Pattoin perintötalo

23/08/2026

Vielä tänään opas paikalla, sitte Pattoin perintötalon ovet laitetaan säppiin tältä kesältä. Iso kiitos kesän 2026 kävijöille ja somen kautta mukana olleille.🤎 Savolaisittain voisi sanoa.
Kiitos kaanis kaekille, että jaksotta kuunnella.😊

15/08/2026

Punamullalla on maalattu rakennuksia jo 1500-luvulla. Sitä nähtiin kuitenkin pitkään vain arvorakennuksissa, kuten kirkoissa ja kartanoissa. 1800-luvulla se yleistyi kansan keskuuteen ja punaisesta tuvasta tuli osa maisemaa. Öljymaalit alkoivat tulla Suomeen 1700-luvulla ja vuonna 1877 Suomeen perustettiin ensimmäinen niitä valmistava maalitehdas. 1900-luku toi tullessaan laajemman värivalkoiman ja vesiohenteiset maalit, jotka aloittivat valloituksen sisäseinistä 1950-luvulla.

Pattoin perintötalolla on nähtävissä paljon käsittelemätöntä hirsipintaa ja sen harmaan ja ruskean eri sävyjä. Ehkä siksi täällä on vastapainoksi valittu maaleihin kirkkaita värejä.
Tallinseinässä on nähtävissä vielä häivähdys kauan sitten maalatusta punamullasta. Päärakennuksen ulkopinta on maalattu okran väriseksi vuonna 1939. Lattiat on maalattu aikaisemmin ruskeaksi ja 1980- luvulla punaiseksi. Samoihin aikoihin talon ulko-ovi ja tuvan penkit ovat saaneet uuden maalipinnan. Yksi tämän vuoden kunnostus kohteista Pattoilla on ollut pihan portit, jotka ovat olleet huollettavina ja maalattu entistä ehommiksi pellavaöljymaalilla.🌈

07/08/2026

Lampaat ovat olleet tärkeä osa maatalojen eläimistöä. niistä on saatu villan lisäksi mm. lihaa ja nahkaa. Lampaita oli 1940- ja 1950-luvuilla Suomessa yli miljoona, jonka jälkeen niiden määrä lähti nopeaan laskuun. 1970-luvulle tultaessa lampaita oli enää alle 200 000. Syynä tähän oli tilojen erikoistuminen ja ulkomaisen ja tehdasvalmisteisen tavaran lisääntyminen.

Pattoilla lampaita on ollut aina vuoteen 1986 asti. Talon lampaat ovat olleet suomenlampaita ja niitä on ollut kerralla viidestä seitsemään. Villasta on kehrätty lankaa ja lampaan lihaa on syöty läpi vuoden. Moni vieras on saanut talossa käydessään Anna Reginan tekemää lammaskaalia.

Nykyäänkin lampailla on merkittävä osa Pattoin perintötalolla niiden pitäessä huolta taloa ympäröivästä perinnemaisemasta.

Onko sinulla kokemusta lampaan keritsemisestä tai osaatko kehrätä lankaa?

31/07/2026

Voin myyminen on ollut tärkeä tulonlähde maatiloille. Se oli 1800-luvun puolessa välissä Suomen tärkeimpiä vientituotteita puun lisäksi.

Separaattoreita ruvettiin valmistamaan Suomessa 1900-luvun alussa. 1930-luvulla jo puolella maataloista oli oma separaattori, jolla kerma saatiin eroteltua maidosta tehokkaasti. Sen avulla voi kiloon tarvittiin vähemmän maitoa kuin jos kerma eroteltiin vanhoilla menetelmillä. Vähitellen voin valmistus siirtyi maatiloilta meijereihin niin, että kun vielä 1930-luvulla voista lähes puolet valmistettiin maatiloilla, 1960-luvulla jo lähes kaikki myyty voi oli meijeri valmisteista.

Pattoilta löytyy separaattorin lisäksi kampikirnu.
Anna Reginan tiedetään kirnunneen voita Pattoilla ainakin vielä 1940-luvulla.

Onko separaattorin käyttö tuttua puuhaa?

27/07/2026

Juvan Pattoin perintötalo kuuluu Museoraittiin! Ota Suomen maatalousmuseo Sarka seurantaan, jos maalaisympäristöt ja maatila-aiheiset museot kiinnostavat.

23/07/2026

Pattoilla lehmät on lypsetty aina käsin, kaksi kertaa päivässä. Kesäisin lypsäminen on tehty karjapihalla lehmien ollessa kiinni liiterin seinässä. Lehmien hoito ja lypsäminen on ollut perinteisesti naisten töitä ja niin se on ollut Pattoillakin. Punakylkisiä kyyttöjä on ollut tilalla 70-luvun lopulle saakka.

Lypsykoneet rupesivat tulemaan Suomessa navettoihin 50-luvulla, m***a käsinlypsy pysyi vielä pitkään rinnalla. 70-luvulle tultaessa noin kolmanneksella tiloista oli jo lypsykone. Lypsykoneiden mukana tulivat myös miehet enemmän mukaan navettatöihin.

Onko Pattoin seuraajissa ihmisiä, jotka ovat lypsäneet joskus lehmää käsin? Jos olet lypsäjä, kommentoi alle vaikka lehmän nimi. (Jos et muista lehmän nimeä jota lypsit, mikä vaan käy)🐮🥛

17/07/2026

PÄREKATTO nousi suosioon 1800-luvun loppupuolella ja säilytti suosionsa maaseudulla aina 50-luvulle asti. Pattoillakin on vanha pärekatto nähtävissä päärakennuksen tiilien ja aittojen huovan alla.

Pärekaton teko.
Puut pärekattoa varten haetaan talvella. Puun tulee olla tiukka syistä, suoraa ja oksatonta. Kuusta, mäntyä tai haapaa. Vähän ennen katon tekoa tukit kuoritaan ja katkotaan noin 40 cm mittaisiksi pätkiksi. Pölkyt höylätään päreiksi ja käytetään tuoreena.

Vanha katto puretaan ja ruoteet korjataan tarvittaessa. Uutta aletaan rakentamaan räystäältä harjalle päin. Riialaudan avulla ladotaan suora rivi päreitä noin tuuman verran päälekkäin ja naulataan pärenauloilla kiinni. Lautaa nostetaan 1/3 päreen verran ylöspäin ja ladotaan uusi rivi päreitä toiseen suuntaan limittäin. Työtä tehdessä raakataan haljenneet, reikäiset tai muulla tavalla vialliset päreet pois. Näin edetään harjalle asti, jossa viimeiset päreet leikataan oikeaan mittaan ja lopuksi asennetaan harjalaudat.

11/07/2026

Nyt on uusi pärekatto liiterin yllä. 😊 jos haluaa tietää miltä uusi pärekatto näyttää ja tuoksuu niin nyt on siihen oiva tilaisuus.

04/07/2026

Pattoin perintötalolla tapahtuu kulisseissa koko ajan jotakin kohennusta ja suunnitelmallista toimintaa, joka ei näy välttämättä näyttelyvieraille. 💚

Juvan Pattoin perintötalolla kuorittiin tuulenkaatopuita tulevien vuosien tarpeita varten.

04/07/2026

Tervetuloa tunnelmalliseen koko perheen metsäkirkkoon su 5.7. klo 13 Pattoin perintötalon pihapiiriin✨

👉Metsäkirkko Pattoin luonnon keskellä
👉Järjestää Juvan seurakunta ja Museo- ja kotiseutuyhdistys.
👉Pattointie 62, 51900 Juva.