Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Koti
Suomi
Helsinki
Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Yhdenvertaisuuden puolesta - syrjintää vastaan
För likabehandling- mot diskriminering Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää alkuperän, kielen, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vamman tai muun henkilöön liittyvä syyn

perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään kuuluu myös ulkomaalaisten oikeuksien ja aseman edistäminen. Tämän lisäksi valtuutetulla on erikoistehtävänä valvoa ulkomaalaisten maastapoistamista ja toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Sukupuoleen, sukupuolen ilmaisuun tai sukupuoli-identiteettiin liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.

**************************
Diskrimineringsombudsmannen är en självständig och oberoende myndighet som har till uppgift att

främja likabehandling och ingripa i diskriminering. Diskrimineringsombudsmannen kan kontaktas av den som har upplevt eller observerat diskriminering på grund av ursprung, språk, nationalitet, religion, övertygelse, åsikt, politisk aktivitet, fackföreningsverksamhet, familjeförhållanden, ålder, sexuell läggning, hälsotillstånd, funktionsnedsättning eller av någon annan orsak som gäller hans eller hennes person. Till diskrimineringsombudsmannens uppgifter hör också att främja utlänningars ställning och rättigheter. Ombudsmannen har dessutom till särskild uppgift att övervaka avlägsnandet av utlänningar ur landet och att vara nationell rapportör om människohandel. Diskriminering på grund av kön eller könsidentitet behandlas av jämställdhetsombudsmannen.

*************************

The Non-Discrimination Ombudsman is an independent and impartial authority responsible for promoting equality and tackling discrimination. The Non-Discrimination Ombudsman may be contacted by those who have experienced or observed discrimination on the grounds of origin, language, nationality, religion or belief, opinion, political or trade union activity, family circumstances, age, sexual orientation, health, disability or any other personal characteristics. The Non-Discrimination Ombudsman also promotes the rights and status of foreigners in Finland. Furthermore, the Ombudsman supervises the enforcement of removals from the country and acts as the National Rapporteur on Trafficking in Human Beings. Issues relating to discrimination on the grounds of gender and gender identity are dealt with by the Ombudsman for Equality.

21/05/2026

Esteettömyys on yhdenvertaisuuden edellytys.

Tänään vietetään kansainvälistä esteettömyys- ja saavutettavuuspäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyen.

Esteettömyys on keskeistä, jotta vammaiset henkilöt voivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan.

Suomi on monella tavalla syrjivä vammaisia henkilöitä kohtaan. Esimerkiksi monet julkiset rakennukset, työpaikat ja koulut ovat esteellisiä.

YK:n vammaisyleissopimus edellyttää, että esteettömyyden ja saavutettavuuden laiminlyönti määritellään syrjinnäksi. Sopimusta pitää soveltaa Suomessa lain tasoisesti.

Yhdenvertaisuuslakia tulkitaan jo nyt niin, että esimerkiksi julkisen tilaisuuden järjestäminen esteellisessä tilassa voi olla syrjintää. Esteettömyyden laiminlyöntiä ei kuitenkaan ole vielä suoraan määritelty laissa syrjinnäksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä, että yhdenvertaisuuslain sanamuotoa täsmennetään niin, että myös saavutettavuuden ja esteettömyyden laiminlyönti mainitaan laissa kiellettynä syrjintänä.

Näin vammaiset henkilöt saisivat selkeästi yhdenvertaisuuslaista tiedon oikeuksistaan. Selkeys hyödyttäisi myös niitä tahoja, joilla on saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyviä velvoitteita.

17/05/2026

Jokaisella on oikeus elää omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, kiusaamisesta ja väkivallasta.

Tänään vietetään kansainvälistä homo-, bi- ja transfobian vastaista IDAHOBIT-päivää. Päivä muistuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän, häirinnän ja väkivallan todellisuudesta – myös Suomessa.

Sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuus ei edelleenkään toteudu täysin. Syrjintä, häirintä ja turvattomuus ovat monille arkea.

