Yliopistosairaaloiden täytyy mahdollistaa viittomakielen oppiminen kuulovammaisille lapsille
Puhuttu ja viitottu kieli ovat samanarvoisia ja niitä tulee kohdella sellaisina.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on selvittänyt, miten kuurojen tai vaikeasti kuulovammaisten vauvojen viittomakielen oppimiseen suhtaudutaan yliopistosairaaloissa. Selvityksestä käy ilmi, että sairaalojen käytännöt viittomakielen opettelemiseen ovat monella tapaa ongelmallisia ja jopa viittomakielen oppimista vähätteleviä. Yliopistosairaalat eivät riittävästi mahdollista viittomakielen oppimista kuulovammaisille lapsille.
Valtuutettu on antanut kannanoton ja suosituksia yliopistosairaalojen kuulokeskuksille viittomakielen aseman parantamiseksi. Sisäkorvaistute ei saa johtaa siihen, että lapselta evätään mahdollisuus hänen yksilöllisiä tarpeitaan toteuttavaan kieleen.
Sisäkorvaistutteen valitsemisessa kuulon apuvälineeksi ei ole kyse kielen valitsemisesta lapselle, vaan puhutun kielen ja artikuloidun puheenkehityksen mahdollistamisesta.
YK:n vammaisyleissopimuksen 2 artiklan määritelmissä viitotut kielet eli kansalliset viittomakielet nostetaan puhuttujen kielten rinnalle tasaveroisina. Sisäkorvaistutteen asentamisessa ei siis pitäisi olla kysymys kielivalinnasta, vaan kaksikielisyyden mahdollistamisesta. Oikeus viittomakieleen on myös perustuslain 17§ suojaama kielellinen oikeus.
Lue lisää uutisesta: https://syrjinta.fi/-/yliopistosairaalat-eivat-riittavasti-mahdollista-viittomakielen-oppimista-kuulovammaisille-lapsille
Viittomakielisten ihmisten oikeudet
Hyvää kansainvälistä viittomakielen päivää! ✨
Saavutettava yhteiskunta on edellytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Teemme töitä sen eteen, että viittomakielisten ihmisten oikeudet toteutuvat Suomessa. Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi kielen tai vammaisuuden perusteella. Myös mahdollisuus asiointiin omalla äidinkielellä on erittäin tärkeää yhdenvertaisuuden kannalta.
YK:n julistamaa kansainvälistä viittomakielen päivää on vietetty 23. syyskuuta vuodesta 2018 alkaen. Suomessa on käytössä kaksi viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.
Verkkosivuiltamme löytyy tietoa työstämme:
🔗suomalaisella viittomakielellä: https://syrjinta.fi/fse
🔗suomenruotsalaisella viittomakielellä: https://syrjinta.fi/sv/swl
Jos olet kohdannut tai havainnut syrjintää, voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalveluun. Meihin voi olla yhteydessä viittomakielellä lähettämällä videon meille sähköpostitse.
Videolla yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman viittoo seuraavaa: Olen yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman. Teen töitä myös sen eteen, että viittomakielisten oikeudet toteutuvat Suomessa. Toivon, että viittomakieliset henkilöt voivat asioida tulevaisuudessa yhä useammin omalla äidinkielellään.
Mitä on yhdenvertaisuuslain vastainen häirintä?
Häirintä kielletään yhdenvertaisuuslaissa. Uudella videollamme yhdenvertaisuusvaltuutetun asiantuntija Robin Harms ja aktivisti, kouluttaja Leif Hagert kertovat mitä häirintä on ja millä tavoin se voi esimerkiksi ilmetä.
Mitä häirintä tarkoittaa?
Häirintä on yksi yhdenvertaisuuslaissa kielletyistä syrjinnän muodoista. Laissa häirintä määritellään käyttäytymisenä, jolla loukataan henkilön ihmisarvoa. Häirinnässä henkilö luo käyttäytymisellään kiellettyyn syrjintäperusteeseenliittyvän, toista henkilöä halventavan, nöyryyttävän, uhkaavan, vihamielisen tai hyökkäävän ilmapiirin. Kiellettyjä syrjintäperusteita ovat esimerkiksi seksuaalinen suuntautuminen, alkuperä ja vammaisuus.
Häirinnäksi määriteltävä käyttäytyminen ymmärretään yhdenvertaisuuslaissa laajasti. Kyse voi olla esimerkiksi:
• sähköpostiviesteistä
• epäasiallisen materiaalin esiin laittamisesta esimerkiksi netissä
• muunlaisesta viestinnästä.
Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei tarvitse suoraan kohdistua tiettyyn ihmiseen ollakseen häirintää, vaan se voi kohdistua myös johonkin ihmisryhmään.
Esimerkiksi Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on todennut, että Natsi-Saksan hakaristilipun pitäminen esillä on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä häirintää. Kyseisessä tapauksessa henkilön tuli poistaa hakaristilippu kerrostaloasuntonsa ikkunasta. Tämän katsottiin olleen ihmisarvoa loukkaavaa ja aiheuttaneen juutalaista asianomistajaa kohtaan uhkaavan ja vihamielisen ilmapiirin.
Häirintää voi tapahtua niin työpaikalla tai oppilaitoksissa kuin kahvipöytäkeskusteluissa tai urheilutapahtumissa.
Videon kuvailu: Videolla yhdenvertaisuusvaltuutetun erityisasiantuntija Robin Harms ja aktivisti, kouluttaja Leif Hagert puhuvat kameralle häirinnästä. Välillä videolla näkyy kuvituskuvaa kaupungilla liikkuvista ihmisistä, kerrostaloista, Harmsista kirjoittamassa tietokoneellaan sekä Hagertista vaatekaupassa ystä
Trakasserier är diskriminering som förbjuds i diskrimineringslagen
Vad betyder trakasserier?
Trakasserier är diskriminering som förbjuds i diskrimineringslagen. I lagen definieras trakasserier som beteende som syftar till eller som leder till att en persons människovärde kränks. Trakasserier innebär att man med sitt beteende skapar en atmosfär som är kränkande, förödmjukande, hotande, fientlig eller aggressiv mot den andra personen och som baserar sig på en förbjuden diskrimineringsgrund såsom sexuell läggning, ursprung eller funktionsnedsättning.
Beteendet tolkas brett så att det kan till exempel vara fråga om e-postmeddelanden, miner, gester eller framställande av osakligt material till exempel på internet eller annat slags av kommunikationer. Beteende som kränker människovärdet behöver inte riktas direkt mot en viss person utan det kan även riktas mot en viss grupp.
Till exempel Diskriminerings- och jämställdhetsnämnden har konstaterat att till exempel hålla Nazitysklands hakkorsflagga synlig utgör trakasseri som enligt diskrimineringslagen är förbjuden. I det aktuella fallet hade en person en hakkorsflagga i fönstret i sin bostad i ett höghus. Detta ansågs vara kränkande mot människovärdet och ha orsakat en hotfull och fientlig atmosfär gentemot den judiska målsäganden.
Med stöd av strafflagen kan beteende som kränker och stör en annan person även uppfylla kriterierna för ärekränkning. Att smäda eller förtala folkgrupper kan vara straffbart med brottsrubriceringen hets mot folkgrupp.
Beskrivning av videon: I videon pratar diskrimineringsombudsmannens specialsakkunniga Robin Harms och aktivisten, utbildaren Leif Hagert till kameran om trakasserier. Videon innehåller också bilder från personer som rör sig i gatubilden, bilder på höghus, Harms som skriver på sin dator och Hagert i en klädbutik med en vän.
Vammaisuus on yksi yleisimmistä perusteista, jonka takia yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä.
Vammaiset ihmiset kohtaavat monenlaista syrjintää Suomessa. Vammaisiin ihmisiin kohdistuva syrjintä voi ilmetä esimerkiksi palvelujen tai kohtuullisten mukautusten epäämisenä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto tekee paljon työtä vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Yksi suurimpia esteitä vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumiselle on heihin kohdistuvat negatiiviset asenteet ja tiedon puute. Esimerkiksi työnantajat saattavat pelätä, että vammaisen ihmisen palkkaaminen on kalliimpaa kuin vammattoman työntekijän, mikä ei kuitenkaan ole totta.
Lainsäädäntö ja vammaisille ihmisille kuuluvat oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta oikeuksiin pääsyssä on vakavia ongelmia.
Voit olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, jos koet tulleesi syrjityksi terveydentilasi tai vammasi johdosta. Asiakaspalvelumme yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme: https://syrjinta.fi/asiakaspalvelu
Funktionsnedsättning är ett av de vanligaste skälen till att kontakta diskrimineringsombudsmannen.
Personer med funktionsnedsättning utsätts för många former av diskriminering i Finland. Diskriminering som personer med funktionsnedsättning utsätts för kan vara till exempel vägran att erbjuda service eller genomföra rimliga anpassningar. Diskrimineringsombudsmannens byrå arbetar för att främja likabehandling för personer med funktionsnedsättning.
