Kansannäytetoimisto

22/12/2025

Lämmintä ja mukavaa joulunaikaa kaikille GTK:n Kansannäytetoimiston tilin seuraajille ja kiitos näistä vuosista. Tämä Facebook-sivu tullaan sulkemaan vuoden 2026 alussa.

Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytetoiminta ja Kivikilpailu jatkuu kuitenkin edelleen.

Jos haluat geologia-alan ajantasaisia uutisia, seuraathan Geologian tutkimuskeskus -sivua Facebookissa.

GTK:n löytää myös näistä kanavista:
- Instagram: tilin nimi on geologicalsurvey_fi
https://www.instagram.com/geologicalsurvey_fi/
- YouTube
https://www.youtube.com/
- LinkedIn
https://www.linkedin.com/comp…/geological-survey-of-finland/
- Bluesky: tilin nimi on gtk.fi
https://bsky.app/profile/gtk.fi

25/11/2025

Hei Kansannäytetoimiston tilin 't. Tämä Facebook-sivu tullaan sulkemaan vuoden 2026 alussa. Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytetoiminta ja Kivikilpailu jatkuu kuitenkin edelleen.

Jos haluat geologia-alan ajantasaisia uutisia, seuraathan Geologian tutkimuskeskus -sivua Facebookissa.

GTK:n löytää myös näistä kanavista:

Instagram: tilin nimi on geologicalsurvey_fi
https://www.instagram.com/geologicalsurvey_fi/

YouTube
https://www.youtube.com/

LinkedIn
https://www.linkedin.com/company/geological-survey-of-finland/

Bluesky: tilin nimi on gtk.fi
https://bsky.app/profile/gtk.fi

17/05/2025

❔ Oletko tutustunut GTK:n geonäyttelyn kyljessä esillä olevaan jalo- ja korukivikokoelmaan?

💎 Suomalaisen jalokivihionnan edelläkävijöihin kuulunut diplomigemmologi Tauno Paronen (1919-1992) oli tunnettu jalokivihionnan ammattilainen, yrittäjä ja kouluttaja. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia korutaiteilijoita, jotka käyttivät nimenomaan suomalaista kiveä työssään.

💎 Paronen keräsi jalokiviä ympäri maailmaa. Hänen kokoelmiinsa kuuluu yli 600 hiottua harvinaisuutta, jotka hän luovutti aikanaan GTK:lle. Sädehtivänä esimerkkinä Parosen taidoista on kuvan planetaariohiontainen savukvartsi Kuortaneelta.

🔍 Jalokivikokoelman sekä lukuisia muita geologian ihmeitä löydät Espoon geonäyttelystämme. Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja järjestämme pyynnöstä opastettuja kierroksia ryhmille.

👉 Lue lisää geonäyttelystä: https://www.gtk.fi/gtk/geonayttely/

15/04/2025

Oletko miettinyt miten kivilajien ja mineraalien nimet ovat syntyneet? 💡

🔹 Monet nimistä ovat alkuperältään lainattuja, peräisin muista kielistä. Nimet saattavat juontaa juurensa myös kiven geologisiin ominaisuuksiin tai käyttötarkoitukseen.

🔹 Nimet voivat viitata myös löytöpaikkaan tai olla kunnianosoitus merkittävälle alan vaikuttajalle.
Tällaisia ovat on mm. viitaniemiitti, joka on Viitaniemen louhokselta Eräjärveltä löytynyt fosfaattimineraali sekä kuvan väyryneniitti, joka on nimetty Teknillisessä korkeakoulussa geologian ja mineralogian professorina toimineen Heikki Väyrysen (1888–1956) mukaan.

Kivilajeihin, mineraaleihin ja koko geologian kiehtovaan maailmaan pääset tutustumaan Espoon geonäyttelyssämme. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja järjestämme pyynnöstä myös opastettuja kierroksia ryhmille. Tervetuloa!

👉 Lue lisää geonäyttelystä: https://www.gtk.fi/gtk/geonayttely/

04/03/2025

Miltä näyttää laskiaispulla röntgentomografialaitteella kuvannettuna? Tämä antaa hyvän esimerkin, mitä laitteella saadaan esiin myös kivi- ja savinäytteitä tai malmirikasteita tutkittaessa. Hyvää laskiaista!

13/12/2024

GTK palkitsi kaksikymmentä kiviharrastajaa yhteensä 12 300 eurolla.
Pääpalkinto meni Lieksaan ja tunnustuspalkinnot Nivalaan, Vaasaan ja Uimaharjulle.
GTK:n kallioperän raaka-ainevarojen tutkimuksen päämielenkiinnon kohteena ovat EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaiset strategiset raaka-aineet ja erityisesti akkumineraalit. Palkituissa näytteissä erityispainoa saavat siten erityisesti akkumineraaleihin kuuluvat nikkeli, grafiitti, koboltti ja litium.
Lue lisää uutisesta ⬇️

GTK jakoi Kuopiossa 13.12.2024 kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2023 toukokuusta vuoden loppuun asti lähetetyistä kivinäytteistä.

03/12/2024

💠 Kallioperän kultaesiintymiä tunnetaan kaikkialta Suomesta, vaikka kullanhuuhdonta onkin keskittynyt Lappiin.

❕ Kullankaivuu ei kuulu jokaisenoikeuksiin, joten ennen harrastuksen aloittamista on hyvä perehtyä lainsäädäntöön.

