen koulutuksen laadun parissa työskentelevän työnkuva on muuttunut ja muuttuu digitaalisuuden myötä. Mitkä ominaisuudet ja osaamiset painottuvat digiajan työnkuvassa? Tutustu tarkemmin monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! https://oph.etapahtuma.fi/Julkinen-eTapahtuma-ps/Koulutustuote-ps/id/2228

Korkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden määrä on kasvamassa syyslukukaudella 2021 verrattuna vuoden takaiseen. Tämä k...
23/06/2021
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus palailee kohti normaalia

Korkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden määrä on kasvamassa syyslukukaudella 2021 verrattuna vuoden takaiseen. Tämä käy ilmi kesäkuun alussa korkeakouluille tekemästämme kyselystä.

Korkeakoulujen antamien arvioiden mukaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun on syksyllä lähdössä vajaat 2 300 opiskelijaa, kun syyslukukaudella 2020 vaihtoja toteutui lopulta vain reilut 700. Silti lähtevien opiskelijoiden määrä on edelleen vain noin puolet normaalitasosta...

Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämisen syitä ovat mm. jaksamisen ja elämänhallinnan haasteet, päihteet, mielenterve...
23/06/2021
Siirtymien edistämistä ammatillisessa koulutuksessa – Miten saadaan opiskelija pysymään kiinni opinnoissaan?

Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämisen syitä ovat mm. jaksamisen ja elämänhallinnan haasteet, päihteet, mielenterveydelliset ongelmat, väärän alan valinta sekä oppimisvaikeudet. Jotta näihin syihin voidaan puuttua ajoissa, on tärkeää osata tunnistaa keskeyttämisuhassa olevat opiskelijat. https://bit.ly/3xVi0QH

Keskeyttämisen syitä ovat muun muassa jaksamisen ja elämänhallinnan haasteet, päihteet, mielenterveydelliset ongelmat, väärän alan valinta sekä oppimisvaikeudet, selvisi ESR-rahoitteisen Zoomi- sujuvia siirtymiä edistämässä -hankkeen selvityksessä. Jotta näihin syihin voidaan puuttua ...

Keskeyttämisiä seurataan Suomessa monella tapaa. Valtakunnallisen vuositilastoinnin lisäksi koulutuksen kehittämiseen ta...
23/06/2021
Opetushallituksen tilannekuvatieto: Koronaepidemia ei lisännyt toisen asteen keskeyttäneiden määrää vuonna 2020

Keskeyttämisiä seurataan Suomessa monella tapaa. Valtakunnallisen vuositilastoinnin lisäksi koulutuksen kehittämiseen tarvitaan lyhyemmällä aikavälillä saatavaa tilannekuvatietoa.

Opetushallituksen tilannekuvan mukaan ammatillisten perustutkintojen ja nuorille suunnatun lukiokoulutuksen keskeyttäneiden määrissä ei ole vuonna 2020 tapahtunut merkittävää muutosta kahteen aiempaan vuoteen verrattuna. Luvuissa voi kuitenkin olla alueellista tai ikäryhmäkohtaista vaihtelua.

Keskeyttämisiä seurataan Suomessa monella tapaa. Valtakunnallisen vuositilastoinnin lisäksi koulutuksen kehittämiseen tarvitaan lyhyemmällä aikavälillä saatavaa tilannekuvatietoa. Myös koulutuksen järjestäjät keräävät oppilaitoksensa ja alueensa tunnuslukuja. Lukujen tulkinnassa on hy...