Tutkimusten mukaan:
- Yli puolet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 8.–9.-luokkalaisista on kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla viimeisen vuoden aikana (THL, 2026).
- Noin puoleen Pride-tapahtumista kohdistui vihatekoja, häirintää tai niiden uhkaa viime vuonna (Seta, 2026).
- 10 %:ssa epäillyistä viharikoksista motiivina oli uhrin seksuaalinen suuntautuminen (Poliisiammattikorkeakoulu, 2025).
- 24 % sateenkaari-ihmisistä on kohdannut syrjintää jollain elämänalueella viimeisen vuoden aikana (FRA, 2024).

Syrjinnällä ja häirinnällä on vakavia vaikutuksia hyvinvointiin, turvallisuuden tunteeseen, osallisuuteen ja mielenterveyteen – erityisesti nuorilla.

Suomessa tarvitaan suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä toimia yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että seuraavalla hallituskaudella on laadittava kattava kansallinen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma.

Toimintaohjelman tulee sisältää sekä lainsäädännöllisiä että käytännön toimia, joilla:
- edistetään sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuutta kokonaisvaltaisesti
- ehkäistään ja torjutaan viharikoksia ja häirintää
- kielletään niin sanottu eheytystoiminta kattavasti eri muodoissaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu seuraa ja edistää sateenkaarioikeuksien toteutumista ja puuttuu seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään ja häirintään. Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.

13/05/2026

Oletko hoitanut vaativia verkkoviestinnän tehtäviä menestyksekkäästi? Oletko kiinnostunut tekoälystä ja sen vastuullisesta käytöstä virastossa? Tule meille töihin!

Yhdenvertaisuusvaltuutettu hakee viestintäasiantuntijaa määräaikaiseen tehtävään ajalle 19.8.2026-12.2.2027.

Tässä roolissa sinulla on avaintehtävä yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivujen uudistamisessa ja tekoälyn käyttöönotossa osaksi toimiston arjen työtä.

Tehtävässä vedät verkkosivu-uudistusta yhdessä viestintäpäällikön kanssa sekä osallistut käytännön verkkosivu-uudistuksen tehtäviin, esimerkiksi uudistuksen suunnitteluun sekä uusien verkkosisältöjen kirjoittamiseen.

Lisäksi autat toimiston asiantuntijoita ottamaan tekoälyn (Microsoft 365 Copilot) osaksi arjen työtä. Tunnistat tilanteita, joissa tekoäly voi helpottaa työtä, ja autat rakentamaan käytännön ratkaisuja. Seuraat ja arvioit tekoälyn käytön vaikutuksia ja tuet tekoälyn vastuullista käyttöä virastossa.

Parhaimmat valmiudet tehtävän hoitamiseen antaa vahva kokemus vaativien verkkoviestintätehtävien, kuten verkkosivu-uudistusten, hoitamisesta, kiinnostus tekoälyn vastuulliseen käyttöön sekä soveltuvat korkeakouluopinnot.

Hakijalta odotamme muun muassa useamman vuoden työkokemusta verkkoviestinnän tehtävistä sekä viestinnän projektien tai hankkeiden johtamistehtävistä ja kokemusta Copilotin käytöstä. Tehtävässä tarvitaan erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä tyydyttävää ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Hae paikkaa 1.6. klo 16.15 mennessä.

Katso lisätiedot: https://valtiolle.fi/fi/tyopaikat/viestintaasiantuntija-21469/

29/04/2026

Hallitus esittää yhdenvertaisuusvaltuutetulle uutta perusoikeuksien seurantatehtävää, jota EU-oikeus edellyttää. Riittävät resurssit tehtävän toteuttamiseen on varmistettava.

EU:n maahanmuuttopaketti, eli Pakti uudistaa laaja-alaisesti turvapaikkasääntelyä. Paktilla muun muassa otetaan käyttöön täysin uusi seulontamenettely, minkä lisäksi rajamenettely muutetaan pakolliseksi ja sen käyttöä laajennetaan.

