Biologinen museo

01/09/2026

Biologisessa museossa on tänään siirrytty syyskauteen, eli olemme avoinna loppuvuoden ajan tiistaista sunnuntaihin klo 9–16. Tervetuloa viettämään syyspäivää museoon! 🍂

Höstsäsongen har börjat på Biologiska museet! Resten av året har vi öppet tisdag till söndag kl. 9–16. Välkommen på ett höstbesök till museet! 🍂

29/08/2026

Tänään vietetään Suomen luonnon päivää, ja siksi kuvaan valikoitui kansallisperhosemme paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus). Tämä pieni sinisiipinen kaunotar on kuin perhosmaailman Suomi-neito: herkkä ja vaatimaton, m***a kaunis kuin koru. Lajin toukat elävät paatsamilla, ja täysikasvuisia perhosia voi nähdä kesäisin monenlaisilla valoisilla metsämailla ja pientareilla.

Paatsamasinisiipi on yleinen ja kohtalaisen runsas laji. Koiraan siivet hehkuvat kauniin sinisinä ja siipien reunat ovat valkeat, kun taas naaraan väritys on ruskeampi. Tämä pieni perhonen on keväisin ensimmäinen lennossa tavattava sinisiipi, mikä toimii myös hyvänä tuntomerkkinä: lentävän paatsamasinisiiven voi kohdata jo huhti-toukokuussa, kun muut sinisiivet aloittavat lentonsa vasta myöhemmin kesällä. Laji talvehtii kotelona.

Kaunista Suomen luonnon päivää!

Kuva: Marianne Niemelä
--

I dag firas Finska naturens dag, och därför fick vår nationalfjäril, tosteblåvingen (Celastrina argiolus), äran att pryda bilden. Denna lilla blåvingade skönhet är som fjärilsvärldens Finlandsmö: skir och anspråkslös, men vacker som ett smycke. Larverna lever på brakved, och de fullbildade fjärilarna kan under sommaren ses i många olika ljusa skogsmiljöer och längs vägkanter och andra öppna marker.

Tosteblåvingen är en vanlig och tämligen talrik art. Hanens vingar skimrar vackert i blått och har vita fransar, medan honan är mer brunfärgad. Denna lilla fjäril är på våren den första blåvingen man kan möta i flykten, vilket också är ett bra kännetecken: en flygande tosteblåvinge kan man få syn på redan i april–maj, medan de övriga blåvingarna börjar flyga först senare på sommaren. Arten övervintrar som puppa.

Önskar er en vacker Finska naturens dag!

Foto: Marianne Niemelä

19/08/2026

Oksasilppuri hankkimatta? Hyvä!

Puiden ja pensaiden oksia ei ole pakko kuljettaa pois pihalta tai silputa viimeistä oksanpätkää myöten. Oksakasat voivat olla monelle pihan asukkaalle arvokkaita piiloja ja pesäpaikkoja. Niissä viihtyvät esimerkiksi hyönteiset, hämähäkit ja muut pieneliöt. Oksien lomasta löytyy suojaa myös linnuille ja pienille nisäkkäille.

Silppuamisen ja siivoamisen sijaan voit siis jättää oksat pihan nurkkaan. Rakenna vaikkapa tyylikäs risuaita tai heitä huolettomasti kasaan – tyyli on vapaa. Oksien tarjoamasta suojasta ja materiaalista hyötyvät eliöt löytävät ne kyllä! ..

Inte skaffat flismaskin? Bra!

Du behöver inte forsla bort grenar från träd och buskar eller flisa dem till sista lilla kvisten. Grenhögar kan vara värdefulla gömställen och boplatser för många av trädgårdens små invånare. Där trivs till exempel insekter, spindlar och andra småkryp. Mellan grenarna hittar också fåglar och små däggdjur skydd.

I stället för att flisa och städa bort grenarna kan du alltså låta dem ligga i ett hörn av trädgården. Bygg till exempel ett snyggt risstaket eller lägg dem helt enkelt i en hög – du bestämmer själv hur det ska se ut. De djur som har nytta av skyddet och materialet som grenarna erbjuder kommer nog att hitta dit!

31/07/2026

Rikkaruohot nyppimättä? Hyvä!