Mitä ajankohtaista yleissivistävän koulutuksen rahoituksessa tapahtuu? Tule mukaan webinaareihin, joissa saat tietoa mm....
22/06/2021

Mitä ajankohtaista yleissivistävän koulutuksen rahoituksessa tapahtuu? Tule mukaan webinaareihin, joissa saat tietoa mm. rahoituksen laskentaan vaikuttavista tekijöistä ja syksyn tilastointipäivän rahoitukseen vaikuttavien tietojen ilmoittamisesta, täyttämisestä ja korjaamisesta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä: https://bit.ly/3vKRvvK

Mitä ajankohtaista yleissivistävän koulutuksen rahoituksessa tapahtuu? Tule mukaan webinaareihin, joissa saat tietoa mm. rahoituksen laskentaan vaikuttavista tekijöistä ja syksyn tilastointipäivän rahoitukseen vaikuttavien tietojen ilmoittamisesta, täyttämisestä ja korjaamisesta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä: https://bit.ly/3vKRvvK

Opintopolku.fi uudistuu kokonaan vuonna 2021. Korkeakoulujen syksyn yhteishaun koulutukset on jo katsottavissa Opintopol...
22/06/2021

Opintopolku.fi uudistuu kokonaan vuonna 2021. Korkeakoulujen syksyn yhteishaun koulutukset on jo katsottavissa Opintopolun betaversiossa. Hakuaika on 1.–15.9.2021. Tutustu koulutuksiin ja uuteen Opintopolkuun tästä linkistä: https://beta.opintopolku.fi/

Betaversiossa on korkeakoulukoulutusten lisäksi lähes 200 ammatillista koulutusta, joihin voi hakea jatkuvan haun kautta. Muita uusia koulutuksia lisätään vaiheittain vuoden 2021 aikana.

Opintopolku.fi uudistuu kokonaan vuonna 2021. Korkeakoulujen syksyn yhteishaun koulutukset on jo katsottavissa Opintopolun betaversiossa. Hakuaika on 1.–15.9.2021. Tutustu koulutuksiin ja uuteen Opintopolkuun tästä linkistä: https://beta.opintopolku.fi/

Betaversiossa on korkeakoulukoulutusten lisäksi lähes 200 ammatillista koulutusta, joihin voi hakea jatkuvan haun kautta. Muita uusia koulutuksia lisätään vaiheittain vuoden 2021 aikana.

Mitä ajankohtaista yleissivistävän koulutuksen rahoituksessa tapahtuu? Tule mukaan webinaareihin, joissa saat tietoa mm....
22/06/2021
Yleissivistävän koulutuksen valtionosuusrahoitus -webinaarit

Mitä ajankohtaista yleissivistävän koulutuksen rahoituksessa tapahtuu? Tule mukaan webinaareihin, joissa saat tietoa mm. rahoituksen laskentaan vaikuttavista tekijöistä ja syksyn tilastointipäivän rahoitukseen vaikuttavien tietojen ilmoittamisesta, täyttämisestä ja korjaamisesta. https://bit.ly/3vKRvvK

Mitä ajankohtaista yleissivistävän koulutuksen rahoituksessa tapahtuu? Webinaareissa saat tietoa muun muassa yleissivistävän koulutuksen rahoituksen laskentaan vaikuttavista tekijöistä ja syksyn tilastointipäivän 20.9. rahoitukseen vaikuttavien tietojen i...

Miten Suomen ruotsinkielinen perusopetus voi?Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokevat vähemmän kiusaamista ja opiskele...
21/06/2021
Kaksikielinen perhe valitsee lapselleen ruotsinkielisen koulun

Miten Suomen ruotsinkielinen perusopetus voi?
Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokevat vähemmän kiusaamista ja opiskelevat enemmän kieliä, kun taas suomenkielisten koulujen oppilaiden PISA-tulokset ovat olleet keskimäärin parempia. Opetushallituksen uusi Ruotsinkielinen perusopetus Suomessa -julkaisu esittelee ruotsinkielistä perusopetusta ja sen nykytilaa tilastojen valossa.

Suomen 2 279 perusopetusta antavassa oppilaitoksessa oli yli puoli miljoonaa oppilasta vuonna 2019. Näistä ruotsinkielistä opetusta antavia kouluja oli 227 ja niissä oli oppilaita vajaat 35 000, mikä on 6 % kaikista peruskoululaisista. Alueellisesti eniten ruotsinkielisiä kouluja on luonnollis...

Hyvinvointiareena 2021 – Voidaan hyvin! Koulut ja oppilaitokset mielenterveyden lähteillä. Kaksipäiväinen tapahtuma tarj...
18/06/2021

Hyvinvointiareena 2021 – Voidaan hyvin! Koulut ja oppilaitokset mielenterveyden lähteillä.

Kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin eri koulutusasteille. Yhteisten ohjelmaosuuksien ohella päivät koostuvat rinnakkaisseminaareista, joista pääset rakentamaan juuri sinua kiinnostavimmat kokonaisuudet.

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Ilmoittaudu mukaan!
https://bit.ly/2TBVYDk

Hyvinvointiareena 2021 – Voidaan hyvin! Koulut ja oppilaitokset mielenterveyden lähteillä.

Kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin eri koulutusasteille. Yhteisten ohjelmaosuuksien ohella päivät koostuvat rinnakkaisseminaareista, joista pääset rakentamaan juuri sinua kiinnostavimmat kokonaisuudet.

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Ilmoittaudu mukaan!
https://bit.ly/2TBVYDk

Tule mukaan suunnittelemaan Opetushallituksen työn tulevia painopisteitä – ilmoittaudu 1.8. mennessä ja lähetämme tarkem...
18/06/2021
Tule mukaan suunnittelemaan Opetushallituksen työn tulevia painopisteitä!

Tule mukaan suunnittelemaan Opetushallituksen työn tulevia painopisteitä – ilmoittaudu 1.8. mennessä ja lähetämme tarkemmat ohjeet! https://bit.ly/3wDIYMl

Olemme uudistaneet toimintaamme yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja haluamme nyt arvioida sekä kehittää työtämme entistä asiakaslähtöisemmin. Siksi kutsumme asiakkaat ja sidosryhmät mukaan pohtimaan työmme suuntaa ja painopisteitä muuttuvassa toimintaympäristössä ja luo...

Euroopan parlamentti on hyväksynyt uuden koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun Erasmus+ -ohjelman vuosille 2021–2027.  Uu...
18/06/2021
Erasmus+ -ohjelman budjetti lähes kaksinkertaistuu uudella ohjelmakaudella – yhä useammalle mahdollisuus kouluttautumiseen, vaihto-opiskeluun tai työharjoitteluun ulkomailla

Euroopan parlamentti on hyväksynyt uuden koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun Erasmus+ -ohjelman vuosille 2021–2027. Uudella ohjelmakaudella yhä useampi saa mahdollisuuden kouluttautumiseen, vaihto-opiskeluun tai työharjoitteluun ulkomailla.

Erasmus+ -ohjelma tarjoaa miljoonille eurooppalaisille nuorille, opiskelijoille ja aikuisille rahoitusta kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Näin yhä useammalla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä kokemusta ja kasvattaa osaamistaan. Lisäksi ohjelmasta tuetaan oppilait...

Osoite

Hakaniemenranta 6
Helsinki
00530

Aukioloajat

Maanantai 08:00 - 16:15
Tiistai 08:00 - 16:15
Keskiviikko 08:00 - 16:15
Torstai 08:00 - 16:15
Perjantai 08:00 - 16:15

Puhelin

0295 331 000

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen :lle:

