https://www.facebook.com/140233229484223/

Tikkurilan Vasemmisto

Koti
Suomi
Vantaa
Tikkurilan Vasemmisto

Tikkurilan Vasemmistoliitto (TiVa) on Vantaan Vasemmiston puolueosasto. Tikkurilan Vasemmisto on Vantaan Vasemmiston puolueosasto.

Täällä voit helposti seurata osastomme toimintaa ja Tikkurilaan liittyviä ajankohtaisia asioita Vantaan päätöksenteossa. Vasemmistoliitto on vuonna 1990 perustettu punavihreä vasemmistopuolue, uudenaikainen työväenpuolue, joka tavoittelee oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja vapaata yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja ympäristö ovat etusijalla. Haluamme rakentaa uuden ekologisesti kestävän hyvinvointival

tion, joka tarjoaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja huolehtia itsestään ja toisistaan. Vantaan Vasemmistoliitto toimii Vasemmistoliiton sääntöjen mukaisena puolueen kunnallisjärjestönä, jäsentensä yhdyssiteenä ja poliittisena vaikutuskanavana. Vantaan Vasemmistoliitto vastaa Vantaalla puolueen kunnallis- ja muiden vaalikampanjoiden toteuttamisesta. Kunnallisjärjestönä se myös nimeää yhteistyössä puolueen valtuustoryhmän kanssa puolueen ehdokkaat kunnallisiin luottamustehtäviin.

26/05/2025

Hallitus on osoittanut ymmärtämättömyyttä työmarkkinoita kohtaan. Uusimpana on työntekijä- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto.

Vähennysoikeus on kannustanut sekä työntekijöitä että työnantajia järjestäytymään omiin järjestöihinsä. Se on edistänyt työmarkkinaosapuolten neuvotteluja ja työehtosopimuksia. Järjestelmä on taannut yrityksille yhdenvertaisia kilpailuolosuhteita ja työntekijöille työehtosopimusten turvaavia työehtoja.

Suomessa työehtosopimusten kattavuus oli 88,8 prosenttia vuonna 2021. Se on osittain johtunut laissa säädetystä työehtosopimusten yleissitovuudesta. Ilman sitä sopimusten piirissä yksityisellä sektorilla olisi vain 64 prosenttia. Nyt on vaara, että työehtosopimusten kattavuus laskee.

EU:n perussopimus ja direktiivit velvoittavat jäsenvaltiot edistämään työehtosopimusneuvotteluja ja työehtosopimusten kattavuutta. Sen katsotaan edistävän työntekijöiden oikeutta oikeudenmukaiseen palkkaan, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason.

Vähimmäispalkkadirektiivin asettama tavoite työehtosopimusten kattavuudelle on vähintään 80 prosenttia. Tavoitteen velvoittavuutta korostaa se, että tason alittuessa jäsenvaltion tulisi ryhtyä toimiin kattavuuden parantamiseksi.

EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan työmarkkinaosapuolten välisellä vuoropuhelulla on keskeinen asema sosiaalisten oikeuksien vahvistamisessa sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistämisessä. Kasvuahan hallitus sanoo tavoittelevansa.

Poistamalla jäsenmaksun vähennysoikeuden hallitus mitätöi samalla valtaosan veron kevennyksestä pieni- ja keskituloisilta, jotka ovat ammattiliittojen jäseniä. Näin hallitus kannustaa palkansaajia eroamaan ammattiliitoistaan. Haluaako oikeistohallitus tarkoituksella heikentää työntekijöiden järjestäytymistä?

Sen sijaan EU suosittelee ammattiliittojen aseman vahvistamista, niiden toiminnan helpottamista työpaikoilla sekä työntekijöiden kannustamista liittymään ammattiliittoihin. Suosituksiin kuuluu myös se, että mahdollistetaan rahoitustuki työntekijä- ja työnantajaliitoille. Jäsenmaksut ovat keskeinen tukimuoto.

Suomi erkaantuu eurooppalaiselta työmarkkinaolojen kehittämisen tieltä.

