08/02/2026
Täysimittainen kannanotto kouluvalmentajan työn jatkumisen puolesta.
Tyrvään Sanomien nettisivuilla julkaistussa (4.2.2026) kasvatusjohtajan haastattelussa koskien kouluvalmentaja-asiaa todettiin, että ”Hankkeen tavoitteena oli esimerkiksi pilotoida kouluvalmentajan tehtävänkuvaa Mouhijärven Yhteiskoulussa ja selvittää, voisiko sitä kautta vastata ajankohtaisiin haasteisiin.” Myös syksyllä eri toimijoiden yhteisessä verkostoiltapäivässä on nostettu esiin ja sanottu ääneen, että Mouhijärven yhteiskoululta on näyttöä kouluvalmentavasta työotteesta ja sen hyödystä koulupoissaoloihin. Pilotointi onnistui ja näkyviä tuloksia on saatu aikaan, silti olemme jälleen taistelemassa tästä asiasta. Puolestaan Tyrvään Sanomien (8.2.2026) jutussa kerrotaan kaupungin tekevän alustavan arvion mukaan reilusti arvioitua paremman tuloksen. Kouluvalmentajan palkkaa on kaupunki maksanut jo vuoden 2025 puolella.
Mouhijärven yhteiskoulussa ei ole varaa luopua kouluvalmentajasta ja sellainen tulisi olla myös muissa kaupungin yläkouluissa.
Keskustelu koulun resursseista käy kuumana, ja usein katse kohdistuu tehtäviin, joita pidetään “ylimääräisinä tai eivät ole lakisääteisiä”. Yksi niistä on kouluvalmentajan työnkuva. Kouluvalmentaja ei ole lisäpalvelu hyvän sään aikana, vaan kouluyhteisön peruspilari aikana, jolloin lasten ja nuorten hyvinvointi on koetuksella.
Kouluvalmentajan työ on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää. Se tarkoittaa, että ongelmiin tartutaan ennen kuin niistä kasvaa kriisejä: ennen koulupudokkuutta, ennen syrjäytymistä, ennen kuin yksinäisyys, ahdistus tai motivaation puute vie oppilaan sivuraiteelle. Kouluvalmentaja on tuttu ja turvallinen aikuinen, jolla on aikaa. Hän on paikalla joka päivä, ei vai päivänä tai kahtena viikossa. Tämä on asia, jota ei voi mitata pelkillä numeroilla, m***a jonka vaikutukset näkyvät oppilaiden arjessa joka päivä. Toki, Mouhijärven yhteiskoululla oli vuonna 2025 kaupungin yläkoulujen pienimmät poissaolomäärät, 10,18%. Kahdella muulla 14,31% ja 13,28%. Erityisesti 9.luokkalaisten kohdalla, jotka ovat saaneet käydä koko yläkoulunsa kouluvalmentajan läsnäollessa.
Kohti koulua- ja Miten menee -toimintamallit ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten matalalla kynnyksellä tuetaan koulunkäyntiä. Oppilaan aamu voi alkaa puhelulla, viestillä tai jopa sillä, että kouluvalmentaja hakee hänet kouluun – yhteistyössä huoltajien ja koulun kanssa. Tämä ei ole paapomista, vaan vastuullista aikuisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. On huomattavasti halvempaa ja inhimillisempää auttaa oppilas kouluun tänään kuin korjata seurauksia vuosien päästä.
Yhteisöllisyys ei synny itsestään. Relavälkät, pointsivälkät, koko koulun yhteiset välkät, yhteiset aamupalat ja läpi lukuvuoden pyörivät ryhmäytymispaketit rakentavat koulua, jossa oppilaat kokevat kuuluvansa joukkoon. Kun luokat toimivat yhteisen hyvän eteen ja oppilaat kohtaavat aikuisia myös oppituntien ulkopuolella, syntyy ilmapiiri, jossa on turvallista olla ja oppia. Tämä heijastuu suoraan työrauhaan, oppimistuloksiin ja koko koulun viihtyvyyteen.
Kouluvalmentajan työ ulottuu myös nivelvaiheisiin, jolla on suuri merkitys myös Häijään ja Suodenniemen koulujen kannalta. Lisäksi työhön kuuluu media- ja tunnetaitoihin, pienryhmätoimintaan ja vapaaehtoiseen läksyparkkiin liittyvää työtä. Kouluvalmentajan työ näkyy päihdekasvatuksessa, yhteistyössä esi- ja alkuopetuksen kanssa sekä tiiviissä verkostotyössä nuoriso-, liikunta- ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Unohtamatta luokkamummo- ja vaari toiminnan aloittamista ja sen ylläpitämistä. Kouluvalmentaja on se liima, joka yhdistää oppilaat, koulun, kodit ja muun kyläyhteisön.Oppilas kokee yhteen kuuluvuuden tunnetta ja kiinnittittyy tällöin kouluun paremmin.
Jos kouluvalmentajan työnkuva poistetaan, ei poistu tarve. Poistuu vain se aikuinen, jolla on aikaa kuunnella, kohdata ja puuttua ajoissa. Silloin ongelmat kasaantuvat opettajille, oppilashuollolle ja lopulta yhteiskunnalle – raskaampina ja kalliimpina. Säästöä ei tule, päinvastoin kulut moninkertaistuvat, kun joudutaan ennaltaehkäisyn sijaan tekemään korjaavaa työtä.
Kysymys ei siis ole siitä, onko meillä varaa kouluvalmentajaan. Kysymys kuuluu: onko meillä varaa luopua hänestä?
MYK vanhempainyhdistys, taustatukenaan Häijään koulun vanhempainyhdistys sekä Suodenniemen koti- ja kouluyhdistys