Videot

Lähellä hallituksen palvelut


Muut Valtion organisaatiot Helsinki :ssa

Näytä Kaikki

Kommentit

Tässä maski asiaa.
HS:n pääkirjoituksen innoittamana käydään keskustelua itseohjautuvuudesta. Ajattelen, että olisiko merkityksellisempää keskustella tästä. Olli-Pekka Heinonen ja Anneli Rautiainen. Voimaantumisella (empowerment) tarkoitetaan ihmisen kykyä havainnoida, tunnistaa, arvioida, käsitellä, ymmärtää ja kontrolloida sisäisiä henkilö-kohtaisia sekä ulkoisia henkisiä, sosiaalisia, taloudellisia sekä poliittisia valtapaineita ja tehdä elämänkulkunsa kannalta hyvinvointia edistäviä valin-toja, optimointeja ja kompensointeja. Vaatimatonkin tällainen kyky auttaa ihmistä ohjautumaan voimaantumisen, valtaistumisen ja mahtavoitumisen polulle. Voimaantuminen on siis ensisijaisesti sosiaalisesta todellisuudesta nouseva identiteettiprosessi, jota jäsentävät yksilön sisäisestä todellisuudesta nousevat olemassaolon tarpeet jäsentyminen, liittyminen ja toiminta. Kyse on siis vasta-vuoroisesta ulkoa sisään ja sisästä ulos prosessista. Voimaantuminen käyn-nistyy, kun ihminen kohtaa itsessään voimaantumisvalmiudellisen tarpeen muuttaa olemassaolokokemuksiaan. Voimaantumisen keskeisiä tutkimus-kohteita ja ehtoja ovat ihmisen yksilölliset ja yhteiskunnalliset resurssit ja näiden keskinäiset merkityssuhteet. Merkityksellisimpiä ovat resurssit, joiden perusteella ihminen tekee valintoja, optimoi mahdollisuuksiaan ja kompensoi toimintojaan elämänlaatunsa parantamiseksi. Voimaantumisella tarkoitetaan myös yksilöiden ja yhteisöjen henkisen, poliittisen, sosiaalisen, koulutuksellisen, sukupuolisen tai taloudellisen vahvuuden lisäämistä. Voimaantuminen perustuu ajatukseen, että ihmisille taitojen, resurssien, auktoriteetin, mahdollisuuksien, motivaation luomisen sekä heidän pitämisensä vastuullisina tekojensa tuloksista lisää heidän osaamistaan ja tyytyväisyyttään. Se on prosessi, joka edistää ihmisten valtaa käytettäväksi omassa elämässään, yhteisössään ja yhteiskunnassaan toimimalla asioissa, jotka he määrittelevät tärkeiksi. Voimaantuminen on moniulotteista sosiaalista prosessia, koska se esiintyy sosiologisissa, psykologisissa, talou-dellisissa ja muissa ulottuvuuksissa. Voimaantuminen on määritelmänsä mukaan sosiaalinen prosessi, koska se tapahtuu suhteessa muihin. Voimaantuminen on prosessi, joka on saman-lainen kuin polku tai matka, joka kehittyy, kun työskentelemme sen läpi. Muut vaikutusmahdollisuudet voivat vaihdella kontekstin ja mukana olevien ihmis-ten mukaan, m***a ne pysyvät vakiona. Voimaantumisen määritelmän yksi tärkeä merkitys on lisäksi se, että yksilö ja yhteisö ovat periaatteessa yhteydessä toisiinsa. Voimaantumisen sosiaalinen ulottuvuus, valtuuttaminen on mikä tahansa prosessi, joka tarjoaa suuremman itsenäisyyden jakamalla asiaankuuluvaa tietoa ja tarjoamalla hallintaa työn suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Yksilöt tuntevat olevansa valtuutettuja, kun he havaitsevat voiman selviytyä tilanteista tai kohtaamistaan ihmisistä ja ihmissuhteista.
Kuinka paljon näitä täytyy tulla ennenkuin annatte kouluille tiukat ohjeet menettelytavoista kiusaajan osalta. Mediaa myöten niitä on teille ehdotettu. Kuraattorit on teidän vastauksenne. Kuraattorit? Kenelle?
