Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Soita Reittiohjeet Verkkosivusto Ota yhteyttä: organisaatio

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Yhdenvertaisuuden puolesta - syrjintää vastaan
För likabehandling- mot diskriminering Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää alkuperän, kielen, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vamman tai muun henkilöön liittyvä syyn perusteella.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään kuuluu myös ulkomaalaisten oikeuksien ja aseman edistäminen. Tämän lisäksi valtuutetulla on erikoistehtävänä valvoa ulkomaalaisten maastapoistamista ja toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana.

Sukupuoleen, sukupuolen ilmaisuun tai sukupuoli-identiteettiin liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.

**************************
Diskrimineringsombudsmannen är en självständig och oberoende myndighet som har till uppgift att

främja likabehandling och ingripa i diskriminering.

Diskrimineringsombudsmannen kan kontaktas av den som har upplevt eller observerat diskriminering på grund av ursprung, språk, nationalitet, religion, övertygelse, åsikt, politisk aktivitet, fackföreningsverksamhet, familjeförhållanden, ålder, sexuell läggning, hälsotillstånd, funktionsnedsättning eller av någon annan orsak som gäller hans eller hennes person.

Till diskrimineringsombudsmannens uppgifter hör också att främja utlänningars ställning och rättigheter. Ombudsmannen har dessutom till särskild uppgift att övervaka avlägsnandet av utlänningar ur landet och att vara nationell rapportör om människohandel.

Diskriminering på grund av kön eller könsidentitet behandlas av jämställdhetsombudsmannen.

*************************

The Non-Discrimination Ombudsman is an independent and impartial authority responsible for promoting equality and tackling discrimination.

The Non-Discrimination Ombudsman may be contacted by those who have experienced or observed discrimination on the grounds of origin, language, nationality, religion or belief, opinion, political or trade union activity, family circumstances, age, sexual orientation, health, disability or any other personal characteristics.

The Non-Discrimination Ombudsman also promotes the rights and status of foreigners in Finland.

Furthermore, the Ombudsman supervises the enforcement of removals from the country and acts as the National Rapporteur on Trafficking in Human Beings.

Issues relating to discrimination on the grounds of gender and gender identity are dealt with by the Ombudsman for Equality.

Erilaisten tekoälyjärjestelmien käyttö ja algoritminen päätöksenteko lisääntyvät jatkuvasti. Yhdenvertaisuuden toteutumi...
30/10/2026

Erilaisten tekoälyjärjestelmien käyttö ja algoritminen päätöksenteko lisääntyvät jatkuvasti. Yhdenvertaisuuden toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tekoälyn hyödyntämisessä.

Tekoälyn käytöllä voi olla yhdenvertaisuutta edistäviä vaikutuksia. Toisaalta tekoälyn hyödyntämiseen voi liittyä myös syrjinnän riskejä, jos tekoälyjärjestelmien yhdenvertaisuuteen ei kiinnitetä huomiota.

Kyse voi olla syrjivästä algoritmisesta päätöksenteosta, jos päätöksenteossa asetetaan tietyt yksilöt tai ryhmät epäedulliseen asemaan.

On ihmisten vastuulla varmistaa, että tekoäly ei aiheuta syrjintää.

Jos organisaation valintoja tai päätöksenteon vaiheita ulkoistetaan tekoälylle, on riski siihen, että valinnat tai päätökset tehdään syrjivin perustein. Syrjiviä vaikutuksia voi aiheutua, vaikka tämä ei olisi järjestelmän laatijan tai tilaajan tarkoitus.

Sillä ei ole merkitystä, tekeekö päätöksen ihminen vai algoritmi. Tekoälyjärjestelmästä vastaava ja sitä käyttävä vastaa kaikissa tilanteissa siitä, että toiminta on yhdenvertaisuuslain mukaista.

Syrjinnän ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi tekoälyn toimintaa on valvottava ja testattava säännöllisesti. Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten huolellinen arviointi täytyy asettaa keskiöön tekoälyn käytössä.

Jokaisella on oikeus keholliseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Seksuaaliväkivaltaan on puututtava, jotta tytöt ja nais...
29/10/2026

Jokaisella on oikeus keholliseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Seksuaaliväkivaltaan on puututtava, jotta tytöt ja naiset voivat elää turvassa.

Yli 40 prosenttia 16–74-vuotiaista naisista on kokenut seksuaaliväkivaltaa elämänsä aikana.

Väkivalta Suomessa on vahvasti sukupuolistunut ilmiö. Väkivallan sukupuolistuneisuus ilmenee erityisesti seksuaaliväkivallassa, joka kohdistuu yleensä naisiin. Seksuaaliväkivaltaa koetaan eniten tuntemattomien henkilöiden taholta.

