Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Yhdenvertaisuuden puolesta - syrjintää vastaan
För likabehandling- mot diskriminering Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää alkuperän, kielen, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vamman tai muun henkilöön liittyvä syyn

perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään kuuluu myös ulkomaalaisten oikeuksien ja aseman edistäminen. Tämän lisäksi valtuutetulla on erikoistehtävänä valvoa ulkomaalaisten maastapoistamista ja toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Sukupuoleen, sukupuolen ilmaisuun tai sukupuoli-identiteettiin liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.

**************************
Diskrimineringsombudsmannen är en självständig och oberoende myndighet som har till uppgift att

främja likabehandling och ingripa i diskriminering. Diskrimineringsombudsmannen kan kontaktas av den som har upplevt eller observerat diskriminering på grund av ursprung, språk, nationalitet, religion, övertygelse, åsikt, politisk aktivitet, fackföreningsverksamhet, familjeförhållanden, ålder, sexuell läggning, hälsotillstånd, funktionsnedsättning eller av någon annan orsak som gäller hans eller hennes person. Till diskrimineringsombudsmannens uppgifter hör också att främja utlänningars ställning och rättigheter. Ombudsmannen har dessutom till särskild uppgift att övervaka avlägsnandet av utlänningar ur landet och att vara nationell rapportör om människohandel. Diskriminering på grund av kön eller könsidentitet behandlas av jämställdhetsombudsmannen.

*************************

The Non-Discrimination Ombudsman is an independent and impartial authority responsible for promoting equality and tackling discrimination. The Non-Discrimination Ombudsman may be contacted by those who have experienced or observed discrimination on the grounds of origin, language, nationality, religion or belief, opinion, political or trade union activity, family circumstances, age, sexual orientation, health, disability or any other personal characteristics. The Non-Discrimination Ombudsman also promotes the rights and status of foreigners in Finland. Furthermore, the Ombudsman supervises the enforcement of removals from the country and acts as the National Rapporteur on Trafficking in Human Beings. Issues relating to discrimination on the grounds of gender and gender identity are dealt with by the Ombudsman for Equality.

22/09/2023

Huomenna 23.9. vietetään kansainvälistä viittomakielen päivää! ✨

YK:n julistamaa kansainvälistä viittomakielen päivää on vietetty 23. syyskuuta vuodesta 2018 alkaen. Suomessa on käytössä kaksi viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

YK:n vammaisyleissopimuksessa viitotut kielet eli kansalliset viittomakielet ovat tasaveroisia puhuttujen kielten rinnalla. Oikeus viittomakieleen on myös perustuslain 17§ suojaama kielellinen oikeus.

Viittomakieli on monen henkilön äidinkieli. Viittomakieli on myös täysin oma kielensä verrattuna puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa, että tulkkausta tarvitsevien asiakkaiden kohdalla ei saa asioida asiakkaan ohi, esimerkiksi hänen läheisensä kautta.

Saavutettava yhteiskunta on edellytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi kielen tai vammaisuuden perusteella. Myös mahdollisuus asiointiin omalla äidinkielellä on erittäin tärkeää yhdenvertaisuuden kannalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tekee töitä myös sen eteen, että viittomakielisten oikeudet toteutuvat Suomessa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on muun muassa kiinnittänyt huomiota viittomakielten ja viittomakielisten asemaan työelämässä ja varhaiskasvatuksessa, sekä selvittänyt, kuinka viittomakielen oppimiseen suhtaudutaan yliopistosairaaloissa. Erityisen ongelmallista on esimerkiksi se, että oikeus käyttää viittomakieltä ei toteudu peruspalveluissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Teemme töitä laaja-alaisesti sen eteen, että viittomakieliset henkilöt voivat asioida tulevaisuudessa yhä useammissa palveluissa omalla äidinkielellään.

🔗Verkkosivuiltamme löytyy tietoa työstämme sekä suomalaisella, että suomenruotsalaisella viittomakielellä. Linkit verkkosivuille löydät biosta.

Jos olet kohdannut tai havainnut syrjintää, voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalveluun. Meihin voi olla yhteydessä viittomakielellä lähettämällä videon meille sähköpostitse.

Videolla kerrotaan viittomakielellä, mitä on yhdenvertaisuus.

Viittomakielisten oikeudet eivät toteudu Suomessa niin kuin YK:n vammaisyleissopimus edellyttää. Sopimus velvoittaa jatk...
21/09/2023

Viittomakielisten oikeudet eivät toteudu Suomessa niin kuin YK:n vammaisyleissopimus edellyttää. Sopimus velvoittaa jatkuvaan työhön muun muassa saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi. Viittomakieltä käyttävien henkilöiden on voitava osallistua täysimääräisesti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

🔹 Viittomakielisten henkilöiden yhdenvertaisuutta tulee edistää myös työelämässä.

Työelämälainsäädäntöä on kehitetty vammattoman henkilön lähtökohdista ja vammaisuus rinnastetaan usein virheellisesti työkyvyttömyyteen, osatyökyvyttömyyteen tai sairauteen. Voimassa oleva lainsäädäntö, viranomaiskäytännöt, ja asenteet eivät luo edellytyksiä vammaisten ihmisten työelämäoikeuksien toteutumiselle.

Yhteiskunnassa on edelleen lukuisia esteitä, joihin ammatillisen tai korkeakoulutuksen hankkinut vammainen ihminen törmää, kun hän hakeutuu työelämään. Tämä koskee myös viittomakielisiä ihmisiä.

🔹 Toimivat tulkkauspalvelut mahdollistavat viittomakielisten osallistumisen työelämään. Tällä hetkellä tulkkausta järjestetään liian jäykästi, eikä palvelu jousta työelämän muuttuviin tilanteisiin.

Yksi tulkkauspalvelun ongelmista on se, että viittomakielen tulkeilla ei ole määritelty taitotasoja. Esimerkiksi vastavalmistuneella tulkilla ei ole valmiuksia tulkata vaativassa asiantuntijatehtävässä työskentelevälle henkilölle. Viittomakielen tulkkauspalvelua välittävä Kela on kuitenkin katsonut riittäväksi sen, että tilaukseen on löytynyt tulkki. Myös tulkkien jatkuva vaihtuminen hankaloittaa työskentelyä.