Hei.Mites kun nuoret kokevat kouluruokailun turvattomaksi ja jättävät kouluruuan tämän takia syömättä? Koulun kanta on että pitää varmaan muistutella käsipesusta uudelleen.Mitään opasteita ei ole oppilaille,kukaan ei valvo turvavälejä ja oppilaat ottavat leipiä paljain käsin.Vanhemmat olemme esittäneet huolemme sekä rehtoreille että ruokapalveluntarjoajalle.Kyllä pitäisi asialle tehdä jotain muutakin kuin kohautella hartioita.Kouluruoka ja sen turvallinen nauttiminen on jokaisen koululaisen oikeus! Koulujen pitää reagoida vanhempien huoleen järjestämällä henkilö huolehtimaan käsienpesusta ja turvaväleistä joka kerta kun ruokalaan mennään.Myös mahdollisuus noutaa ruoka esim omaan rasiaan pitäisi olla vaihtoehtona.Nuoret (ysiluokkalaiset) ovat erittäin tietoisia koronan vaatimista toimenpiteistä ja odottavat aikuisen esimerkkiä.Rehtorit ovat kuulemma itse etätöissä mikä ihmetyttää meitä vanhempia myöskin sillä kyllä tässä tilanteessa rehtorin pitäisi olla tukemassa oppilaita ja varmistamassa paikan päällä turvallisuus omassa työpaikassaan.
Olen etsimässä suomen kielen kirja ulkomaalaisille. Jos joku voisi ehdottaa kirjan 📖
Dear Sir, I'm in dire need of some information. I'm a teacher from Pakistan and inspired by ECEC of Finland. There is an institute, Council for Creative Education Finland. CCE. They are offering Diploma in ECE, through online learning. Kindly upraise me about the authenticity of the institution as I have to submit a handful amount as fee in a day or two to reserve my slot. Looking forward to hearing from you. Regards Summe All.
Olli-Pekka Heinonen, Li Andersson, Anneli Rautiainen. Nyt aletaan päästä yksimielisyyteen siitä, että koulutusta jatketaan, olisi jatkolle luotava sisältö ja periaatteet ulkoisesta hallinnasta opastavaan vahvuuspedagogiikkaa. Lähtökohtaisesti tämä sisältäisi nuorten koulutukseen liittyvää kolme laatuehtoa MINIMOI PELKO JA PAKKO. Sen sijaan, että vedota perinteisiin menetelmiin "motivoida" niitä, joiden työstä tai oppimisesta hän on vastuussa, koulun tulisi kaikessa toiminnassaan vedota sisäiseen motivaatioon. Tämä tarkoittaisi koulun kulttuurista pedagogista paradigmallista muutosta luopua ”palkinto-rangaistus” mentodeista ja siirtymistä ”kannuste-vaste” ajatteluun. Laatukoulussa 1) Pakottaminen on minimoitu, koska se ei koskaan tuota laatua. Opiskelijoita ei ”laiteta käyttäytymään” käyttämällä palkintoja ja rangaistuksia. Sen sijaan opettajat rakentavat positiivisia suhteita opiskelijoihinsa ja vaalivat niitä. 2) Opettajat keskittyvät laatuun. He odottavat käsitteiden hallintaa ja kannustavat oppilaita yrittämään tehdä työnsä niin m***a kertaa, kunnes he ovat osoittaneet osaamista ja laadukasta työtä. Painopiste on syvässä oppimisessa soveltamisen kautta. 3) Itsearviointi on yleistä. Opiskelijalle annetaan hyödyllistä tietoa omasta oppimisestaan ja suorituskyvystään tässä hetkessä. Tämä edistää vastuullisuutta ja auttaa opiskelijoita pääsemään tavoitteisiin samalla, kun heistä tulee ammattitaitoisia päätöksentekijöitä, jotka osallistuvat aktiivisesti omaan koulutukseensa. KESKITY VAHVUUKSIIN JA LAATUUN. Sen sijaan, että vedottaisiin perinteisiin menetelmiin "motivoida" nuoria, joiden työstä tai oppimisesta opettajat ovat vastuussa, opetuksen tulisi vastata tarpeiden huomaamiseen ja tyydyttämiseen sekä jokaisen vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden