Tammelan Portaan kirkon tutkimukset

09/07/2024

Nyt kun Portaan Kappelinpellon alue on osoittautunut pitkälti tuhoutuneeksi, Varsinais-Suomen Laitilassa on tehty viime vuosina tutkimuksia, jossa vastaavaan tapaan on etsitty ja löydetty Kodjalan kirkkomaan alue. Kodjalan kirkkomaa on säilynyt talon pihapiirissä melko ehjänä, koska aluetta ei ole välillä raivattu pelloksi.

Kaivauskuvista näkee hyvin, kuinka lähellä maan pintaa hautaukset tulevat esiin, myös luiden kunto on erittäin huono. Ei siis ihme, että Portaassa pelloksi raivatulla alueella ei ole näkynyt enää sen enempää kirkonjäännöksiä kuin hautauksiakaan. Tutkimusta voi seurata os. https://www.facebook.com/profile.php?id=100091769082846

Landmark & historical place

17/02/2023

Viime vuoden kaivaus on taas paketissa ja raportti tutkimuksista lähtee Museovirastoon. Tässä vielä muutama parempi kuva tärkeimmistä löydöistä. Rahalöydöissä pääsimme 1630-40-luvulle asti (ylemmät rahakuvat, 1/4 äyri vuosien 1633–44 väliseltä ajalta), alempana myös ruotsalainen, m***a huonokuntoisempi 1700-luvun raha.

Toisesta koeojasta, peltokerroksen alaosasta löytynyt palanut/poltettu savi osoittautui keramiikaksi. Kyseessä on ns. rautakauden tyypin keramiikka, jota tosin tiedetään käytetyn ainakin Turussa vielä 1200-luvulla. Tämä on ilahduttava löytö, ja antaa toivoa Kappelinpellon vanhemman käyttövaiheen löytymisestä jatkossa, vaikka se ehkä täytyykin seuloa esiin vanhasta peltomullasta.

14/08/2022

Tänä kesänä on jatkettu Kappelinpellon tutkimuksia alueen länsipuolella. Toistaiseksi koeojista ei ole löytynyt selkeitä hautauksia, m***a toisessa ojassa oli palaneen ja hiilensekaisen maan vieressä pehmeämmän hiekan alue, joka saattaisi liittyä hautaukseen tai sellaisen pohjaan. Valitettavasti kyseinen kohta oli täysin löydötön. Mikäli hautauksista on aikoinaan tapahtuneen maan kuorimisen vuoksi jäljellä vain syvempiä hautauksia tai hautausten pohjia, hautojen erottaminen vaatiikin seuraavaksi hieman laajemman alueen avaamista paikalle.

Tammelan alueella metallinetsintää jo pitkään harrastaneet Pekka Fabritius, Jerry Lintula ja Sami Stenholm kävivät läpi koeojiemme ympäristön ja 1600-luvun rahan löytyminen aivan koeojiemme viereltä oli iloinen yllätys. Kyseessä on tähän mennessä vanhin Kappelinpellolta tehty löytö. Ko. rahan lisäksi lisäksi sen läheltä löytyi Fredrik I lyöttämä 1/2 äyrinen vuodelta 1720 tai 1721 sekä pari palaa sulanutta lyijyä. Jotain aktiviteettia tällä paikalla näyttäisi siis olleen ennen alueen raivausta kaalimaaksi ja kyntöpelloksi.

23/07/2022

Portaan kirkkomaan etsinnän yhtenä merkittävänä johtolankana on toiminut J.W. Hirsjärven kertomus "Muinaisjäännöksiä Tammelan kihlakunnassa" vuodelta 1882. Tässä vaiheessa mitään kirkkoon viittaavaa ei ole ollut enää näkyvissä, m***a paikan perimätiedon mukainen kuvaus rajaa pois noin 3/4 vanhan Kappelinpellon alueesta, koska tekstissä mainittu kaalimaa on merkitty Portaan isojakokarttaan. Alueella on nykyään mm. Nahkurinverstaan pysäköintipaikka ja Kosken talon pihapiiri.

16/07/2022

Ihmeellisiä otuksia on ennenkin Itämerellä nähty. Tässä vuoden 1696 kartassa esiintyy myös Portaan autiokappeli (Porttas Capell öde), kuten Timo Alanen on jo vuonna 1991 ilmestyneessä teoksessaan "Virsta väärään: Vanhan-Tammelan kirkkotie" tuonut esiin.

Sami Stenholm toi ystävällisesti tietoomme, että koko kartta löytyy nykyään myös digitoituna Ruotsin valtionarkistosta osoitteesta https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/K0024194_00001 #?c=&m=&s=&cv=&xywh=3912%2C1951%2C4513%2C2164

09/12/2021

Perinteinen Lounais-Hämeen Kotiseutuyhdistyksen kustantama Lounais-Hämeen Joulu -lehti on taas saatavilla ja siitä löytyy myös Portaan kirkon tutkimushankkeen ensimmäinen julkaisu. Lehteä myyvät Forssan museo ja eri liikkeet Lounais-Hämeen Kotiseutuyhdistyksen jäsenkunnissa. Mukavaa joulunodotusta!

