09/10/2026
Pääjohtajamme Leif Schulman ja tutkimusjohtajamme Riikka Paloniemi kirjoittivat kannanotton Maaseudun Tulevaisuuden uutisointiin liittyen. Voit lukea sen tästä 👇
Maaseudun Tulevaisuus on uutisoinnissaan ja pääkirjoituksessaan (6.10. ja 7.10.) antanut virheellisesti kuvan, että Suomen ympäristökeskus (Syke) tai sen erikoistutkija Sampo Pihlainen eivät välittäisi luonnon ennallistamisen vaikutuksista metsäalan työpaikkoihin, yrityksiin tai metsänomistajiin.
Kirjoitukset perustuvat Syken 6.10. järjestämään tilaisuuteen, jossa tutkijamme selvittivät median edustajille ennallistamiseen liittyviä ekologisia, hallinnollisia ja taloudellisia näkökohtia. MT:n uutinen ei kuitenkaan vastaa Pihlaisen puheenvuoroa tilaisuudessa. Pääkirjoituksessa puolestaan sanotaan Syken kannaksi asioita, joita Syke ei ole lausunut.
Pihlainen tarkasteli ennallistamisen taloudellisia vaikutuksia ja erilaisia tapoja toteuttaa ympäristöpolitiikkaa. Hän ei sanonut, etteivät metsäalan työpaikat, yritysten toimintaedellytykset tai metsänomistajien toimeentulo merkitsisi. Päinvastoin hän on tutkimuksessaan kollegansa Santtu Karhisen kanssa tarkastellut metsäsektorin muutosten vaikutuksia työllisyyteen ja aluetalouteen ja korostanut muun muassa uudelleenkoulutuksen, taloudellisen tuen ja uusien työmahdollisuuksien merkitystä muutostilanteissa.
Syken lakisääteiseen tehtävään kuuluu tukea kestävän kehityksen tavoitteiden ja keinojen arviointia sekä ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Tutkimme siksi erilaisia ohjauskeinoja ja niiden taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia.
Tutkimuksen tulee tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa valintojen vaikutuksista, hyödyistä ja kustannuksista. On tutkijan oikeus – ja velvollisuuskin – tarkastella myös vaikeita ja kiistanalaisia ratkaisuja. Vaihtoehtojen käsittelyä ei pidä tulkita tutkijan henkilökohtaiseksi kannaksi. Yhtä väärin on väittää, että vaihtoehtojen mahdolliset kielteiset vaikutukset olisivat hänelle yhdentekeviä. Tutkijan selvitystä tutkimuksensa tuloksista tai reunaehdoista ei myöskään tule tulkita Syken poliittiseksi linjaukseksi. Poliittiset päättäjät arvottavat esitettyjä vaihtoehtoja ja ratkaisevat, mitä keinoja Suomessa käytetään.
Metsänomistajien ja metsäteollisuuden huolet pitää tietenkin ottaa vakavasti. Metsänomistajille ennallistamisen vaikutukset voivat liittyä omaisuuden käyttöön, kustannuksiin ja toimeentuloon. Metsäteollisuudelle kysymys koskee muun muassa raaka-ainetta, kilpailukykyä ja työpaikkoja. Näiden vaikutusten arviointi on olennainen osa kestävien ja oikeudenmukaisten ratkaisujen etsimistä.
Median tehtävä on haastaa tutkijoita ja viranomaisia. Myös kriittinen keskustelu kuuluu avoimeen yhteiskuntaan. Ennallistamisesta voidaan olla eri mieltä. Järkeviä ratkaisuja voidaan kuitenkin saavuttaa vain aidolla kuuntelulla ja vuoropuhelulla, johon ei kuulu puheenvuorojen vääristeleminen.
Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi, eikä luontokatoa ole onnistuttu pysäyttämään, vaikka Suomi on siihen sitoutunut. Ennallistamisasetuksen toimeenpano on yksi keino pysäyttää luonnon köyhtyminen.
Tarvitsemme siis ratkaisuja, joilla parannamme luonnon tilaa ja huolehdimme samalla muutosten taloudellisesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Jotta löydämme niitä, keskustelun pitää perustua siihen, mitä eri vaihtoehdoista todella tiedämme ja mitä niistä on tosiasiassa sanottu.
Kirjoittajat
Leif Schulman, pääjohtaja, Suomen ympäristökeskus
Riikka Paloniemi, tutkimusjohtaja, Suomen ympäristökeskus
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla pe 9.10. klo 10.46.