STUK - Säteilyturvakeskus

11/06/2026

Säteilyturvakeskus on selvittänyt Paukkajanvaaran vanhan uraanikaivosalueen säteilytilanteen. Selvityksen mukaan alueella ei säteile merkittävästi enempää kuin muualla ympäristössä. Retkeily, marjastus ja kalastus sekä ylipäätään alueen käyttö jokaisenoikeuksilla on säteilysuojelun näkökulmasta turvallista.

Paukkajanvaaran uraanikoelouhos Pohjois-Karjalassa entisessä Enon kunnassa oli toiminnassa vuosina 1958–1961. Alue kunnostettiin 1990‑luvulla, ja vuonna 2001 sille asetettiin ydinenergialain perusteella maankäytön rajoituksia. Maa‑aineksen ottaminen, kaivuutyöt ja rakentaminen ovat edelleen kiellettyjä, m***a metsätalous ja virkistyskäyttö jokaisenoikeuksilla ovat sallittuja.

Lue lisää tiedotteesta (kommenttikentässä linkki).

04/06/2026

Säteilyä työssään käyttävien tai muutoin säteilylle altistuvien työntekijöiden säteilyannokset pysyivät Suomessa maltillisina myös vuonna 2025. Valtaosa työntekijöistä altistui vain pienille annoksille, jotka olivat selvästi alle turvallisuusrajojen. Säteilylle altistutaan työssä esimerkiksi terveydenhuollossa, teollisuudessa, tutkimuksessa, ydinvoimalaitoksilla sekä ilmailussa.

Työntekijöiden turvallisuudesta huolehditaan tarkasti: henkilöstöä koulutetaan, altistusta seurataan henkilökohtaisilla annosmittareilla ja työolosuhteet suunnitellaan niin, että säteilyannokset pysyvät mahdollisimman pieninä. Työntekijöiden, potilaiden ja sivullisten säteilyturvallisuudesta vastaa aina toiminnanharjoittaja. STUK ohjaa, valvoo ja seuraa säteilyannoksia ylläpitämällään annosrekisterillä.

Tiedotelinkki kommenteissa. ⬇

Strålningsdoserna för arbetstagare som använder strålning i sitt arbete eller på annat sätt utsätts för strålning förblev måttliga i Finland även år 2025. De flesta arbetstagarna utsattes endast för små doser, som låg klart under säkerhetsgränserna. Man utsätts för strålning i arbetet till exempel inom hälso- och sjukvården, industrin, forskningen, kärnkraftverk samt inom flyget.

02/06/2026

Suomi on toimittanut Ukrainalle lääkevalmisteita EU:n rahoittamasta rescEU-valmiusvarastosta, jota hallinnoidaan Suomessa. Lähetyksen arvo on noin 151 000 euroa. Avuntarve johtuu Venäjän hyökkäyssodasta, ja lähetys on osa EU:n osoittamaa tukea Ukrainalle.
RescEU-valmiusvarastoja löytyy useasta EU-maasta, ja niitä hyödynnetään Euroopan komission päätöksellä tilanteissa, joissa kohdemaan omat voimavarat eivät riitä.
Valmiusvarastojen ylläpitoa ja materiaalien hankintaa toteuttavat Suomessa sisäministeriön johdolla sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja Säteilyturvakeskus.

Tiedotelinkki kommenttikentässä. ⬇️

18/05/2026

Mikä on margarita-ihottuma ja miten se liittyy auringon ultraviolettisäteilyyn?
Myrkytystietokeskus kertoo ⬇

Tiesitkö, että limetin (lime) mehu iholla + auringonvalo voi aiheuttaa palovammaa muistuttavan ihoreaktion? Ilmiötä kutsutaan fytofotodermatiitiksi –usein nimellä margarita-ihottuma.

Näin syntyy:
🍋 Limeä pilkotaan, mehustetaan tai puristetaan
🍋 Mehua jää iholle (käsiin, käsivarsiin, reisiin…)
🍋 Iho altistuu auringolle

Oireet eivät tule heti
☀️Punoitus ja kirvely alkaa usein vasta 12–36 tunnin kuluttua
☀️Pahimmillaan ihoon voi nousta kivuliaita rakkuloita
☀️ Parantuessa ihoon jää usein tummaa pigmenttimuutosta

Kyse ei ole allergiasta – reaktio voi tulla kenelle tahansa. Valolle herkistävät kasvit sisältävät psoraleeneja. Psoraleenit ovat kasvikunnassa esiintyviä furokumariini-rengasyhdisteitä, joilla on voimakas valolle herkistävä vaikutus. Psoraleenit sitovat itseensä tehokkaasti UV-säteilyä. Aurinkoaltistus käynnistää kemiallisen reaktion, jonka seurauksena iho herkistyy voimakkaasti ultraviolettisäteille.

