Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Koti
Suomi
Helsinki
Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Yhdenvertaisuuden puolesta - syrjintää vastaan
För likabehandling- mot diskriminering Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää alkuperän, kielen, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vamman tai muun henkilöön liittyvä syyn

perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään kuuluu myös ulkomaalaisten oikeuksien ja aseman edistäminen. Tämän lisäksi valtuutetulla on erikoistehtävänä valvoa ulkomaalaisten maastapoistamista ja toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Sukupuoleen, sukupuolen ilmaisuun tai sukupuoli-identiteettiin liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.

**************************
Diskrimineringsombudsmannen är en självständig och oberoende myndighet som har till uppgift att

främja likabehandling och ingripa i diskriminering. Diskrimineringsombudsmannen kan kontaktas av den som har upplevt eller observerat diskriminering på grund av ursprung, språk, nationalitet, religion, övertygelse, åsikt, politisk aktivitet, fackföreningsverksamhet, familjeförhållanden, ålder, sexuell läggning, hälsotillstånd, funktionsnedsättning eller av någon annan orsak som gäller hans eller hennes person. Till diskrimineringsombudsmannens uppgifter hör också att främja utlänningars ställning och rättigheter. Ombudsmannen har dessutom till särskild uppgift att övervaka avlägsnandet av utlänningar ur landet och att vara nationell rapportör om människohandel. Diskriminering på grund av kön eller könsidentitet behandlas av jämställdhetsombudsmannen.

*************************

The Non-Discrimination Ombudsman is an independent and impartial authority responsible for promoting equality and tackling discrimination. The Non-Discrimination Ombudsman may be contacted by those who have experienced or observed discrimination on the grounds of origin, language, nationality, religion or belief, opinion, political or trade union activity, family circumstances, age, sexual orientation, health, disability or any other personal characteristics. The Non-Discrimination Ombudsman also promotes the rights and status of foreigners in Finland. Furthermore, the Ombudsman supervises the enforcement of removals from the country and acts as the National Rapporteur on Trafficking in Human Beings. Issues relating to discrimination on the grounds of gender and gender identity are dealt with by the Ombudsman for Equality.

08/09/2026

Sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. Mitään perusoikeutta ei saa kuitenkaan käyttää tavalla, joka loukkaa muiden ihmisten perusoikeuksia.

Perustuslaissa turvataan jokaisen oikeus ilmaista mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaudella on kuitenkin rajansa.

Sananvapauden nojalla ei saa loukata muiden ihmisten keskeisiä oikeuksia. Esimerkiksi politiikan arvostelu on osa toimivaa demokratiaa. Sen sijaan ihmisten tai ihmisryhmien uhkaaminen, solvaaminen tai ihmisarvon loukkaaminen ei ole sallittua.

Esimerkiksi rasistiset, naisvihamieliset, homo- ja transfobiset ilmaisut loukkaavat henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksia ja uhkaavat demokratiaa, eivätkä tämän takia nauti sananvapauden suojaa. Tämä on selkeästi linjattu myös kansainvälisten tuomioistuinten päätöksissä.

Rasismi ei ole sananvapautta.

02/09/2026

Järjestöt ovat korvaamaton osa yhteiskuntaamme. Järjestöt tukevat monia eri vähemmistöryhmiä ja heikommassa asemassa olevia:
- Väkivaltaa kokeneet naiset tai ihmiskaupan uhrit saavat järjestöiltä tukea, neuvontaa ja turvallisen paikan käsitellä kokemaansa.
- Maahan muuttaneet saavat järjestöiltä tukea kielen oppimiseen ja paikan tutustua uusiin ihmisiin uudessa kotimaassa.
- Vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä saavat apua ja tukea arkeensa ja neuvontaa esimerkiksi vammaispalveluista.
- Sateenkaari-ihmiset saavat järjestöiltä vertaistukea ja turvallisen yhteisön, jossa he voivat olla omia itsejään.

Nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä siitä, kuinka valtava merkitys järjestöillä on yksilön elämään. Järjestöt tuottavat palveluita ja tavoittavat ihmisiä, joihin julkisen sektorin palvelut eivät yllä. Järjestöt tuntevat kohderyhmänsä, ja osaavat auttaa ihmistä juuri heidän elämäänsä ja tilanteeseensa sopivalla tavalla.

Lisäksi järjestöt ovat tärkeitä asiantuntijoita. Järjestöiltä saatava tieto ja kokemukset auttavat lainvalmistelussa sekä ymmärtämään vähemmistöjen kohtaamia ongelmia ja siten ehkäisemään syrjintää.

