09/05/2026
Valtuuston käsittelemä hyvän elämän ohjelma ja hyvinvointikertomus 2025 on herättänyt ajatuksia ja keskustelua.
Vaaltuutettumme Nina Rasola, Kokoomus tarkastelee asiaa elinvoima-näkökulmasta.
Elinvoima rakentuu myös nuorten hyvinvoinnista
Valtuusto käsitteli kokouksessaan Hyvän elämän ohjelmaa, hyvinvointikertomusta ja hyvinvoinnin tilan seurantaa 2025. Näitä asioita on syytä tarkastella myös elinvoiman ja yrittäjyyden näkökulmasta.
Elinvoima ei synny vain yrityksistä, investoinneista ja työpaikoista. Se syntyy myös siitä, kasvavatko lapset ja nuoret vastuunkantoon, toimintakykyisiksi, osallistuviksi ja uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Juuri näissä perustekijöissä Mikkelillä on sekä vahvuuksia että selviä hälytysmerkkejä.
Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisiä hyvinvoinnin, tuloerojen ja sosiaalisen koheesion tekijöitä. Siksi ne ovat myös suoraan elinvoimakysymyksiä. Ilman työtä, osaamista ja uskoa tulevaan ei synny kestävää kasvua.
Koulujen yrittäjyyskasvatus voi parhaimmillaan opettaa nuoria ottamaan vastuuta omasta tekemisestään, harjoittelemaan pitkäjänteisyyttä, sietämään epäonnistumisia, toimimaan yhdessä muiden kanssa ja tunnistamaan omat vahvuutensa.
Yrittäjyyskasvatus on myös arjen taitoja ja ymmärrystä siitä, että omilla valinnoilla voi rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Samalla on muistettava, että vastuun opettaminen ei saa tarkoittaa yksin jättämistä. Tuki pitää tuoda lähelle nuoren arkea.
Koulunuorisotyöllä, yhteisöllisellä opiskeluhuollolla ja personal trainer -pilotoinnilla on ollut merkitystä. Hankkeet tai ohjelmat yksin eivät riitä, ne on saatava arkiseksi tavaksi toimia. Apua pitää saada ajoissa koulussa, oppilaitoksessa ja omassa arkiympäristössä.
Myös mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisy on otettava vakavasti. Osallisuuden pitää olla todellista. Osallisuus on sitä, että joku ottaa mukaan, kuulee ja tukee. On huolehdittava siitä, että tukiverkko toimii silloin, kun omat voimat eivät riitä.
Mikkelin elinvoima rakentuu siitä, että mahdollisimman moni nuori kasvaa vastuuseen, työhön, yritteliäisyyteen ja osallisuuteen. Siksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää, m***a sen rinnalla on huolehdittava niistä nuorista ja perheistä, jotka tarvitsevat enemmän tukea.
Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on tukea, kantaa ja kannatella ajoissa – niin, ettei ketään jätetä yksin.
Elinvoima rakentuu myös nuorten hyvinvoinnista
Valtuusto käsitteli kokouksessaan Hyvän elämän ohjelmaa, hyvinvointikertomusta ja hyvinvoinnin tilan seurantaa 2025. Näitä asioita on syytä tarkastella myös elinvoiman ja yrittäjyyden näkökulmasta.
Elinvoima ei synny vain yrityksistä, investoinneista ja työpaikoista. Se syntyy myös siitä, kasvavatko lapset ja nuoret vastuunkantoon, toimintakykyisiksi, osallistuviksi ja uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Juuri näissä perustekijöissä Mikkelillä on sekä vahvuuksia että selviä hälytysmerkkejä.
Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisiä hyvinvoinnin, tuloerojen ja sosiaalisen koheesion tekijöitä. Siksi ne ovat myös suoraan elinvoimakysymyksiä. Ilman työtä, osaamista ja uskoa tulevaan ei synny kestävää kasvua.
Koulujen yrittäjyyskasvatus voi parhaimmillaan opettaa nuoria ottamaan vastuuta omasta tekemisestään, harjoittelemaan pitkäjänteisyyttä, sietämään epäonnistumisia, toimimaan yhdessä muiden kanssa ja tunnistamaan omat vahvuutensa.
Yrittäjyyskasvatus on myös arjen taitoja ja ymmärrystä siitä, että omilla valinnoilla voi rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Samalla on muistettava, että vastuun opettaminen ei saa tarkoittaa yksin jättämistä. Tuki pitää tuoda lähelle nuoren arkea.
Koulunuorisotyöllä, yhteisöllisellä opiskeluhuollolla ja personal trainer -pilotoinnilla on ollut merkitystä. Hankkeet tai ohjelmat yksin eivät riitä, ne on saatava arkiseksi tavaksi toimia. Apua pitää saada ajoissa koulussa, oppilaitoksessa ja omassa arkiympäristössä.
Myös mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisy on otettava vakavasti. Osallisuuden pitää olla todellista. Osallisuus on sitä, että joku ottaa mukaan, kuulee ja tukee. On huolehdittava siitä, että tukiverkko toimii silloin, kun omat voimat eivät riitä.
Mikkelin elinvoima rakentuu siitä, että mahdollisimman moni nuori kasvaa vastuuseen, työhön, yritteliäisyyteen ja osallisuuteen. Siksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää, m***a sen rinnalla on huolehdittava niistä nuorista ja perheistä, jotka tarvitsevat enemmän tukea.
Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on tukea, kantaa ja kannatella ajoissa – niin, ettei ketään jätetä yksin.