Näin ehkäiset:
💦 Pese iho huolellisesti vedellä ja saippualla heti sitrushedelmien käsittelyn jälkeen
⛱️Vältä auringonottoa, jos iholle on joutunut limen mehua
☀️ Ole erityisen tarkkana kesäjuhlissa, grillatessa ja drinkkejä tehdessä

29/04/2026

Onko maamme ydinturvallisuus hyvällä tolalla? Tätä pohdittiin Suomen ja 86 muun maan ydinturvallisuuden osalta huhtikuussa Wienissä järjestetyssä kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen seurantakokouksessa.

Kansainvälinen asiantuntija-arvio antaa tukea suomalaiselle ydinturvallisuustyölle. Arvioinnissa nostettiin esiin STUKin aktiivinen ote toimintaympäristön muutosten ennakointiin ja sääntelyn pitämiseen ajan tasalla. Lisäksi arvio tunnisti Suomen vahvuudeksi turvallisuuskulttuurin pitkäjänteisen kehittämisen sekä STUKin järjestelmällisen tavan hallita viranomaisvaatimuksia. Kansainvälinen palaute osoittaa, että ydinturvallisuudesta huolehditaan Suomessa suunnitelmallisesti ja jatkuvasti kehittäen.

Maa-arviointien tuloksena tunnistettiin myös ydinturvallisuuden varmistamisen kannalta keskeisiä haasteita, jotka ovat monille maille yhteisiä.
➡️ Lue lisää: https://stuk.fi/-/kansainvalinen-arvio-tunnisti-suomen-ydinturvallisuustyon-vahvuudet-ja-kehityskohteet

Kuvituskuva. Kuvaaja: Tapani Karjanlahti 2024.

24/04/2026

26. huhtikuuta tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Tshernobylin ydinvoimalaitoksessa tehty koe meni pahasti vikaan ja johti historian vakavimpaan ydinvoimalaitosonnettomuuteen. Hiukan vajaat 25 vuotta myöhemmin, 11. maaliskuuta 2011 maanjäristys ja siitä seurannut hyökyaalto aiheuttivat valtavia tuhoja Japanin itärannikolla. Luonnonkatastrofin seurauksena Fukushima Dai-ichi -ydinvoimalaitos vaurioitui pahoin.

"Nämä kaksi onnettomuutta ovat vaikuttaneet laajasti koko ydin- ja säteilyturvallisuusalaan ja muistuttavat meille, että onnettomuudet ovat mahdollisia eikä niitä voi kokonaan poissulkea tai unohtaa. Me Säteilyturvakeskuksessa teemme töitä joka päivä säteily- ja ydinturvallisuuden eteen. Asetamme vaatimuksia turvallisuudelle, valvomme ja varaudumme, jotta onnettomuuksien todennäköisyys olisi mahdollisimman pieni. Jos onnettomuus silti tapahtuisi, ennakoimme ja varmistamme työllämme, että sen seuraukset olisivat mahdollisimman lievät."

Näin totesi pääjohtajamme Petteri Tiippana, kun tällä viikolla kokoonnuimme nykyisten ja entisten STUKlaisten kanssa muistelemaan Tshernobylin ja Fukushiman tapahtumia. Mitä 40 ja 15 vuotta sitten tapahtuikaan, mitä me STUKissa tuolloin teimme ja mitä kaikesta opimme.

23/04/2026

”Suomalaisten altistuminen UV-säteilylle on monimuotoinen ilmiö, joka liittyy sekä tietoisesti tehtyihin valintoihin että arjen olosuhteisiin. Altistumista tapahtuu vapaa-ajalla, työssä, matkailussa ja varhaiskasvatuksen sekä koulun ympäristöissä. Vaikka tietoisuus UV-säteilyn terveysriskeistä on keskimäärin hyvä, käyttäytyminen ei aina vastaa tietoa.”

Näin kuvailee vastajulkaistun kansallisen UV-ohjelman projektipäällikkö, erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista.

❓Mikä kansallinen UV-ohjelma?

✔ Tausta: Ihosyöpiin sairastuu Suomessa vuosittain yli 14 000 henkilöä, ja niihin menehtyy noin 250. Suurin osa näistä syövistä on ehkäistävissä tehostamalla aurinkosuojautumista.

✔ Tavoite: Ohjelman tavoitteena on tehostaa ihosyöpien ehkäisyä ja varhaista toteamista Suomessa monialaisella yhteistyöllä ja viestinnällä.

✔ Ohjelman koordinaattori: Säteilyturvakeskus (STUK).
Ohjelmaa on ollut valmistelemassa laaja joukko asiantuntijoita valtion virastoista, tutkimuslaitoksista, kaupungeista, yhdistyksistä ja liitoista.

✔ Aikataulu: Ohjelmaa valmisteltiin vuosina 2024–2025 ja sitä toteutetaan vuosina 2026–2030.