– Ei kullan löytäminen mahdotonta ole. Etelä-Suomessa kulta on hienorakeisempaa. Isoja hippuja löytyy harvemmin. GTK:n tutkimusprofessori Tero Niiranen kertoo.

Usein saatetaan ajatella, että Suomessa kultaa voi löytää vain Pohjois-Suomesta. Orimattilassa asuva Henry Braithwaite päätti viime kesänä ostaa vaskoolin ja alkoi etsimään eteläsuomalaisesta maaperästä kultaa. Nyt sitä löytyi.

11/11/2024

Tervetuloa kuulemaan Vihanti-Pyhäsalmi-alueen kallioperätutkimuksista avoimeen yleisötilaisuuteen.
Aika: 19.11. klo 18.00
Paikka: Pulkkila-sali, Siikalatvan kunnantalo
Tilaisuudessa on tarjolla pientä syötävää sekä kahvia ja teetä.
Samaan tilaisuuteen GTK on kutsunut mukaan Siikalatvan grafiitti vihreän siirtymän raaka-aineena -projektin ja Kupukan grafiitti Oy:n kertomaan grafiittitutkimuksistaan.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt viime vuosina (2022-2024) kallioperätutkimuksia Oulaisten, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen, Haapaveden, Kärsämäen, Pyhäjärven, Pyhännän, Haapajärven ja Siikalatvan kuntien alueella. Tutkimukset liittyivät monivuotiseen Vihanti-Pyhäsalmi tutkimusprojektiin.

Projektin kuulumisista kerrotaan avoimessa yleisötilaisuudessa Siikalatvan kunnantalolla tiistaina 19.11. klo 18.00 Pulkkila-salissa. Tilaisuudessa on tarjolla pientä syötävää sekä kahvia ja teetä.

09/11/2024

Kurkistamme GTK:n geonäyttelyn vitriineihin 👉

🦷 Mammutin poskihampaan koon perusteella voi hahmottaa miten valtava mammutti on ollut. Mammuttien ja muiden muinaiseläinten luita löytyy vain harvakseltaan Suomesta. Hapan maaperämme säilöö luita huonosti, ja toisaalta lukuisat jäätiköitymisvaiheet ovat kuluttaneet ja siirtäneet maa-ainesta ja luita sen mukana. Suomen mammuttiluulöydöt ovat uusimpien radiohiiliajoitusten perusteella iältään n. 31 000 – 22 000 vuotta vanhoja.

🐙 Esimustekalat eli oikosarvet kehittyivät noin 495 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä kambrikaudella ja kuolivat sukupuuttoon noin 225 miljoonaa vuotta myöhemmin myöhäisellä triaskaudella. Ne olivat aikanaan merten yleisimpiä eläimiä. Oikosarvet on yhteisnimitys kaikille suoran putken sisällä eläneisiin pääjalkaisiin nilviäisiin. Oikosarvifossiilit ovat varsin yleisiä ja niitä löytyy kaikista merellisistä kerrostumista, erityisesti kalkkikivestä.

🔹 Nämä ja monet muut mielenkiintoiset kohteet löytyvät Espoon geonäyttelystämme, johon on vapaa pääsy arkisin klo 9–16. Tervetuloa!

🔹 Lue lisää geonäyttelystä: https://www.gtk.fi/gtk/geonayttelyt/

25/10/2024

Olemme mukana Kokkola Material Week'n yleisötapahtumassa lauantaina.

Ständillämme pääsee tutustumaan kivien kiehtovaan maailmaan. Tervetuloa tutustumaan!

📅 26.10. klo 11-15
📍Kauppakeskus Chydenia

Kokkola Material Week

10/09/2024

Yle kävi tutustumassa mittauksiin Peräpohjolassa. Mittaukset ovat osa laajaa Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä -projektia. Jutussa nähdään konkreettisesti, miten tehdään heijastusseismisiä mittauksia.

VTT Technical Research Centre of Finland Suomen ympäristökeskus - Syke

Peräpohjolassa tehtävä tutkimus on osa laajaa Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä -projektia. EU:n tavoite on tulla entistä omavaraisemmaksi kriittisten raaka-aineiden tuotannossa.

31/08/2024

⚪ Pallokivet, nuo Suomen kallioperän kummajaiset, koostuvat nimensä mukaisesti monikehäisistä kivipalloista. Syntyperältään pallokivet ovat magmakiviä eli ne ovat muodostuneet syvällä maankuoren alla.

Kivien tarkka syntytapa on osittain arvoitus. Olosuhteet kiven syntyhetkellä ovat olleet poikkeukselliset – niihin voi liittyä sulan kiviaineksen nopea jäähtyminen, voimakas magman virtaus tai hapen puute. Kilpaileva teoria esittää pallokivien syntyneen kiviaineksen jähmettymisvaiheessa kivestä tihkuvan kaliumin ansiosta.

Pallokivien koostumus ja ulkonäkö vaihtelevat, on olemassa mm. pallograniitteja, pallodioriitteja, pallogabroja ja palloperidotiitteja, sekä kuvassa esillä oleva pallomontsoniitti.

Kauniin ulkomuotonsa vuoksi pallokiviä on hyödynnetty koristekivenä, veistoksissa ja jopa rakennuskivenä. Esiintymät Suomessa ovat melko pieniä, noin kymmenen neliömetrin kokoisia ja ne ovat useimmiten myös rauhoitettuja.

Suomessa on noin 90 tunnettua pallokiviesiintymää, mikä on puolet maailman tunnetuista pallokiviesiintymistä. Oletko nähnyt pallokiveä luontoretkilläsi? ☀️