Kari Kannala

̈markkinat

28/04/2025

Donald Trumpin ehdotus siirtää Gazan väestö muihin maihin kertoo alueen väestöön kohdistuneesta pitkäaikaisesta mielivallasta. Sen taustalla on sekopäinen myytti juutalaisista Jumalan valittuna kansana. Nykytulkinnassa se tarkoittaa Israelia. Se on perustuslain mukaan juutalaisten valtio, siten avoimesti rasistinen. Israel toteuttaa myyttiään Yhdysvaltojen ja Euroopan tuella.

Vanhan testamentin mukaan Jumala valitsi juutalaiset, yhden Lähi-idän heimon, ja teki heidän kanssaan liiton – nurkkakuntaisesti muista kansoista piittaamatta. Sotaisilla heimoilla oma jumala oli paras ja vahvempi kuin muiden jumalat. Sitä profeetat primitiivisissä yhteisöissä julistivat. Siitä saarnaavat yhä kirkot Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Jeesus oli roomalainen syntyperänsä perusteella. Hän syntyi Rooman Juudean provinssissa. Ennen ajanlaskun alkua 500-luvulta 100-luvulle asti Palestiina oli osa Persiaa, sitten Aleksanteri Suuren, Egyptin ja Syyrian valtioita. Sen jälkeen juutalainen Israel oli olemassa vain noin 80 vuotta, kunnes Rooma valloitti alueen vuonna 63 ennen ajanlaskun alkua. Sitten Israelia ei ollut 2 000 vuoteen ennen vuotta 1947.

Ennen Britannian siirtomaahallintoa Palestiina oli satoja vuosia osa islamilaista Osmanien valtiota. Israel syntyi keinotekoisesti vuonna 1947 YK:n äänestyspäätöksellä arabivaltioiden vastustaessa. Neuvostoliittokin tuki Israelin perustamista ja aseisti juutalaisia valtapoliittisin toivein. Aikaisemmin se vastusti kolonialismia ja siionismia.

Palestiinassa ei ollut juutalaisen valtion ituakaan. Israelin valtio perustui juutalaisten kolonialistiseen ja väkivaltaiseen istuttamiseen arabiväestön asuttamaan Palestiinaan. 1947 juutalaisia oli kolmas osa Palestiinan väestöstä. Pääosa heistä oli maahanmuuttajia Saksasta, muualta Euroopasta ja Neuvostoliitosta.

Kahden valtion malli päätettiin piittaamatta alueen väestöstä ja arabivaltioiden kannasta. Päätetyt rajat eivät perustuneet väestöllisiin ja uskonnollisiin alueisiin. Päätös oli silkkaa ulkopuolista valtapolitiikkaa. Järkevä vaihtoehto olisi ollut luoda yksi valtio, Palestiina, jossa olisi ollut etnisesti ja uskonnollisesti erilaista väestöä.

Israel ei ole koskaan halunnut toteuttaa kahden valtion mallia. Sen politiikka ja Euroopassa ja Yhdysvalloissa yhä elävä myytti juutalaisista Jumalan valittuna kansana ovat Palestiinan umpikujan, sen molempien osapuolten kärsimysten ja erityisesti sen arabiväestöön kohdistuvan sorron ja väkivallan taustalla.

Kari Kannala

11/04/2025

"Pääministeripuolue kokoomus on hallituskumppaninsa perussuomalaisten tuella ajamassa Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi työministeri Arto Satosta.

Suomesta löytyy paljon päteviä virkamiehiä, jotka ovat eri puolueiden jäseniä. Nyt meneillään olevassa Kela-kähminnässä ei ole kyse tästä. On kyse vain pahalta näyttävän muhkean poliittisen virkanimityksen lykkäämisestä yli vaalien."

Lue koko teksti täältä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/anteroeerola/vaaliviikon-irvokas-ja-arvoton-naytelma/

Antero Eerola on pitkän linjan toimittaja, Vantaan kaupunginvaltuutettu, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Vantaa-Keravan aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen. Kokemusta, näkemystä ja osaamista löytyy.

Kunta- ja aluevaaleissa päätetään paikallisista asioista. Kyllä julkisille palveluille ja suomalaiselle hyvinvointivaltiolle - ei leikkauksille ja yksityiselle sote-bisnekselle.

Samalla vaaleissa on mahdollisuus lähettää terveisiä maan hallitukselle. Saksivaa kättä pitää purra!

