27/07/2026
Gratulationer till Finlands åttonde världsarv - Aalto Works!
Vid UNESCO:s världsarvskommitté i Busan i Sydkorea den 26 juli 2026 beslutades att serieobjektet Aalto Works ska upptas på UNESCOs världsarvslista. Serieobjektet Aalto Works består av tretton arkitektoniska objekt, som lyfter fram Alvar, Aino och Elissa Aaltos moderna arkitektur, och kännetecknas av en humanistisk designfilosofi.
Som världsarvsobjekt blir Aalto-objektens betydelse och särskilda värde kända på internationell nivå. Objekten, som färdigställes mellan 1930- och 1970-talen, och skötseln av dem hjälper människor att leva sig in i tidigare generationers upplevelser och förstå betydelsen av kontinuitet och kulturarv. Aalto-seriens cykel börjar med folkhälsoarbetets framsteg vid Pemar sjukhus och slutar med Finlandiahuset som scen för kultur och internationella konferenser.
Världsarvet Aalto Works inkluderar 13 delobjekt på 7 olika orter runt om i Finland:
• Sunila bostadsområde, Kotka
• Pemar sanatoriet, Pemar
• Säynätsalo kommungård, Jyväskylä
• Aalto-center, Seinäjoki
• Folkpensionsanstaltens huvudbyggnad, Helsingfors
• Finlandiahuset, Helsingfors
• Aalto House, Helsingfors
• Aalto ateljé, Tegelbacken 20, Helsingfors
• Muuratsalo experimenthus, Jyväskylä
• Kulturhuset, Helsingfors
• Aalto-campus, Jyväskylä
• De Tre Korsens kyrka, Imatra
• Villa Mairea, Björneborg
Onnittelut Suomen kahdeksannelle maailmanperintökohteelle – Aalto Works!
Kolmestatoista arkkitehtuurikohteesta muodostuva Aalto Works -sarja on nimetty osaksi UNESCO:n maailmanperintöä. Kokonaisuus nostaa keskeiseen rooliin Alvar, Aino ja Elissa Aallon modernin arkkitehtuurin, jolle on leimallista humaani suunnitteluote. Päätös maailmanperintöluetteloon hyväksymisestä tehtiin UNESCO:n maailmanperintökomitean tapaamisessa Etelä-Korean Busanissa 26.7.2026.
Modernin rakennusperinnön joukossa on erityisen arvokkaita arkkitehtuurikohteita, jotka on säilytettävä. Aallon toimiston suunnittelemat rakennukset ovat olleet avainasemassa modernin rakennusperinnön suojelutarpeen tunnistamisessa jo luovan kauden kuluessa 1960-luvulta alkaen. Aalto-kohteiden merkitys ja erityisarvo tulevat maailmanperintökohteena tunnustetuksi kansainvälisesti.
1930-luvulta 1970-luvulle valmistuneet kohteet ja niiden vaaliminen auttavat eläytymään edellisten sukupolvien kokemuksiin sekä ymmärtämään jatkuvuutta ja kulttuuriperinnön merkitystä. Aaltojen sarjan kaari alkaa varhaisen kansanterveystyön edistysaskelista Paimion parantolassa ja päättyy Finlandiataloon kulttuurin ja kansainvälisten kokouksien näyttämönä.
Aalto Works -kohteeseen kuuluvat 13 rakennus- ja aluekokonaisuutta ovat:
• Sunilan asuinalue, Kotka (1936, valm: 1938–1954)
• Paimion parantola, Paimio (1928, valm: 1933, 1958 laajennus, 1962 Kyykartano)
• Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä (1949, valm: 1952)
• Aalto-keskus, Seinäjoki (1951, valm: 1960–1988)
• Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, Helsinki (1953, valm. 1957)
• Finlandia-talo, Helsinki (1962, valm. 1971, 1975)
• Aalto House, Helsinki (1935, valm. 1936)
• Aalto-ateljee, Helsinki (1954, valm. 1955, 1964)
• Muuratsalon koetalo, Jyväskylä (1952, valm. 1953–54)
• Kulttuuritalo, Helsinki (1952, valm. 1958)
• Aalto-kampus, Jyväskylä (1951, valm. 1954–1971)
• Kolmen ristin kirkko, Imatra (1955, valm. 1958)
• Villa Mairea, Pori (1937, valm. 1939)
Suomen maailmanperintökohteet UNESCO
The property consists of thirteen modern buildings and ensembles across Finland (1928–1988) that exemplify the 20th‑century Modern Movement and its response to broad social needs. These civic, community, and ...