Suomessa ei riittävästi tunnisteta, että naisten kokemassa väkivallassa kyse on rakenteellisesta tasa-arvo-ongelmasta.

Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa, että viranomaisilla on velvollisuus torjua tehokkaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja tarjota tukea väkivaltaa kokeneille naisille.

Seksuaaliväkivallan uhrien on voitava luottaa viranomaisiin. Viranomaisten pitää myös osata vastata uhrien tuen ja avun tarpeisiin ja kohdata uhrit sukupuoli- ja traumasensitiivisesti.

On tärkeää kohdata seksuaaliväkivaltaa kokeneet henkilöt sensitiivisesti ja turvallisessa ilmapiirissä sekä uskoa heidän kertomuksensa ilman syyllistämistä tai asiatonta kommentointia. Tämä edistää väkivallasta selviytymistä ja luo rohkeutta rikosilmoituksen tekemiseen. Kaikkien rikosprosessin toimijoiden: poliisin, syyttäjien, tuomareiden ja oikeudellisten avustajien pitäisi antaa palvelulupaus uhrisensitiivisestä kohtelusta.

Jokaisella naisella on oikeus elää turvassa. Yksikin seksuaaliväkivallan uhri on liikaa.

Tilastotieto:
Tilastokeskus 2023
Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021, loppuraportti

Saamenkielisten palveluiden turvaaminen vaatii lainsäädännön muutoksia.Suomi on sitoutunut turvaamaan saamelaisten sosia...
22/10/2026

Saamenkielisten palveluiden turvaaminen vaatii lainsäädännön muutoksia.

Suomi on sitoutunut turvaamaan saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelut useilla kansainvälisillä sopimuksilla ja julistuksilla. Myös laki turvaa asiakkaalle oikeuden asioida saamen kielellä.

Saamenkielisten palveluiden yhdenvertaisessa toteutumisessa on huomattavia ongelmia.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevissa yhteydenotoissa korostuvat muun muassa ongelmat sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuksessa. Kielitaitoisten ammattilaisten puute on ongelma, joka toistuu yhteydenotoissa.

Rekrytointiyrityksistä huolimatta saamen kielistä henkilöstöä ei ole saatavilla. Tämä on merkittävä este saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisessa.
Tilannetta tulee parantaa lisäämällä alan koulutusta ja vahvistamalla sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta Suomessa, jotta koulutettu henkilöstö saadaan pysymään maassa. Etenkin pohjoissaamea osaaville terveydenhuollon ammattilaisille on kysyntää myös Norjassa ja Ruotsissa, mikä lisää kilpailua työvoimasta.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaalla on saamelaisten kotiseutualueella ja laajalti Lapin hyvinvointialueen palveluissa oikeus asioida saamen kielellä. Hyvinvointialueelle ei kuitenkaan ole säädetty lakiin velvollisuutta saamenkielisten palveluiden järjestämisestä, vaan palveluita voidaan toteuttaa myös tulkkauksen avulla.

Valtuutetun mukaan on kyseenalaista, voidaanko esimerkiksi tiettyjä lasten, vanhusten, muistisairaiden tai vammaisten henkilöiden palveluita toteuttaa yhdenvertaisesti tulkin välityksellä.

Ongelmien ratkaisemiseksi on panostettava sekä saamen kielten koulutukseen että eri alojen osaajien kouluttamiseen saamelaisten kotiseutualueella.

Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia, vaan vakava yhteiskunnallinen ongelma, johon viranomaisten tulee puutt...
21/10/2026

Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia, vaan vakava yhteiskunnallinen ongelma, johon viranomaisten tulee puuttua.

Väkivalta on sukupuolistunut ilmiö. Tämä tarkoittaa, että väkivallan kokemuksissa, sen motiiveissa ja seurauksissa on huomattavia sukupuolten välisiä eroja. Tästä huolimatta Suomen lainsäädäntö ja palveluiden rakenteet eivät tunnista riittävästi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Esimerkiksi Suomen nykyisen rikoslainsäädännön avulla tunnistetaan paremmin väkivaltaa, joka on miesten välistä, kertaluonteista ja julkisessa tilassa tapahtuvaa.

Pari- ja lähisuhteessa tapahtuva väkivalta jää edelleen usein piiloon. Naiset kohtaavat väkivaltaa usein läheisissä suhteissa, ja se on pitkäkestoista ja monimuotoista. Naisten turvallisuus on vaarassa, kun väkivallan toistumisen riskiä ei tunnisteta.

Naisiin kohdistuva väkivalta on ollut historiallisesti sallittua. Aiemmin ajateltiin, että perheenpiirissä tapahtuva väkivalta on yksityisasia, johon valtion ei pidä puuttua. Viranomaisilla on yhä edelleen vaikeuksia tunnistaa ja puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Tutkimusten perusteella tiedetään useita väkivallan riskiä lisääviä tekijöitä, m***a väkivallan riskinarvioiminen on erittäin puutteellista.