vahvistamiseen. Kokonaiskäyttäytyminen johon kuuluu myös oppimiskäyttäytyminen ja ihmissuhteet perustuu pohjimmiltaan viiteen geneettiseen tarpeeseen: rakkaus ja yhteenkuuluvuus, itsearvostus ja vaikutusvalta, vapaus ja luovuus, ilo ja elämästä nauttiminen sekä selviytyminen elämän haasteista. Pedagogiikan tulee vastata perustarpeiden tyydyttämiseen ja universaaleihin vahvuuksiin. KOROSTA ITSEARVIOINTIA JA VALINTAETUKYKYÄ. Valintansa ihminen tekee luonteensa ja vahvuuksiensa varassa. Valinnat pohjautuvat tarpeisiin, erityisesti tiedon tarpeeseen, jota pidetään ihmisenä olemisen perustarpeena ja joka liittyy kaikkiin muihin tarpeisiin. Sanotaan, että ihminen voi kestää mitä tahansa, m***a ei tietämättömyyttä. Jos haluaa valita onnekkuutta elämäänsä, on tehtävä päämäärän kannalta merkityksellisiä valintoja. Ihmisen valinnoista rakentuu ainakin viidenlaisia tarinoita: Kukistamistarinoita: miten ihminen kokee joko olosuhteiden, toisten ihmisten tai molempien määräävän hänen toimintaansa. Ongelmakeskeisiä tarinoita: joku ihmisen kokema huoli tai vaikeus on tarinan keskeinen osa. Uhritarinoita: tarinoita, joissa ihminen kuvaa kohtaavansa ylipääsemättömiä esteitä, epäoikeudenmukaisuutta tai sietämättömiä esteitä. Tulevaa minuutta koskevia tarinoita: toivon, pyrkimysten, unelmien ja mahdollisuuksien ilmauksia ja kuvitelmia. Vaihtoehtoisia tarinoita: tarinoita, jotka viittaavat uusien ja parempien vaihtoehtojen esiintuloon ”kurjuustarinoiden sijasta”.
Melkoinen helmi ohjeissa Lähiopetukseen palaaminen perusopetuksessa;" Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan rakentaa osaksi koulupäiviä." Toteutuksen ja arvioinnin suunnittelu alkanee tänään?
Hallituksella ei ollut lain mukaan valta avata kouluja. Koska koulut alunperin suljettiin tartuntatautilain nojalla, eikä valmiuslain, tällöin hallitus ei voi päättää koulujen avaamisesta. Lain mukaan päätöksen koulujen avaamisesta voivat tällöin tehdä ainoastaan aluehallintovirastot ja kunnat itse. Asian on vahvistanut mm. oikeustieteilijä Pauli Rautiainen. Hallitus on koko coronavirus epidemian aikana korostanut voimakkaasti että tulee toimia oikeusvaltioperiaatteiden mukaan ja täsmälleen lakien mukaan. Toivoa sopii että hallitus ottaa koulujen avaamisen uudelleen käsittelyyn ja toimii tässäkäin tapauksessa sen mukaan miten Suomen lainsäädäntö valtuuttaa hallituksen toimimaan. https://www.instagram.com/p/B_sLfwiDAr5/?fbclid=IwAR3LTvFpa_c-nSMWMgifDnTAwTaym0pTbNjcJy_0sUo4r91Ei7bdi2iVzAM
Arvoisa pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen Koronaepidemia on paljastanut suomalaisen koulun pedagogisen muutosvalmiuden ja -kyvykkyyden pakon edessä. Totta ei olekaan ollut se, että koulujen toiminnan muutos olisi yhtä vaikeaa kuin hautausmaapaikan vaihtaminen. Nyt keskustelu koulujen avaamisesta ja oppilaiden paluusta luokkahuoneisiin käy kiivaana. M***a mitä on tapahtunut eristäytymisen aikana muuta kuin oppimisympäristön vaihtuminen ensin luokkahuoneista kotiin ja nyt takaisin luokkahuoneisiin. Onko kaikki ennallaan? Koronaepidemia mittaa myös kaiken kasvatuksemme perusviitekehyksiä kahden kasvuun liittyvän motivoitumisen tekijän, ulkoisen kontrollin ja sisäisen valinnan suhteen. Kysymys on tuskallinen koululle, joka on pakko- ja velvollisuuspainotteinen, sillä ulkoisen