Järjestöjen työ edistää vähemmistöjen ja syrjinnän vaarassa olevien ihmisten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta. On varmistettava, että vähemmistöjen tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu.

26/08/2026

Poikkeuslain sijaan olisi noudatettava EU:n välineellistetyn maahantulon säännöksiä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo poikkeuslain olevan kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden, erityisesti ehdottoman palautuskiellon vastainen. Kaikkiin maahantulon tilanteisiin olisi vastattava sellaisilla keinoilla, jotka ovat sopusoinnussa Suomea koskevien ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

Suomen tulisi noudattaa EU:ssa yhdessä sovittuja sääntöjä, joilla eri maahantulon tilanteisiin reagoidaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että turvapaikanhakua rajoittavalle poikkeuslaille on vaihtoehtoja, jotka turvaavat paremmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Palautuskielto on ehdoton, ja se on turvattava kaikissa tilanteissa. Jokaisella tulee olla aito ja tosiasiallinen pääsy turvapaikkaprosessiin, jotta hänen oikeutensa voidaan turvata. Ehdottomalla palautuskiellolla turvataan oikeus elämään sekä suojellaan kidutukselta ja epäinhimilliseltä ja halventavalta kohtelulta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei kannata ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa ristiriidassa olevan poikkeuslain voimassaolon jatkamista.

Lue valtuutetun lausunto: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/lausunto-hallituksen-esityksen-luonnoksesta-valiaikaisista-toimenpiteista-valineellistetyn-maahantulon-torjumiseksi-annetun-lain-7-n-muuttamisesta

21/08/2026

Koulu on turvallinen ympäristö oppimiselle vasta, kun jokainen voi olla siellä oma itsensä ilman pelkoa häirinnästä, syrjinnästä tai rasismista.

Koulujen kesälomat ovat päättyneet ja koulut ovat taas alkaneet. Yhdenvertaisuusvaltuutettu muistuttaa, että häirintään ja syrjintään puuttuminen sekä niiden ennaltaehkäiseminen kuuluvat koulujen velvollisuuksiin.

Esimerkiksi rasistinen kiusaaminen voi olla yhdenvertaisuuslain kieltämää häirintää. Häirintä ei ole pelkkää puhetta, vaan myös esimerkiksi loukkaavat ja uhkaavat kuvat ja symbolit voivat olla häirintää.

Vuoden 2025 THL:n kouluterveyskyselyn mukaan:
- Puolet 8.–9.-luokkalaisista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista nuorista kertoi kokeneensa syrjintää tai kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla viimeisen vuoden aikana.
- Vastaavasti nuorilla, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia, osuus oli 31 prosenttia.

Jokaisella oppilaitoksella täytyy olla yhdenvertaisuussuunnitelma.

Kouluilla on yhdenvertaisuuslakiin perustuva velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Tämä vaatii yhdenvertaisuustilanteen arviointia, suunnitelmallisia toimia havaittujen ongelmien korjaamiseksi ja seurantaa toimenpiteiden vaikutuksista.

Yhdenvertaisuussuunnittelu edistää yhdenvertaisuutta. Kouluissa on toimittava aktiivisesti sen eteen, että jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus oppimiseen ja jokainen oppilas tuntee aidosti olevansa osa turvallista kouluyhteisöä. Yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää ottaa keskeiseksi osaksi myös koulujen johtamista.

12/08/2026

Häirintä on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää.

Häirinnällä tarkoitetaan käyttäytymistä, joka loukkaa henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti. Se liittyy esimerkiksi alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen tai muuhun laissa kiellettyyn syrjintäperusteeseen.

Häirintä voi ilmetä monin tavoin: esimerkiksi sanoina, eleinä, ilmeinä tai epäasiallisen materiaalin levittämisenä verkossa. Se luo halventavan, nöyryyttävän, uhkaavan, vihamielisen tai hyökkäävän ilmapiirin.

Viranomaisella ja yksityisellä palveluntarjoajalla on vastuu puuttua häirintään tiloissaan ja tapahtumissaan. Häirinnän sivuuttaminen voi johtaa välilliseen syrjintään.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa, että viranomaisten sekä tavaroiden ja palveluiden tarjoajien velvollisuudesta puuttua häirintään tulisi säätää yhdenvertaisuuslaissa nykyistä selkeämmin.

Vastaavasta velvollisuudesta puuttua häirintään on jo säädetty työnantajien, oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen osalta.

