08/06/2026
Valtuuston kevätkauden viimeisessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2026-2040.
Varavaltuutettu Henri Ihander piti keskustan ryhmäpuheenvuoron liittyen hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmaan ja uimahallin käyttöön ja haasteisiin.
Alla puhe kokonaisuudessaan:
"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä muut kokousta seuraavat.
Ryhmäpuheeni käsittelee uimahallin käyttöä ja siihen liittyviä haasteita. Ryhmäämme on ihmetyttänyt uimahallin peruskorjaukseen esitetty 14 miljoonan euron hintalappu. Mihin arvio perustuu ja mitä tällä rahalla on tarkoitus saada aikaan?
Uimahalliin liittyy yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden näkökulmasta merkittäviä ongelmia, joiden korjaamisen tulisi olla korkealla prioriteettilistalla. Yksi konkreettinen esimerkki on jatkuvasti reistaileva allashissi, joka ei kuulemma kestä vettä.
Ongelmia löytyy myös invapukuhuoneista. Tilat ovat liian ahtaita apuvälineiden käyttäjille eivätkä vastaa monien vaikeammin liikuntarajoitteisten tarpeisiin. Moni tarvitsisi korkeussäädettäviä ja riittävän leveitä tasoja turvalliseen siirtymiseen ja pukeutumiseen. Tällä hetkellä käytössä on käytännössä vain kapea seinään kiinnitetty penkki. Itse esimerkiksi pukeudun normaalisti makuuasennossa sängyllä, joten nykyiset tilat kertovat hyvin siitä, kuinka haastavia ne monelle käyttäjälle ovat. Ahtaus aiheuttaa ongelmia myös silloin, kun pukuhuonetta tarvitsee samaan aikaan useampi henkilö tai tilassa on valmiiksi muiden apuvälineitä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Tuusulassa esteettömän pukuhuoneen voi varata omaan käyttöönsä, jolloin vastaavia ongelmia ei synny.
Toinen merkittävä ongelma liittyy pukuhuoneiden sijoitteluun. Koska niistä kuljetaan tavallisiin suihkutiloihin, vastakkaista sukupuolta oleva henkilökohtainen avustaja ei käytännössä voi olla mukana. Tämän vuoksi osa käyttäjistä joutuu kulkemaan kahvion läpi uima-asussa allastiloihin päästäkseen monitoimialtaan viereiseen suihkulla varustettuun Inva-WC:n. Tuusulassa tämäkin on ratkaistu omalla suihkutilalla esteettömän pukuhuoneen yhteydessä. Tämä käytäntö on herättänyt palautetta myös allasterapiapalveluissa, kun maksajatahot ovat antaneet kritiikkiä hygienian ja turvallisuuden näkökulmasta. Samalla monitoimialtaan vuoroista on jatkuvaa pulaa, mikä vaikeuttaa terapioiden järjestämistä ja yleisillä vuoroilla allas on liian ahdas.
Liikuntaolosuhdeverkoston kehittämissuunnitelman mukaan uimahallin käyttöaste ylittää jo nykyisin laskennallisen kapasiteetin, ja kävijämäärien ennustetaan kasvavan edelleen merkittävästi. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi onkin kirjattu allastilan lisääminen vastaamaan kasvavaa tarvetta. Kehittämistarpeissa mainitaan myös pukuhuoneiden ahtaus sekä rakennuksesta puuttuva hissi.
Kysynkin tässä yhteydessä, miksi olemme käyttämässä 14 miljoonaa euroa peruskorjaukseen, joka ei sisällä laajennusta, maksaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Tuusulan uimahallin peruskorjaus eikä nykyisten tietojen perusteella välttämättä ratkaise kaikkia keskeisiä esteettömyys- ja kapasiteettiongelmia.
Miten käytännössä vastataan pukutilojen ja allasosaston ahtauteen sekä muihin käyttäjien esiin nostamiin ongelmiin ilman laajennusta? Onko nämä haasteet huomioitu kustannusarviossa ja ovatko ne realistisesti korjattavissa nykyisissä tiloissa? Jos eivät, mitä hyötyä on mittavasta remontista, joka ei vieläkään mahdollista palvelun yhdenvertaista käyttöä kaikille järvenpääläisille?
Todellinen yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että liikuntarajoitteinen henkilö saadaan pöytiä siirtämällä kuljetettua hiekat ja lika renkaissa allastiloihin. Se tarkoittaa palveluiden sujuvaa, turvallista ja huomaamatonta käyttöä siinä missä kaikille muillekin. Vai miltä itsestäsi tuntuisi kulkea uima-asussa vettä valuvana kahvion läpi pyydellen ihmisiä väistämään ja siirtämään pöytiä?
Kiitos."
https://www.youtube.com/live/vDHYggxjEOo?si=Zlkql1SDnct8jHB_