10/04/2025

“Puolueissa on eroja. Miljonäärit löytänevät katon päänsä päälle ilman poliittisten päättäjien apuakin. Pääkaupunkiseudulla – ja Vantaalla sen osana – pitää olla edullista asumista tavallisille ihmisille.”

Lue koko teksti täältä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/anteroeerola/vantaan-kokoomus-ja-perussuomalaiset-esittavat-okyrikkaille-oma-asuinalue/

Antero Eerola on pitkän linjan toimittaja, Vantaan kaupunginvaltuutettu, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Vantaa-Keravan aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen. Kokemusta, näkemystä ja osaamista löytyy.

Kunta- ja aluevaaleissa päätetään paikallisista asioista. Kyllä julkisille palveluille ja suomalaiselle hyvinvointivaltiolle - ei leikkauksille ja yksityiselle sote-bisnekselle.

Samalla vaaleissa on mahdollisuus lähettää terveisiä maan hallitukselle. Saksivaa kättä pitää purra!

07/04/2025

Vielä lisää hyviä Tikkurilan Vasemmiston kunta- ja aluevaaliehdokkaita - nämä ehdokkaat eivät esittelyjä kaipaa!

👉 Ennakkoäänestys päättyy huomenna 8.4., joten mikäli et aio äänestää vaalipäivänä 13.4., kannattaa kipaista uurnille!

P.S. Julkaisua saa mielellään jakaa, jotta ehdokkaille saadaan mahdollisimman paljon näkyvyyttä. TiVa algoritmien huipulle! ✊

07/04/2025

Lisää hyviä Tikkurilan Vasemmiston kunta- ja aluevaaliehdokkaita:

1. Nyt kun työllisyyspalvelut ovat siirtyneet kaupungin vastuulle, on tärkeää panostaa aidosti vaikuttaviin ja yksilöllisiin palveluihin. Haluan varmistaa, että jokainen työnhakija saa tarvitsemansa tuen nopeasti ja joustavasti – oli kyse sitten uraneuvonnasta, koulutuksesta tai palkkatuesta. TE-palveluiden uudistus on mahdollisuus, ei uhka!

Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus mielekkääseen ja maksuttomaan harrastukseen sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Panostamalla koulupsykologeihin, kuraattoreihin ja maksuttomiin harrastusmahdollisuuksiin ennaltaehkäisemme ongelmia ja luomme kaikille paremmat lähtökohdat elämään. Harrastusten ja mielenterveyspalveluiden saatavuus ei saa riippua perheen varallisuudesta tai asuinpaikasta.

2. Opetustoimessa luku- ja kirjoitustaidon puolestapuhuja. Enemmän rahaa kouluruokaan. Rakentamista varten ei kaadeta metsiä. Kulttuuri on sekä työtä että virkistystä. Aktiivisella kotouttamisella maahanmuuttajanaiset osaksi yhteiskuntaa.

3. Lisää oppisopimuspaikkoja ja työllistymistukea nuorille – varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua ja työllistyä.

Riittävästi hoitajia ja kotihoidon työntekijöitä – parannetaan työoloja, jotta hoitajat jaksavat työssään ja vanhukset saavat tarvitsemaansa hoivaa.

Ei palveluiden yksityistämistä – pidetään perusterveydenhuolto ja hoivapalvelut julkisina ja toimivina.

4. Hei! Olen Riikka Suursalmi-Seppälä, 34-vuotias kahden vilkkaan päiväkoti-ikäisen lapsen äiti ja pitkäaikainen vapaaehtoistyöntekijä potilasjärjestössä. Työskentelen kaupan alalla hallinnon assistenttina. Lähdin vaaleihin ehdolle, koska haluan olla varmistamassa, että Vantaalla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pidetään kaikista ihmisistä huolta, vaikka nykyhallitus siitä vaikeaa tekeekin. Ihmisten hyvinvoinnin lisäksi meillä on vastuu huolehtia myös ympäristön ja lähiluonnon hyvinvoinnista, ja vaatia, että Vantaa pitää kiinni ilmastotavoitteistaan. Olen myös lapsiperheiden asialla. Jos perheessä lapsi tarvitsee tukea, täytyy huolehtia myös siitä, että muukin perhe saa osansa tuesta. Perhe koostuu yksilöistä, m***a toimii kokonaisuutena. Tukea ja turvaa kaikille, ei harvoille!

