Lahden torikaivaus 2013

05/04/2022

Takatalven yllättäessä voi vaikka muistella menneitä ja lueskella kevättä ja lumen sulamista odotellessa juttuja Lahden historiasta kylän kaivauksissa paljastuneilla löydöillä ja uusilla tiedoilla höystettynä.

Lukupaketti on vapaasti täältä:

22/01/2016

Iloisia uutisia Lahden torikaivauksen 2013 tiimoilta: Kaivauksissa esille saaduista tekstiileistä on valmistunut tutkimus arkeologisen opinnäytteen, gradun, muodossa. Kaivauksilla työskennellyt Päivi Repo perehtyi kaivauksissa löydettyihin kankaan kappaleisiin ja sai pienistä palasista paljon tietoa Lahden miesten pukeutumisesta 1800-luvun lopulla. Mielenkiintoista kyllä, paria poikkeusta lukuun ottamatta aineisto koostui miesten vaatteista, mihin työn nimikin viittaa: Lahden torikaivausten 2013 miestenpukujen ja muiden tekstiileiden elinkaari. Onnittelemme lämpimästi tuoretta maisteria ja toivomme Päivin tekemän työn kannustavan myös muita Lahden aineiston tutkimisen pariin!

06/02/2015

Jos lumileikit alkavat jo kyllästyttää, niin poikkea museoon. Lahden historiallisen museon näyttelyssä Tuhkasta nousi Lahti voit tutustua torikaivauksiin ja arkeologien työhön kartanon 3. kerroksessa. (http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/historiallinen-museo/nayttelyt/). Näyteillä on myös edustava otos alueen esinelöydöistä sekä torille aikoinaan haudattu jättiläiskäärmeen luuranko. Lahden Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa kokeilumielessä toteutettu tietokonemallinnos kyläkaupan kulmilta vie sinut aikaan ennen Lahden suurta paloa 1877.

20/05/2014

Tänään on kulunut tasan vuosi siitä, kun avasimme Lahden kauppatorin arkeologisia kaivauksiamme varten. Lähes kuusi kuukautta kestäneen kenttäkauden aikana tutkimme kaikkiaan 35 työntekijän voimin noin 12 500 m2.
Kysymyksessä oli Suomen suurin kaivaus kautta aikojen, joka tarjosi tiimillemme tiukasti aikataulutetun, m***a mielenkiintoisen projektin, joka sisälsi paljon työtä, monia haasteita, muutamia yllätyksiä ja mukavaa seuraa – myös tämän sivuston kautta.

Lahden torikaivauksia on seurattu tällä sivustolla kaikkiaan 33 eri maasta 17 eri kielellä. Meillä on tällä hetkellä 1575 kaveria, mikä on yli tuhat enemmän kuin osasimme vuosi sitten kuvitellakaan. Se osoittaa meille kaikille, että historia ja arkeologia kiinnostavat suuresti, ja menneisyydellä sekä sen tutkimisella ja tuntemuksella on merkitystä. Meille on ollut suuri ilo jakaa tämä projekti teidän kanssanne. Kaivausten vuosipäivän kunniaksi päätämme tänään Lahden torikaivausten sivupäivityksemme. Sydämelliset kiitoksemme osoittamastanne mielenkiinnosta työtämme, Lahden historiaa ja arkeologiaa kohtaan!

Työsuhteiden päätyttyä tutkijatiimimme jäsenistä itse kukin on vuorollaan siirtynyt muihin tehtäviin, m***a työt aineiston parissa tulevat vielä jatkumaan tulevien kuukausien ja vuosien aikana raportoinnin sekä erilaisten tutkimusten ja julkaisujen muodossa. Jo tänä kesänä, heinäkuun 4. päivänä, Lahden historiallisessa museossa avataan arkeologisista kaivauksista, Lahden kylästä ja sen tulipalosta kertova näyttely. Tervetuloa tutustumaan!