En viktig faktor bakom de problem som personer med funktionsnedsättning möter är de negativa inställningarna och bristen av information. Arbetsgivare kan vara rädda för att det blir dyrare att anställa en person med funktionsnedsätting, men det stämmer inte.
Lagstiftningen och rättigheterna för personer med funktionsnedsättning är formellt sett bra i Finland, men det finns problem med att kunna utnyttja rättigheterna.
Du kan kontakta diskrimineringsombudsmannen, om du känner dig diskriminerad på grund av din hälsa eller din funktionsnedsättning. Våra kontaktuppgifter hittas på vår webbsida: https://syrjinta.fi/sv/kundtjanst
Den här veckan börjar skolorna efter sommarlovet.
Alla barn har rätt till en jämlik skolgång. Diskrimineringsombudsmannen får många kontakter om diskriminering i skolvärlden. Det finns många metoder i utbildningsinstitutionerna som hindrar lika möjligheter för eleverna att lära sig eller visa vad de har lärt sig. Du kan kontakta oss om du upplevt eller bevittnat diskriminering inom skolvärlden.
#skola #BackToSchool #diskriminering #likabehandling
Tällä viikolla koulut alkavat kesäloman jälkeen. Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaiseen koulunkäyntiin. Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa runsaasti yhteydenottoja koulumaailmassa tapahtuvasta syrjinnästä. Oppilaitoksissa on paljon sellaisia käytänteitä, jotka haittaavat opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia tai osoittaa oppimaansa. Voit ilmoittaa meille, jos olet kokenut tai havainnut syrjintää koulumaailmassa.
Videon kuvailu: Videolla eri henkilöt kertovat koulumaailmassa tapahtuvasta syrjinnästä ja siitä, miten yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii puuttuakseen koulumaailmaan tapahtuvaan syrjintään. Videolla näkyy välillä myös kuvituskuvaa koulun pihalta, puistosta, kaupungilla liikkuvista ihmisistä ja kokouksesta.
#yhdenvertaisuus #koulu #BackToSchool
Vad gör diskrimineringsombudsmannen? 🔍
Diskrimineringsombudsmannen
• främjar likabehandling och ingriper i diskriminering
• är Finlands nationella rapportör om människohandel
• övervakar verkställigheten av avlägsnandet av utländska medborgare som utvisas eller avvisas
• främjar utlänningars ställning och rättigheter
• är rapportören om våld mot kvinnor.
Diskrimineringsombudsman har många uppgifter. Gemensamt för uppgifterna är att de grundläggande och mänskliga rättigheterna övervakas och främjas.
Mer information om ombudsmannens uppgifter finns i vår nya video!
Mitä yhdenvertaisuusvaltuutettu tekee? Mitkä ovat valtuutetun laissa määritellyt tehtävät?🔍
➡️Yhdenvertaisuusvaltuutettu
• edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään, eli valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista
• toimii Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana
• valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanoa
• edistää ulkomaalaisten asemaa ja oikeuksia
• toimii naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on siis monta eri tehtävää. Kaikkia tehtäviä yhdistää perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ja edistäminen.
Katso uudelta videoltamme, mitä nämä tehtävät tarkoittavat käytännössä!
Videon kuvailu: Videolla yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kertoo valtuutetun yllä luetelluista tehtävistä. Videolla näkyy välillä myös kuvituskuvaa kaupungilla liikkuvista ihmisistä, kokouksesta sekä henkilöstä, joka käyttää pyörätuolia, nousemassa bussiin.
Beskrivning av videon: På videon pratar diskrimineringsombudsmannens byrås medarbetare sittande på en soffa. På videon syns också en person som cyklar, två personer som viker regnbågsservietter, två personer som håller en regnbågsflagga, en person som ritar en regnbåge på en krittavla och en person som slår upp ett regnbågsparaply.
Videon kuvaus: Videossa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston työntekijät puhuvat kameralle istuen sohvalla. Videossa näkyy myös pyöräilevä ihminen, kaksi ihmistä, jotka pitävät sateenkaarilippua, kaksi ihmistä, jotka taittelevat sateenkaarilautasliinoja ja ihminen joka piirtää sateenkaarta liitutaululle.
Uutinen viittomakielisestä tulkkauksesta koronapandemiaa koskevissa tiedotustilaisuuksissa
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on yhdenvertaisuusvaltuutetun pyynnöstä antanut lausunnon Helsingin kaupungin koronapandemiaa koskevista tiedotustilaisuuksista. Lautakunta katsoo lausunnossaan, että kaupungin olisi tullut järjestää Pormestarin info -tiedotustilaisuuksiinsa ajantasainen viittomakielinen tulkkaus.
