04/09/2026
Sanomalehti Karjalaisessa oli tänään juttu meidän toiminnastamme ❤
Lahja-Elina Vatasen mielestä käsiparien määrää tärkeämpää on asenne, jolla hoivatyöhön ottautuu
"Se ei ollut sellaista liukuhihnatyötä" – Työpaikka Kontiolinnassa palautti Leenu Hoppa-Heinosen, 36, uskon hoivaan.
Pari vuotta sitten ylämyllyläinen neljän lapsen äiti Leenu Hoppa-Heinonen, 36, oli elämänsä ammatillisessa tienristeyksessä. Lähihoitajana yli kymmenen vuotta työskennellyt nainen mietti alanvaihtoa. Hän oli työskennellyt yksityisellä sekä julkisella sektorilla hoitajana, niin ikäihmisten kuin myös kehitysvammaisten parissa.
Joka paikassa tuntui olevan sama ongelma. Aikaa yksilölliseen asiakastyöhön ei tahtonut riittää. Empaattisena ihmisenä Hoppa-Heinonen koki sen kestämättömäksi.
Alaa hän ei kuitenkaan päätynyt vaihtamaan. Siitä hän kiittää pitkälti nykyistä työpaikkaansa Kontionimen hoivaa Kontiolahdella Kontiolinnassa. Hoppa-Heinonen haki vuonna 2024 nykymuodossaan toimintansa aloittaneeseen hoivakotiin töihin ajatuksella; "että katsotaan vielä tämä kortti". Sillä tiellä hän on edelleen.
– Huomasin nopeasti, että täällä oli ihan oikeasti aikaa yksilöille, ei vain puheissa. Se ei ollut sellaista liukuhihnatyötä, mitä monessa muussa paikassa valitettavasti on ollut.
– Arvostan niin paljon ikäihmisiä, että ajattelen, että heille kuuluu arvokas vanhuus. Täällä olen voinut olla sitä konkreettisesti edistämässä.
Yksi tärkeimmistä asioita Kontiolinnassa vallitsevan positiivisen ilmapiirin kannalta on Hoppa-Heinosen mielestä toimiva työyhteisö sekä rakentava johtamisen kulttuuri.
– Se on merkittävä ero moneen paikkaan verrattuna, että täällä henkilökunnan yksilölliset tarpeet huomioidaan. Itselleni se on neljän lapsen äitinä, jonka mies tekee reissutyötä, lähes välttämätöntä.
– Kun työntekijän oma yksilöllinen elämä huomioidaan, se vaikuttaa siihen työssä jaksamiseen. Ja työntekijöiden henkinen jaksaminen taas vaikuttaa suoraan asiakastyöhön, Hoppa-Heinonen kertoo.
Leenu Hoppa-Heinosen mielestä on tärkeää tunnistaa alan ongelmat, m***a samalla hän kokee, että myös onnistumisista pitäisi kertoa enemmän.
– Negatiivinen uutisointi voi peittää alleen myös hyvät ja toimivat työyhteisöt. Itse ainakin voin sanoa tekeväni unelmatyötäni ikäihmisten parissa.
Työntekijöiden henkinen jaksaminen vaikuttaa suoraan asiakastyöhön.
Viime aikoina hoivapalveluista ja ikäihmisten hoidosta on uutisoitu lähinnä alalla esiintyvien epäkohtien kautta. Varmasti syystäkin, kuten esimerkiksi Karjalaisessa kesäkuussa julkaistun Hannu Aaltosen tapaus osoittaa. Jutussa leski Sirkka-Liisa Aaltonen kertoo karuja kokemuksia miehensä saamasta hoidosta Joensuussa.
Myös hoitajien jaksaminen säästöjen keskellä on puhuttanut ja puhuttaa entisestään, kun Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote ilmoitti syyskuun alussa aloittavansa mittavat yt-neuvottelut.
Kontiolinnassa asuu tällä hetkellä 29 asukasta, ja töissä on noin 20 työntekijää. Talon nuorin asukas on alle 70-vuotias ja vanhin 98 vuotta.