Kiitämme vielä kerran teitä tästä yhteisestä matkasta ja toivomme teille mielenkiintoisia retkiä menneisyyteen ja kaikkea hyvää tuleviin päiviinne!

Kuva: AVP-ilmakuvaus; Lahden museo, kuva-arkisto

15/05/2014

Kuvassa on Terhi Tanska, tutkijatiimimme oululaisvahvistus testaamaassa uutta puhdistusmenetelmää kivikaivon seinämän kaivussa (ei toiminut toivotunlaisesti ;) ). Terhi toimi torikaivauksissa piirtäjänä ja yksikködokumentoijana, ja osallistui myös näiden sivujen ylläpitoon. Hänen pestinsä torikaivauksilla loppuu tällä viikolla ja ennen lähtöä pyysimme häntä luettelemaan viisi asiaa, jotka sanat Lahden torikaivaus tuovat hänelle mieleen:

-Kaiken kaikkiaan tämä kulunut vuosi on ollut yksi työurani haasteellisimmista, hauskimmista, ja opettavaisimmista.
-Laajuudessaan ainutkertaisessa kohteessa vastaan on tullut monia sellaisia menneisyyden tapahtumista kertovia ilmiöitä, joihin en missään muualla ole törmännyt, kuten kolme lähekkäistä kaivon teelmää, tai lähes alkuperäisessä muodossaan ollut kasvimaa.
-Suurten kokonaisuuksien kaivaminen ja dokumentointi on ollut paitsi erittäin mielenkiintoista, myös monin tavoin haasteellista ja luovaa ongelmanratkaisua vaativaa.
- Erityisen hyvin mieleen ovat jääneet myös kahvipöytäkeskustelut, joissa yhtäläisellä vakavuudella (tai sen puutteella) on pohdittu niin tietoisuuden syvintä olemusta, muurahaisten maailmanvalloitusta, kuin Nivalan perustajasukujen vaiheitakin. Toisin sanoen: on ollut ilo työskennellä näin osaavassa, omistautuneessa ja mukavassa työporukassa. Kentällä tavataan!
- Ai viides vielä? Lahdesta jäävät töiden lisäksi varmasti mieleen kauniit maisemat ja erityisesti mäet – aakeella laakeella kasvanutta ne jaksavat yhä vaan ilostuttaa (ja hiostuttaa).

Kuva: Lahden museo, kuva-arkisto.

14/05/2014

Meidän työstämme näkyi pätkä myös eilisissä Hämeen uutisissa. Juttu alkaa noin 6 minuutin kohdalta.

http://areena.yle.fi/tv/2276936

Uutisia Kanta-Hämeestä, Pirkanmaalta ja Päijät-Hämeestä.

13/05/2014

Eiliseen päivitykseemme liittyen ja jatkona sarjallemme tyypit työn takana. Saammeko esitellä: Mika Ainasoja, pääpiirtäjämme. Mika kuuluu porukkamme turkulaisosioon ja projektimme kokeneimpiin tutkijoihin. Hän on työskennellyt pitkään maamme vanhimman kaupungin arkeologian parissa, m***a eivät Päijät-Häme ja Lahtikaan ole Mikalle uusia tuttavuuksia: hän oli tutkimassa Lahden kylän historiaa myös vuoden 1998 torikaivauksissa jo 15 vuotta sitten.

Kuva: Lahden museo, kuva-arkisto.

12/05/2014

Keskeinen osa arkeologisten kaivausten dokumentointia ovat erilaiset mittapiirustukset ja kartat. Niissä kuvataan tutkimusaluetta ja siellä havaittuja ilmiöitä: niiden piirteitä, sijaintia ja suhdetta toisiinsa. Kohteiden yksityiskohtainen dokumentointi jälkipolville on tärkeää, koska kaivaustutkimuksissa kohde yleensä tuhoutuu enemmän tai vähemmän täydellisesti. Arkeologinen kaivaus on kohteen hallittua ja harkittua, huolellisesti dokumentoitua purkamista.