🔹 Tulkkauspalvelussa on huomioitava viittomakielisen henkilön yksilölliset tarpeet.

Tulkkauspalvelusta annetun lain mukaan tulkkauspalvelua järjestettäessä on huomioitava muun muassa palvelunkäyttäjän toivomukset ja yksilölliset tarpeet. Työelämässä tulkkausta käyttävät kokevat usein, että Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskuksessa ei huomioida heidän yksilöllisiä tarpeitaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolissaan siitä, että tulkkauspalvelun käytännöt kuormittavat työelämässään tulkkausta tarvitsevia henkilöitä kohtuuttomasti. On varmistettava, että viittomakieltä käyttävät henkilöt eivät syrjäydy työelämästä tulkkauspalvelujen ongelmien vuoksi.

Etninen profilointi on alkuperään perustuvaa kiellettyä syrjintää, ja sen vaikutukset ovat yhteiskunnallisesti vakavia.❓...
19/09/2023

Etninen profilointi on alkuperään perustuvaa kiellettyä syrjintää, ja sen vaikutukset ovat yhteiskunnallisesti vakavia.

❓ Mitä on etninen profilointi?

Etninen profilointi ei ole suoraan lainsäädännössä määritelty käsite. Etnisellä profiloinnilla tarkoitetaan sellaisia turvallisuusviranomaisten toimia ja käytäntöjä, joissa toimenpiteitä tai valvontaa kohdistetaan henkilöön hänen todelliseen tai oletettuun alkuperäänsä liittyvien ominaisuuksien perusteella. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi ihonväri, kieli tai tiettyyn uskontoon tai kulttuuriin viittaava pukeutuminen.

Etninen profilointi voi johtaa siihen, että henkilön oikeuksia, kuten yksityiselämän suojaa tai liikkumisvapautta, rajoitetaan yksinomaan hänen etnisen alkuperänsä perusteella ja se on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää.

❗ Etnisessä profiloinnissa on kyse rakenteellisesta syrjinnästä ja rasismista.

Etnisessä profiloinnissa on kyse rakenteellisesta syrjinnästä ja rasismista, joka liittyy tiedostettuihin tai tiedostamattomiin syrjiviin stereotypioihin. Etnistä profilointia voi ilmetä yksittäisen virkahenkilön toimien lisäksi turvallisuusviranomaisen yleisesti noudattamissa käytännöissä.

Etnisellä profiloinnilla on laajakantoisia ja vakavia seurauksia yhteiskunnassa. Etninen profilointi vähentää erityisesti sen kohteeksi joutuvien vähemmistöryhmien luottamusta poliisiin ja muihin viranomaisiin sekä heikentää yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta.

❗ Etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään ja rasismiin on puututtava määrätietoisesti.

Turvallisuusviranomaisten on jatkuvasti kehitettävä syrjinnän ja etnisen profiloinnin vastaisia toimiaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että turvallisuusviranomaisen tulee huolehtia läpinäkyvyydestä etnisen syrjinnän ja profiloinnin vastaisissa toimissa sekä ulkomaalaisvalvonnan käytännöissä. Tämä parantaa valvonnan laatua ja vahvistaa luottamusta viranomaisiin.

Hallitus on esittänyt, että toimeentulotuesta annettua lakia muutettaisiin. Lakia esitetään muutettavaksi siten, että jo...
18/09/2023

Hallitus on esittänyt, että toimeentulotuesta annettua lakia muutettaisiin. Lakia esitetään muutettavaksi siten, että jos hakijan asumismenot ylittävät tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän, hakija voitaisiin ohjata hakemaan edullisempaa asuntoa laissa säädetyssä kolmen kuukauden määräajassa.

📢Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa lausunnossaan, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Julkisen vallan on siten myös turvattava perustuslain mukaisesti jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Hallituksen esitys ei ota riittävällä tavalla huomioon vuokramarkkinoilla esiintyviä syrjiviä käytäntöjä liittyen vuokralaisen valintaan ja asemaan asuntomarkkinoilla. Valtuutetulle tulleiden yhteydenottojen perusteella voidaan todeta, että vuokramarkkinoilla esiintyy syrjintää esimerkiksi alkuperään, kieleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös maksuhäiriömerkinnät tai hakijalle maksettavat sosiaalietuudet näyttäytyvät yhteydenottojen perusteella seikalta, jonka perusteella vuokralaisia syrjitään vuokramarkkinoilla ja jätetään valitsematta vuokralaiseksi.

Esityksen mukaisissa toimissa on vaarana, että heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien ja jo nyt asuntomarkkinoilla syrjintää kokeneiden määrä tulee jatkossa lisääntymään.

📢Valtuutettu on huolissaan siitä, että ehdotettu muutos voi johtaa hakijoiden taloudellisen tilanteen kiristymiseen, häätöihin, maksuhäiriömerkintöihin sekä ohjautumista ruoka-avun ja diakoniatyön piiriin.

Valtuutettu pitää huolestuttavana, että julkisen vallan aktiivisin toimenpitein edistetään ihmisten hakeutumista vapaaehtoistoimin järjestetyn ruoka-avun piiriin, eikä tätä voida pitää perustuslain mukaisen perusoikeuksien turvaamisvelvoitteen mukaisena.

🔗Lue koko lausunto: https://syrjinta.fi/-/lausunto-hallituksen-esityksesta-eduskunnalle-toimeentulotuesta-annetun-lain-7-a-n-muuttamisesta

Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ja hälyttävän laaja ihmisoikeusongelma Suomessa. Sen torjuminen vaatii tehokkaita...
14/09/2023

Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ja hälyttävän laaja ihmisoikeusongelma Suomessa. Sen torjuminen vaatii tehokkaita toimia ja riittäviä resursseja.

📢 Väkivalta on Suomessa huomattavan sukupuolistunut ilmiö eli koetussa väkivallassa on merkittäviä eroja sukupuolten mukaan. Naiset kohtaavat useammin toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa, miehet taas enemmän kertaluonteista väkivaltaa. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksesta, jonka tuloksia tässä postauksessa käydään läpi.

❗ Yli kolmasosa naisista on joutunut kokemaan parisuhdeväkivaltaa.

