Suomen Rautatiemuseo

Suomen Rautatiemuseo Suomen Rautatiemuseo on valtakunnallinen rautatieliikenteen vastuumuseo, jonka toiminnan keskipisteenä on rautateiden kulttuuriperintö.
(225)

Kokoelmia voit selata osoitteessa rautatiemuseo.finna.fi
Ostoksia voit tehdä osoitteessa webshop.trafiikki.fi

18/06/2026
18/06/2026

🚂 Rautatiehistoria herää eloon Toijalassa.

Turku–Tampere–Hämeenlinna-rata täyttää 150 vuotta, ja sitä juhlistetaan näyttävästi Toijalassa maanantaina 22.6. 💫

Päivän aikana asemalla nähdään poikkeuksellinen kattaus historiallista junakalustoa – höyryä, ääntä ja liikettä parhaimmillaan!
Mukana mm.:
✨ Suomen rautatiemuseon höyryveturi Hv1 "Prinsessa" ja Valtterivaunut
✨ Veturimuseon Dm7 "Lättähattu"
✨Veturimuseon höyryveturi Vr2 "Ankka" ja puuvaunut

🧡 Koko perheen tapahtumassa luvassa myös musiikkia, näyttelyitä ja ohjelmaa Veturimuseolla.
📍 Toijalan asemaseutu
🕐 Museojunien saapumiset klo 13.14–13.25
🎶 Ohjelmaa iltapäivästä alkaen
Tapahtuma on maksuton – junamatkoihin - ja museoon omat liput.

Linkkien takaa pääset eri junien tietoihin:

Toijala-Valkeakoski
https://www.facebook.com/share/1SzgNiuoDY/

Toijala-Tampere
https://www.facebook.com/share/1BL3kDs7Zb/

Hyvinkää-Toijala
https://facebook.com/events/s/yleisoajo-turun-prinsessalla-t/974944682203182/

Tapahtumassa mukana Etelä‑Pirkanmaan Osuuspankki, Veturimuseo, Toijalan asema, 5000 m/s -musiikkifestivaali Oy sekä rautatieharrastajia ympäri Suomen.

Juhannuksen jälkeinen maanantai kutsuu junamatkalle!Turku- Tampere-Hämeenlinna rautatie juhlii 150-vuotista taivaltaan j...
18/06/2026

Juhannuksen jälkeinen maanantai kutsuu junamatkalle!

Turku- Tampere-Hämeenlinna rautatie juhlii 150-vuotista taivaltaan ja sen kunniaksi Toijalassa ja radan varrella juhlitaan.

Eri museojunaliikennöitsijät ovat yhdistäneet voimansa ja tarjoavat junaliikennettä Toijalan tienoilla ja Humppilassa. Junia liikkuu niin Hyvinkää-Toijala-Hyvinkää, Toijala-Valkeakoski-Toijala kuin Toijala-Tampere-Toijalakin. Ja Turun radan varrelta voi tehdä Humppila-Kermala-Humppila -retkiä. Juniin on saatavilla vielä lippuja. Valtteri-junan liput myydään Trafiikki-museoiden verkkokaupassa: https://webshop.trafiikki.fi/suomen-rautatiemuseo/ #!/trafiikki/lippu-perinnejuna-valtteriin-toijalan-radan.

Toijalassa on juhlaohjelmaa asemalla ja Veturimuseolla. Suomen Rautatiemuseon pop up -museokauppa palvelee Valtterissa (johon päsee vierailemaan klo 14.15-15.30. Samalla voi tutustua Valtterin historiallisiin vaunuihin. Myös salonkivaunuun järjestetään kaksi opaskierrosta klo 14.30 ja 15.00. Kierroksille mahtuu 10 henkeä/kierros ja ne kestävät noin puoli tuntia.

Toijalassa on siis nähtävänä kaksi höyryveturia höyryssä sekä Lättähattu-moottorivaunu ja Humppilassa Jokioisten museorautatiellä yksi kapearaidehöyryveturi. Tervetuloa juhliin ja junailemaan.

Käyrä, Siro, Takalisto - Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rataosuus on synnyttänyt puolentoista vuosisatansa aikana lukuisia...
18/06/2026

Käyrä, Siro, Takalisto - Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rataosuus on synnyttänyt puolentoista vuosisatansa aikana lukuisia liikennepaikkoja, joista suuri osa on jo sittemmin sammunut.

