Keskustanaiset

19/06/2026

Suomen Keskustanaiset toivottaa levollista keskikesän juhlaa 💚

16/06/2026

Olipa meillä upeat ehdokkaat, joista puoluekokous valitsi uuden puoluejohdon!

Puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja puoluesihteeri Antti Siika-aho valittiin tehtäviinsä yksimielisesti. Puolueen varapuheenjohtajiksi puoluekokous äänesti Hilkka Kempin, Markku Siposen ja Markus Lohen.

Kiitos erityisesti upeille naisehdokkaille Hilkka Kempille, Karoliina Harjuojalle ja Petra Schulze Steinenille, unohtamatta kuudetta ehdokasta Jouni Ovaskaa.

Varapuheenjohtajavaalissa naisehdokkaiden yhteisäänimäärä oli 2 004 ääntä, kun se miesehdokkailla oli 2 379.

15/06/2026

Tekoäly kiinnostaa

11/06/2026

Suomen Keskustan puoluekokous on ihmisten juhla.

Paljon puheenvuoroja, kohtaamisia, äänestyksiä ja päätöksiä.

Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä muistutti järjestön virallisessa puheenvuorossa siitä, että noin puolet Keskustan toimijoista on naisia. Kuitenkin niin puoluejohdon kuin eduskuntaryhmän sukupuolijakauma on vinoutunut.

” Keskustan on noustava uudelleen myös naisten puolueeksi, meillä on valtava potentiaali naisissa ja nuorissa. Keskusta miellyttää, m***a miellyttävyydestä on matkaa vetovoimaan ja sitoutumiseen", sanoi Mononen-Mikkilä.

Voit palata jokaiseen kokouspäivään ja puheenvuoroihin kokoustallenteissa, jotka löytyvät muun muassa Keskustan Facebook -sivuilta ja Keskustan Youtube -kanavalta.

09/06/2026

Suomen Keskustanaiset onnittelee viikonvaihteessa valittua Keskustan johtoa: puheenjohtaja Antti Kaikkosta, varapuheenjohtajiksi valittuja Hilkka Kemppiä, Markku Siposta ja Markus Lohea sekä puoluesihteeri Antti Siika-ahoa.

Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä summaa Suomenmaan Puheenvuorossa viikonlopun antia.

” Toivotan sydämestäni onnea sekä tehtävissään jatkavalle johdolle että uudelle varapuheenjohtajalle, Markku Siposelle, ja uskon, että yhteistyöstämme tulee hedelmällistä. Ja kuitenkin: olen pettynyt, että hienoa työtä tehnyt varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi ei saanut viisihenkiseen – ja täsmällisemmin kuusihenkiseen, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen lasketaan mukaan – puoluejohtoon edes toista naista. Valinnan varaa ja osaamistahan oli tarjolla.”

Mononen-Mikkilä muistuttaa, että menestys eduskuntavaaleissa vaatii rohkeutta, riskienottoa ja räväkkyyttä.

” Johdon on annettava tukensa sille ja näytettävä mallia siinä, että puolue sallii erilaisia, jopa johtoa haastavia näkemyksiä. Siten osoitamme, että koemme eriäänisyyden strategisena menestystekijänä.”

Ehdokasasettelu on vielä kesken useissa piireissä.

” Kunnioitan yhdistysautonomiaa, m***a johdon tehtävä on vaikuttaa rakentavasti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin siihen, että ehdokastarjonnan kautta tavoitamme myös liikkuvien äänestäjien joukon, joka etsii poliittista kotiaan ja antaa tukensa ensisijaisesti henkilölle.”

Tällaisia äänestäjiä on selvitysten mukaan erityisesti naisten joukossa entistä enemmän.

” Uutta ajattelua syntyy, kun uskaltaa hypätä pois samanmielisten kuplasta ja katsoa asioita ulkopuolisen silmin. On tosiasia, että Hakaniemen torilla alkiolaisuuden viljelemisellä ei pitkälle pötkitä.”
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan keskusta miellyttää monia. Miellyttävyydestä on kuitenkin matkaa vetovoimaan ja sitoutumiseen.

” Vetovoimassa on jo intohimoa mukana aimo annos m***a paljon epävarmuustekijöitä. Parhaassa tapauksessa se on hyppäys, jota eduskuntavaalimenestykseen tarvitaan”, kirjoittaa Päivi Mononen-Mikkilä.

https://www.suomenmaa.fi/puheenvuoro/menestys-eduskuntavaaleissa-vaatii-rohkeutta-ja-riskienottoa/?fbclid=IwY2xjawSU0eNleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEeg2GXchaF07ILs51zDZFeADbgN4lItj7Xuoriha3r7PYWvb9v6Gegetba8oo_aem_5grARTIzQm4Vv2TtxgNnFA

Minulle lankesi vaikea tehtävä kirjoittaa Suomenmaan Puheenvuoro heti 120-vuotisjuhlapuoluekokouksen jälkeen. Mukavuusalueella pysyminen houkuttelee...