5. Tasapuolinen terveydenhoito kuuluu kaikille!

Nähdään vaaliuurnilla!

P.S. Julkaisua saa mielellään jakaa, jotta ehdokkaille saadaan mahdollisimman paljon näkyvyyttä. TiVa algoritmien huipulle! ✊

03/04/2025

Tikkurilan Vasemmiston kunta- ja aluevaaliehdokkaat esittäytyvät!

👉 Jos vielä mietit, ketä äänestää, tässä muutama erittäin hyvä, paikallinen ehdokas:

1. Olen Minttu Sillanpää, 44-vuotias kaupunginvaltuutettu. Työskentelen ammattiliitossa järjestötoimitsijana. Rakastan kirjoja, metsää ja jalkapalloa. Lupaan tehdä töitä sen eteen, että Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa on riittävän pienet ryhmäkoot. Lupaan pitää ääntä ilmaston ja ympäristön puolesta ja vaatia kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ilmastokatastrofin hillitsemiseksi.Lupaan tehdä parhaani, jotta kaupunginosien eriarvoistuminen pysähtyy.

2. Moi. Olen Jonne Peltola. Olen mielenterveys-, päihde- ja nuorisotyön ammattilainen. Lisäksi minulla on kokemusta asunnottomuustyön kentältä, sekä turvallisuus- ja it-alalta. Liian moni aivan tavallinen suomalainenkin on nykyään vaikeassa tilanteessa kasvavien kustannusten keskellä, puhumattakaan niistä joilla on jo ennestään ollut tiukkaa. Riittävä ja laadukas toimeentulo, sekä palvelut on turvattava niin kunta- kuin aluekentällä! Näistä syistä olen ehdolla sekä kunta-, että aluevaaleissa. HUOLETONTA ARKEA KAIKILLE, EI HARVOILLE!

3. Rohkeutta, oikeudenmukaisuutta ja tutkittua tietoa. Politiikkaa ei tule tehdä vain rikkaimpien ehdoilla, vaan kaikkien parhaaksi: ihmisten, ympäristön ja eläinten. Tärkein tavoitteeni on olla mukana pysäyttämässä luontokatoa. Jos epäonnistumme siinä, muut tavoitteet ovat merkityksettömiä. Tarvitsemme tasa-arvoisen Vantaan! Haluan edistää politiikkaa, jossa pieni- ja keskituloiset eivät ole toistensa vihollisia, ja jossa rikkaita eivät vie yhteisiä resurssejamme oman vaurautensa kasvattamiseksi. Lue lisää: www.eijasellmer.fi

4. Yksityiselle terveysbisnekselle on asetettava tiukat rajat. Sotealueille on annettava lisäaikaa ja rahaa tehtäviensä suorittamiseen. Sotealueiden toimintakulttuuri on radikaalisti uudistettava työntekijöitä tulevaksi.

5. Rakennetaan Vantaasta turvallinen kaupunki, jossa työntekijöitä arvostetaan, julkisiin sote-palveluihin panostetaan ja jokainen voi elää huoletta.💪✨

Nähdään vaaliuurnilla!

P.S. Julkaisua saa mielellään jakaa, jotta ehdokkaille saadaan mahdollisimman paljon näkyvyyttä. TiVa algoritmien huipulle! ✊

28/03/2025

Vantaan Sanomissa julkaistiin 26.12.2024 uudestaan Tiina Örnin kirjoittama juttu “työstressikriitikko” Jarno Lehtorannasta. Jutussa siteerataan Lehtorannan varsin surullisia näkemyksiä kanssakansalaisten mielenterveysongelmista: Lehtorannan mukaan “ihmisillä on tänä päivänä hermot kuin hamsterilla”. Työstressiä hän pitää hölynpölynä. Lehtorannan kerrotaan itse opiskelleen m***a ammattia ja toimineen ansiotyön lisäksi myös yrittäjänä.

Lehtorannan näkemykset ovat epäkunnioittavia ja suorastaan loukkaavia niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat joutuneet kokemaan liiallista kuormitusta työssään tai sairastuneet työuupumukseen. Myös minä lukeudun tähän joukkoon.