Turun ja Toijalan välillä sijaitsi Forssa, jonka tehdastuotteet haluttiin kiskoille. Rata kuitenkin kiersi tehdasyhdyskunnan. Matkun kylään sijoitettu liikennepaikka toimi aluksi Forssan nimellä, kunnes 1800-luvun lopulla se sai oman nimensä. Vuonna 1898 valmistunut Jokioisten yksityisrautatie tavoitti nimittäin nyt itse Forssankin.

Hämeenlinnan ja Toijalan välillä sijaitsevaa Kuurilaa kuvattiin aikansa Rautatiehakemistossa "hiljaiseksi paikkakunnaksi, missä oli kuitenkin kohtalaiset kalastus- ja metsästysmahdollisuudet". Kuurilan kohtalona oli todistaa tuhoisinta rauhanajan rautatieonnettomuutta vuonna 1957.

Toijalan ja Tampereen välille avattiin puolestaan kesäkuussa 1876 pieni asema nimeltä "Lempoinen/Lembois". Tänä päivänä kasvavan Tampereen kyljessä Lempäälässä pysähtyy toistakymmentä kaukojunaa.

Rataosuudet pelkistyvät usein pääteasemiinsa. Ne ovat kuitenkin useimmiten olleet jo valmiiksi vireitä paikkakuntia - sen sijaan pienille väliasemille ja niiden ympäristölle uuden rautatien merkitys on ollut erityisen suuri.

Kauan eläköön siis (muiden muassa) Räntämäki, Maaria, Lieto, Käyrä, Aura, Kyrö, Loimaa, Ypäjä, Humppila, Matku, Urjala, Kylmäkoski, Toijala, Parola, Iittala, Kuurila, Viiala ja Lempäälä sekä kaikki muutkin liikennepaikat 150 vuoden ajalta!

Kuvissa alkuperäinen radanrakennuksen jetoni sekä nostoja matkan ja radan varrelta.

Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatie avautui 150 vuotta sitten, virallisen avajaispäivän ollessa 22.6.1876. Tässä kesäkuun julkaisusarjassa Rautatiemuseo esittelee juhlavuoden kunniaksi Hämeen ja Varsinais-Suomen yhdistäjää eri näkökulmista. Varsinaisena juhlapäivänä maanantaina 22.6.2026 Rautatiemuseolta pääsee matkustamaan Turun Prinsessan (Höyryveturi Hv1, nro 555) vetämällä Valtteri-perinnejunallamme Riihimäen ja Hämeenlinnan kautta Toijalaan sekä takaisin. Museolla on juhlapäivänä myös teemaopastuksia. Katso lisätiedot, tarkempi ohjelma aikatauluineen sekä ohjeet junalipun ostoon verkkosivuiltamme.

Toijalasta rakentui yksi Suomen ensimmäisistä rautatieristeyksistä kesällä 1876. Hämeenlinnan-Tampereen uudelta rataosuu...
15/06/2026

Toijalasta rakentui yksi Suomen ensimmäisistä rautatieristeyksistä kesällä 1876. Hämeenlinnan-Tampereen uudelta rataosuudelta rakennettiin yhteys myös Turun suuntaan ja tälle risteykselle tarvittiin sopivainen paikka. Toijalan lisäksi vahvimpana vaihtoehtona oli Viiala ja hetken aikaa myös Sääksmäen Linnainen, m***a lopulta Akaan kirkonkylässä sijainnut Toijala voitti. Radan rakentaminen Turun suuntaan oli myös teknisesti helpointa juuri Toijalasta.

Kuten monilla muillakin rautatiepaikkakunnilla, myös Toijalassa rautatien tulo ja aseman rakentuminen vaikuttivat oleellisesti paikkakunnan kehittymiseen. Aluksi hieman sivussa sijainnut rautatieasema alkoi kerätä ympärilleen asutusta, erityisesti vuonna 1886 tapahtuneen Akaan kirkonkylän tulipalon jälkeen.
Kun Toijalassa päästiin risteyspaikan makuun, sitä vain vahvistettiin ennen sotia: ratayhteys Toijalan satamaan avattiin vuonna 1927 sekä Valkeakoskelle vuonna 1938.

Toijalan liikennepaikan nimi on säilynyt läpi 150 vuoden, vaikka kunnan/kauppalan/kaupungin virallinen nimi onkin vaihtunut: ensin se oli Akaa vuoden 1945 loppuun, sitten Toijala 1946–2006, ja jälleen Akaa vuoden 2007 alusta.