• Reilu kolmannes eli 34 % naisista on kokenut väkivaltaa kumppaninsa taholta.
• 16–17-vuotiaista tytöistä, joilla oli seurustelukokemusta, miltei puolet (47 %) on jo joutunut kokemaan väkivaltaa kumppaninsa taholta.

Parisuhteessa tapahtuva väkivalta on usein vakavaa ja toistuvaa, ja seuraukset ulottuvat myös lapsiin. Väkivallan kierre on myös ylisukupolvinen. Kokemukset lapsuudessa koetusta tai todistetusta lähisuhdeväkivallasta olivat tavanomaisia parisuhdeväkivaltaa kokeneiden keskuudessa.

❗ Merkittävä osa naisista on joutunut kokemaan seksuaaliväkivaltaa.

• Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat tutkimuksen mukaan yleisimpiä 16–34-vuotiailla naisilla.
• Yli puolet 16–34-vuotiaista naisista on joutunut kokemaan seksuaaliväkivaltaa vähintään kerran.

📢 Hallituksen on toimittava naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.

Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana painotamme, että hallituksen on varmistettava, että väkivallan vastaisen työn rakenteet ja resurssit saadaan kuntoon. Ilman rahaa ja resursseja tavoitteet ovat vain sanahelinää.

Väkivallan vastaisen työn täytyy myös olla selvästi vastuutettua ja koordinoitua kaikilla päätöksenteon tasoilla: valtioneuvostossa, alueilla ja kunnissa. Lisäksi muun muassa lähisuhdeväkivallan ja seksuaaliväkivallan sovittelusta tulee luopua.

Kenenkään ei pidä joutua kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivalta on kuitenkin todellisuutta huomattavan suurelle osalle naisista ja tähän on välttämätöntä puuttua nykyistä tehokkaammin.

He, joilla on yhteiskunnassa perinteisesti ollut eniten valtaa, ovat myös päättäneet, miten me puhumme eri ryhmistä ja i...
12/09/2023

He, joilla on yhteiskunnassa perinteisesti ollut eniten valtaa, ovat myös päättäneet, miten me puhumme eri ryhmistä ja ihmisistä. Sanavalintamme ja kielenkäyttömme paljastavat kenen tarinaa kerromme, kirjoittaa viestintäpäällikkömme Maria Swanljung blogissaan.

🔹 Puhumalla tietyillä sanoilla vahvistamme erilaisia kuvia maailmasta – joko tietoisesti tai tiedostamatta.

Sanavalinnat ja esimerkiksi käyttämämme kielikuvat kertovat asenteistamme ja paljastavat ennakkoluulojamme. Toisaalta kieli ja sanavalinnat myös kertovat yhteiskuntamme rakenteista, hierarkioista ja eri ihmisryhmien yhteiskunnallisesta asemasta.

🔹 Sanavalinnat ja kielenkäyttö ovat mitä suurimmassa määrin politiikkaa.

Kieltä käytetään poliittisena pelinappulana monella eri tavalla. Siksi on tärkeää pohtia ja olla tietoinen siitä, mistä sanat ja ilmaisut ovat peräisin. Keskustelu siitä, mitä sanat ja termit tarkoittavat voi myös olla täysin tietoinen poliittinen strategia, jolla halutaan harhauttaa keskustelu pois itse ongelmasta tai väittää, että ongelmaa ei ole.

🔹 Vähemmistöt ovat aina kärsineet syrjivästä ja halventavasta kielenkäytöstä.

Yksi valtapeli kieleen liittyen on pyrkimys estää kielen kehitys, kuten terminologian muutokset tai keskustelu siitä, mitkä sanat ovat syrjiviä. Sanat, joita nykyään pidetään syrjivinä ja halventavina, ovat peräisin yhteiskunnassa valtaapitävien ryhmien päätöksistä. Tarve pitää kiinni vanhoista termeistä kumpuaa usein siitä, että vallasta ei haluta päästää irti.

Kun puhumme esimerkiksi vammaisuudesta, sukupuoli-identiteetistä, etnisyydestä tai seksuaalisesta suuntautumisesta, puhumme henkilön ihmisarvosta ja identiteetistä. Antamalla vähemmistölle tai yksittäiselle henkilölle valta itse päättää identiteetistään ja, miten heitä puhutellaan, osoitamme, että me kunnioitamme heitä.

Vähemmistöt ovat aina kärsineet syrjivästä ja halventavasta kielenkäytöstä, mikä heijastaa sitä, miten heitä kohdellaan yhteiskunnassa. Kielenkäyttö vaikuttaa myös siihen, miten vähemmistöt ymmärtävät itsensä ja oman arvonsa.

Kieli kehittyy kuitenkin käsi kädessä yhteiskuntamme yhä vahvemman yhdenvertaistumisen kanssa. Kun vallanjako yhteiskunnassa tasoittuu, myös vähemmistöjen ääni vahvistuu.

Lue koko blogi: https://syrjinta.fi/-/kayttamamme-kieli-paljastaa-kenen-tarinaa-kerromme

11/09/2023

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä sosiaaliturvajärjestelmä ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä. Hyvinvointialueiden on huomioitava yhdenvertaisuuden toteutuminen kokonaisvaltaisesti.

📢Hyvinvointialueiden on huolehdittava järjestämiensä palveluiden sekä asiakas- ja potilastilojen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä.

Hyvinvointialueen on huolehdittava asiakas- ja hoitotilojen fyysisestä esteettömyydestä. Tässä on otettava huomioon liikuntavammaisten ihmisten lisäksi myös esimerkiksi näkövammaiset ihmiset. Lisäksi kaikki hyvinvointialueen viestintä on toteutettava alusta lähtien saavutettavasti. Tämä koskee esimerkiksi verkkosivuja, lomakkeita, ohjeita ja videoita. Lisäksi on huomioitava, että olennainen informaatio kuntalaisille on saatavilla myös muutoin kuin digitaalisesti ja internetin välityksellä, jotta huomioidaan myös ne ihmiset, jotka eivät käytä digitaalisia välineitä.

📢Hyvinvointialueiden velvollisuus on huolehtia siitä, että palvelut ovat saatavilla kaikille syrjimättömästi.