kontrollin korvaaminen sisäisen valintaan perustuvalla kasvun ja oppimisen filosofialla ja periaatteilla lisää erityisesti ihmisten, siis myös lasten ja nuorten henkilökohtaista motivoitumisen ja käyttäytymisen vapautta. Kyse on arkisesti sanottuna paljon puhutusta itseohjautuvuuden ja -vastuun tarkastelusta, johon korona on tuonut uuden tutkimuksellisen näkökulman. Toinen suuri kysymys koronan jälkeen on laatu. Laatu voi luoda tilan ja tunnelman, jossa opettajat, vanhemmat, virkamiehet, yhteisön edustajat ja johtajat toimivat yhdessä, jotta opiskelijat saavat resursseja, joita he tarvitsevat nyt ja tukevaisuudessa. Inhimillisen laadun ja laadunhallinnan kehittämisellä on ratkaiseva merkitys prosessin parantamisessa, mukaan lukien "johtaminen", "visio", "arviointi", ”työrauha”, "prosessin ohjaus ja parantaminen", "toiminnan suunnittelu", "laadunhallinnan parantaminen", "työntekijöiden osallistuminen”,” tunnustaminen ja palkitseminen”, ”pedagogiikka”, ”opiskelijan keskittyminen” ja ”muiden sidosryhmien keskittyminen” koulun tarpeisiin. Järvenpääläinen rehtori kirjoittaa facebookpostauksessaan: ”Tämä aika on tuonut eteeni rehtorina myös yllättäviä asioita. Monet sellaiset oppilaat joista olimme alkuun huolissamme ja jotka eivät oikein koulussa pysty keskittymään syystä tai toisesta opiskeluun, pärjäävätkin paremmin etäopetuksessa. Miksi? Ei tarvitse sosiaalisesti pärjätä lapsijoukossa. Ei tarvitse näytellä sitä naamaria kaveriporukassa, johon kuuluu opiskelun ja opettajankin halveksinta. Ei tarvitse pelätä kiusaamista. Ei tarvitse opetella sosiaalisia taitoja jne. Saa opiskella rauhassa. Opiskelusta on lupa tykätä.” Oppilaiden paluu kouluun, mittaa siis muutakin kuin oppimisympäristöllisen muutoksen kodin eristyksestä luokkahuoneisiin. Kunhan joskus päästään ”normaalioloihin” olisi havahduttava kysymään, olisiko ulkoisen hallinnan sijaan kouluilla tarjottava oppilaille uusi koulun laatumaailma, jossa sisäiset valinnat loisivat kukoistavia oppimistarinoita. Millaisiin havaintoihin siis voitaisiin nojata: 1. Lapset ja vanhemmat ovat joutuneet huomaamaan, että voimme kontrolloida ainoastaan omaa käyttäytymistämme. Tämä näkökulma on nostanut esiin itseohjauksellisuuden ja vahvuuksista itsehillinnän merkityksellisyyden oppimisessa ja kokonaiskäyttäytymisessä. 2. Etäopetus on nostanut esiin tarkkaavaisuuden merkityksen oppimisessa. Olemme joutuneet huomaan, että kaikki, mitä annamme tai saamme toiselta ihmiseltä, on informaatiota. 3. Etäyhteydet ovat nostaneet esiin, että kaikki pitkäkestoiset psykologiset ongelmat johtuvat rikkonaisista ihmissuhteista tai siitä, ettei ihmissuhteita ole. Lapset ovat konkreettisesti joutuneet kohtaamaan perheiden sisäisten suhteiden laadun tai laaduttomuuden. 4. Eristäytyminen on johtanut huomaamaan, että ongelmalliset ihmissuhteet ovat aina läsnä ihmisen elämässä. Tästä seuraa kysymys, millaisia ovat suhdetavat. Elävöittäviä suhdetapoja ovat: Tukeminen, 2. Rohkaiseminen, 3. Kuunteleminen, 4. Hyväksyminen, 5. Luottaminen, 6. Kunnioittaminen ja 7. Neuvotteleminen. Kuolettavia suhdetapoja puolestaan ovat: 1. Arvostelu, 2. Syyttäminen, 3. Valittaminen, 4. Kalvaminen, 6. Rankaiseminen: joku joutuu kärsimään havaittavissa olevasta lievästä, virheellisestä tai huonosta käyttäytymisestä tai 7. Lahjonta.. 