Langinkoski

26/08/2026

Langinkoskella vieraillessaan keisariperhe ei nauttinut vain kosken kohinasta ja muista luonnon äänistä, vaan kesälomamatkoilla oli aina mukana musisoijia soittamassa hallitsijaperheelle. Keisarin suosikkikappaleita oli Porilaisten marssi, joka saatettiin hallitsijan toiveesta joskus soittaa useammankin kerran peräkkäin. 🎼

Kuvassa näkyy Kaartin soittokunta luotsilaiva Valvojan kannella vuonna 1885. Tämä orkesteri matkasi keisarillisen eskaaderin kanssa m***a kertaa. He olivat mukana myös vuoden 1890 matkalla, jolta aliupseeri Johan Willgren kirjoitti muistelmatekstin muutamia vuosia myöhemmin. Hän kertoo soittokunnan soittaneen kalastusmajan edustalla jopa viiden tunnin ajan. 🤯

Aleksanteri III harrasti itsekin musisointia. Hän oli erikoistunut puhallinsoittimiin, joita hän omisti useita erilaisia. Keisariparin kerrotaan olleen aidosti kiinnostuneita musiikista. Näin ollen musiikin kuunteleminen kauniilla Langinkoskella on antanut vierailulle viimeisen silauksen! 🎺

Tekstin lähteet:

"Keisarit kesälomalla Suomessa", Jorma ja Päivi Tuomi-Nikula 2002, s. 77.

Lukemisia Suomen sotamiehille, 01.01.1893, nro 5, s. 15–45.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1110341?page=15 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Viitattu 26.08.2026

Kuva:

Museoviraston kokoelma. Historian kuvakokoelma. Fritz Hjertzell 1885.

23/08/2026

🌲Langinkosken luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1960, mitä ennen se oli jo vuonna 1938 asetettu puistometsäksi. Alue on myös osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Luontoaluetta on peräti 29 hehtaaria ja sieltä löytyy myös vanha puulajipuisto eli arboretum, josta voi bongata esimerkiksi Douglas-kuusia sekä Palsamipihtaa. Alueelta löytyy myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia vanhoja juoksuhautoja. Juoksuhaudat sijaitsevat kalahautomon ohi menevän polun vasemmalla puolella majalta katsottuna. Kuvassa 1 näkyy eräs juoksuhaudoista, ja kuvassa 2 taas voit nähdä koskelot ja lokin sadepäivän vietossa.

🌿Osana monipuolisia työtehtäviä saatatte nähdä oppaita kiertämässä majan lähialueita ja keräämässä roskia pois luonnosta. Osittain luonnon ja ympäristön vuoksi jo Aleksanteri III ihastui Langinkoskeen, ja haluammekin säilyttää luonnon yhtä henkeäsalpaavana myös tuleville sukupolville. Alueelta ei löydy roska-astioita, joten varauduttehan tuomaan luonnosta pois sen, mitä sinne viette. Muistakaa liikkuessanne varoa polkujen juuria ja kunnioittaa luontoa. Ettehän siis revi kasveja tai muuta luontoa muilla tavoin.  Näin tekin autatte kulttuuriperinnön säilyttämisessä.

🍂Langinkosken ympäristö on auki yleisölle koko vuoden myös museon ollessa kiinni. Näin ollen myös syksyllä pääsette nauttimaan ruskasta sekä kosken kuohuista ensi kesää odotellessa! Museossa ehditte vierailemaan vielä 30.8. saakka, jolloin suljemme ovet kello 18.

Lähteet: 
Luontoon.fi/Langinkosken luonnonsuojelualue
Kansallismuseo/Langinkoski/Kansallinen kaupunkipuisto

Kuvat: Eero Ahola

20/08/2026

Tiesittekö että myös keisariperhe oli eläinrakas?

Vuosien saatossa perheeseen kuului useita koiria ja kissoja, jotka pääsivät mukaan kesäisille retkille laivaan. Emme voi varmaksi sanoa vierailiko keisarilliset karvakaverit majalla seurueen mukana, m***a iloksemme näemme päivittäin alueella luonnosta ja ulkoalueista nauttivia koiria, välillä myös valjaissa ulkoilevia kissoja. 🐱

Langinkoski tarjoaa upean historian lisäksi pysäyttävän koskimaiseman, ja ulkoalueet ovatkin vahvasti osa museokokemusta. Ulkona pääsette karvakavereiden kanssa tutustumaan historiaan rakennuksien luota löytyvien tekstitaulujen myötä ja majalta voi hakea myös kartan avuksi suunnistuksessa. Varottehan eläimien kanssa liikkuessa kosken ja ympäristön tuomia vaaroja ja korjaattehan niiden jättämät yllätykset pois luonnosta. 🌿

Valitettavasti koirat ja kissat eivät pääse vierailemaan itse museoon sisälle tai terassille ja joutuvat ihastelemaan hirsiarkkitehtuuria vain ulkoapäin. Poikkeuksena opas- sekä avustajakoirat.