Hyvinvointialueiden tulee huolehtia asiakkaiden ja potilaiden kielellisistä oikeuksista ja tulkkauksen järjestämisestä. Lisäksi tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden kohtuulliset mukautukset sekä palveluita järjestettäessä että asioinnissa. Hyvinvointialueiden olisi syytä laatia sektorikohtaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä osallistaa henkilöstö niiden suunnitteluun ja laadintaan, jotta hyvinvointialueen moninaiset tehtävät ja niiden erityispiirteet tulisivat huomioiduiksi.

🔗Yhdenvertaisuusvaltuutetun webinaaritallenteessa ”Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen hyvinvointialueilla” käydään käytännönläheisesti läpi, miten hyvinvointialueet voivat edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja miten alueet voivat varmistaa syrjimättömyyden palveluissaan. Tallenteessa käsitellään myös yhdenvertaisuussuunnittelua sekä ohjeita suunnittelun toteuttamiseksi. Katso tallenne: https://syrjinta.fi/-/hyvinvointialueille-suunnatun-webinaarin-tallenne-ja-esitysmateriaali-on-julkaistu

Vammaispalvelulain voimaantulon siirtämisen ja lain avaamisen taustalla oleva taloudellisten säästöjen tekeminen saattaa...
07/09/2023

Vammaispalvelulain voimaantulon siirtämisen ja lain avaamisen taustalla oleva taloudellisten säästöjen tekeminen saattaa johtaa siihen, että vammaispalvelulain tavoitteet ja tavoitellut parannukset vesittyvät. Näin ei saa käydä.

🔹 Esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa nostetaan esiin, että lain avaamisella haetaan mittavia säästövaikutuksia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää vakavan huolensa, että nämä säästötavoitteet saattavat johtaa siihen, että pitkään valmistellun lainsäädännön tavoitteet ja tavoitellut parannukset vesittyvät, erityisesti jos subjektiivisiksi katsottavat oikeudet toteutetaan vain jonkin ennalta määritellyn menokehyksen puitteissa.

Vammaispalvelulaki ei voi olla säästölaki. Laissa ei saa olla ristiriitaa perusoikeuksien, subjektiivisten oikeuksien ja taloudellisten reunaehtojen välillä.

🔹 Vammaispalvelulain voimaantulon lykkääminen vuoden 2025 alkuun tarkoittaa myös tiettyjen vammaisten henkilöiden tilanteen myönteisten vaikutusten lykkäämistä. Tilanne on kestämätön Suomea sitovan ja Suomessa suoraan lain tasoisena sovellettavan YK:n vammaisyleissopimuksen määräysten valossa. Siksi vaikka esityksessä puhutaan vain lain voimaantuloajankohdan lykkäämisestä, tarkoittaa tämä osalle vammaisista henkilöistä sitä, että he jäävät päätösperusteisesti edelleen vammaispalveluiden ulkopuolelle. Esityksessä ei ole arvioitu tämän päätöksen vaikutuksia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumiseen.

🔹 Mikäli vammaispalvelulakiin tullaan myöhemmin ehdottamaan sisältömuutoksia, jotka heikentävät vammaisten henkilöiden tai osan heistä oikeuksia palveluihin, ei lain voimaantulon siirtämistä voida pitää vammaisten henkilöiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus huomioiden kannatettavana eikä valtuutettu pidä asianmukaisena sitä, että lain lykkäämistä ja avaamista perustellaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuudella.

🔗Lue valtuutetun uusin lausunto: https://syrjinta.fi/-/lausunto-eduskunnan-sosiaali-ja-terveysvaliokunnalle-hallituksen-esi-tyksesta-vammaispalvelulain-ja-eraiden-siihen-liittyvien-lakien-voimaan-tulon-lykkaamista-koskevasta-lainsaadannosta

Jokaisella on oikeus keholliseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Seksuaaliseen häirintään on puututtava, jotta tytöt ja ...
06/09/2023

Jokaisella on oikeus keholliseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Seksuaaliseen häirintään on puututtava, jotta tytöt ja naiset voivat elää turvassa.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen häirintä on vakava ongelma Suomessa.

❓Mitä seksuaalinen häirintä on ja miten siitä säädetään lainsäädännössä?

Seksuaalinen häirintä on ei-toivottua ja yksipuolista seksuaalista käytöstä, joka loukkaa toisen henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Häirintä voi olla esimerkiksi asiattomia vartaloon kohdistuvia huomautuksia, seksuaalisesti värittyneitä viestejä, eleitä tai ehdotuksia, jotka niiden kohde kokee epämiellyttävinä ja ahdistavina.

Seksuaalinen häirintä on tasa-arvolain kieltämää syrjintää. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Seksuaalinen ahdistelu on seksuaalista häirintää sisältävä rikos. Seksuaalirikoslaki uudistui vuonna 2023, minkä myötä seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä muullakin tavalla kuin toista koskettelemalla. Ahdistelu voi olla esimerkiksi sanallista tai viestin tai kuvan lähettämistä.

❗Seksuaalinen häirintä ei ole hyväksyttävää, eikä sitä tarvitse sietää.

Seksuaalinen häirintä on yleistä, ja erityisesti lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä on lisääntynyt viime vuosina. Naissukupuoli, nuori ikä, vähemmistöön kuuluminen ja pienituloisuus lisäävät häirinnän kasautumisen riskiä.

Häirintään puuttuminen, sen ennaltaehkäiseminen ja häirinnästä vapaan kulttuurin luominen on välttämätöntä tasa-arvoisen ja turvallisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja häirinnän torjumiseksi tarvitaan suunnitelmallisia toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla sekä riittävä rahoitus niiden toteuttamiseksi.

Esimerkiksi seksuaalikasvatus on tärkeä väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäisevä toimi, jolla voidaan vaikuttaa asenteisiin. Varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa on keskeistä ymmärtää seksuaalikasvatus laajasti ja osana tasa-arvosuunnittelua.

❗ Vastuu yhdenvertaisuuden edistämisestä ei saa jäädä vähemmistöihin kuuluvien ihmisten harteille.Yhdenvertaisuuslain mu...
05/09/2023

❗ Vastuu yhdenvertaisuuden edistämisestä ei saa jäädä vähemmistöihin kuuluvien ihmisten harteille.