Kuvissa varhaisimpia kartta- ja pituusprofiiliotteita, Toijalan vanha asema, ote Toijalan kuvauksesta vuoden 1931 Rautatiehakemistosta sekä Toijalan uusi asema (1960).

Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatie avautui 150 vuotta sitten, virallisen avajaispäivän ollessa 22.6.1876. Tässä kesäkuun julkaisusarjassa Rautatiemuseo esittelee juhlavuoden kunniaksi Hämeen ja Varsinais-Suomen yhdistäjää eri näkökulmista. Varsinaisena juhlapäivänä 22.6.2026 Rautatiemuseolta pääsee matkustamaan Turun Prinsessan (Höyryveturi Hv1, nro 555) vetämällä Valtteri-perinnejunallamme Riihimäen ja Hämeenlinnan kautta Toijalaan sekä takaisin. Museolla on juhlapäivänä myös teemaopastuksia. Katso lisätiedot, tarkempi ohjelma aikatauluineen sekä ohjeet junalipun ostoon verkkosivuiltamme.

Tampere on tänä päivänä keskeisimpiä rautatieristeyksiämme. Kesällä 1876 rautatien saavuttaessa Tampereen, se oli kuiten...
12/06/2026

Tampere on tänä päivänä keskeisimpiä rautatieristeyksiämme. Kesällä 1876 rautatien saavuttaessa Tampereen, se oli kuitenkin hetken aikaa Suomen pohjoisin rautatiepaikkakunta! Sinänsä rautatien jatko Hämeenlinnasta eteenpäin Tampereelle oli luonteva askel – näin maailma avautui myös tamperelaisillekin eteläisen rannikon suuntaan ja jopa Pietariin saakka.

Tampere ei saanut nauttia kuitenkaan kovinkaan pitkään pohjoisimman aseman tittelistään, sillä yhtä luontevasti rautatietä haluttiin jo Tampereeltakin jatkaa eteenpäin. Pohjanmaan suunta odotti, ja kyse oli lähinnä siitä, että mistä Vaasan ja Oulun linjaus rakennettaisiin. Haapamäen vaihtoehto voitti ja jo 1880-luvulla pohjoisimman asemapaikan titteli oli muisto vain. Risteysasemaksi Tampere rakentui 1890-luvulla, jolloin Porin-rata otettiin käyttöön.

Alun perin Tampereen asemaa suunniteltiin myös Tammerkosken länsipuolelle, nykyisen Hämeenpuiston linjalle. Se päätettiin kuitenkin rakentaa tuolloin pahamaineisen Kyttälän esikaupunkialueen taakse, mistä löytyi soveltuva vapaa alue. Tampereen varsinainen kaupunki sijaitsi tuolloin vielä kokonaisuudessaan kosken länsipuolella, m***a rautatie ja asema alkoivat laajentaa kaupunkia myös itään. Tampere oli jo ennen rautatien saapumista merkittävä teollisuuskaupunki, m***a rautatie alkoi kasvattaa ja kehittää kaupunkia vauhdilla.

Kuvissa Tampereen vanha asemaa sekä näkymää kaupungin keskustan suuntaan, ote aikataulusta Toijalaan vuodelta 1876 sekä Tampereen uuden aseman (1936) arkkitehtuuria.

Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatie avautui 150 vuotta sitten, virallisen avajaispäivän ollessa 22.6.1876. Tässä kesäkuun julkaisusarjassa Rautatiemuseo esittelee juhlavuoden kunniaksi Hämeen ja Varsinais-Suomen yhdistäjää eri näkökulmista. Varsinaisena juhlapäivänä 22.6.2026 Rautatiemuseolta pääsee matkustamaan Turun Prinsessan (Höyryveturi Hv1, nro 555) vetämällä Valtteri-perinnejunallamme Riihimäen ja Hämeenlinnan kautta Toijalaan sekä takaisin. Museolla on juhlapäivänä myös teemaopastuksia. Katso lisätiedot, tarkempi ohjelma aikatauluineen sekä ohjeet junalipun ostoon verkkosivuiltamme.

Suomen aiempi pääkaupunki sekä merkittävä satamakaupunki Turku sai odottaa omaa rautatieyhteyttään toistakymmentä vuotta...
09/06/2026

Suomen aiempi pääkaupunki sekä merkittävä satamakaupunki Turku sai odottaa omaa rautatieyhteyttään toistakymmentä vuotta Helsingin ja Hämeenlinnan välisen radan valmistuttua. Kun hämäläisten kauppamatkat alkoivatkin suuntautua härkätien sijasta rautateitse uuteen pääkaupunkiin, pelkäsivät turkulaiset jäävänsä paitsioon. Lopulta Turku liittyi Suomen rataverkkoon Toijalan kautta ja rata rakennettiin samalla kertaa aina satamaan saakka. Nyt myös jopa Pietari oli turkulaisten (ja Turku pietarilaisten) ulottuvilla!