Työterveyslaitoksen mukaan työstressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä tuntee itsensä kykenemättömäksi selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista. Tähän vaikuttavat toki työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, m***a myös työn ominaisuudet. Pitkittyneestä työstressistä seuraa työuupumus. Työstressi ja -uupumus eivät todellakaan ole mitään “hölynpölyä”, sillä työterveyslaitoksen lokakuussa julkaistun tiedotteen mukaan joka kymmenes työntekijä on todennäköisesti uupunut.

Miksi ihmiset eivät sitten tiedosta huolimatta kykene ottamaan työstressiä tai -uupumusta vakavasti? Meillä ihmisillä on taipumus katsoa maailmaa omien kokemustemme läpi. Siksi sellainen ihminen, joka ei ole kokenut mielenterveysongelmia, saattaa ajatella, ettei kukaan muukaan voi sellaista kokea. Ja sellainen ihminen, joka on kokenut uupumuksen, saattaisi ajatella, että koska minä en ole jaksanut tehdä samaan aikaan ansiotöitä ja yrittää, ei silloin voi Jarnonkaan kaltainen ihminen niitä jaksaa.

On tärkeää tiedostaa, että me ihmiset emme ole samanlaisia. Kokemuksemme, voimavaramme ja taustamme vaihtelevat, ja siksi asiat, jotka ovat yhdelle tosia, eivät ole sitä välttämättä toisille. Kun ymmärrämme tämän, pystymme suhtautumaan muiden ihmisten haasteisiin myötätuntoisemmin. Olen iloinen, että yhteiskunnassamme on Jarnon kaltaisia touhottajia. Olen kuitenkin opetellut tuntemaan itseni sen verran hyvin, että tiedän, etten itse jaksa samanlaista kuormituksen määrää elämässäni.

Jutussa Jarno kertoo liikunnan, hyvän stressinsietokyvyn ja positiivisen asenteen tukevan hänen jaksamistaan. Nämä kaikki ovat asioita, jotka opitaan lapsuudessa, ja vaikka niitä voi opetella myös aikuisuudessa, on se silloin jo paljon haastavampaa. Tiedän omasta kokemuksesta, että vaikka kuinka toivoisin voivani vain päättää alkaa sietää stressiä paremmin, ei se ole niin yksinkertaista. Minun hermoni oppivat lapsuuden kaoottisissa tilanteissa olemaan “kuin hamsterilla”, jotta ylipäätään selviäisin aikuiseksi asti.

Sananvapauteen kuuluu, että jokainen saa avoimesti ilmaista omia mielipiteitään. Siihen kuuluu kuitenkin myös vastuu omien sanomistensa seurauksista. Siksi toivoisin, että maassamme asuvat “Jarnot” opettelisivat astumaan omien kokemustensa ulkopuolelle ja olemaan myötätuntoisempia meitä herkkähermoisempia kohtaan.

Emilia Heikura

Kokemusasiantuntija ja mielenterveysaktivisti

24/03/2025

Taloushistorian professorin Markku Kuisman mukaan olemme palanneet rosvoparonien aikaan. Suuryhtiöt ovat johtajilleen ja omistajilleen kuin keskiaikaisia läänityksiä. Niissä saattoi rahastaa määrättömästi ja hallita pidäkkeettömästi.

Tämä on yhä selvemmin totta. Teknojättien rahastus ylittää kaikki rajat. Omaisuus, raha ja valta ovat aina kietoutuneet yhteen. Vain Neuvostoliitto ja Kiina yrittivät katkaista niiden sidoksen, jyrkästi. Niiden epäonnistuminen ja pilkkaaminen on johtanut kyvyttömyyteen arvioida kapitalismia, sen rajoituksia ja mahdollisuuksia parempiin sovellutuksiin.

Rahan ja vallan liitto Yhdysvalloissa on paljastunut alastomana kaikessa röyhkeydessään. Se näyttää demokratian heikkouden rahan vaikutusvallan edessä. Miljardöörien vallankaappaus on tapahtunut muka demokraattisesti.

Demokratia pitää määritellä uudelleen. Korkea kansansivistys on yksi aidon demokratian edellytys. Tässä maalaisliiton oppi-isä Santeri Alkio ja vanha työväenliike olivat samoilla linjoilla.