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisilla, julkista hallintotehtävää hoitavilla yksityisillä toimijoilla, työnantajilla sekä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjillä ja palveluntuottajilla on velvollisuus toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden edistämisen tarkoituksena on ehkäistä syrjintää, turvata kaikkien ihmisten tosiasiallinen yhdenvertaisuus sekä poistaa syrjinnästä johtuvaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

❗ Pelkkä syrjinnän kiellon noudattaminen ei riitä, vaan organisaatioilta vaaditaan konkreettisia ja aktiivisia toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaiset, työnantajat, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät sekä palvelutuottajat arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista nykyisessä toiminnassaan ja tekemään yhdenvertaisuussuunnitelman. Yksittäisten työntekijöiden aktiivisuuden sijaan edistämisvelvoite on oltava koko organisaatiolla, ja syrjimättömän toimintakulttuurin pitäisi kulkea ylhäältä alas kaikessa toiminnassa.

Julkisen sektorin yhdenvertaisuustyön kehittämisessä on kuitenkin tärkeää kuulla myös sidosryhmiä sekä järjestöjä, jotka edustavat syrjinnälle alttiina olevia henkilöitä, mikäli järjestöillä on siihen resursseja ja haluja. Esimerkiksi Sateenkaaripoliisit ja Sateenkaariopettajat ovat melko tuoreita yhdistyksiä, joiden tavoitteina on edistää yhdenvertaisuutta poliisissa ja opettajien keskuudessa. Nämä järjestöt ovat erittäin tärkeitä, ja luovat työelämään turvallisia tiloja vähemmistöihin kuuluville ihmisille. Tällaiset järjestöt edistävät työelämän yhdenvertaisuutta myös omaa organisaatiotaan laajemmin.

🔗Lue erityisasiantuntija Linnea Westin koko blogi: https://syrjinta.fi/-/tyontekijoiden-sateenkaarijarjestoja-tulisi-hyodyntaa-julkisen-sektorin-yhdenvertaisuustyossa

Työ rasismin vastustamiseksi ei saa jäädä julistukseksi – Suomessa tarvitaan konkreettisia antirasistisia toimia, jotka ...
04/09/2023

Työ rasismin vastustamiseksi ei saa jäädä julistukseksi – Suomessa tarvitaan konkreettisia antirasistisia toimia, jotka ovat suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä ja joiden toteuttamiseksi on riittävä rahoitus.

Rasismi läpileikkaa kaikki yhteiskunnan tasot Suomessa ja tukea rasismin purkamiseen ja torjumiseen tarvitaan myös paikallisella tasolla – kunnissa, kaupungeissa, kouluissa, työpaikoilla ja sote-palveluissa.

Työ turvallisen ja yhdenvertaisen Suomen rakentamiseksi edellyttää antirasismia.

❗ Rasismi on vakava yhdenvertaisuusongelma Suomessa.

Rasismia esiintyy laaja-alaisesti yhteiskunnassamme, niin työelämässä, koulutuksessa kuin julkisissa tiloissakin. Rasismi ei näy yhteiskunnassamme ainoastaan yksittäisinä rasistisina tekoina, vaan rasismi myös kietoutuu osaksi yhteiskuntamme rakenteita, toimintakulttuuria ja palveluja.

❗ Suomen hallituksella on vastuu ja velvollisuus toimia rasismia vastaan.

Rasismista irtisanoutuminen ei yksin riitä. Perusoikeuksien tehokkaaksi toteutumiseksi on välttämätöntä, että hallitus ryhtyy aktiivisiin toimiin rasismin estämiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Hallituksen rasisminvastainen tiedonanto on tärkeä alku tämän hallituksen antirasistiselle työlle. Rasismia tai sen vastaisia toimia ei kuitenkaan mainita hallitusohjelmassa lainkaan.

Valtioneuvoston vahva sitoutuminen yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseen edellyttää, että kaikki hallitusohjelman toimenpiteet läpivalaistaan, ja niiden vaikutukset arvioidaan eri väestöryhmien perusoikeuksien ja syrjinnän vaaran näkökulmasta.

Valtioneuvoston on tärkeää osoittaa johtajuutta ja purkaa rasismia tehokkailla ja konkreettisilla toimilla. Konkreettiseen antirasistiseen työhön on suunnattava riittävästi resursseja valtakunnallisesti ja myös paikallisella tasolla.

Myös vihapuheeseen on erityisen tärkeää puuttua. Kriittistäkin keskustelua voidaan käydä myös politiikassa ilman, että ihmisistä tai ihmisryhmistä puhutaan loukkaavasti tai halventavasti.

On tärkeää, että valtioneuvosto johtaa Suomea esimerkillä. Valtion johdon on toimittava tinkimättömästi ja aktiivisesti rasismia vastaan ja yhdenvertaisuuden puolesta.

”Datavetoisuus ja automatisoitu päätöksenteko – yhdenvertaisuutta edistämässä vai sitä nakertamassa?”, kysyy johtava eri...
31/08/2023

”Datavetoisuus ja automatisoitu päätöksenteko – yhdenvertaisuutta edistämässä vai sitä nakertamassa?”, kysyy johtava erityisasiantuntijamme Tiina Valonen blogissaan.

❗Tekoälyä hyödyntävien järjestelmien käyttö voi merkittävästi syventää rakenteellista eriarvoisuutta, jos käytön riskejä ei tunnisteta.

Lähtökohtaisesti ei ole syytä vastustaa data- ja tietopohjaisuutta viranomaisten toiminnassa. Tehostuvalla datan hyödyntämisellä sekä automaattisella päätöksenteolla voidaan monin tavoin edistää kaikkien oikeuksien toteutumista ja myös yhdenvertaisuutta.

Uutta teknologiaa hyödyntäviä järjestelmiä hankkiessamme ja niiden käyttöä miettiessämme on kuitenkin osattava huomioida toiminnan vaikutuksia eri ihmisryhmiin. Toiminta voi aiheuttaa myös yksittäisten henkilöiden syrjintää. Keskeisenä, m***a ei ainoana, syrjintäriskin aiheuttajana on vinoutunut tai puutteellinen data.