16/11/2021

Hieman väriä marraskuuhun tuo neljäs tuntemamme historiallinen kartta, johon Portaan kappelikirkko on merkitty. Kyseessä on Uudenmaan sotilaskartta vuodelta 1696, jonka alueen karttoja koonnut Kim Björklund ystävällisesti toimitti tietoomme.

Samana vuonna valmistuneesta toisesta kartasta (SKra, Finska handritade kartor, portfölj 17, julk. Timo Alanen 1991) kartta eroaa siinä, että tähän myös kylät on merkitty. Kartan epätarkkuutta kuvaa kuitenkin esimerkiksi se, että Hykkilä ja Lunkaa ovat vaihtaneet paikkoja ja Porras on väärällä puolella Turpoonjokea. Portaan kappelia on joka tapauksessa pidetty niin tärkeänä ja sijainniltaan suurinpiirtein varmana, että se on haluttu merkitä molempiin karttoihin.

Uudenmaan kartta löytyy kokonaisuudessaan digitoituna Ruotsin valtionarkistosta os. https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Nylands+l%C3%A4n+Uudenmaan.+Geographisk+Charta+som+Uthwijsar+huru+Nylandz+Infanterie+Regimente&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+D31293E2-9423-4639-B9FD-C4F3353E8D1D&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C

17/10/2021

Kylmenneen sään ja vähenevän valon vuoksi Kappelinpellon kaivausten jatko on päätetty siirtää ensi kesään. Metallinetsijät Pekka Fabritius ja Sami Stenholm ovat kuitenkin vielä ahkeroineet Portaan kylän ympäristössä pyrkien jäljittämään alueen vanhempaa historiaa. Tällä viikolla nousikin maasta merkittävä lisä Tammelan ja Kuivajärven ympäristön rautakauteen: Pieni, tasavartinen solki, joka voidaan muotonsa perusteella ajoittaa 600-700-luvuille. Löytö on Tammelasta ensimmäinen laatuaan, ja myös ensimmäinen varmasti rautakautinen löytö Porras-Ojanen alueelta. (Kuvat Pekka Fabritius)

01/09/2021

Paikalliset asukkaat ovat saattaneet ihmetellä keltapukuisen mittamiehen ilmestymistä Kappelinpellolle. Turkulaisen historia- ja arkeologiayritys Sigillumin tutkija ja kartoittaja Markus Kivistö mittaa kaivausalueet takymetrillä, ja sijoittaa ne tarkasti kartalle, jotta tulevaisuudessakin tiedetään, missä kohdin ja millä syvyydellä kaivauksia on jo tehty. Tämä kuuluu arkeologisten kaivausten normaaliin kulkuun, samoin kuin kaikkien maan alta paljastuneiden rakenteiden ja maakerrosten dokumentointi valokuvin ja kartoin.

28/08/2021

Sillä välin kun kaivausprojekti etenee hämäläisen rauhalliseen tahtiin, esitellään välillä kaivausalueemme ympäristöstä metallinpaljastimella löydettyjä esineitä. Toistaiseksi vanhin raha on ruotsalainen äyri vuodelta 1721. Pieni nappi on 1700-1800-luvun kansanpuvusta, lisäksi löytöihin kuuluu pitkä ja kapea, nahkahihnaan kiinnitetty koristehela, sulanutta lyijyä ja sulanutta pronssia sekä pieni pronssiesineen katkelma. Näidenkin löytyminen on vaatinut jo suhteellisen pitkän etsinnän, koska ns. roskasignaaleja ja tietysti monentyyppisiä nauloja ja rautaesineiden katkelmia alueella on runsaasti.

19/08/2021

Käsitykset Tammelan asuttamisesta ovat 2000-luvun aikana muuttuneet huomattavasti uusien rautakautisten muinaisjäännösten ja esinelöytöjen myötä. Tammelan kirkonkylän kalmiston löytyminen Museoviraston suorittamissa kaivauksissa vuonna 2014 oli jo vahva signaali pysyvämmän asutuksen puolesta, m***a hankkeemme jäsen Pekka Fabritius on tuonut oman, merkittävän panoksensa Tammelan asutushistoriaan löytämällä metallinpaljastimella useita rautakautisia esineitä. Portaan kylän rautakausi vielä odottaa löytymistään.

Viime aikojen esinelöydöt Tammelasta piirtävät aivan uutta kuvaa seudun historiasta. Aikaisemmin on luultu, että tienoo oli rautakaudella erämaa-aluetta. Esineet kuitenkin varmistavat, että Tammelan seudulla on jo rautakaudella ollut pysyvää ja vakiintunutta asutusta.

13/08/2021

Kaivaukset ovat tälläkin viikolla edenneet ahkerien apulaisten ansiosta. Tämän pellon alla on tapahtunut paljon, ja nyt esillä on jo muutakin kuin maalämpöputkien linjoja. Vanhemman rakenteen tutkimukset jatkuvat ensi viikolla.