Monilla rikkana pitämillämme kasveilla on itse asiassa tärkeä tehtävä esimerkiksi pölyttäjien ravintona, eroosion hillitsijänä tai maaperän kasvukunnon parantajana. Rikkaruoholle ei olekaan muuta määritelmää kuin se, että se on kasvi, joka ihmisen mielestä kasvaa väärässä paikassa.

Ehkä seuraavan kerran rikkaruohoja kirotessamme voisimmekin kysyä, onko niistä todella jotakin haittaa. Esimerkiksi voikukkien syvälle ulottuvat juuret parantavat maan rakennetta, apilat sitovat ilmasta typpeä maaperään muidenkin kasvien käyttöön ja maata peittävät kasvit kuten maahumala estävät ei-toivottuja kasveja valtaamasta alaa.

Rikkakasvien sielunelämään kannattaa tutustua tarkemmin myös tehokkaimman torjunnan näkökulmasta. Esimerkiksi vuohenputki leviää pienistäkin juurenpalasista, joten sitä ei kannata kaivaa maasta lapiolla. Sen elinvoimaa voi heikentää esimerkiksi hyödyntämällä nuoret versot säännöllisesti villiyrttinä.

Kitkemisen lisäksi kokeilemisen arvoisia keinoja rikkakasvien torjuntaan ovat kiehuvan kuuma vesi, etikkaliuos ja kuorikate. Jätetään rikkamyrkyt kauppaan! ..

Inte hunnit rensa ogräset? Bra!

Många av de växter som vi betraktar som ogräs har faktiskt en viktig funktion, till exempel som föda för pollinatörer, för att förhindra erosion eller för att förbättra jordens struktur och bördighet. Nästa gång vi frestas att svära över ogräset kunde vi istället fråga oss om det verkligen gör någon skada. Maskrosor har till exempel djupa rötter som förbättrar jordens struktur, klöver binder kväve från luften och gör det tillgängligt för andra växter, och marktäckande växter som jordreva hindrar andra ogräs från att ta över.

Det lönar sig också att lära känna ogräsens egenskaper för att kunna bekämpa dem så effektivt som möjligt. Till exempel sprider sig kirskål även från mycket små rotbitar, så det är bäst att inte gräva upp den med spade. I stället kan man försvaga dess livskraft genom att regelbundet skörda de unga skotten och använda dem som vilda grönsaker.

Förutom att rensa ogräs för hand är kokhett vatten, ättikslösning och barkflis värda att pröva som bekämpningsmetoder. Låt ogräsmedlen stå kvar i butiken!

29/07/2026

Oletko kohdannut pesiviä tervapääskyjä Turun seudulla? Ilmoita havaintosi!

Tervapääsky on BirdLife Suomen vuoden lintu 2026. Laji on vähentynyt voimakkaasti ja siitä kaivataan esiintymistietoja. Lajia voidaan auttaa erityisesti suojelemalla sen pesäpaikkoja. Havainnot voit ilmoittaa lintutietopalvelu Tiiraan tai Turun lintutieteellinen yhdistys, [email protected].

Lisätietoa tervapääskystä ja sen suojelusta: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/tervapaasky-vuoden-lintu-2026/

Kartta Turun seudun pesintään viittaavista tervapääskyhavainnoista näyttää nyt tältä.

Kuten kuvasta näkyy, havaintoja kaivataan esim. Raisiosta ja Varissuolta. Jos juuri sinä satut liikkumaan havainnottomilla alueilla, tarkkaile taivaita ja ilmoita tervapääskyhavaintosi Tiiraan. Etenkin havainnot rakennusten kolosissa piipahtavista ts. ruokkivista tervapääskyistä ovat arvokkaita.

Jos Tiiran käyttö ei ole tuttua, niin tervapääskyn pesimähavaintoja tarkkoine sijainti- ja lukumäärätietoinenn voi ilmoittaa TLY:n alueelta myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

28/07/2026

Jos olet vieraillut kesän aikana Biologisessa museossa, olet todennäköisesti huomannut näyttelyssä kolme tyhjillään olevaa dioraamaa. Mitä tämä tarkoittaa? Mikä muuttuu, vai muuttuuko mikään?

Lue lisää blogistamme:

Miltä näyttää yli satavuotiaan luontonäyttelyn hoitaminen? On aika alkaa kunnostaa Biologisen museon rakastettuja maisemia.

