25/05/2026
Kunnanjohtaja esitteli valtuustolle ylijäämäistä tilinpäätöstä
”Ennen oltiin sote-herkkiä, nyt suhdanneherkkiä”
Katri Heinmurto
- Isossa kuvassa viime vuosi oli Mäntsälälle hyvä. Koko 2020-luvun kunnan talous on pysynyt vakaana, vaikka myrskyä on riittänyt, tiivisti kunnanjohtaja Hannu Laurila esitellessään Mäntsälän vuoden 2025 tilinpäätöstä valtuustolle maanantain kokouksessa.
Yleinen tilanne, kasvun viivästyminen, taantuma ja globaali epävarmuus aiheuttaa painetta.
- Kuntatalous on muuttunut suhdanneherkemmäksi. Siinä, missä ennen olimme sote-herkkiä, nyt olemme suhdanneherkkiä, kuvaili Laurila.
Aikaisemmin kulut, jotka kuuluvat nykyisin hyvinvointialueelle, olivat osa kuntataloutta, eivätkä aina vastanneet budjetoitua.
Yritystontteja tarvitaan
Mäntsälän kasvun kannalta suurten yritystonttien puute on haaste. Tämän toi kunnanjohtaja esiin esittelyssään ja tähän on helppo Mäntsälän Yrityskehityksen entisenä jäsenenä yhtyä: isoja yritystontteja tarvittaisiin kipeästi.
- Meillä on tällä hetkellä tarjolla vain pieniä alle yhden hehtaarin tontteja, suuria eikä edes keskisuuria tontteja ole. Tämä on viheliäinen ongelma, mikä pitää mahdollisimman nopeasti saada ratkaisuun, Laurila tiivisti.
Laurilan mukaan yksityistonttien kysyntä on hiipunut, m***a yritystonttien oli erittäin vahvaa.
Mäntsälään saatiin viime vuonna uusia yrityksiä ja uusia on tulossa.
- Erittäin arvokasta, että myös omat toimijat, jo Mäntsälässä toimivat yritykset, kuten Car-Pojat ja Mikkola, näkevät, että tänne kannattaa rakentaa.
Metsänmyynnistä tuloja
Tarkemmin tilinpäätöksen lukuja esitteli valtuustolle talousjohtaja Riitta Samola. Hän muun muassa kertoi, että metsänmyynnistä tuloja tuli arvioitua enemmän.
- Positiivinen tilikauden tulos oli monen tekijän summa. Arvioitua enemmän tuloja tuli metsänmyynnistä, varhaiskasvatuksen maksuista, rakennusvalvonnan maksuista ja käyttöomaisuuden myyntivoitoista, Samola sanoi.
Metsänmyyntitulot ovatkin itselleni hyvä muistutus siitä, että vaikka itsekin kannatan luontoarvoja ja metsien monimuotoisuuden vaalimista, ei voida ajatella, että metsät olisivat pelkästään suojelualueita. Metsät ovat olleet Suomen ja myös kuntamme talouden selkäranka, mikä pitää muistaa myös jatkossa – luontoarvojen ohella.
Kyläkoulut vetovoimatekijä
Keskustassa nähdään kylät tärkeänä osana asukasmarkkinointia.
- Kyläkouluja tulee kohdella valttikortteina ja vetovoimatekijöinä, sillä ne houkuttelevat asukkaita pääkaupunkiseudulta, kiteytti Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Marja Teppinen Keskustan ryhmäpuheenvuorossa.
Keskusta näkee, että kuntamarkkinointiin pitää ottaa myös mukaan kuntalaiset – ja kuntalaisten näkemyksiä kyseltiinkin Mitä ihmettä -tapahtumassa Keskustan teltalla.
Ylivoimaisesti toistuvin ehdotus kyselyn vastuksissa oli uimahalli. Lisäksi lasten ja nuorten arki oli monelle vastaajalle lähellä sydäntä. Myös liikenneyhteydet ja niiden saavutettavuus, asumisen laatu ja taloudelliset houkuttimet sekä edulliset tontit nousivat vastauksissa vahvasti esiin monien muiden hyvien ehdotusten ohella.
Kirjoittaja Katri Heinmurto on Keskustan kunnanvaltuutettu, opettaja ja toimittaja. Hän on työskennellyt aiemmin myös Mäntsälän lehtien päätoimittajana.
Kuva: Katri Heinmurto
Mäntsälän talousjohtaja Riitta Samola (vas.) ja Mäntsälän suurimman valtuustoryhmän Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Marja Teppinen iloitsevat kuudennesta ylijäämäisestä tilinpäätöksestä.