Lähes vuosisadan jatkunut koulutus on tasa-arvoistanut väestöä osaamisessa ja sosiaalisen nousun mahdollisuuksissa. Koulutetut, jopa korkeasti koulutetut äänestävät vasemmistopuolueita ja vihreitä yhä enemmän. Kokoomus on yhä selkeämmin hyvätuloisten ja vauraiden puolue. Tilaa on jäänyt populismille.

Taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut Euroopassa, USA:ssa ja Suomessakin 1980-luvulta lähtien. Ennen Reaganin ja Thatcherin kautta USA:ssa ja Britanniassa tulojen ja perintöjen korkeimmat veroasteet olivat 80–90 prosenttia. Valtioilla oli varaa panostaa koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan parantamiseen. Samalla niiden talous kasvoi kohisten.

Rahan valta politiikassa estää rikkaiden ja yritysten riittävän verotuksen. Alhainen tulojen, pääomien ja perintöjen verotus on johtanut valtioiden krooniseen velkaantumiseen. Valtiot myyvät kansallisvarallisuutensa yksityisille. Yksityinen omistus kasvaa valtioiden köyhtyessä.

Valtioilla on heikot resurssit investoida koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin sekä ilmaston ja ympäristön suojeluun. Sosiaaliturvasta on helpointa leikata, kun rahapiirien vaikutusvalta estää progression kiristämisen verotuksessa ja veropohjan laajentamisen.

Väestön rikkaimman ja köyhimmän kymmenyksen elinehdot ja elämä ovat yhä kauempana toisistaan. Kansalaisten ja puolueiden mielikuvitus politiikan vaihtoehtoihin on liian heikko.

Kari Kannala

15/03/2025

Elina Valtonen kirjoittaa esseessään kansakuntien menestystekijöistä (HS 12.1.). Menestys edellyttää vahvojen instituutioiden ohella kansalaisten osallistamista. Siihen ovat päätyneet hänen viittaamansa taloustieteen nobelistit.

Kansalaisten osallistaminen yrityksissä on pisimmällä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Niissä työntekijät ovat päättämässä yritysten hallituksissa, pienissäkin eli 25 tai 30 työntekijän yrityksissä, Saksassa hallintoneuvostoissa.

Ruotsissa myötämääräämislaki antaa ammattiosastoille ja luottamusmiehille keskeisen roolin yhteistoiminnassa työnantajan kanssa kaiken kokoisissa yrityksissä rajoittamatta yhteistoiminnan aiheita. Tanskassa työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintakomiteat voidaan valita vähintään 35 työntekijän yrityksissä ja Saksassa työntekijöiden yritysneuvostot vähintään viiden työntekijän yrityksiin.

Jos nobelisteja on uskominen, työntekijöiden vahva osallistaminen selittää näiden läheisten verrokkimaidemme menestystä.

Työntekijöiden osallistamisen merkitystä ei ole Suomessa ymmärretty. Meillä yhteistoimintalaki suo heikkoja mahdollisuuksia vaikuttaa – vain neuvottelemalla. Nykyinen hallitus haluaa vähentää sitäkin, keskustelua työnantajan kanssa.

Hallitus antoi joulukuussa esityksen yhteistoimintalain muuttamisesta. Lain yleinen soveltamisraja nostettaisiin 20 työntekijästä vähintään 50 työntekijän yrityksiin. Kun alle 50 työntekijän yritys harkitsee enintään 20 henkilön irtisanomista tai lomauttamista alle 90 päivän kuluessa, neuvotteluja ei tarvitsisi edes käydä.

Suomessa työnantajan liiketoiminnan päätöksistä ei edes neuvotella. Vuonna 2007 ja 2022 voimaan tulleissa yhteistoimintalaeissa yrityksen päätökset, kuten tehtaan tai sen lopettaminen, eivät ole enää neuvottelujen kohteina, vaan ainoastaan niiden henkilöstövaikutukset, esimerkiksi kuka irtisanotaan tai lomautetaan.

Lyömällä laimin työntekijöiden osallistamisen työelämässä Suomi hukkaa keskeisen menestystekijän ja mahdollisuuden menestykseen.