24/07/2026

Pihapuu kaatui myrskyssä, m***a klapihommat ei kiinnosta? Hyvä!

Jätä ainakin osa puunrungosta lahoamaan pihalle, sillä etenkin hoidetuissa ympäristöissä on usein pulaa lahopuusta. Lahoavasta puusta hyötyvät monet eri lajit, joista useat tarvitsevat elin- tai pesäpaikakseen juuri tietyn puulajin tiettyä lahoamisvaihetta.

Sienirihmaston pehmentämään puuhun pesäkolojaan kaivavat muun muassa erilaiset puupistiäiset, ja useiden kovakuoriaisten toukat käyttävät lahoavaa puuainesta ravintonaan. Lahopuihin ilmestyvät käävät ovat puissa elävän sienirihmaston itiöemiä eli lisääntymiselimiä. Lahopuuta verhoavat sammalet ovat erityisen kauniita katsella.

Vaikka lahopuut tarjoavatkin elintilaa monille lajeille, niin varta vasten puita ei kannata kaataa. Niin isot kuin pienemmätkin puut tarjoavat paitsi ravintoa ja pesäpaikkoja linnuille ja hyönteisille myös suojaa ja viilennystä hellepäivinä kaikille pihan kulkijoille...

Stormen fällde ett träd på gården – men ingen lust att hugga ved? Bra!

Låt åtminstone en del av trädstammen ligga kvar och ruttna på gården, för det ofta är brist på död ved i välskötta miljöer. Många olika arter gynnas av död ved, och många av dem kräver exakta stadier av nedbrytning för att kunna leva i eller bygga bon i veden.

Bland annat gräver olika vedsteklar sina bon i ved som brutits ner av svampmycel, och larverna hos flera skalbaggar använder murknande trä som föda. Tickorna som växer på död ved är svamparnas fruktkroppar, medan mycelet lever inne i träden. Mossorna som täcker den nedbrytande veden är dessutom särskilt vackra att titta på.

Även om döda trädstammar utgör en viktig livsmiljö för många arter lönar det sig inte att hugga ner träd med flit. Träd, både stora och små, ger inte bara mat och boplatser åt fåglar och insekter, utan också skydd och svalka under varma sommardagar för alla som lever på gården.

15/07/2026

”Suuri ja arwokas on tämä lahjotus, minkä kaupunkimme on saanut. Kaikkien joilla suinkin tilaisuutta siihen on, pitäisi pistäytyä katsomaan museon suuria ja wiehättäwiä kokoelmia.”

[Uusi Aura 17.7.1907]

Tänään, heinäkuun 15. päivä Biologinen museo täyttää 119 vuotta – tervetuloa! 🎉..

”Så har med denna dag Åbo stad förärfvaten gåfva, hvars betydelse för samhället och landet i sin helhet af ingen kan underskattas - -.”

[Åbo Underrättelser 14.7.1907]

Idag, den 15 juli, fyller Biologiska museet 119 år – välkomna! 🎉

29/05/2026

Kevätkauden viimeinen ilmaisperjantai on täällä!
👉Museoon on ilmainen sisäänpääsy klo 14-16.
🦋Oletko jo tutustunut ulkonäyttelyyn? Eri puolille pihaa sijoitetuissa opastauluissa esitellään kaupunkiluonnon moninaisuutta maaperän ötököistä pihan puihin ja niiden suojissa viihtyviin lintuihin.
🐸Voit myös haastaa itsesi loikkakisaan ja tutki hyönteishotellien elämään.
Ilmaisperjantait jatkuvat kesätauon jälkeen jälleen syyskuussa.

19/05/2026

[FI/SV] Vaahtera lopettelee kukintaa museon pihalla. Lakastuneet kukat ovat värjänneet pihatien keltaiseksi. Kevään ensimmäiset heleän vihreät värit puissa ovat usein vaahteran kukkia. Niin vaahteraan kuin muihinkin puihin puhkeavat lehdet vasta kun vaahteran kukinta alkaa kääntyä lopuilleen.

Lönnens blomning närmar sitt slt på museets gård. De vissnade blommorna har färgat gårdsstigen gul. Vårens första ljusgröna färger i träden är ofta just lönnens blommor. och inte löv