Lue lisää tiedotteestamme: https://stuk.fi/-/kansallinen-ohjelma-torjuu-ihosyopia

Över 14 000 personer drabbas av hudcancer varje år i Finland. De flesta fallen skulle kunna förebyggas genom effektivare solskydd. Det nationella programmet, som genomförs under åren 2026–2030, stärker arbetet för att bekämpa hudcancer. Programmet offentliggjordes i april 2026.
Läs mer: https://stuk.fi/sv/-/nationellt-program-mot-hudcancer

14/04/2026

FI
Tshernobylin jäljet hiipuvat sienissä hitaasti m***a varmasti, vahvistaa Säteilyturvakeskuksen sienikampanjan tulosraportti.

STUKin sienikampanjaan viime vuoden kesällä ja syksyllä osallistui 510 sienestäjää. Sieninäytteitä saimme 875.
Kampanjan tulokset osoittavat, että sienten cesiumpitoisuudet (Cs-137) ovat pienentyneet onnettomuudesta kuluneiden 40 vuoden aikana. Tulos on oletettu, sillä Cs-137 puoliintuu vähän yli 30 vuodessa.

Suurimmat aktiivisuuspitoisuudet todettiin sienissä Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, eli alueilla, joille kertyi eniten Tshernobyl-laskeumaa.
Ruokasienistä eniten cesiumia keräävät mustavahakas, haaparousku, vaaleaorakas, kehnäsieni ja kangastatti. Vähiten cesiumia kerääviä lajeja ovat punikkitatit, herkkutatit ja ruokasienihaperot.

Sienten käyttöä ravintona ei tarvitse radioaktiivisuuden takia rajoittaa missään puolella Suomea. ”Laskimme, että enitenkin cesiumia kerääviä sieniä eli mustavahakkaita pitäisi syödä noin 12 kiloa, jotta saisi saman säteilyannoksen kuin kosmisesta säteilystä edestakaisella lennolla Helsingistä New Yorkiin”, kertoo laboratorionjohtaja Sinikka Virtanen.

Lue lisää tiedotteesta ja tutustu sienikampanjan tuloksiin: https://stuk.fi/-/tshernobylin-jaljet-nakyvat-yha-sienissa

SV
Spåren från Tjernobylolyckan avtar långsamt men säkert i Finlands svampar, bekräftar resultatrapporten från Strålsäkerhetscentralens svampkampanj.

510 svampplockare med 875 svampprover deltog i STUK:s svampkampanj under förra sommaren och hösten.
Resultaten från kampanjen visar att cesiumhalterna (Cs-137) i svampar har minskat under de 40 år som förflutit sedan olyckan. Resultatet är väntat, eftersom Cs-137 har en halveringstid på drygt 30 år.

De högsta aktivitetskoncentrationerna uppmättes i svampar i Kymenlaakso, Pirkanmaa och Päijät-Häme, det vill säga i de områden som ackumulerade mest Tjernobyl-nedfall.

Av de matsvamparna innehöll sotvaxskivling, skogsriska, blek taggsvamp, rimskivling och sandsopp högst koncentrationer av cesium. Strävsoppar, stensoppar och kremlor hör till arterna med lägst koncentrationer av cesium.

Användningen av svampar som livsmedel behöver inte begränsas någonstans i Finland på grund av radioaktivitet. ”Vi beräknade att de svampar som ackumulerar mest cesium, sotvaxskivlingar, skulle behöva ätas cirka 12 kilogram för att få samma stråldos som man får från kosmisk strålning på en tur- och returflygning från Helsingfors till New York”, berättar laboratoriechef Sinikka Virtanen.

Läs mer i pressmeddelandet och rapporten: https://stuk.fi/sv/-/sparen-av-tjernobyl-i-svampar-avtar-langsamt

Kuvat: STUK/ Mikko Voutilainen, Sinikka Virtanen, Olli Ala-Mursula

08/04/2026

💡Miten kunnat voivat vaikuttaa kuntalaistensa säteilyturvalliseen arkeen? Asiantuntijamme kertovat esimerkkejä säteilyturvallisuuden edistämisestä kunnissa. ➡️ Lue kolumni: Säteilyturvallisuudella lisätään kuntalaisten hyvinvointia.
https://stuk.fi/-/sateilyturvallisuudella-lisataan-kuntalaisten-hyvinvointia-

01/04/2026

Viime syksyn Sienet 2025 -tutkimuksessamme löytyi uusi ainutlaatuinen sienilaji!
Lajilla on poikkeuksellinen hempeä väritys ja vaahtoisa koostumus. Tutkimuksessa emme havainneet lajissa radioaktiivista cesium-137:ää. Sen sijaan lajin sokeripitoisuus on korkea. Hyvä valinta nopeaan energiatarpeeseen!

P.S. Sienikampanjamme tulokset julkaistaan huhtikuun puolessavälissä. Seuraa kanaviamme!