5. Eristäytyminen on vaikuttanut siihen, miten suhtaudumme menneisyyden tapahtumiin, epäonnistumisiin ja onnistumisiin. Esimerkkinä on tullut esiin, että oppimisessa aikaisemmin vaikeuksia kohdanneet oppilaat on nousseet kukoistukseen etäopiskelun aikana. Menneisyyden tapahtumat vaikuttavat siihen, millaisia olemme tällä hetkellä, m***a menneiden tapahtumien arvioinnilla emme voi juurikaan vaikuttaa siihen, mitä pitäisi tehdä nyt eli kehittää tärkeitä ihmissuhdetta. 6. Pedagogisessa ajattelussa sivussa olleet geneettiset tarpeet, niiden tyydyttyminen tai tyydyttämättä jättäminen, ovat nousseet tietoisuuteemme. Meitä ohjaa viisi perustarvetta: rakkaus ja kuuluminen, itsearvostus ja vaikutusvalta, vapaus ja autonomia, ilo ja elämästä nauttiminen sekä selviytyminen ja terveys. Kysymys on siitä, miten koulujen kulttuurissa ja pedagogiikassa nämä tarpeet huomioidaan. 7. Vastuu yksilöllisistä valinnoista, haluista ja toiveista ja kokonaiskäytöksestä on johtanut havaitsemaan, että voimme tyydyttää perustarpeemme valitsemalla mielemme valokuva-albumiin sellaisia kuvia, jotka ovat totta ja mahdollistavat hyvinvoinnin tavoittelemisen. 8. Elämä poikkeusoloissa on nostanut myös huomaamaan, että kaikki tekeminen on käyttäytymistä, joka koostuu neljästä osa-alueesta: toiminnasta, ajattelusta, tunteista ja fysiologiasta. Ohjauspyörä on viime kädessä omissa käsissämme. Kysymys on siitä, miten kasvatuksessa yhdeksän kouluvuoden aikana olemme huolehtineet tämän periaatteet merkityksestä 9. Onko koulujemme kulttuuriin kuulunut ajattelu, että kaikki käyttäytyminen on valittua. Millainen asema todellisuustietoisuudella tässä tunnekyllästetyssä kulttuurissamme on. Voimme vaikuttaa suoraan ainoastaan toimintaan ja ajatteluun. Tunteita ja fysiologiaa voimme kontrolloida vain epäsuorasti: toiminnan ja ajattelun kautta. 10. Mikä on motivaation ja vastuullisuusajattelun pedagoginen perusta: ulkoinen kontrolli vai sisäinen valinta. Olemmeko edes tulleet ajatelluksi, mikä merkitys näillä lähestymistavoilla on ihmiseksi kasvamisessa. Viime kädessä käyttäytymistä kuvataan aina verbillä ja se nimetään parhaiten tunnistettavan osa-alueen mukaan esimerkiksi: ”valitsen koronan” sen sijaan, että sanottaisiin ”sain koronan”. Näihin periaatteisiin nojaavan opetuksen päämääränä on helpottaa lasten itsensä löytämistä ja edistää henkilökohtaista kehitystä onnellisuuden saavuttamiseksi. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan vahvistamalla yksilön vastuuntuntoa ja rakkautta itseään kohtaan. Sisäisen valinnan pedagogiikassa opettajan on myös autettava oppilaitaan kehittämään strategioita, jotta he voivat sopeutua yhteiskuntaan, tuntea itsensä voimakkaammaksi ja ymmärtää, että myös yhteiskunnan ”patologiset” näkökohdat ja niiden vaikutus huomioidaan. Kouluissa esiintyy ja on liikettä muutokseen, m***a tarkoituksellinen liike puuttuu. ”Tarkoituksellinen liike” voidaan kuvata päätöksinä ja toimenpiteinä, jotka veisivät koulua kohti ennakoitua ja suunniteltua tulevaisuutta. Koulun pedagoginen reaktio ja muutosvalmius eivät tavoita lasten elämismaailmassa tapahtuneita muutoksia. Tarvitaan ”tarkoituksellinen liike”, uusi visio ja uusi tapa arvioida niin oppimistuloksia kuin koulun onnistumistakin tehtävässään. Nyt olisi aika keskittyä laatuun. Juhani Räsänen Kasvatustieteen maisteri