Kontioniemen hoivan toimitusjohtaja Lahja-Elina Vatanen esittelee tyytyväisenä heidän alkuvuodesta saamaansa Arvostettu työpaikka -sertifikaattia. Se on Vatasen mukaan tulos usean vuoden työhyvinvointikyselyistä sekä työntekijöiden antamasta palautteesta.
– Meillä on ollut onni saada työntekijöiksi sellaisia työntekijöitä, joilla on se suuri sydän. Arvosanoilla ei ole merkitystä, jos tätä työtä ei tee sydämellään.
– Kun kasassa on sellainen porukka, joka viihtyy työssään ja pitää asukkaiden kohtaamista tärkeimpänä tehtävänään, on kaikilla hyvä olla, Vatanen sanoo.
Lahja-Elina Vataselle hoivatyö on enemmän kuin kutsumus.
Toimiva työyhteisö ja laadukas hoiva ei Lahja-Elina Vatasen mielestä ole pelkästään kiinni käsipareista. Työntekijöiden määrää keskeisempää hänen mielestään on se, kuinka työtä tehdään ja minkälainen asenne työhön on.
Vatanen uskoo laadukkaan hoivan syntyvän ennen kaikkea läsnäolosta, välittämisestä ja ihmisen kohtaamisesta. Hän tekee itsekin edelleen hoitotyötä, esimerkiksi yövuoroja.
– Johtamiseni perustana on kuunteleminen, työntekijöiden toiveiden huomioiminen ja yhdessä tekeminen.
Huolissaan Vatanen on myös siitä, että hoiva-alasta puhuttaessa korostuvat usein vain epäonnistumiset, mikä herättää pelkoa sekä ikäihmisissä että heidän läheisissään. Vatasen mielestä on tärkeää tuoda esille myös hyvin toimivia hoivayksiköitä ja onnistumisia.
– On surullista, mikäli ihmiset pelkäävät vanhenemista sen vuoksi, että heillä on käsitys, ettei Suomessa saa laadukasta ikäihmisten hoivaa.
Arvosanoilla ei ole merkitystä, jos tätä työtä ei tee sydämellään. Lahja-Elina Vatanen
Kontiolinnassa työskentelee laaja joukko hoitoalan ammattilaisia. Lähi -ja sairaanhoitajien lisäksi talossa on toiminta -ja fysioterapeutti, m***a myös hieman harvinaisemmalla geronomin (amk) nimikkeellä työskentelevä Virpi Blinnikka.
– Geronomi on vanhustyön asiantuntija, joka edistää ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Koulutuksessa yhdistyvät hoitotyön, kuntoutuksen ja sosiaalialan näkökulmat, Blinnikka avaa.
Kontiolinnassa Blinnikka on työskennellyt nyt puolitoista vuotta. Leenu Hoppa-Heinosen tavoin myös Blinnikka kehuu työyhteisöä sekä tapaa, jolla he saavat kohdata ja hoitaa ikäihmisiä.
– Hoivatyön tärkein tavoite on, että ikäihminen voi elää hyvää, turvallista ja mahdollisimman omannäköistä arkea. Hyvä työyhteisö näkyy suoraan asukkaiden hyvinvoinnissa.
Blinnikan mielestä työntekijöiden arvostus, avoin keskustelukulttuuri ja yhteinen kehittäminen luovat perustan laadukkaalle hoidolle.
– Myös omaiset ovat tärkeä osa hoivaa, sillä heidän kauttaan saadaan arvokasta tietoa asukkaan elämästä, toiveista ja tarpeista. Avoimuus puolin ja toisin on erityisen tärkeää, Blinnikka kertoo.
Kontiolinnassa puhaltaa myös uusia tuulia. Lähitulevaisuudessa, mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella Kontioniemen Hoiva oy avaa Kontiolinnaan Katajalinnan ja Tammilinnan yksiköiden lisäksi uuden työikäisten muistisairaiden yksikön Koivulinnan, joka on Lahja-Elina Vatasen mukaan ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Mikä hoiva-alalla eri rooleissa lähes 45 vuotta työskennellyttä Lahja-Elina Vatasta puskee eteenpäin kehittämään ikäihmisten hoivaa vuonna 2026?
– Lähimmäisenrakkaus, hän vastaa empimättä.