Uusilla ja laajennetuilla menettelyillä on merkittäviä vaikutuksia turvapaikanhakijoiden asemaan, ja ne sisältävät myös perusoikeusriskejä.

Tästä syystä Pakti sisältääkin perusoikeuksien seurantamekanismin, joka seuraa oikeuksien toteutumista seulonta- ja rajamenettelyissä. Tätä seurantatehtävää hallitus esittää yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Seurantatehtävän toteuttaminen EU-oikeuden edellyttämällä tavalla vaatii riittäviä resursseja, jotka myös EU-oikeus edellyttää tarjottavan.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on resurssitarvetta arvioidessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että seurantatehtävät ovat laajat ja kohdistuvat erittäin kattavasti eri perusoikeuksien toteutumiseen.

Jos tehtävän toteuttamiseksi ei osoiteta riittäviä resursseja, tulee valtuutettu ilmaisemaan komissiolle, ettei Suomi täytä EU-oikeuden vaatimuksia.

Paktin tuoma muutos turvapaikanhakijoiden oikeuksiin ja asemaan on valtava ja pääosin heidän oikeuksiaan heikentävä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vastustaakin Suomessa tehtäviä pakollisten muutosten yli meneviä kansallisia ratkaisuja, jotka entisestään heikentäisivät turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Lisäksi valtuutettu katsoo, että lapsen oikeudet ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ja heidän tarpeidensa tunnistaminen on huomioitava Suomessa paremmin.

Lue valtuutetun lausunto: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/lausunto-hallituksen-esityksesta-eu-n-muuttoliike-ja-turvapaikkasopimuksen-muodostavien-saadosten-taytantoonpanemiseksi

23/04/2026

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Laissa kielletään useita syrjinnän muotoja ja säädetään muun muassa velvollisuuksista yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Tässä julkaisussa kerrotaan, mitä tarkoittaa yhdenvertaisuuslaissa kielletty häirintä.

Häirintä on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Häirintä määritellään laissa käyttäytymiseksi, jolla loukataan henkilön tai ryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti.

Käyttäytymisellä luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen, kuten esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen, alkuperään tai vammaisuuteen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Käyttäytyminen ymmärretään laissa laajasti niin, että kyse voi olla ilmeistä, eleistä tai epäasiallisen materiaalin esiin laittamisesta esimerkiksi netissä tai muunlaisesta viestinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on ratkaisussaan todennut, että esimerkiksi natsi-Saksan hakaristilipun pitäminen esillä on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä häirintää.

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten, julkista tehtävää hoitavien yksityisten toimijoiden, koulutuksen järjestäjien sekä työnantajien on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa toiminnassaan ja ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi, mikäli puutteita huomataan.

22/04/2026

Järjestöjen tekemä ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on turvattava.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja ihmiskauppa ovat vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja niiden kohteeksi joutuneilla on oikeus apuun ja tukeen. Kansalaisjärjestöjen tekemä väkivallan vastainen työ on korvaamattoman tärkeää.

Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea sekä toimivat siltana viranomaisiin.

Järjestöt ovat monelle väkivallan kohteeksi joutuneelle tytölle tai naiselle ensimmäinen kontakti heidän hakiessaan apua ja tukea. Järjestöt tavoittavat työllään myös ihmiskaupan uhreja ja marginaalissa olevia ryhmiä, joille viranomaispalvelut voivat olla vaikeasti lähestyttäviä. Ilman järjestöjä kynnys hakea apua nousee monelle liian korkeaksi.

Suomessa on laaja järjestökenttä, joka tekee työtä lukuisten eri vähemmistöryhmien oikeuksien edistämiseksi. Järjestöt tekevät myös merkittävää yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Järjestöt ovat tärkeitä tiedontuottajia, ja heidän asiantuntijuuttaan käytetään jatkuvasti hyödyksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava riittävällä ja pitkäjänteisellä rahoituksella.