Erityisesti viranomaisten ja suurten yksityisten toimijoiden on varauduttava ennalta palvelemaan monimuotoisia asiakasryhmiä yhdenvertaisesti. Palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kaikille turvallisia ja syrjimättömiä.

Jokaisella on oikeus turvallisiin ja syrjimättömiin palveluihin.

06/08/2026

”Pride-tapahtumiin kohdistuva häirintä, uhkailu ja väkivalta eivät ole vain yksittäisiä järjestyshäiriöitä. Ne ovat vakavia hyökkäyksiä yhdenvertaisuutta ja vähemmistön turvallisuuden tunnetta vastaan”, kirjoittaa viestintäpäällikkö Riikka Pennanen uudessa blogissamme.

Suomessa Pride-tapahtumiin kohdistuva häirintä, vihapuhe ja muu vihamielisyys ovat vuodesta toiseen vakava ja toistuva ongelma. Setan seurantaraportin mukaan Suomessa järjestettiin vuonna 2025 ennätykselliset 67 Pride-tapahtumaa, joista noin puoleen kohdistui vihatekoja.

Raportoidut teot ovat olleet muun muassa häirintää ja vihapuhetta erityisesti verkossa, ilkivaltaa sateenkaarisymboleita ja tapahtumien mainoksia kohtaan sekä uhkauksia. Sateenkaarilippuja on revitty, poltettu ja varastettu. Yhdessä tapauksessa autolla ajettiin kulkueen osallistujia kohti näiden ylittäessä suojatietä.

Pride-tapahtumat ovat sateenkaari-ihmisten ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumia. Ne tukevat avointa, moniäänistä ja demokraattista yhteiskuntaa. Kyse on perusoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta. Siitä, voiko jokainen osallistua yhteiskuntaan omana itsenään ilman pelkoa häirinnästä, syrjinnästä tai väkivallasta.

On tärkeää, että viranomaiset turvaavat Pride-tapahtumia näkyvästi ja riittävin resurssein. Pride-tapahtumien järjestämisen ja niihin osallistumisen on oltava turvallista kaikkialla Suomessa.

Lue blogi: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/pride-tapahtumien-jarjestamisen-ja-niihin-osallistumisen-on-oltava-turvallista

03/08/2026

Tule meille töihin! Haemme yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon hallintopäällikköä määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle 1.9.2026-31.7.2030.

Hallintopäällikkö vastaa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yleis-, henkilöstö- ja taloushallinnosta. Tehtävässä toimit esihenkilönä hallintoyksikössä, johon kuuluu kolme työntekijää.

Hallintopäällikkö on kokenut talouden ja hallinnon ammattilainen, joka suunnittelee, toteuttaa ja kehittää yhdenvertaisuusvaltuutetun hallintotoimintoja.

Odotamme vankkaa henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon osaamista sekä kokemusta julkisen sektorin esihenkilötyöstä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa toiminnassaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja arvostaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman mukaisesti valinnassa voidaan toteuttaa positiivista erityiskohtelua monipuolisen henkilöstörakenteen edistämiseksi.

Työntekijöille tehdään tarpeen mukaan kohtuullisia mukautuksia.

Hakuaika päättyy 17.8.2026 klo 16.15.

Katso lisätiedot ja hae paikkaa: https://valtiolle.fi/fi/tyopaikat/hallintopaallikko-23821/

31/07/2026

Vammaisten pride -kuukausi päättyy, m***a työ vammaisten ihmisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi jatkuu vuoden jokaisena päivänä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että valtioneuvosto seuraa uuden vammaispalvelulain ja siihen sisältyvän elämänvaiherajauksen soveltamista.

Vuonna 2025 voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki korostaa aiempaa vahvemmin sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden ensisijaisuutta.

Lakiin on lisätty myös elämänvaiherajaus. Rajauksen tarkoitus on erottaa tiettyyn elämänvaiheeseen, kuten vanhuuteen, tavanomaisesti kuuluva avun ja tuen tarve vammasta tai sairaudesta johtuvasta avun tarpeesta.

Uuden lain soveltaminen on herättänyt vammaisissa henkilöissä epävarmuutta ja pelkoa siitä, ovatko palvelut riittäviä ja heidän tarpeidensa mukaisia.

Huolen jakavat myös useat hyvinvointialueiden vammaispalveluissa työskentelevät ammattilaiset.