📢 Kun syrjintäriskit uuden teknologian käytössä on selvästi tiedossa, täytyy yhdenvertaisen tekoälyn hyödyntämisen turvaamiseen alkaa panostamaan.

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys on yhteiskuntamme perusarvoja ja perusoikeuksia. Syrjinnän kielto on myös yksi kansainvälisen oikeuden harvoista ehdottomista säännöistä. Esimerkiksi valtioneuvoston tekoälyä hyödyntävissä hankkeissa ja hankinnoissa on varmistettava tehokas yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi. Tälle työlle on varmistettava valtioneuvostotasoinen tukirakenne ja sovittava ohjaus- ja seurantavastuista.

Uuden teknologian sekä automaattisen päätöksenteon hyödyntämisen syrjintäriskejä ei estetä ainoastaan sillä, että yhdenvertaisuus nostetaan iskusanaksi tekoälyjärjestelmien käytön edellytysten ja niitä ohjaavien eettisten periaatteiden joukkoon. Syrjinnän ehkäisemisen lisäksi viranomaisilla on lakisääteinen velvoite aktiivisesti toimissaan edistää yhdenvertaisuutta. Tämän edistämisvelvoitteen tulee myös toteutua nykyistä paremmin tekoälyä, datavetoisuutta ja automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä.

🔗Lue koko blogi: https://syrjinta.fi/-/datavetoisuus-ja-automatisoitu-paatoksenteko-yhdenvertaisuutta-edistamassa-vai-sita-nakertamassa-

Naisiin kohdistuva väkivalta on hälyttävän yleistä Suomessa. Se on vakava ihmisoikeusloukkaus ja rakenteellinen ongelma,...
30/08/2023

Naisiin kohdistuva väkivalta on hälyttävän yleistä Suomessa. Se on vakava ihmisoikeusloukkaus ja rakenteellinen ongelma, joka estää tasa-arvon toteutumista.

Naisiin kohdistuvan väkivallan asiantuntijamme Marjo Rantala osallistui eilen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun, jonka aiheena oli tasa-arvopolitiikka. Rantala nosti puheenvuorossaan kolme suositusta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön.

1. Väkivallan vastaisen työn tulee olla selvästi vastuutettua ja koordinoitua kaikilla päätöksenteon tasoilla: valtioneuvostossa, alueilla ja kunnissa. Hallituksen tulee säätää laissa näistä rakenteista, ei ainoastaan arvioida lainsäädännön tarvetta.

⭐️ Nykyisen hallituksen on varmistettava, että väkivallan vastaisen työn rakenteet ja resurssit saadaan kuntoon.

2. Naisiin kohdistuvan väkivallan tietopohja tulee varmistaa. Puutteellisen tiedon varassa on vaikea torjua väkivaltaa tehokkaasti. Suomessa ei ole kattavaa tietopohjaa naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä tai siitä, miten palvelu- ja rikosoikeusoikeusjärjestelmissä onnistutaan torjumaan väkivaltaa. Tietoperusteisuus ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan.

⭐️ Hallituksen tulee varmistaa, että Suomessa seurataan säännöllisesti ja pitkällä aikajänteellä väkivallan yleisyyttä, ilmenemismuotoja ja seurauksia.

3. Lähisuhdeväkivallan ja seksuaaliväkivallan sovittelusta tulee luopua. YK:n naisten syrjinnän vastainen komitea on huolissaan naisiin kohdistuvan väkivallan sovittelun yleisyydestä Suomessa. Komitea on jo ensi vuonna selvityksen siitä, miten Suomi varmistaa, ettei naisten ihmisoikeuksia loukata tältä osin. Väkivaltaa ei pidä vähätellä ja vallankäytön vinoumat tulee tunnistaa.

⭐️ Hallituksen tulee ryhtyä pikimmiten toimiin ja rajata lähisuhdeväkivalta ja seksuaaliväkivalta lailla pois sovittelun piiristä.

Ihmiskaupan juurisyy on yhteiskunnallisessa epätasa-arvossa.❗Myös Suomessa on tunnistettavissa ihmisryhmiä, joihin kuulu...
29/08/2023

Ihmiskaupan juurisyy on yhteiskunnallisessa epätasa-arvossa.

❗Myös Suomessa on tunnistettavissa ihmisryhmiä, joihin kuuluvilla on alttius ihmiskaupan uhriksi joutumiselle.

Sijaishuollosta kadonneet lapset ja nuoret joutuvat joskus selviytymään tavoilla, jotka johtavat hyväksikäyttöön. Myös päihteidenkäyttäjien ja asunnottomien ihmisten parissa voidaan tunnistaa ihmiskaupan piirteitä sisältävää hyväksikäyttöä.

Toive oleskeluluvasta tai sen jatkuvuudesta voi puolestaan saada työntekijän pysymään pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa. Ulkomaalaislaissa oleva peruste käännyttää henkilö maasta, jos häntä epäillään seksuaalipalveluiden myymisestä, voi estää seksin myymiseen pakotettuja henkilöitä uskaltamasta olla yhteydessä viranomaisiin.

❗Ihmiskauppaa ei tunnisteta tarpeeksi hyvin Suomessa.

Ihmiskauppaa tai sen kaltaista hyväksikäyttöä voi näkyä matalan kynnyksen palveluissa tai nuorten parissa työskenteleville, m***a ilmiöitä ei aina tunnisteta ihmiskaupaksi. Rikosuhripäivystyksen selvityksen perusteella "ihmiskaupan uhriksi joutuneita ei ole mahdollista kokonaisvaltaisesti auttaa ihmiskauppatilanteesta irtautumisessa, toipumisessa ja itsenäisen arjen vakautumisessa ennen kuin hyväksikäytön taustalla oleva kokonaisuus huomioidaan ja siihen puututaan".

❗Ihmiskaupan vastaisessa työssä tulee arvioida jatkuvasti, miten toimilla tavoitetaan heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset.

Yhdenvertainen yhteiskunta suojaa yksilöä monin tavoin. Esimerkiksi riittävä toimeentulo, mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus, lastensuojelun riittävät resurssit sekä matalan kynnyksen kieli- ja kotoutumiskoulutus toimivat yhteiskunnan turvaverkkoina, joiden avulla voidaan lisätä hyvinvointia.