20/04/2026

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tasa-arvovaltuutettu vaativat: Suomeen tarvitaan sateenkaaripoliittinen ohjelma.

Sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuus ei edelleenkään toteudu täysin. Suomessa on tarve suunnitelmalliselle, tavoitteelliselle ja pitkäjänteiselle politiikalle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.

Tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu katsovat, että seuraavan hallituskauden aikana on laadittava kattava kansallinen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma.

Euroopan komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita hyväksymään kansalliset sateenkaari-ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat toimintasuunnitelmat vuoteen 2027 mennessä.

Valtuutetut suosittelevat, että toimintaohjelma sisältäisi lainsäädännöllisiä ja käytännön politiikkatoimia, joilla edistetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta kokonaisvaltaisesti. Toimintaohjelmalle tulee varata riittävät resurssit.

Lainsäädäntöä tulee seuraavalla hallituskaudella vahvistaa, jotta sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden itsemääräämis‑ ja määrittelyoikeus toteutuu täysimääräisesti. Valtuutetut katsovat, että myös niin sanottu eheytystoiminta pitää kieltää laintasoisesti kattavasti eri muodoissaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu seuraa ja edistää sateenkaarioikeuksien toteutumista ja puuttuu seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään ja häirintään. Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.

Lue lisää tiedotteesta: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutettu-ja-tasa-arvovaltuutettu-suomeen-tarvitaan-sateenkaaripoliittinen-ohjelma

15/04/2026

Mielenterveyden haasteista johtuva eriarvoinen kohtelu voi olla syrjintää.

Ihmiset kohtaavat syrjintää mielenterveyden haasteiden ja mielenterveysdiagnoosien perusteella. Erilainen kohtelu mielenterveydenhaasteiden perusteella voi olla kiellettyä syrjintää terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Vammaisuuden määritelmä on laaja, joten pitkäaikaiset tai pysyvät mielenterveydenhaasteet voidaan ymmärtää myös vammaisuutena, kun arvioidaan syrjintää ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

Oikeutta opiskella tai työskennellä ei saa rajoittaa mielenterveydenhaasteiden perusteella ilman painavia perusteita.

Työhön ja opiskeluun liittyvät terveydentilavaatimukset ovat sallittuja, kunhan ne perustuvat hyväksyttäviin tavoitteisiin ja ovat oikeasuhtaisia. Terveydentilaa koskevia säännöksiä ei saa soveltaa syrjivällä tavalla. Kenenkään oikeuksia ei esimerkiksi saa rajoittaa ilman painavia perusteita mielenterveydenhaasteiden, kuten lievien mielenterveyden häiriöiden tai työuupumuksen perusteella.

Yhdenvertaisuussuunnittelulla voidaan arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää.

Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi on aktiivisesti pyrittävä havaitsemaan erilaisia käytäntöjä, jotka voivat asettaa henkilön eriarvoiseen asemaan terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Yksi keino käytäntöjen tarkasteluun on kattava ja perusteellinen yhdenvertaisuussuunnittelu.

Näin voidaan paljastaa järjestelmän puutteita ja ryhtyä yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin jo ennen, kuin mahdollinen syrjintä konkretisoituu esimerkiksi kohtuullisten mukautusten epäämisen tai välillisen syrjinnän muodossa.

Lue uutinen: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/mielenterveyden-haasteista-johtuva-eriarvoinen-kohtelu-voi-olla-syrjintaa

08/04/2026

Latšo internationaalo romanengo diives tumenge!
Hyvää kansainvälistä romanipäivää!
Glad internationella romadagen!

Tänään vietetään kansainvälistä romanipäivää. Päivänä juhlistetaan romanien kieltä ja kulttuuria. Romanit ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö, jolla on perustuslaissa turvattu oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan.