Vammaisfoorumin raportin (2025) perusteella asiakkaita ohjataan voimakkaasti palveluihin, jotka eivät tälläkään hetkellä vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Hyvinvointialueen vammaispalveluiden työntekijöille suunnattuun kyselyyn vastanneista vammaissosiaalityön ammattilaisista jopa 76 prosenttia kertoi, että yleislakien mukaisia palveluita ei ole saatavissa tai ne eivät ole riittäviä.

Samalla linjalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), joka seuraa uuden vammaispalvelulain täytäntöönpanoa. THL:n tutkimuksen mukaan alueiden resurssipula vaikeuttaa lain toimeenpanoa. Toimeenpano vaatii vielä selkeämpää ohjausta ja riittäviä voimavaroja.

Vammaispalveluilla on keskeinen merkitys vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa. Palveluilla varmistetaan, että vammaiset henkilöt voivat osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti.

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa vammaisten henkilöiden perusoikeuksien toteutumiseen.

Vammaisten ihmisten on päästävä nauttimaan perus- ja ihmisoikeuksistaan täysimääräisesti.

30/07/2026

Tänään vietetään kansainvälistä ihmiskaupan vastaista päivä.

Ihmiskauppa on vakava ihmisoikeusloukkaus, joka kohdistuu erityisesti yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin. Se on monimuotoinen ja jatkuvasti muuntuva ilmiö, joka heijastaa yhteiskunnan rakenteellisia eriarvoisuuksia. Ihmiskauppaa esiintyy sekä rajat ylittävänä että kansallisesti.

Ihmiskauppa on rikollisuuden muoto. Se on usein piilorikollisuutta, m***a sen uhrit ovat näkyvissä esimerkiksi työpaikoilla, oppilaitoksissa tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Siksi osaamista ihmiskaupan tunnistamisesta ja torjumisesta on vahvistettava yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Rikolliseen toimintaan pakottaminen on ihmiskaupan muoto, joka kohdistuu etenkin lapsiin ja nuoriin. Jos hyväksikäyttöä ei tunnisteta, kantaa lapsi yksin vastuun teosta, josta taustalla olevat rikolliset hyötyvät.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että lapsia ja nuoria sekä nuorisorikollisuutta koskeviin politiikkaohjelmiin ja toimiin sisällytetään vahva ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja tukemisen näkökulma.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Raportoijan tehtävänä on seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta, laatia selvityksiä sekä antaa suosituksia.

22/07/2026

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää työntekijöiden monimuotoisuuden huomioimista.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajaa tekemään tarvittaessa vammaiselle työntekijälle kohtuullisia mukautuksia, joilla edistetään yhdenvertaista osallistumista työelämään.

Muistilista kohtuullisista mukautuksista työelämässä:

- Työnantajalla tulisi olla ymmärrys siitä, mitä kaikkea vammaisuudella tarkoitetaan yhdenvertaisuuslaissa ja ketkä voivat olla oikeutettuja kohtuullisiin mukautuksiin.

- Työnantajan on oltava tietoinen mukautustarpeesta, jotta mukautusvelvollisuus syntyy. Työnantajan toimintavelvollisuus voi syntyä, vaikka työntekijä ei olisi vielä pyytänyt kohtuullisia mukautuksia.

- Mukautuksia tulee suunnitella vuoropuhelussa työnantajan, työntekijän ja mahdollisesti työterveystiimin välillä. Vuoropuhelussa selvitetään, mitkä työntekijän mukautustarpeet ovat ja mitkä ovat mahdolliset mukauttamistavat.

- Työnantajalla on viime kädessä oikeus valita mukauttamistapa, jos asianmukaisia, vammaisen työntekijän tilanteeseen sopivia mukauttamistapoja on useampia.

- Mukautusten epääminen on syrjintää, ja siitä voi seurata työnantajalle hyvitysvastuu.

- Työntekijällä on oikeus saada työnantajalta viipymättä selvitys työnantajan menettelystä, jos työntekijä epäilee tulleensa syrjityksi kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi työsuhteessa tai työtä hakiessaan.

Asiantuntijana yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa työskennellyt Suvi Näppilä on kirjoittanut yhdenvertaisuusvaltuutetun blogiin tekstin, jossa kerrotaan tarkemmin kohtuullisista mukautuksista työelämässä.

Lue blogi kokonaisuudessaan:
https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/kohtuulliset-mukautukset-turvaavat-tyoelaman-yhdenvertaisuutta

Osoite

Ratapihantie 9
Helsinki
00520

Puhelin

+358295666817

Nettisivu

http://www.yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Yhdenvertaisuusvaltuutettu :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.