Lausunto asettaa erityistä painoarvoa viranomaisten velvollisuudelle edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Lautakunnan lausunnon mukaan Helsingin kaupunki ei ole riittävästi toteuttanut edistämisvelvollisuuttaan, kun se ei järjestänyt ajantasaista viittomakielistä tulkkausta koronapandemiaa koskeviin suorana lähetettyihin tiedotustilaisuuksiin.
Lautakunta toteaa myös, että kaupungin tulisi kaikessa kriisitiedottamisessaan huolehtia asianmukaisesti viittomakielisen tulkkauksen saatavuudesta. Poikkeukselliset olosuhteet voivat edellyttää viranomaistiedottamiselta korkeampaa tasoa kuin viranomaisilta normaalitilanteessa edellytetään.
– On tärkeää, että syrjinnän vaarassa olevien ryhmien yhdenvertaisuuden edistämiseen kiinnitetään huomiota kaikessa viranomaistoiminnassa. Erityisesti kriisitilanteessa on huomioitava saavutettavuus ja varmistettava, että kaikki saavat tilanteesta tietoa yhdenvertaisesti. Saavutettavaan viestintään ja yhdenvertaisuuden edistämiseen on kiinnitettävä huomiota valtakunnallisesti tätä yksittäistä tapausta laajemmin, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
Lautakunta korostaa lausunnossaan yhdenvertaisuuslain lisäksi YK:n vammaisyleissopimuksesta kaupungille aiheutuvia velvollisuuksia. Lautakunta katsoo, että Helsingin kaupunki ei ole esittänyt riittäviä perusteita sille, että sillä ei olisi ollut mahdollisuutta järjestää tiedotustilaisuuksiinsa ajantasaista viittomakielistä tulkkausta. Lisäksi kaupungin selvityksestä ei ilmene, että se olisi tietoinen sille jul
Latšo internationaalo romanengo diives tumenge!
Hyvää kansainvälistä romanipäivää!
Glad romernas nationaldag!
Tänään 8.4. vietetään kansainvälistä romanipäivää. Päivä on ilon aihe ja muistutus romanien yli 500 vuoden aikaisesta asemasta Suomessa, ja heidän perustuslaillisesta oikeudestaan ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Liputamme tänäkin vuonna päivän kunniaksi.
Aka diives, aro luludžako tšoonesko oȟtato diives, hin kaalengo themmeskiiro diives. Diives hin loȟibosko doȟ ta minsiba kaalengo praal 500 bereȟȟengo tiijako stedosta sar minoriteetos aro Finitiko them, ta lengo botnosko laagako horttibosta te rikkaven apre ta fendjaven pengo iego kulttuures.
Romanit kokevat vielä tänäkin päivänä syrjintää maailmanlaajuisesti. Näin ei saisi olla. Romaneihin kohdistuva syrjintä on vakava ihmisoikeusongelma Suomessa. Romanien yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa tulee edistää määrätietoisesti ja syrjintään on puututtava tehokkaasti.
Romanien syrjintä näkyy niin rakenteissa kuin arkipäivän tilanteissa esimerkiksi loukkaavana häirintänä tai niin, että palvelu evätään tai tarjotaan rajoitetummin.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleista yhteydenotoista käy ilmi, että romanit kokevat syrjintää erityisesti yksityisissä palveluissa ja asumisessa. Valtuutettu käsittelee säännöllisesti myös romanien yhteydenottoja etnisen profiloinnin kokemuksista vartioinnissa. Jos kohtaat syrjintää, voit olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.
Syrjintätapauksia ei tule nähdä ainoastaan yksittäisinä tapauksina, vaan on tunnistettava niiden takana oleva rakenteellinen syrjintä. Yhdenvertaisuus on aktiivisia tekoja. Ennakkoluulojen ja rakenteellisen syrjinnän aktiivinen purkaminen on välttämätöntä yhdenvertaisemman yhteiskunnan luomiseksi. Jokainen voi edistää yhdenvertaisuutta.
Kansainvälisen romanipäivän historia vie Lontoossa vuonna 1971 pidettyyn romanien ensimmäiseen kansainväliseen ko
Hyvää kansallista viittomakielen päivää! ✨
Trevlig teckenspråketsgad! ✨
Jag är antirasist -kampanjen
Var och en av oss behövs för att skapa en antirasistisk framtid. Ett Finland som är fritt från rasism skapas nu och var och en kan vara en del av denna förändring. Är du med?