Kaivauskarttoja tuotetaan monenkokoisia eri tarkoituksiin: pienimittakaavaisista yleiskartoista suurimittakaavaisiin (jopa 1:1) yksityiskohtapiirroksiin. Karttoja piirretään tasoista (ylhäältä) ja profiileista (sivulta katsottuna). Lisäksi saatetaan piirtää yksityiskohtapiirroksia erilaisista rakenneosista tai löytökokonaisuuksista. Torikaivausten kokoisilla kaivauksilla erilaisia kaivauskarttoja syntyy helposti useita satoja.

Teknologia on toki puolellamme, ja suuri osa kartoista pystyttiin kentällä piirtämään takymetreillä valmiiksi sähköiseen muotoon, m***a osa kaivausten rakenteista dokumentoitiin piirtämällä niistä mittapiirrustukset käsin millimetripaperille. Piirtämisen jälkeen kohteesta otetaan vielä korkeusmittoja, ja mittapiirrokseen merkityt kiintopisteet mitataan paikoilleen, jotta kartan sisältämä informaatio pystytään yhdistämään muuhun kaivausten mitta-aineistoon. Piirtäjä joutuu välillä venymään mitä omituisimpiin työasentoihin. Kuvassa vasemmalla työn touhussa – harvinaisen helpossa asennossa ;) – kellarin seinän profiilikarttaa piirtämässä pääpiirtäjämme Mika Ainasoja. Mikalla on työstään yli 10 vuoden kokemus ja erinomainen ”silmä” joskus hyvinkin vaikeasti havaittavien menneisyyden jälkien tunnistamisessa.

Karttojen piirto ei koskaan pääty kentälle, vaan kaikki kentällä kerätty materiaali – käsin piirretyt kartat, mittakuvat, ja takymetriaineisto – otetaan jälkityövaiheessa uudelleen käsittelyyn: ne yhdistetään, siivotaan, muokataan ja piirretään puhtaaksi tietokoneella. Lopputuloksena syntyy oikeanpuoleisen kuvan kaltaisia, tutkimuskohdetta yksityiskohtaisesti kuvaavia karttoja, jotka on sidottu valtakunnalliseen koordinaatti- ja korkeusjärjestelmään. (Kartassa on kuvattu alatorilta löytynyt kahden puutynnyrin rikkoma kivirakenne.)
Kuvat: Lahden museo

08/05/2014

1437,3 kiloa. Suunnilleen niin paljon painoivat kaikki Lahden torikaivauksilta kentällä talteen otetut löydöt. Löydöistä melkein jokaisen on jossakin vaiheessa projektin aikana henkilökohtaisesti läpikäynyt löytövastaavamme Maija Helamaa, jonka pesti päättyy perjantaina. Koska Maija on meistä se henkilö, jolla on paras tuntuma torikaivausten löytöaineistoon, pyysimme häntä vielä listaamaan viisi ensiksi mieleen tulevaa näille kaivauksille tyypillistä löytöä tai löytökokonaisuutta. Ne ovat kuulemma seuraavat:

- Esineistö, joka on tuhoutunut tulipalossa: keramiikka-astiat muuttuneet harmaiksi ja karheapintaisiksi, lasi sulanut muodottomiksi möykyiksi, jopa kaakelit palaneet kuumuudessa karrelle. Tulipalo vaikeuttaa esineiden tunnistamista huomattavasti.

- ns. Mycenae-koristeaiheiset kahvi/teeastiastot. Selvästi aikansa hittituote: niitä löytyy vihreällä, sinisellä, punaisella, violetilla, mustalla ja ruskealla kuvioinnilla ja ainakin kahden eri valmistajan tekeminä. (Toinen valmistajista on muuten todennäköisesti Hulse, Nixon & Adderley, joka toimi Englannissa vuosina 1853–1868).

- Vihreät, ruskeat, vihreänruskeat ja ruskeanvihreät pullot. Kaiken kokoisina eri tarkoituksiin. Nämä kävivät jo jossain välissä vähän tylsiksi.

