14/11/2026
Toinen kolmesta tänä vuonna kunnostetusta dioraamasta oli Patvinsuo, pohjoiskarjalainen aapasuo kesällä, jonka alkuperäinen toteutus on Luonnontieteellisen keskusmuseon konservointijaoston käsialaa. Patvinsuon maisema on avattu museoon vuonna 1990, m***a samassa maisemaikkunassa on esitetty itäsuomalaista luontoa läpi koko museon historian: alun perin maisema kuvasi Laatokan Karjalaa, sittemmin maisemaa "Suomen itäisimmiltä rajamailta", ja viimeisimpänä ennen Patvinsuota paikalla oli Teppo Terän Syysmaisema Itä-Suomesta -dioraama vuodelta 1966.
Tiettävästi juuri Teppo Terän toimesta maisemaan tuotiin supikoira, joka oli 1960-luvulla asettumassa maahamme pysyvästi. Turun seudulla tulokaslajista ei vielä tuolloin ollut juurikaan havaintoja. Supikoira on edelleen mukana Patvinsuo-dioraaman lajistossa, m***a nykyisin tämä haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu koiraeläin on vakiintunut koko Suomeen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Vuonna 1982 perustettu Patvinsuon kansallispuisto sijaitsee pohjoisen ja eteläisen suokasvillisuuden vaihettumisvyöhykkeellä eli siellä sijaitsee erilaisia pohjoisten aapasoiden ja eteläisten keidassoiden yhdistelmiä. Aapasuo on suotyyppi, jonka reunat ovat keskustaa korkeammalla, ja näin ollen suon keskellä on sen märin alue ja reunamilla on kuivempaa suota, kuten rämettä. Patvinsuo-dioraaman suokasvillisuus sai kaivatun uudistuksen Lehonpajan Heikki Ahopellon käsissä, ja esimerkiksi tekokasveina aiemmin nähdyt pitkälehtikihokit on nyt korvattu uusilla, aidoilla kasveilla, jotka on kerätty tarkoitusta varten erityisluvalla.
Lehonpajan lisäksi tämänkin dioraaman kunnostustyöstä vastasivat luonnontieteellisen alan konservaattorit Netta Lempiäinen (Studio Naturalia Oy) ja Aki Hohkuri. Lisäksi kunnostustyössä olivat mukana Turun kaupunginmuseon museomestarit, konservaattorit ja amanuenssi.