
08/11/2024
"EU:ssa hyväksyttiin 14.9.2022 vähimmäispalkkadirektiivi, jonka tavoitteena on torjua työssä käyvien köyhyyttä parantamalla työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa sekä niiden edellytyksiä neuvotella ja sopia palkoista työehtosopimuksin.
Jäsenvaltioiden tulee direktiivin mukaisesti edistää työehtosopimusneuvotteluja sekä pyrkiä lisäämään työehtosopimusten kattavuutta. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten tavoite on sama.
Työehtosopimukset ja niiden valvonta turvaavat kohtuullista toimeentuloa, edistävät palkkatasa-arvoa ja yhdenvertaisempia mahdollisuuksia elämässä. Ne turvaavat myös yritysten yhdenvertaista kilpailua.
Direktiivin mukaan, jos työehtosopimusten piirissä on alle 80 prosenttia työntekijöistä, jäsenmaan on laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa toimintasuunnitelma sopimusten kattavuuden lisäämiseksi. Jos palkat määräytyvät jäsenvaltiossa yksinomaisesti työehtosopimusten mukaan, se ei ole velvollinen ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa.
Ruotsissa 90 prosenttia työntekijöistä on työehtosopimusten piirissä. Vahva sopimisen kulttuuri edistää työantajien ja työntekijöiden yhteistoimintaa ja yritysten tuottavuutta.
Suomessa valtioneuvosto on katsonut, ettei ole tarvetta lakisääteiseen vähimmäispalkkaan, vaikka selvitystä yleissitovuuden kattavuudesta ei ole. Vain vasemmistoliitto on vaatinut lakiin vähimmäispalkkaa.
Työelämän muutokset puoltavat paikallisen sopimusten laajentamista. Ammatti- ja työnantajaliitot ovat työehtosopimuksilla edistäneet paikallista sopimista. Suomen Yrittäjät ei ole työnantajaliitto. Se on ”käki” Suomen työmarkkinapesässä. Sen painostuksesta hallitus ajaa työnantajakohtaisia, siis paikallisia sopimuksia lain avulla työmarkkinaosapuolten päiden yli, järjestäytymättömien työnantajien kanssa.
Toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Saksassa hallitus pyrkii esityksellään sivuuttamaan työntekijäjärjestön ja luottamusmiehen. Esitys antaisi työnantajakohtaisissa sopimuksissa sopimusvaltuudet luottamusvaltuutetulle, jonka järjestöön kuulumattomat työntekijät ovat valinneet, jopa luottamusmiehen rinnalle. Esitys luo konflikteja työntekijöiden keskuuteen.
Muissa Pohjoismaissa ja Saksassa tuollaista edustajaa ja menettelyä ei tunneta. ILO:n sopimukset edellyttävätkin, ettei tuollaista edustajaa käytetä heikentämään ammattiyhdistyksen ja luottamusmiehen asemaa. Toteutuessaan hallituksen esitys heikentää työmarkkinajärjestöjen asemaa vastoin EU:n vähimmäispalkkadirektiiviä ja ILO:n sopimuksia."
- Kari Kannala, työoikeuteen erikoistunut asianajaja (eläkkeellä)
Mielipide on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 6.11.2024.