- Juomalasit, joiden pohjassa on tähtikuvio. 1850- ja 60-lukujen muotivirtaukset ulottuivat Lahteen asti. Erotettavissa on muutamaa eri kokoa ja eri valmistajien malleja näissäkin, onpa joukossa myös muutama astiastoon sopiva karahvikin.

- Itselleni mieleen jäävät myös arkeologille harvemmin luetteloitavaksi sattuvat löydöt kuten srapnelliammukset, lyijykynän lyijytangot, tölkinavaajat (1800-luvulta) sekä sanomalehtipaperin palat, joissa on vielä luettavaa tekstiä.

Kuva: Lahden museo, kuva-arkisto.

06/05/2014

Näin kesän kynnyksellä alkaa monessa kodissa heräillä innostus sisustamiseen ja erilaisia sisustusvinkkejä pursuilee vähän joka puolelta. Mekin kannamme nyt kortemme kekoon esittelemällä teille Juhakkalan tontilta löytyneen pyöreän koristetyynyn päällisen.

Tämä huovutetusta villapalttinakankaasta valmistettu tyyny on ollut halkaisijaltaan noin 40 cm kokoinen. Tyynyn pyöreän keskusosan halkaisija on 24 cm, sitä ympäröineiden kuuden kaarevan reunapalan leveys 5 cm, ja tyynyn reunakaitaleen leveys 3,5 cm. Kaarevien palojen ulkoreunaa on kiertänyt käsin yhteen ommeltu välitere. Tyynyn takaosan kappaleita ei ollut säilynyt, m***a todennäköisesti takaosa on ollut tyynyn etuosaa yksinkertaisempi. Takana on mahdollisesti ollut aukko päällisen pois ottamista varten.

Tyynykankaan alkuperäistä väriä ei enää pystynyt paljain silmin sanomaan. Kenties se on ollut arvokkaan harmaa, tai ehkä keskiosan pyöreä kappale on ollut erivärinen kuin reunan kaistaleet. Tyynyssä ei myöskään havaittu kirjontaa tai muuta koristelua. Tyyny on ilmeisesti ommeltu osin koneella, joten kovin vanha se ei ole: se ajoittunee 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkuun. Tyyny löytyi maakerroksesta jonka konteksti ei kerro sen käyttötarkoitusta. Sen muoto ja koko viittaisivat kuitenkin esineeseen joka on pehmustamisen lisäksi ollut miellyttävä katsella: koristetyynyyn. Minkä värisen sinä tyynystäsi tekisit?

Kuva: Lahden museo, kuva-arkisto.

30/04/2014

”Kevät toi, kevät toi muurarin, kevät toi, kevät toi maalarin,
kevät toi rakennukselle hanslankarin
ja kammiostaan ulos ajoi arkeologin.”

Niinhän se on että kevät se ajaa arkeologinkin taas kentälle. Tänään porukkamme pienenee jälleen yhdellä, kun on Tuija Väisäsen vuoro lopettaa jälkityöt. Tuija on yksi torikaivausten kaivaustenjohtajista. Nainen, jonka vastuulla on projektin aikana ollut kahdeksan ja risat tutkimusaluetta joilla dokumentoitiin 945 maayksikköä ja 19 rakennusta tai sellaisen osaa, sekä mitattiin kymmeniä tuhansia mittapisteitä. Kaiken tämän ohella Tuija oli myös taitava ohjaamaan kaivinkonebalettia, kenttänimeltään nainen-joka-tanssii-koneiden-kanssa. Lahden torikaivaus kiittää, taputtaa, ja toivottaa onnea ja menestystä tulevalle kenttäkaudelle!
Kuva: Lahden museo, kuva-arkisto.

30/04/2014

Kuinka m***a limonadipullon palaa bongaat puussa? Lahden torikaivaus toivottaa kaikille aurinkoista ja leppoisaa - ja mahdollisiman vähän lasinsirpaleita tuottavaa - vappua!