12/12/2023
Hei vaan hei. 👋
Onko teillä tylsistyneitä lapsia? ✅️
Hyvä.
M***a hetkonen... hyvyys on lopulta kyllä tilanteesta kaukana, jos mikään tekeminen ei kelpaa eikä lapsi itse keksi mitään tekemistä. ❌️
Mulla ei ole tähän erityistä tieteellistä aineistoa, m***a havaintoja on kertynyt melkolailla paljon, niin töistä, kotoa kuin tuttavapiiristä.
Lasten eristäytymisestä, kiusaamisesta, ahdistuneisuudesta, yksinäisyydestä puhuttaessa mainitaan usein puhelimet, some, liiallinen ruutuaika. 😵💫
Meän vanhempien on hyvä muistaa, että puhelin tai pelaaminen itsessään eivät ole pahasta, kun siihen liittyy säännöt ja rajat, joista VANHEMMAT huolehtivat, että niitä noudatetaan.
🆘️ Liian usein kuitenkin kuulee, että vanhemmat siirtävät vastuutaan (ehkä tiedostamattakin?) lapselle itselleen sen pelaamisen tai ruutuajan rajaamisesta. Kun on sanottu, että pelaamisen saa aloittaa vasta kun kokeeseen on luettu. On sovittu, että puhelin laitetaan ennen iltapalaa pois. On sanottu, että nyt pitää lopettaa... On ikäänkuin rajat, vaikka vanhempi itsekään ei voi luottaa siihen että niitä noudatetaan.
Aikuiset tuntuvat hirveästi luottavan, että puhelin tai pelikone avautuu tai sulkeutuu sovitusti.
❓️Onko lapsi ansainnut tämän luottamuksen jotenkin?
On siis esim sovitusti tyhjentänyt tiskikoneen tiistaisin, ilman että joka kerta pitää muistuttaa? Wilma ei hohda punaisella siitä että työvälineet ovat toistuvasti hukassa? Lenkittää koiran kun vanhempi on iltavuorossa? Ts. on osoittanut, että pystyy tekemään asioita, ilman että vanhempi seisoo selän takana vaatimassa kaikkea.
‼️ Mikä ihmetyttää paljon, on se, että useaan kertaan vanhempi toteaa, että lapslle ei voi vastuuta ruutuajan rajaamisesta antaa, ja siitä huolimatta vastuu asiasta ei palaudu vanhemmalle.
💬 Taas se oli valvonut. Taas tuli kokeesta 5. Taas oli kotityöt tekemättä. Taas se myöhästyi koulusta. Taas oli pissa lattialla.
Vanhempien on hirveän vaikea tuottaa lapselle pahaa mieltä. Lapsi suuttuu. Tätä ei osata käsitellä.
Se on sitten toinen aihe kokonaan. Sekä se, että rajaamaton ruutuaika valitettavasti tappaa lapsen luovuuden. Tylsyys ei ole enää välipysähdys luovaan leikkiin, vaan päätepysäkki.
t. Jaana