Väkivaltaa tai sen uhkaa kokevien naisten turvallisuuden pitää olla väkivallan torjunnan keskiössä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää välttämättömänä, että laintasolla säädetään väkivallan riskiarvioinnista. Kun riskit on kartoitettu, pitää tehdä naisen tarpeita vastaava turvallisuussuunnitelma.

Tällä hetkellä puutteellinen riskinarviointi lisää naisten kokemaa väkivaltaa ja sen pelkoa, ja on jopa johtanut henkirikoksiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana.

Saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiset ovat tehneet ...
20/10/2026

Saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiset ovat tehneet arvokasta työtä Suomessa puhuttujen inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielten aseman parantamiseksi.

Saamen kielet ovat tärkeä osa saamelaisten identiteettiä, kulttuuriperintöä ja yhteenkuuluvaisuutta. Kielten käyttö ja opetus varhaiskasvatuksesta läpi kaikkien koulutusasteiden on keskeisessä roolissa saamen kielten puhujien määrän kasvattamisessa ja kielen käytön laajenemisessa.

Saamen kielten asema on vahvistunut koulutuksessa. Valtaosa saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, ja etäopetuksen kehittäminen on parantanut saamen kielten opiskelumahdollisuuksia myös näille lapsille. Tällä hetkellä etäopetusta hyödynnetään yli sadassa koulussa.

Vaikka useat kunnat kotiseutualueen ulkopuolella jo järjestävät opetusta saamen kielellä, selkeä lakiin perustuva sääntely edistäisi oikeuksien toteutumista ja helpottaisi rahoituksen järjestämistä.

Koulutuksen järjestäjälle tulisikin säätää velvollisuus järjestää koulutusta saamen kielillä myös kotiseutualueen ulkopuolella, mikäli koulutukseen olisi riittävästi oppilaita.

Myös saamen kielten opetusta on vahvistettava, ja etäopetuksessa tulisi siirtyä hankkeista vakituiseen toimintaan.

Buori sámegielaid vahku!Pyeri sämikielâi okko!Šiõǥǥ sääʹmǩiõli neäʹttel!Hyvää saamen kielten viikkoa!Saamen kielten viik...
19/10/2026

Buori sámegielaid vahku!
Pyeri sämikielâi okko!
Šiõǥǥ sääʹmǩiõli neäʹttel!
Hyvää saamen kielten viikkoa!

Saamen kielten viikon tarkoituksena on nostaa saamen kielten asemaa sekä lisätä saamen kielten ja kulttuurin tuntemusta koko yhteiskunnassa.

Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Perustuslaki antaa saamen kielelle vahvan aseman. Saamelaisten kielellisiä oikeuksia turvataan perustuslain lisäksi saamen kielilailla ja useissa eri aloja koskevissa laeissa, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuslaissa ja potilaan asemaa ja oikeuksia koskevassa laissa.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kielelliset oikeudet koskevat kaikkia kolmea saamen kieltä.

Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä. Uhanalaisuudesta huolimatta saamen kielet jatkavat vahvasti olemassaoloaan. Kielten elvytystyö on elintärkeää kielten ja kulttuurin säilymisen ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

Saamen kielten viikko onkin hyvä hetki tutustua saamen kieliin ja kulttuuriin. Materiaaleja kielistä on koottu muun muassa Saamelaiskäräjien verkkosivuille.

18/10/2026
Jokainen ihminen tarvitsee kodin. Asuminen on perusoikeus, ja siihen liittyvä syrjintä asettaa ihmisen erityisen hankala...
17/10/2026

Jokainen ihminen tarvitsee kodin. Asuminen on perusoikeus, ja siihen liittyvä syrjintä asettaa ihmisen erityisen hankalaan asemaan.

Tänään 17.10. vietetään Asunnottomien yötä. Vuonna 2025 Suomessa oli yhteensä 4 579 yksinelävää asunnotonta, mikä on 773 enemmän kuin edellisvuonna. Asunnottomien määrä kääntyi ensimmäisen kerran nousuun vuonna 2024 yli 10 vuoden laskun jälkeen.

Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat yksi ryhmistä, joilla on korkea riski päätyä asunnottomaksi. Asunnottomat-selvityksen mukaan vuonna 2025 ulkomaalaistaustaisten osuus yksinelävistä asunnottomista oli 21 %. Ulkomaalaistaustaisten asunnottomien määrä nousi 22 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Syrjintä asuntomarkkinoilla on yksi syy asunnottomuuden taustalla. Asunnon tarjoaja ei saa valita asukasta syrjivin perustein. Tästä huolimatta monet ihmiset joutuvat kohtaamaan syrjintää asuntomarkkinoilla esimerkiksi alkuperän, kielen tai uskonnon perusteella. Syrjintä voi ilmetä esimerkiksi niin, että henkilölle ei vuokrata asuntoa, jos hänen nimensä poikkeaa tyypillisesti suomalaisena pidetystä nimestä.

Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon tulee esimerkiksi tapauksia, joissa vuokranantaja kieltäytyy vuokraamasta asuntoa ulkomaalaistaustaiselle henkilölle. Tämä on yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää.

Asunnottomuutta kokevien ihmisten tarpeet on tunnistettava paremmin. Eri ihmisryhmät kokevat asunnottomuuden eri tavoin. Tarvitaan lisää ymmärrystä ja koulutusta ammattilaisille siitä, millaista tukea ja kohtaamista asunnottomuutta kokevat ihmiset tarvitsevat. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että ulkomaalaistaustaisten ihmisten tarpeet huomioidaan, jotta erilaiset palvelut tavoittavat myös heidät.

Jokaisen tytön pitää saada kasvaa turvassa. Seksuaalikasvatus on keskeinen keino ennaltaehkäistä häirintää ja väkivaltaa...
11/10/2026

Jokaisen tytön pitää saada kasvaa turvassa. Seksuaalikasvatus on keskeinen keino ennaltaehkäistä häirintää ja väkivaltaa.

Tänään 11.10. vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Tutkimukset osoittavat, että tytöt kokevat Suomessa paljon seksuaalista häirintää ja väkivaltaa.

Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ilmenevät tyttöjen ja nuorten naisten elämässä niin seurustelusuhteissa kuin muissa lähisuhteissa ja verkossa. Tutkimukset myös osoittavat, että naiset altistuvat häirinnälle useammin, jos he ovat nuoria tai kuuluvat vähemmistöön. Lisäksi häirintä verkossa on tytöille arkipäiväistä, m***a vain harva kertoo tapauksista aikuisille.

Seksuaalikasvatus on keskeinen keino seksuaalisen häirinnän sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Seksuaalikasvatuksessa kyse on tunnetaidoista, kehon tuntemisesta, rajojen tunnistamisesta, toisten kunnioittamisesta ja suostumuksesta. Sosiaalinen media tulisi myös sisällyttää aina seksuaalikasvatukseen.

Seksuaalikasvatus kiinteäksi osaksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä.

Seksuaalikasvatus tulisi linkittää osaksi varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten lakisääteistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyötä sekä näkyväksi osaksi kansallista tasa-arvopolitiikkaa. Lisäksi lasten kanssa toimivien ammattikasvattajien ja opettajien osaamista toimia seksuaalikasvattajana ja turvallisena aikuisena on parannettava.

Seksuaalikasvatus on keskeinen keino, jolla voimme rakentaa Suomesta turvallisemman ja paremman tytöille.

Jatkuvat syrjintäkokemukset heikentävät mielenterveyttä. Huomenna 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää. Päivän ...
09/10/2026

Jatkuvat syrjintäkokemukset heikentävät mielenterveyttä.
Huomenna 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta mielenterveyden haasteista.

Syrjinnän ja häirinnän vaikutukset ovat raskaita ja vaikuttavat laajasti elämään – myös mielenterveyteen. Moni voi joutua kohtaamaan syrjintää toistuvasti. Syrjintä ilmenee esimerkiksi sanoina, tekoina ja syrjivinä rakenteina.

Pitkään jatkuvat, kasautuvat ja elämän jokaiseen kolkkaan ulottuvat syrjintäkokemukset voivat lisätä mielenterveyden haasteita, kuten ahdistusta ja masennusta. Ne voivat myös vaikuttaa negatiivisesti syrjinnän kohteeksi joutuneen kokemukseen itsestään.

Arjen tilanteissa tapahtuvat syrjintä- ja häirintäkokemukset voivat lisätä yleistä turvattomuuden tunnetta ja johtaa esimerkiksi siihen, että ihminen ryhtyy välttelemään tiettyjä tilanteita tai julkisia paikkoja. Yhteiskunnassamme oleva rakenteellinen syrjintä voi vaikeuttaa esimerkiksi työpaikan saamista – tämä puolestaan voi aiheuttaa taloudellista stressiä ja epävarmuutta.

Syrjinnän ja häirinnän vaikutukset mielenterveyteen on tunnistettava paremmin. Syrjintää ja häirintää tulee torjua kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Jatkuvalla ja tavoitteellisella yhdenvertaisuustyöllä pidetään huolta myös vähemmistöihin kuuluvien mielen hyvinvoinnista.

Osoite

Ratapihantie 9
Helsinki
00520

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Ota Yhteyttä: Organisaatio

Lähetä viesti: Yhdenvertaisuusvaltuutettu:

Oikopolut

Jaa

Lähellä olevat julkiset palvelut