Tervetuloa vierailemaan Langinkoskelle koko perheen voimin, unohtamatta karvaisempia perheenjäseniä! 🐶

Edit*

Kuten moni saattoi huomata postauksen kuvissa näkyvät Nikolai II ja hänen perheensä. Emme valitettavasti löytäneet käyttöoikeudellisia kuvia Aleksanteri III:nen perheen lemmikeistä, m***a tietojen mukaan myös hänen perheensä omisti useita koiria sekä kissoja, kuten keisarin oma koira Kamtšatka, joka on myös ollut mukana laivassa.

Pahoittelemme kuvien aiheuttamaa sekaannusta, sillä tosiaan Nikolai II viihtyi enemmän muissa kohteissa Suomessa, ei niin paljoa Langinkoskella.

📷: Romanov Collection, Beinecke Rare Book and Manuscript Libary, Yale University

14/08/2026

Keisarillisesta kalastusmajasta löytyy jos jonkinmoisia esineitä. Yläkerrassa on esillä keisariparin makuuhuonekalusteet, jotka tosin ovat peräisin Fontellin talosta Lappeenrannasta. Nämä kalusteet ovat seikkailleet Kultarannassa asti, kunnes ne 50-ja 60-lukujen vaihteessa löysivät paikkansa Langinkoskelta. 🛏

Kalusteiden suunnittelusta vastasi F***y Churberg ja Jac. Ahrenberg, joista jälkimmäinen suunnitteli myös Langinkosken alkuperäisen interiöörin. Makuuhuonekaluisteissa on yksityiskohtina Marga Kiseleff-Toppeliuksen (1862–1924) kukkamaalauksia. Hän oli aikansa arvostetuimpia kukkamaalauksiin erikoistuneita taiteilijoita. 🎨🌸

Kierroksella kalastusmajassa kannattaakin pysähtyä hetkeksi makuuhuonekalusteiden ääreen ihmettelemään niiden yksityiskohtia. 🤩

📸: Siiri Husu
Tekstin lähde: Kansallisbiografia Marga Kiseleff

10/08/2026

Tänään esittelemme kolmannen kalastusmajan suunnitteluun osallistuneen arkkitehdin Jac. Ahrenbergin. Hänen vastuullaan oli majan sisustuksen suunnittelu. 📐

Arkkitehtikoulutuksensa lisäksi hän taitoi myös huonekalujen ja tekstiilien suunnittelun. Hänelle kertyi kokemusta keisarillisten kohteiden parissa työskentelystä, sillä hän vuonna 1885 suunnitteli keisarillisen residenssin Lappeenrantaan Fontellin taloon. Sieltä ovat peräisin Langinkoskella esillä olevat Aleksanteri III:nen ja Maria Feodorovnan makuuhuonekalusteet! Keisariperheen matkoihin liittyen hän suunnitteli myös ns. Dagmarin lähteen puiston Tammisaareen. 🌲

Ahrenberg oli suunnittelijana klassisen perinteen edustaja, m***a samaan aikaan myös ensimmäisiä suomalaisesta ja karjalaisesta kansanperinteestä ammentavia. Tämän vaikutus näkyy myös keisarillisessa kalastusmajassa. Varsinkin tekstiileissä näkyy vaikutteita karjalaisista kuoseista.

Kalastusmajan huonekalujen koivumateriaali tuo niihin kansanomaista vaikutelmaa. Muotoilultaan ne ovat kuitenkin saaneet inspiraatiotaan italialaisesta uusrenessanssista, niin sanotusta Dante-tuolista. 🤩

Tekstin lähde: Kansallisbiografia Jac. Ahrenberg
📸 1: Siiri Husu
📸 2: Siiri Husu
📸 3: Kansallisarkisto.fi/astia

08/08/2026

Uusien oppaiden esittely jatkuu ✨

"Hei olen Essi!

Olen Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla oppaana ensimmäistä kesää. Valmistun ensi vuonna valtiotieteiden maisteriksi, m***a historia on aina ollut lähellä sydäntäni. Olen nauttinut paljon kesästä Kotkan kauniilla rannikolla, vaikka olenkin kotoisin Kouvolasta. Lempipaikkani Langinkoskella on majan terassi, josta voi ihastella kosken kuohuntaa ja seurata lintujen puuhia. Omalta osaltani työt loppuvat jo parin viikon kuluttua, m***a siihen asti: Nähdään Langinkoskella!"

📸: Enni Moisio

05/08/2026

01/08/2026

Kesä alkaa kääntymään pikkuhiljaa syksyä kohti, m***a majalla on tohinaa vielä elokuun loppuun asti.☀️

Yleisöopastuksia järjestetään päivittäin kello 14:00 aina 16.8. asti. Tule siis kuuntelemaan majan sekä alueen historiaa kierrokselle, joka kuuluu museon pääsylipun hintaan. Myös museokorttilaiset pääsevät kierrokselle ja alle 18-vuotiaat pääsevät tutustumaan alueeseen sekä majaan ilmaiseksi.🌊

Museo on auki 30.8. saakka kello 11-18, ja vaikket pääsisikään yleisöopastukselle, ammattitaitoiset oppaamme kertovat mielellään majan historiasta museon sisällä. Ulkoalueet pysyvät läpi vuoden auki, jos haluaa tutustua henkeä salpaavaan luontoon.🌿

Tervetuloa vierailemaan Langinkoskella keisarillisella kalastusmajalla!