Näiden yleisten toimien rinnalla tarvitaan erityisiä ihmiskaupan vastaisia toimia. Keskeisiä ammattilaisia tulee edelleen kouluttaa ihmiskaupan tunnistamiseksi. Tukitoimien riittävyys taustasta riippumatta ja kaikkien ihmisarvon kunnioitus ovat hyvinvointivaltion kulmakiviä.

🔗Lue koko blogi: https://syrjinta.fi/-/ihmiskaupan-juurisyy-on-yhteiskunnallisessa-epatasa-arvossa

Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelulla voidaan ehkäistä syrjintää sekä edistää yhdenvertaisuutta ja lasten oik...
28/08/2023

Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelulla voidaan ehkäistä syrjintää sekä edistää yhdenvertaisuutta ja lasten oikeuksien toteutumista. Velvoite varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitteluun astui voimaan 1.6.2023 ja sen laatimiseen on kahden vuoden siirtymäaika.

🔹 Toiminnallisessa yhdenvertaisuussuunnitelmassa tarkastellaan, miten toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin, miten yhdenvertaisuus toteutuu ja millaisia toimenpiteitä toimipaikassa tehdään yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelmassa on tärkeää kiinnittää huomioita siihen, miten eri syrjintäperusteet, kuten esimerkiksi alkuperä, uskonto tai vammaisuus vaikuttavat lasten mahdollisuuksiin toimia ja osallistua varhaiskasvatuksessa.

🔹 Suunnitteluvaiheessa on hyvä käydä läpi keskeiset käsitteet ja suunnitteluun velvoittavat lait. Omien ajatus- ja toimintamallien pohtimien voi auttaa tunnistamaan ja purkamaan sellaisia käytäntöjä, jotka ovat esteenä yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Kannattaa myös pohtia sitä, tehdäänkö tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma rinnakkain.

🔹 Itse suunnitelman teko alkaa nykytilan selvityksellä. Miten yhdenvertaisuus toteutuu tällä hetkellä toiminnassanne? Miten esimerkiksi esteettömyys tai eri elämänkatsomukset huomioidaan varhaiskasvatuksen arjessa?

🔹 Kehittämisvaiheessa nimetään toimenpiteitä, joilla puututaan selvityksessä nousseisiin kehittämistarpeisiin. Yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteiksi kannattaa valita muutama kerrallaan, jotta tavoitteet ovat realistisia toimintaympäristö ja voimavarat huomioiden. Toimenpiteiden on hyvä olla konkreettisia ja käytännönläheisiä, ja niillä kannattaa olla vähintään yksi vastuuhenkilö.

🔹 Suunnitelman viimeinen vaihe on arviointi. Miten edistämistoimenpiteet onnistuivat? Jäivätkö ne osaksi arkea? Mitä voisi jatkokehittää?

Toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnittelu on jatkuva prosessi, joka tulee ottaa osaksi varhaiskasvatuksen arkea yhdessä henkilöstön, lasten ja huoltajien kanssa.

Lue lisää Opetushallituksen ohjeista: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-tueksi/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus-varhaiskasvatuksessa-ja-esiopetuksessa

Address

Ratapihantie 9
Helsinki
00520

Alerts

Be the first to know and let us send you an email when Yhdenvertaisuusvaltuutettu posts news and promotions. Your email address will not be used for any other purpose, and you can unsubscribe at any time.

Contact The Business

Send a message to Yhdenvertaisuusvaltuutettu:

Videos

Share

Nearby government services


Other Valtion organisaatiot in Helsinki

Show All

Comments

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tehnyt päätöksen, että tässä alla olevassa kolumnissa on jotakin yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää. Haluaisin tietää, mikä siinä häiritsee, koska en ymmärrä. Uusi Tie-lehdessä 17.3.2021 julkaistu kolumni kehottaa oman lukemiseni perusteella ajattelemaan, kuten hyvän kolumnin kuuluukin, ja viittaa biologisiin faktoihin mm. synnytyselimistä. Jos opettaja koulussa viittaa toistuvasti biologiaan ja yksilölliseen ajatteluun, saako hän todella potkut, kuten iittiläistä lukion opettajaa kuulemma uhataan? Haluaisin nyt todella ymmärtää itsekin opettajana. Kolumni tässä alla:

Objektiivisen moraalin puolustaja on aikamme vihollinen
Eettisten kriteerien puuttuessa ketään ei voi enää aidosti arvostella moraalittomista teoista, koska ei ole olemassa mitään absoluuttista moraalia.

Teksti: Matti Leisola

Jokaiseen kulttuuriin ja historian ajanjaksoon on kuulunut hyväksyttyjä ja ”mahdottomia” asioita. Esimerkiksi avoliitot, homoliitot ja abortti olivat nuoruudessani mahdottomia. Pedofilia, eläimiin sekaantuminen ja vammaisten surmaaminen ovat edelleen mahdottomien listalla.

Millä perusteella sitten päädymme pitämään jotakin käsitystä oikeana ja toista vääränä? Edesmenneen Chicagon yliopiston filosofi Richard Rortyn mukaan ei ole olemassa mitään ”neutraalia, kulttuurirajat ylittävää epähistoriallista kriteeriä erilaisten arvostusten luokitteluun”. Jotkut filosofit pitävät etiikkaakin vain geenien aiheuttamana harhana.

Miksi sitten esimerkiksi Puolan päätös tiukentaa aborttilakia herättää niin jyrkkiä reaktioita? Olisikohan yksi syy siinä, että monien mielestä päätös loukkaa ihmisen vapautta? Yhteiskunnassamme eettinen tunto rakentuu humanistiselle näkemykselle, jonka mukaan ihminen löytää itsestään käsin oikeat arvot. Ne muuttuvat kuitenkin nopeasti, koska ei ole olemassa mitään lopullista syytä kieltää mitään. Ainoaksi ehdottomaksi arvoksi on noussut yksilön täydellinen vapaus.

Eettisten kriteerien puuttuessa ketään ei voi enää aidosti arvostella moraalittomista teoista, koska ei ole olemassa mitään absoluuttista moraalia. Tällaisessa maailmassa viholliseksi tulee henkilö, jonka mukaan on olemassa todellisia perusteita oikealle ja väärälle.