04/06/2026

Suomen Keskustanaiset jätti Keskustan puoluekokoukselle 11 puoluekokousaloitetta. Vaadimme yhdenvertaisuutta ja joustoa omaishoidon tukeen.

Yhdenvertainen ja joustava omaishoidon tuki – eläkekertymä ja verokevennys omaishoitajan valinnan mukaan

Omaishoito on suomalaisen hoivajärjestelmän perusta. Satojentuhansien omaishoitajien työ säästää yhteiskunnalle merkittäviä summia ja mahdollistaa läheisten hoivan kotona. Omaishoitajista valtaosa on naisia, ja hoivavastuun kasautuminen näkyy naisten urakatkoksina, pienempinä eläkkeinä ja taloudellisena epävarmuutena.

Omaishoidon tuki perustuu valtakunnalliseen lainsäädäntöön, m***a käytännössä hyvinvointialueet määrittävät myöntämisperusteiden yksityiskohdat sekä palkkioluokkien rakenteen ja tasot lain rajoissa. Tämä on johtanut alueellisiin eroihin. Samaa hoidon sitovuutta ja vaativuutta kuvaava tilanne voi johtaa eri lopputulokseen eri puolilla Suomea. Hoivatyön arvo ei saa riippua asuinpaikasta.

Samalla omaishoitajat ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Työikäinen vammaisen lapsen vanhempi tarvitsee eläkekertymää turvatakseen tulevaisuutensa. Iäkäs puoliso-omaishoitaja hyötyy enemmän välittömästä toimeentulon parantamisesta kuin lisäeläkekertymästä. Yksi malli ei kohtele kaikkia oikeudenmukaisesti.

Suomen Keskustanaiset esittää, että:
1. Omaishoidon palkkion taso määräytyy valtakunnallisesti yhtenäisin kriteerein hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella.
2. Omaishoidon tuen rahoitus ja maksatus siirretään Kelalle, jotta tuen taso ja myöntämisperusteet yhdenmukaistuvat koko Suomessa.
3. Omaishoitajalle säädetään valinnanmahdollisuus: eläkettä kerryttävä ja normaalisti verotettava palkkio tai kevennetysti verotettu / verovapaa palkkio ilman lisäeläkekertymää.
4. Omaishoidon verokohtelua kevennetään siten, ettei palkkio kohtuuttomasti kiristä omaishoitajan kokonaisveroprosenttia.
Tämä malli tunnustaa hoivatyön arvon, vahvistaa naisten taloudellista asemaa ja huomioi eri-ikäisten omaishoitajien erilaiset tarpeet. Se lisää yhdenvertaisuutta, parantaa toimeentuloa ja antaa omaishoitajalle mahdollisuuden valita omaan elämäntilanteeseensa sopivin ratkaisu.

Hyvinvointivaltiota ei saa rahoittaa naisten palkattomalla hoivatyöllä.

03/06/2026

Suomen Keskustanaiset jätti Keskustan puoluekokoukselle 11 puoluekokousaloitetta. Yhdessä aloitteessamme esitämme eduskuntavaaleihin rahallista kampanjakattoa.

Eduskuntavaaleihin asetettava rahallinen kampanjakatto

Raha ei saa ratkaista vaalimenestystä. Todellinen tasa-arvoteko olisi määrätä eduskuntavaalikampanjoinnille rahallinen katto, joka mataloittaisi ehdokkaaksi lähtemisen kynnystä ja olisi demokratian toteutumisen kannalta askel nykyistä parempaan suuntaan.

Eduskuntavaalikampanjan kustannukset vaihtelevat suuresti ehdokkaan tavoitteiden, puolueen ja vaalipiirin mukaan. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa valituksi tulleiden kampanjoiden kulut olivat 20 000–50 000 euroa. Kampanjoiden kustannukset voivat ylittää jopa 100 000 euron rajan.

Kampanjoinnin kustannuksista ja taloudellisten edellytysten merkityksestä on käytävä julkista keskustelua. Vaalirahoituksen läpinäkyvyys on parantunut, mikä on erinomainen asia, m***a demokratian sankariksi ryhtyminen ei saa johtaa taloudelliseen katastrofiin.

Naisten vaalieuro on pienempi kuin miesten. Miesten on naisia helpompaa hankkia vaalirahoitusta. Puolueet voivat tukea kärkiehdokkaitaan, m***a on suuri joukko heitä, jotka eivät tule valituiksi, ja vaaliuurastuksen seurauksena voi jäädä henkilökohtaista velkaa.

Kampanjakatto tukisi myös aidosti aliedustettuina olevia ryhmiä, kuten nuoria, opiskelijoita, monikulttuurisia ja vammaisia henkilöitä. Sosiaalinen media on tasoittanut vaalityötä osittain, m***a myös äänestäjien joukossa on runsaasti sellaisia, jotka eivät pysty tai halua etsiä ehdokkaitaan sosiaalisen median kautta.

Suomen Keskustanaiset esittää, että vaalirahoituslakiin lisätään rahallinen kampanjakatto. Vaaleja koskevat kampanjoinnin haasteet on kitkettävä.