📷: Siru Jäntti

27/07/2026

Akseli Gallen-Kallela on tunnettu varsinkin Kalevala-aiheisista taidemaalauksistaan. Tiesitkö kuitenkin, että hän on työskennellyt myös Mannerheimin alaisuudessa, suunnitellen esimerkiksi sotilasunivormuja ja mitaleita. Eräs hänen suunnittelutöistään koski Langinkosken kalastajan asua. Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 Langinkoski siirtyi valtiolle, jolloin kalastajille haluttiin kehittää virallinen univormu.

Gallen-Kallela luonnosteli kalastajille vuonna 1919 asun, jota ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön. Kuten kuvassa 2 näkyy, asuun on suunniteltu sininen sarkatakki ja nahkaiset saappaat. Kalastajalla kuului olla myös tupsuinen pipo, ja ainakin taiteilijan luonnoksen mukaan muhkea valkoinen parta.😆

Kuvassa 3 näkyy alkuperäinen lyijykynällä piirretty luonnos. Lisäksi kuvassa 4 on esillä todennäköisesti Langinkosken vahtimestarille suunnattu asu. Gallen-Kallelan suunnitelmat koskivat siis monia erilaisia univormuja ympäri äskettäin itsenäistyneen Suomen. 👨‍🎨

Kalastajien mökin edessä kuvattu magneetti löytyy museokaupastamme. Langinkoskella pääset myös kuulemaan oppailta kalastajien elämästä ja alueen kalastushistoriasta!

📷 1: Siiri Husu
📷 2: Ehdotus Langinkosken kalastajan univormuksi https://museovirasto.finna.fi/
📷 3: Luonnos ehdotuksesta Langinkosken kalastajan univormuksi https://museovirasto.finna.fi/
📷 4: Ehdotus Bjällbon (Kesärannan), Langinkosken ja Lappeenrannan linnanvoutien univormuksi https://museovirasto.finna.fi/

Tekstin lähde: HS.fi "Juuri avautunut Gallen-Kallela-näyttely tarjoaa uutta tietoa myös taiteilijan tosifaneille" 6.12.2022

23/07/2026

Moni museokävijä on pistänyt merkille koskea halkovan sillan. Sillan suunnittelu ja rakentaminen vei lopulta useita vuosikymmeniä, jonka aikana sitä sekä vastustettiin että puolustettiin. Tässä hieman Langinkosken sillan taustaa perustuen Kauko Niinisalon vuonna 1962 Uudessa Suomessa julkaistuun mielipidekirjoitukseen:

Jo vuonna 1949 oli valtioneuvosto hyväksynyt sillan rakentamisen Langinkoskelle, koska se helpottaisi merkittävästi Kotkan ja Helsingin välistä kaukoliikennettä. Tämä tiehanke kuitenkin kariutui.

Samainen siltapaikka sisältyi kuitenkin Kotkan kaupungin uuteen asemakaavaan vuonna 1955, vaikka tällöin sillä ei enää ollut yhteyttä Helsinkiin suuntautuvaan liikenteeseen. Valtio antoi kaupungille maata Langinkosken luonnonpuistosta siltaa varten. Niinisalon mukaan tämä tapahtui, kun valtio erheellisesti vielä luuli sillan palvelevan kaukoliikennettä Helsinkiin.

Tämän jälkeen alkoi hanketta kohtaan esiintyä vastustusta ja Niinisalon mukaan asiasta “kehkeytyi oikein lihava luonnonsuojeluriita”. Vastustajien mielestä silta pilasi Langinkosken koskensuulta avautuvan ainutlaatuisena pidetyn maiseman. Se myös halkaisi vuoden 1960 asetuksella määrätyn luonnonpuiston.

Vastustajat perustivat erillisen toimikunnan, johon kuului edustajia niin luonnonsuojelun kuin matkailualankin piiristä. Kotkalaisten sanottiin jakautuneen kahtia sillan puolustajiin ja vastustajiin. Lopulta myös metsähallitus, jolle uusi luonnonsuojelualue kuului, esitti vuonna 1962 vastalauseensa sillan rakentamiselle. Rakennustyöt oli kuitenkin jo aloitettu. Seuraavana vuonna seisoi Langinkosken edessä valmis silta.

“Langinkosken luonnonpuiston koskemattomana säilyttäminen - ilman yli kulkevaa tietä ja siltaa – on ensiarvoisen tärkeää Kotkalle, Kymenlaaksolle ja koko maalle. Turvattakoon Langinkoski harvinaisena, ihailtuna ja teollisuusseudun välttämättömänä virkistyskeitaana myös tuleville sukupolville”, oli toimikunta todennut omassa kirjelmässään.

Ja näin silta rakentui. Siitä huolimatta paikassa voi yhä aistia sen tunnelman, johon keisarikin aikanaan ihastui. Tervetuloa kokemaan se!

📸1: V.K. Aholan "Langinkoski" (1962) s. 29.
📸2: Eero Ahola