Den andra delen av justitieministeriets och diskrimineringsombudsmannens kampanj jag är antirasist börjar idag. Genom kampanjen aktiveras människor och organisationer att utföra konkreta antirasistiska handlingar för att främja likabehandling.
Rasismen genomsyrar hela samhället och alla behövs för att utrota den. Att bygga en antirasistisk framtid kräver också kontinuerliga åtgärder. Den andra delen av kampanjen Jag är antirasist uppmuntrar till att fundera på hur en antirasistisk framtid skulle se ut och vad den skulle innebära i praktiken. Hur skulle det till exempel vara att bo i Finland, där hudfärg eller namn inte skulle påverka jobbsökning eller tillgång till en bostad?
Rasismen splittrar Finland. Genom konkreta antirasistiska handlingar, genom att avveckla strukturell rasism och genom att arbeta långsiktigt mot rasism kan vi bygga upp en antirasistisk framtid. I en sådan framtid har alla en genuint jämlik möjlighet att vara en del av samhället; att delta i arbetslivet, gå i skola, ägna sig åt hobbyer och delta i politiken. Var och en får leva på sitt eget sätt utan rädsla för diskriminering eller rasism.
I kampanjen deltar över 140 samarbetspartner och de har målmedvetet börjat utveckla olika verksamhetsmodeller för att främja likabehandling i sin verksamhet.
Ett Finland som är fritt från rasism skapas nu. Var och en kan vara en del av denna förändring. Tips för vardagliga antirasistiska handlingar hittas på kampanjens webbsida jagärantirasist.fi
Läs mer: https://syrjinta.fi/sv/-/antirasistista-tulevaisuutta-luodaan-teoilla-antirasistisessa-tulevaisuudessa-nimi-ei-vaikuta-tyonhakuun
#JagÄrAntirasist
Olen Antirasisti -kampanja 2022
Millainen olisi antirasistinen tulevaisuus?
Meistä jokaista tarvitaan antirasistisen tulevaisuuden toteuttamiseksi. Rasismista vapaata Suomea luodaan nyt ja jokainen voi päättää olevansa osa tätä muutosta. Oletko sä mukana?
Oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun Olen antirasisti -kampanja jatkuu tänään! Kampanjalla aktivoidaan ihmisiä ja organisaatioita tekemään konkreettisia antirasistisia tekoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Rasismi vaikuttaa läpileikkaavasti koko yhteiskunnassamme ja antirasistisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii jatkuvaa toimintaa. Olen antirasisti -kampanjan toisessa osassa kannustetaan pohtimaan, miltä antirasistinen tulevaisuus näyttäisi ja mitä se käytännössä tarkoittaisi sekä toimimaan aktiivisesti antirasistisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Millaista olisi esimerkiksi asua Suomessa, jossa ihonväri tai nimi eivät vaikuttaisi työnhakuun tai asunnon saantiin?
Rasismi rikkoo Suomea. Konkreettisilla antirasistisilla teoilla, rakenteellisen rasismin purkamisella ja pitkäjänteisellä rasismin vastaisella työllä voimme rakentaa antirasistista tulevaisuutta. Sellaisessa tulevaisuudessa jokaisella on aidosti yhdenvertainen mahdollisuus olla osa yhteiskuntaa; osallistua työelämään, käydä koulua, harrastaa ja osallistua politiikkaan. Jokainen voi elää oman näköistään elämää ilman pelkoa syrjinnästä tai rasismista.
Kampanjassa on mukana yli 140 yhteistyökumppania ja he ovat lähteneet määrätietoisesti kehittämään erilaisia toimintamalleja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vinkkejä arjen antirasistisiin tekoihin löytyy kampanjan verkkosivuilta osoitteesta olenantirasisti.fi.
Antirasistista tulevaisuutta luodaan teoilla. Rasismista vapaata Suomea luodaan nyt ja jokainen voi päättää olevansa osa tätä muutosta.
Kampanjavideon voi nähdä myös Ylen yleishyödyllisessä tietoiskussa TV1:ssä tämän viikon ajan.
Tiedote kampanjasta: https://syrjinta.fi/-/antirasistista-
Hyvää kansainvälistä viittomakielen päivää!
Hyvää romanien kansallispäivää!
Yhdenvertaisuusvaltuutettu hakee sekä korkeakouluharjoittelijaa että viestintäharjoittelijaa.
Tilaa yhdenvertaisuusvaltuutetun uutiskirje
Hyvää suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen juhlapäivää! / Trevlig teckenspråksdag!
Ha en fin Helsinki Pride- vecka 2020!
Hyvää Helsinki Pridea 2020!