Turusta lähdettiin junamatkalle Hämeen halki aina vuosisadan vaihteen tienoille: vuosina 1899-1903 useammassa osassa valmistunut rantarata Salon ja Karjaan kautta Helsinkiin saakka nopeutti oleellisesti vanhan ja uuden pääkaupungin välistä matkaa sekä muodosti Turusta myös risteysaseman.

Hetkellinen paluu vanhoihin aikoihin koitti vielä sotiemme jälkeen, jolloin läpikulku Porkkalan vuokra-alueen läpi oli hetkellisesti välirauhansopimuksen nojalla kiellettyä. Tällöin Helsingin ja Turun välisiä junia kiersi myös Toijalan kautta. Matkustajavaunujen ikkunoiden peittäminen, ”maailman pisin rautatietunneli”, palautti kuitenkin läpikulkuliikenteen rantaradalle, kunnes Porkkalan palautus vuonna 1956 normalisoi sen jälleen kokonaan.

Kuvissa Turun ensimmäinen rautatieasema radan avajaispäivänä 22.6.1876, ote Turun ensimmäisestä ratapihaprofiilista, otteet aikatauluista Helsingin ja Tampereen suuntiin vuodelta 1876 sekä näkymä Turun toiselle, 1940-luvun alussa valmistuneelle rautatieasemalle.

Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatie avautui 150 vuotta sitten, virallisen avajaispäivän ollessa 22.6.1876. Tässä kesäkuun julkaisusarjassa Rautatiemuseo esittelee juhlavuoden kunniaksi Hämeen ja Varsinais-Suomen yhdistäjää eri näkökulmista. Varsinaisena juhlapäivänä maanantaina 22.6.2026 Rautatiemuseolta pääsee matkustamaan Turun Prinsessan (Höyryveturi Hv1, nro 555) vetämällä Valtteri-perinnejunallamme Riihimäen ja Hämeenlinnan kautta Toijalaan sekä takaisin. Museolla on juhlapäivänä myös teemaopastuksia. Katso lisätiedot, tarkempi ohjelma aikatauluineen sekä ohjeet junalipun ostoon verkkosivuiltamme.

Tule rakentamaan Rautatiemuseopäivää!Sunnuntaina 9.8.2026 järjestettävä Rautatiemuseopäivä tarjoaa jälleen nähtävää ja k...
08/06/2026

Tule rakentamaan Rautatiemuseopäivää!

Sunnuntaina 9.8.2026 järjestettävä Rautatiemuseopäivä tarjoaa jälleen nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille museon alueella, sekä sisällä että ulkona. Päivää ovat mahdollistamassa myös lukuisat vapaaehtoiset, jotka toimivat muun muassa asiakaspalvelu- ja valvontatehtävissä sekä vetäjinä erilaisissa toiminnallisissa pisteissä.

Ilmoittautuminen Rautatiemuseopäivän vapaaehtoistehtäviin on paraikaa käynnissä - kuulemme Sinusta mieluusti maanantaihin 22.6. mennessä!

Lisätietoja Rautatiemuseopäivästä sekä sen vapaaehtoistehtävistä löydät verkkosivuiltamme. Samasta paikasta löytyy myös ilmoittautumislomake: https://rautatiemuseo.fi/tule-rakentamaan-rautatiemuseopaivaa/

Tervetuloa mukaan mahdollistamaan elokuun huipennusta!

Tervetuloa vapaaehtoistyöntekijäksi Rautatiemuseopäivään 9.8.2026! Rautatiemuseopäivän valmistelut on taas aloitettu Rautatiemuseolla. Kuten muinakin vuosina, tarjolla on tälläkin kertaa monenlaista puuhaa kaiken ikäisille ja nyt onkin syytä varmistaa, että meillä on tarpeeksi tekijöit...

Prinsessat ulkoilevat kesäisin! 👑Rautatiemuseon liikkuvan kaluston kokoelmaan kuuluva höyryveturimme Hv 1 (nro 555) eli ...
05/06/2026

Prinsessat ulkoilevat kesäisin! 👑

Rautatiemuseon liikkuvan kaluston kokoelmaan kuuluva höyryveturimme Hv 1 (nro 555) eli "Prinsessa" näyttäytyy kesäkuussa niin Hyvinkäällä kuin Toijalan-matkallaankin.