Kari Kannala

eläköitynyt asianajaja, Vantaa

08/11/2024

"EU:ssa hyväksyttiin 14.9.2022 vähimmäispalkkadirektiivi, jonka tavoitteena on torjua työssä käyvien köyhyyttä parantamalla työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa sekä niiden edellytyksiä neuvotella ja sopia palkoista työehtosopimuksin.

Jäsenvaltioiden tulee direktiivin mukaisesti edistää työehtosopimusneuvotteluja sekä pyrkiä lisäämään työehtosopimusten kattavuutta. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten tavoite on sama.

Työehtosopimukset ja niiden valvonta turvaavat kohtuullista toimeentuloa, edistävät palkkatasa-arvoa ja yhdenvertaisempia mahdollisuuksia elämässä. Ne turvaavat myös yritysten yhdenvertaista kilpailua.

Direktiivin mukaan, jos työehtosopimusten piirissä on alle 80 prosenttia työntekijöistä, jäsenmaan on laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa toimintasuunnitelma sopimusten kattavuuden lisäämiseksi. Jos palkat määräytyvät jäsenvaltiossa yksinomaisesti työehtosopimusten mukaan, se ei ole velvollinen ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa.

Ruotsissa 90 prosenttia työntekijöistä on työehtosopimusten piirissä. Vahva sopimisen kulttuuri edistää työantajien ja työntekijöiden yhteistoimintaa ja yritysten tuottavuutta.

Suomessa valtioneuvosto on katsonut, ettei ole tarvetta lakisääteiseen vähimmäispalkkaan, vaikka selvitystä yleissitovuuden kattavuudesta ei ole. Vain vasemmistoliitto on vaatinut lakiin vähimmäispalkkaa.

Työelämän muutokset puoltavat paikallisen sopimusten laajentamista. Ammatti- ja työnantajaliitot ovat työehtosopimuksilla edistäneet paikallista sopimista. Suomen Yrittäjät ei ole työnantajaliitto. Se on ”käki” Suomen työmarkkinapesässä. Sen painostuksesta hallitus ajaa työnantajakohtaisia, siis paikallisia sopimuksia lain avulla työmarkkinaosapuolten päiden yli, järjestäytymättömien työnantajien kanssa.

Toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Saksassa hallitus pyrkii esityksellään sivuuttamaan työntekijäjärjestön ja luottamusmiehen. Esitys antaisi työnantajakohtaisissa sopimuksissa sopimusvaltuudet luottamusvaltuutetulle, jonka järjestöön kuulumattomat työntekijät ovat valinneet, jopa luottamusmiehen rinnalle. Esitys luo konflikteja työntekijöiden keskuuteen.

Muissa Pohjoismaissa ja Saksassa tuollaista edustajaa ja menettelyä ei tunneta. ILO:n sopimukset edellyttävätkin, ettei tuollaista edustajaa käytetä heikentämään ammattiyhdistyksen ja luottamusmiehen asemaa. Toteutuessaan hallituksen esitys heikentää työmarkkinajärjestöjen asemaa vastoin EU:n vähimmäispalkkadirektiiviä ja ILO:n sopimuksia."

- Kari Kannala, työoikeuteen erikoistunut asianajaja (eläkkeellä)

Mielipide on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 6.11.2024.

04/09/2024

Syksy on alkanut ja niin myös Tikkurilan Vasemmiston jäsentapaamiset! 🍁

▪️Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat jäsenet viettämään yhdessä aikaa Tikkurin Bar Hemingwayhin perjantaina 6.9. klo 18 alkaen. Kauppakeskus Tikkuri sijaitsee osoitteessa Asematie 4, 01300 Vantaa.

▪️ Myös vasemmistohenkiset ei-jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Tällä kertaa tapaamisen yhteydessä ei järjestetä Tikkurilan Vasemmiston hallituksen kokousta. Omakustanteiset juomat.

Nähdään Hempparissa perjantaina! 🩷

Osoite

Vantaa

Puhelin

+358406628028

Nettisivu

facebook.com

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Tikkurilan Vasemmisto :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Organisaatio

Lähetä viesti Tikkurilan Vasemmisto :lle:

Oikopolut

Oma organisaatio listan huipulle Julkishallinnon Palveluksessa Vantaa :ssa?

Jaa

Kategoria

Poliittinen järjestö