17/06/2026
Oletko koskaan miettinyt, ovatko jäänmurtajat ja majakkalaivat olleet ennenkin yhteydessä toisiinsa?
Vastaus on kyllä. Nykyinen majakkalaiva Kemi palveli aiemmin etelämpänä Suomessa eri nimillä, esimerkiksi sekä Helsingin että Rauman edustalla. Etelämpänä leudommassa ilmastossa alus pystyi olemaan käytössä pidempään myös talvisin. Se rakennettiin alun perin jäävahvistetuksi kestämään talviolosuhteita.
Kun nykyisin Kemi-nimellä tunnettu majakkalaiva palveli Helsingin edustalla vuosina 1901-1921 nimellä (Nya) Äransgrund, jäänmurtaja Sampo kävi talvisin hakemassa sen pois asemapaikaltaan, mikäli alus jäi jäiden saartamaksi.
Myöhemmin Rauman edustalla sama alus palveli vuosina 1921-1955 nimillä Relandersgrund, Relanderinmatala ja Rauma. Tuolloin jäänmurtajat Murtaja ja Voima hakivat majakkalaivan pois asemapaikaltaan talvehtimaan.
Avustussuhde toimi teoriassa myös toisinpäin. Esimerkiksi vappuna vuonna 1905 jäänmurtaja Sampo ajoi karille, ja majakkalaiva (Nya) Äränsgrund komennettiin auttamaan pelastustehtävissä. Höyrykattilan paineen nostamiseen kului kuitenkin odotettua pidempi aika, jonka vuoksi muut alukset kerkesivät paikalle ennen.
Tämän lisäksi majakkalaivoilla palvelleet perämiehet saattoivat siirtyä jäänmurtajille perämiehiksi, ja jopa kapteeneiksi. Molemmat laivatyypit kuuluivat Suomen valtiolle osana Merenkulkuhallitusta.
Kuvassa näkyvät jäänmurtaja Sampo ja majakkalaiva (Nya) Äransgrund (nykyinen Kemi) Helsingin Eteläsatamassa. Majakkalaivan nimi on kuvassa toisen sortokauden venäläistämisen mukaisesti kirjoitettu kyrillisin kirjaimin. Aluksen ulkonäkö on sittemmin muuttunut, sillä vuonna 1923 sen kahden maston öljylamput korvattiin yhdellä majakkatornilla, jossa oli asetyleenikaasulla toimiva tehokkaampi AGA-valo. Kuva on otettu vuosien 1912-1918 välillä.
Kuvassa näkymä Tähtitorninmäeltä Helsingin Eteläsatamaan.
📸: Historian kuvakokoelma
Kustannusosakeyhtiö Otavan kokoelma
Museovirasto
Museovirasto Merikeskus Vellamo