Lauantaina 6.6. museon kesäkauden avajaisissa Prinsessan vastaanotto on avoinna kello 10.00 alkaen - tule tutustumaan! Prinsessa pyörähtää kääntöpöytänäytöksessä kello 11.30 ja ajeluttaa tämän jälkeen kesäkansaa museon ratapihalla kello 12.00-15.00, noin puolen tunnin välein lähtevillä lyhyillä nostalgiamatkoilla (mukanaan Ei-matkustajavaunu). Junamatkan hinta on 5 euroa, alle 7-vuotiaat maksutta.

Maanantaina 22.6. Prinsessa lähtee vierailemaan Toijalassa vetäen mukanaan myös perinnejuna Valtteriamme kohti Turun-Tampereen-Hämeenlinnan radan 150-vuotisjuhlaa! Juhlajuna lähtee Rautatiemuseolta kello 10.44 ja pysähtyy menomatkalla Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Parolassa, saapuen Toijalaan kello 13.25. Paluumatkalle Toijalasta lähdetään kello 17.21 (Hämeenlinna 18.06, Riihimäki 19.31) ja Rautatiemuseolle Hyvinkäälle saavutaan kello 19.51.

Varmista paikkasi Prinsessan Toijalan-matkan kyytiin ajoissa - osta matkaliput Trafiikin verkkokaupasta: https://webshop.trafiikki.fi/liput/ #!/trafiikki/lippu-perinnejuna-valtteriin-toijalan-radan

Lisätietoja löydät myös tapahtumasivultamme: https://rautatiemuseo.fi/rtm-event/yleisoajo-perinnejuna-valtterilla-turku-tampere-hameenlinna-radan-150-vuotisjuhlaan/

Kesäkuun tähti tunnetaan myös lisänimellä "Turun Prinsessa", pitkäaikaisimman sijoituspaikkansa Turun sekä toisaalta veturinkuljettaja Emil Holmbergin tarkan huolenpidon mukaan. Prinsessa valmistui Tampereella 1915, joten juhannuksen jälkeen juhlittava rataosuus on Hänelle jo sangen tuttu!

Tule kyytiin tai tervehtimään!

Kuvissa Prinsessa ulkoilemassa museon ympäristössä sekä myös lähikuvassa, ote 1870-luvun kartasta Hyvinkään ja Toijalan väliltä sekä kylttikavalkadi juhlamatkalle.

Noin 70 vuotta sitten, kesäkuun alussa vuonna 1956 lakkautettiin III luokka Euroopan laajuisesti yhteisellä päätöksellä....
04/06/2026

Noin 70 vuotta sitten, kesäkuun alussa vuonna 1956 lakkautettiin III luokka Euroopan laajuisesti yhteisellä päätöksellä. Toki vaunuja jäi käyttöön korotettuna toiseen luokkaan. Samaan aikaan Suomessa kuitenkin uusittiin vaunukalustoa.

Launataina 6.6.26 Rautatiemuseolla on mahdollista palata menneeseen ja matkustaa jälleen kolmannessa luokassa. Prinsessa höyryveturi aloittaa kesäkautensa vetämällä museoalueella Valtteri-perinnejunaan kuuluvaa 1940-luvun asussa olevaa Ei-vaunua. Vaunussa ei ole enää pelkät puupenkit, kuten vielä 1900-luvun alussa oli tapana, vaan mukavuutta on lisätty pienenellä pehmusteella. Vaunu henkii taattua III luokan tunnelmaa.

Prinsessa-veturin Hv1 nro 555 vetämä Ei-matkustajavaunu kyydittää halukkaita klo 12-15. Lähtö tapahtuu museon asemalta puolen tunnin välein. Lippu junamatkalle maksaa 5€ (alle 7-vuotiaat ilmaiseksi).

Osoite

HyvinkäänKatu 9
Hyvinkää
05800

Aukioloajat

Maanantai 10:00 - 18:00
Tiistai 10:00 - 18:00
Keskiviikko 10:00 - 18:00
Torstai 10:00 - 18:00
Perjantai 10:00 - 18:00
Lauantai 10:00 - 18:00
Sunnuntai 10:00 - 18:00

Puhelin

+358408625241

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Suomen Rautatiemuseo :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Organisaatio

Lähetä viesti Suomen Rautatiemuseo :lle:

Jaa