Koska yhteiskuntamme eettiset perusteet ovat suhteellisia, jää ainoaksi keskusteltavaksi asiaksi yhteiskuntamme oikea ja väärä seuraavien vuosien aikana. Keskustelun tulokset määräytyvät ennustettavasti enemmistön toiveiden ja mielipiteiden mukaan – niin kirkossa kuin lakituvissakin. Objektiivisten kriteerien puuttuessa yhteiskuntamme on ajautumassa illuusioihin, jossa todellisuuden rajat hämärtyvät ja miehetkin alkavat synnyttää.

Kirjoittaja on bioprosessitekniikan emeritusprofessori.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5040300/Sdpn+eduskuntaryhma+Jarjestoille+on+korvattava+rahapelituottojen+vahenemisesta+aiheutuvat+tukimenetykset?fbclid=IwAR1MLY-w7Qq9Q9yT6w4qPKQwz4ofoLKmk39EXXS4ML1VMJbW9bE-7GAvimc Miten voidaan olla yhdenvertaisessa asemassa jos jotkut maksaa veroja ja toiset ei? Kun Suomessa verotetaan yksityishenkilöitä, yrityksiä jne jne niin miksi järjestöt,säätiöt ja yhdistykset voivat rahoittaa omaa toimintaa verovapaasti???
Oikeesti mikä kesätoimittaja tämä pelle on. Eikö tuo asia nyt ole kyselytutkimuksissakin todettu noin 30 vuoden ajan, esim Jaakkolan/TM:m/TEM:in tutkimukset ja miljoona muuta. TAUSTOITA ARTSUSI, PELLE!
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006498520.html?fbclid=IwAR0Uihh1XRFHNnfbr5aAIeiu0SANptUEAwUgdzd4HQo39MipPB_rQrJZ9kE Selkeää syrjintää muita ihmisiä kohtaan... Ajoteko tehdä siis jotakin ?
Yle harjoittaa kuulo- ja kuulonäkövammaisten syrjintää tehostehelvetillään. Tehosteet tulevat sellaisella volyymilla , ettå puheen kuuemiseksi volyymi täytyy olla hyvin suurella. Ylen ohjelmat eivät siis ole kaikkien saavutettavissa. Suomesssa on 720 00 kuulovammaista, joten en puhu mistään marginaaliryhmästä, sillä tähän ryhmään kuuluu yli 10 % suomalasista. Lisäksi on vielä näkö-kuulovammaisia. Olen pari kertaa ottanut yhteyttä Ylen palautesivuille - tuloksetta. Yle voisi - jos haluaisi, hoitaa asian siten että kaukosäätimellä voisi valita haluaako tehosteet katsomansa ohjelmaan vai ei. Tiedäm että kuulovammainen voi valita teksityksen jos ei kuule tarpeeksi hyvin - m***a se ei saisi tapahtua siksi että kaikissa asiaohjelmissakin suurivolyymiset äänet peittävät puheen. Entä Näkö-kuulovammaiset, kun molemmat aistit ovat huonot? Itse olen vaikeasti näkövammainen, mitä minunlaisene tekevät, se tekstiys ei minua auta lainkaan, kun tehosteääni peittää puheäänen? haittaa on myös perheissä, kun jonkun perheessä pitää nukkua ja toiset valvoo (lapset, vuorotyöläiset). Lisäksi tayhtiöiden järjestysäännöissä on määräyksiä meluhatoista. Koti ei ole elokuvateatteri!
Suomessa vietetään vain naisten muttei miesten päivää. Miesten päivä on tänään. Tässä adressi joka vaatii miesten päivän samanveroiseksi almanakkaamme kuin naisten päivä jo on:
Vammaisten ihmisten oikeudet vaativat sen, että Suomeen tulee perustaa vammaisasiavaltuutetun virka.
Nyt moni joutuu viemään oikeuksiensa saamiseksi asiansa oikeuteen asti. Niin ei saa olla❗️

Vammaisasiavaltuutetun tehtävänä on valvoa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen toteutumista.

Toivomme kaikilta aktiivisuutta 5.8.19 alkaen, että sana leviää ja saamme tarpeeksi allekirjoituksia tähän tärkeään kansalaisaloitteeseen.

Tehdään tästä yhdessä totta❗

UUSI BLOGI!
Pyörätuolimatkailu
Klikkaa “audio versiota” kuunnellaksesi
Pyörätuolissa matkustaminen on jo oma seikkailunsa. Siinä on omat temppunsa ja niksinsä, m***a siinä ei mitään, mitä ei voisi oppia.
Hei,
Jotkut ovat esittäneet nykyisen miehiä koskevan asevelvollisuuden korvaamista asevelvollisuudella, joka määräytyisi kunkin nuoren henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella siten, että asepalveluksen suorittaisi sama määrä ihmisiä. Eli sukupuolen sijasta palvelukseen pakotettaisiin henkisten ja fyysisten ominaisuuksien perusteella.

Tiedustelen miten Yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee tälläisen mallin toteutuvan yhdenvertaisuuden kannalta, ja mitkä ovat sellaisia ominaisuuksia, joiden perusteella nykylainsäädännön voimassaollessa olisi sallittua pakottaa palvelukseen, ja minkälaisten ominaisuuksien ei? Rikotaanko yhdenvertaisuutta esim. silloin, kun samoilla ominaisuuksilla varustetuista nuorista toinen pakotetaan palvelukseen ja toinen ei?
Minkälaisen mielipiteen esittämistä voi käyttää syrinnän perusteena?
p***a lafka,ei oo tarkoitettu vääryyttä kärsiville valkolaisille jotka eivät ole homoja.lesboja.transsuja tai mustaihoisia.romaaneja tai muita maahanmuutajia!tämä on suojatyöpaikka vain heille! joutais koko p***a pulju kiinni!
Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista on edesauttanut yhdenvertaisuuslain muutos vuonna 2015 ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimen perustaminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tuonut toiminnassaan näkyviin vammaisten henkilöiden kohtaamaa syrjintää ja pyrkinyt edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista. P***A PUHETTA ,EI OO TULLU MITÄÄN APUJA!
#}