03/06/2026

Suomen Keskustanaiset jätti puoluekokoukselle 11 puoluekokousaloitetta.

Pakottava kontrolli kriminalisoitava

Suomessa pakottava kontrolli ei ole rikos. Pakottava kontrolli tarkoittaa pitkään jatkuvaa äärimmäistä henkistä väkivaltaa. Pakottava kontrolli voi ilmetä monin tavoin, kuten henkisenä painostamisena, uhkailuna tai kontrollina, jolla tähdätään uhrin itsemääräämisoikeuden murentamiseen. Vaikka seuraukset uhrille ovat vakavia ja kauaskantoisia, nykyinen lainsäädäntö ei tunnista pakottavan kontrollin prosessimaista ja pitkäkestoista luonnetta. Pakottava kontrolli tulee säätää rangaistavaksi omana rikosnimikkeenään.

Oikeusministeriön vuonna 2023 teettämässä selvityksessä henkisen väkivallan osalta suositellaan rikoslakiin säädettäväksi uusi rikostunnusmerkistö pakottavasta kontrollista. Useat järjestöt ovat vaatineet kriminalisointia jo pitkään ja myös Istanbulin sopimus velvoittaa jäsenvaltioita kriminalisoimaan henkisen väkivallan, m***a Suomi ei ole vielä toteuttanut tätä velvoitetta.

Pakottavan kontrollin kriminalisointi olisi merkittävä askel uhrien suojelussa. Se mahdollistaa varhaisemman puuttumisen, ehkäisee väkivallan eskaloitumista ja tunnistaa henkisen väkivallan monimuotoisuuden. Kriminalisointi ei yksin riitä – tarvitaan myös koulutusta, moniammatillista yhteistyötä ja riittäviä resursseja uhrien tukemiseen.

Suomen Keskustanaiset esittää, että Keskusta edistää pakottavan kontrollin kriminalisointia eli tehtäväksi rangaistavaksi viipymättä. Lainsäädännössä tulee ottaa huomioon väkivallan prosessimaisuus ja pitkäkestoisuus, sekä nostaa uhrin ja tekijän läheinen suhde rangaistuksen koventamisperusteeksi. Lisäksi samalla tulee edistää koulutusta niin yleis- kuin erityispalveluissa, vahvistaa viranomaisten yhteistyötä sekä taata järjestöille riittävät resurssit ehkäisevälle työlle.

02/06/2026

Suomen Keskustanaiset jätti Keskustan puoluekokoukselle 11 puoluekokousaloitetta.

Gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä johtuvan lääkityksen lisääminen Kela korvattavaksi

Gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä kärsivät jäävät usein ilman Kelan lääkekorvauksia. Nykyinen korvausjärjestelmä ei huomioi riittävästi naiserityisiä sairauksia, vaikka ne aiheuttavat merkittävää inhimillistä ja taloudellista kuormaa. Gynekologisten sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet ovat usein ehkäisyvalmisteita, m***a niiden käyttö sairauden hoitoon ei ole rinnastettavissa raskauden ehkäisyyn. Erityiskorvausoikeus on rajattu lähinnä gynekologisiin syöpiin. Nykyinen käytäntö rajaa suurimman osan näistä lääkkeistä korvausten ulkopuolelle, mikä on merkittävä epäkohta ja asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan.

Pitkäaikaisten sairauksien hoitoon käytettävien lääkkeiden tulisi olla Kela-korvattavia kaikkien sairauksien ja oireyhtymien kohdalla. Näitä ovat esimerkiksi endometrioosi, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), raskauspahoinvointi ja vaihdevuosioireet.

Yhtenä esimerkkinä on raskauspahoinvointi, joka on yleinen ja vakava tila, ja voi johtaa sairaalahoitoon ja työkyvyttömyyteen. Raskauspahoinvointiin käytettävät lääkkeet eivät ole automaattisesti Kela-korvattavia, ja niiden kustannukset voivat olla huomattavia erityisesti pitkäaikaisessa käytössä. Tarvittava hoito tulisikin turvata jokaiselle tulotasosta riippumatta.

Lisäksi esimerkiksi vaihdevuosioireet vaikuttavat merkittävästi naisten elämänlaatuun ja työkykyyn. Vaihdevuosioireisiin käytettävien lääkkeiden Kela-korvattavuus riippuu lääkkeestä ja kuuluuko se lääkkeiden korvausjärjestelmään. Hoitoon käytettävien lääkkeiden kustannukset voivat muodostua esteeksi hoidon saamiselle, mikä lisää eriarvoisuutta ja heikentää naisten asemaa työelämässä.

Suomen Keskustanaiset esittää, että Keskusta edistää gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä johtuvien lääkitysten kelakorvattavuuksien määrittelyä. Tämä koskee muun muassa endometrioosia, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), raskauspahoinvointia ja vaihdevuosioireita. Tavoitteena on turvata yhdenvertainen hoito ja vähentää sairauksien aiheuttamaa taloudellista kuormaa.