Jo ennen Suomen itsenäistymistä oli Kokoomuksen edeltäjän , Suomalaisen puolueen, kannatus Kalajoella laajaa. Puolue sai täältä jopa omia valtiopäivämiehiä ja kunnankirjurina toiminut Kalle Myllylä edusti Kalajokea monilla säätyvaltiopäivillä vuosien 1894 ja 1906 välillä sekä yksikamarisessa eduskunnassa mm. Monien muiden pohjanmaalaisten paikkakuntien tavoin Kokoomuksen aatetta kuljetettiin paikk
akunnallamme voimakkaasti eteenpäin 1920-30-luvulla. Vuoden 1936 vaaleissa puolue asetti ehdokkaakseen 10 tunnettua paikkakuntalaista. Valituiksi tulivat ainakin kauppaneuvos Oskari Santaholma ja kauppias Tuomas Rahko. Vuonna 1937 aloittanut valtuusto saikin istua yhteen menoon 9 vuotta läpi poliittisesti hiljaisen sota-ajan ansaiten siten nimekseen ”pitkä valtuusto”. Oskari Santaholman oma ura kunnallismiehenä oli sekin sangen pitkä, yhteensä peräti 35 vuotta. Raskaiden sotavuosien hiljaiselon jälkeen pitkään rekisteröimättömänä toiminut paikallisjärjestö elpyi uuteen vireyteen ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 6.6.1952 nimellä Kalajoen Kansallisseura ry. 22.4. 1952 päivätyn hakemuksen ja siihen liittyvän sopimuskirjan allekirjoittivat seuran hallituksen jäsenet metsänhoitaja Olavi Isopahkala, pankkivirkailija Lyyli Peltola ja puheenjohtaja, insinööri Einar Sahlberg. Yhdistyksen varapuheenjohtajana toimi tuolloin pastori Mikko Torvinen ja sihteerinä metsäteknikko Yrjö Perander. Yhdistyksen rekisteröimisvuonna sen hallitukseen kuuluivat myös urheilujärjestön ohjaaja Risto Kalajo ja paperikauppias Hilda Niemelä. Yhdistyksen 50-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2002 ehdimme vielä luovuttaa Kultainen leijona –ansiomerkin yhdistyksen perustajajäsenelle Laina Haloselle. Kalajoen Kokoomuksella on ollut onni saada vuosien aikana riveihinsä henkilöitä, jotka vaivojansa säästämättä ovat työskennelleet kokoomuslaisen ajattelutavan hyväksi. Toiminta on vaihdellut hiljaisemmasta vilkkaampaan vaalivuosista ja yhdistyksen toimintamahdollisuuksista riippuen. Erilaiset vuosikymmenet
Perustamisvuodesta vuoteen 1971 yhdistyksen toimihenkilöt eivät juuri vaihtuneet. Kuvaavaa on, että uranuurtajakauden jälkeen pitkään, lähes kahden vuosikymmenen ajan, kokoomuslaista ajattelutapaa valtuustossa ja lukuisissa muissa luottamustoimissa edusti rovasti Mikko Torvinen.
1960-luvun lopulle tultaessa poliittinen ilmapiiri kuitenkin muuttui. Tuolloin Suomessa pelättiin vasemmistolaista vallankumousta ja Kalajoelta muutettiin Ruotsiin sankoin joukoin. Vasemmistolaisten aatteiden ja sosiaalidemokraattien vaikutusvallan aikana yhdistys toimi sosialismin vastavoimana asettuen yksilönvapauksien ja demokratian puolustajaksi. Ylipolitisoitumisen vuosikymmenenä kokoomuslaista aatetta näytettiin mm. Ole Porvari-pinssein.
70-luvulla puheenjohtajina toimivat johtaja Arvo Pahkala 1970 , opettaja Anna Saari 1971, toimitusjohtaja Matti Ojala 1972-73 ja opettaja Sakari Yli-Hallila 1974-1980. Kokoomuksen kannatus kasvoi valtakunnallisesti koko 70—ja 80-lukujen ajan siirtäen puolueen viimein pitkän korpitaipaleen jälkeen oppositiosta hallitukseen vuonna 1987. Uudenlaisessa optimismin ilmapiirissä 1980- 90-luvuilla paikallisyhdistyksen toiminta kukoisti. Kalajoella toimivat lisäksi naisten ja nuorten omat yhdistykset. Kalajoen Kokoomusta luotsasivat vuorollaan rehtori Martti Isokoski, teräsmyyjä Veli Saari ja toimitusjohtaja Tapio Ojala. Uudelle vuosituhannelle lähdettiin yrittäjä Heikki Santaholman kipparoimana. Edellä mainittujen lisäksi ovat kokoomuslaista aatetta kunnallisissa luottamustoimissa Kalajoella vuosien varrella edustaneet mm. yrittäjä Leena Kivioja, terveydenhoitaja Kaija-Leena Hongell, tarhaaja Erkki Manninen, opettaja Heikki Halonen, johtaja Juhani Letola, lääkäri Heikki Haarakangas, opettaja Anna-Maija Himanka, terveydenhoitaja Eila Halonen, toimitusjohtaja Antti Ojala, opettaja Oiva Utriainen, yrittäjä Kaija Jaakola, yrittäjä Markku Rautio ja toimitusjohtaja Juha Rahkola. Parhaimmillaan Kalajoen Kokoomuksella on ollut 7 paikkaa. Kuntavaaleissa lokakuussa 2008 kaupunginvaltuustoon kokoomusta edustamaan valittiin vientipäällikkö Pia Anttiroiko, päiväkohdin johtaja Riittä Lehto, tuotantojohtaja Tapani Ojala, vanh. konstaapeli Tomi Reinikainen, yrittäjä Hanna Saari ja koulunjohtaja Esko Valikainen. Ryhmä kasvoi 7-henkiseksi syksyllä 2012 himankalaisen Juha Yrjänän siirtyessä Kokoomuksen riveihin.