Romanit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa jo 1500-luvulta alkaen. Romanikielellä on tärkeä asema romanien kulttuurissa, m***a Suomessa kieli on vahvasti uhanalainen. Lapsiasiavaltuutetun selvityksen mukaan romanilapsista ja -nuorista jopa 92 % haluaisi opetella romanikieltä. Romanilasten yhdenvertaisuuden takaamiseksi on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi alueellisiin eroihin romanikielen opetuksessa.

Romanikulttuurilla on pitkät perinteet. Sen säilymistä ja kehittymistä on aktiivisesti tuettava. Romanijärjestöille ja romaneille on turvattava mahdollisuudet tuottaa kulttuuria ja osallistua taide- ja kulttuuritapahtumiin helposti ja saavutettavasti.

Romaneihin kohdistuva syrjintä on vakava ihmisoikeusongelma. Syrjintä näkyy sekä yhteiskunnan rakenteissa että arjen tilanteissa, ja sitä joutuvat kohtaamaan jopa lapset. Ennakkoluulojen ja rakenteellisen syrjinnän aktiivinen purkaminen on välttämätöntä aidosti yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi.

02/04/2026

Tällä viikolla vietetään autismitietoisuuden viikkoa, ja tänään on maailman autismitietoisuuden päivä. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta autismista.

Monimuotoinen työyhteisö on organisaatioille voimavara. Työpaikkojen jäykät toimintatavat ja puutteellinen ymmärrys neuromoninaisuudesta voivat kuitenkin aiheuttaa neurovähemmistöille haasteita työelämässä.

Myöskään kohtuulliset mukautukset eivät toteudu työelämässä vielä riittävän hyvin autisteille ja muille neurovähemmistöihin kuuluville. Usein taustalla on tiedon puute: työnantajat eivät ole tietoisia siitä, että esimerkiksi autismi voi yhdenvertaisuuslain mukaan velvoittaa kohtuullisiin mukautuksiin työelämässä.

Kohtuullisia mukautuksia voidaan yhdenvertaisuuslain mukaisesti toteuttaa vammaisille henkilöille yksittäisissä tapauksissa. Kun sovelletaan yhdenvertaisuuslakia, neurovähemmistöön kuuluminen voidaan katsoa sellaiseksi vammaksi tai toimintarajoitteeksi, joka velvoittaa työnantajaa toteuttamaan kohtuullisia mukautuksia.

Kohtuulliset mukautukset toteutetaan aina yksittäisissä tapauksissa ja ne arvioidaan aina yksilöllisesti.

Kohtuullisten mukautusten toteuttamatta jättäminen voi johtaa neurovähemmistöön kuuluvan työntekijän kuormittumiseen ja työkyvyn heikentymiseen. Tällä on kielteisiä vaikutuksia heidän yhteiskunnalliseen asemaansa ja yleiseen hyvinvointiinsa. Lisäksi neurovähemmistöön kuuluvat saattavat kohdata myös muita yhdenvertaisuuslain vastaisia käytäntöjä.

Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ja syrjinnän välttämiseksi olisi tärkeää, että työpaikoilla koulutettaisiin henkilöstöä autismista ja neuromoninaisuudesta. Kouluttautumalla voidaan muun muassa edistää sitä, että neurovähemmistöön kuuluvat voivat kokea olevansa yhdenvertainen osa työyhteisöä.

Työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta eli kehittää työpaikan toimintatapoja ja käytäntöjä yhdenvertaisemmiksi.

Osoite

Ratapihantie 9
Helsinki
00520

Puhelin

+358295666817

Nettisivu

http://www.yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Yhdenvertaisuusvaltuutettu :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Organisaatio

Lähetä viesti Yhdenvertaisuusvaltuutettu :lle:

Oikopolut

Oma organisaatio listan huipulle Julkishallinnon Palveluksessa Helsinki :ssa?

Jaa

Kategoria

Julkishallinnollinen organisaatio