Suomen Akatemia

Soita Reittiohjeet Verkkosivusto

Suomen Akatemia Suomen Akatemia on tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Suuri osa jutuista julkaistaan verkkosivustolla www.tietysti.fi.

Tutkimus vaikuttaa -sivustoltamme (www.aka.fi/tutkimus-vaikuttaa) voit tutustua vaihteleviin esimerkkeihin rahoittamamme tutkimuksen vaikuttavuudesta yhteiskunnan hyväksi. Täällä tarjoamme yleistajuista tietoa Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta. Tervetuloa lukemaan ajankohtaisia kuulumisia tieteestä!

Jos kaipaat apua Akatemian rahoitus- ja hakuasioissa, laita meille viestiä täällä www.aka.fi/kysy (vastaamme arkisin klo 8-16.15)

Mitä tapahtuu aineelle äärimmäisissä olosuhteissa? ⭐️Neutronitähdet ovat maailmankaikkeuden tiheimpiä tutkittavissa olev...
09/11/2026

Mitä tapahtuu aineelle äärimmäisissä olosuhteissa? ⭐️

Neutronitähdet ovat maailmankaikkeuden tiheimpiä tutkittavissa olevia kohteita, yksi teelusikallinen neutronitähteä painaisi jopa miljardeja tonneja. Viime vuosien gravitaatioaalto- ja röntgenhavainnot ovat mullistaneet ymmärryksemme näistä tähtien jäänteistä.

Uusi neutronitähtifysiikan huippuyksikkö kokoaa suomalaisissa yliopistoissa toimivat ydin-, hiukkas- ja astrofysiikan sekä suhteellisuusteorian johtavat asiantuntijat tutkimaan, miten aine käyttäytyy äärimmilleen puristettuna. Tavoitteena on selvittää neutronitähtien rakennetta, raskaiden alkuaineiden ja nopeiden radiopurkausten alkuperää sekä se, voiko tähtien ytimissä syntyä kokonaan uusi aineen olomuoto – kvarkkiaine.

Lue lisää Helsingin yliopiston tiedotteesta: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/matematiikka-ja-luonnontieteet/neutronitahtifysiikan-huippuyksikko-tutkii-ainetta-aarimmaisissa-olosuhteissa

University of Helsinki | University of Jyväskylä - Jyväskylän yliopisto | Turun yliopisto - University of Turku

Helteisiin ja pakkasiin liittyvä ylimääräinen kuolleisuus pitkäaikaissairailla ja sosiaalisesti huono-osaisilla ihmisill...
06/11/2026

Helteisiin ja pakkasiin liittyvä ylimääräinen kuolleisuus pitkäaikaissairailla ja sosiaalisesti huono-osaisilla ihmisillä oli yli kymmenkertainen verrattuna niihin ihmisiin, joilla oli vain toinen näistä riskitekijöistä tai ei kumpaakaan. Lue lisää tuoreesta tutkimuksesta 👇

Äärilämpötilojen terveysvaikutuksia tarkastellaan usein koko väestön tasolla, m***a riskit eivät jakaudu tasaisesti.

Helteisiin ja pakkasiin liittyvä ylimääräinen kuolleisuus pitkäaikaissairailla ja sosiaalisesti huono-osaisilla ihmisillä oli yli kymmenkertainen verrattuna niihin ihmisiin, joilla oli vain toinen näistä riskitekijöistä tai ei kumpaakaan, selviää suomalais-brittiläisessä tutkimuksessa.

Huono-osaisilla alueilla asuvat ihmiset voivat muita useammin asua puutteellisesti eristetyissä asunnoissa, joissa lämmitys tai viilennys on riittämätöntä. Myös kaupunkien lämpösaarekkeet voivat lisätä altistumista helteille. Korkeat energiakustannukset voivat vaikeuttaa suojautumista sekä kuumuudelta että kylmyydeltä. Vakavasti sairaalle ihmiselle nämä olosuhteet saattavat muodostaa erityisen suuren terveysriskin.

"Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vakavasti sairaisiin ihmisiin, jotka asuvat sosioekonomisesti huono-osaisilla alueilla. Käytännön toimia voisivat olla esimerkiksi kohdennettu lisätuki riskiryhmille poikkeuksellisten sääjaksojen aikana", professori Mika Kivimäki sanoo.

Ilmastomalleihin perustuvien laskelmien mukaan äärilämpötiloihin liittyvien kuolemien osuus kaikista kuolemista voisi kasvaa noin viisinkertaiseksi sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa, jos ilmastopäästöjä ei onnistuta hillitsemään ja maapallon keskilämpötila nousisi neljä astetta verrattuna esiteolliseen ilmastoon.

Vaikka ilmaston lämpeneminen vähentäisi kylmyyteen liittyviä kuolemia, helteiden lisääntymisestä aiheutuvat haitat olisivat mallinnuksen perusteella tätä suuremmat.

Linkki uutiseen kommenteissa.

Oulussa löydettiin helppo hoito, joka voi ehkäistä muisti­sairauden: ”Hyvällä tuurilla Nokian tasoinen juttu” 🧠Oulun yli...
06/11/2026

Oulussa löydettiin helppo hoito, joka voi ehkäistä muisti­sairauden: ”Hyvällä tuurilla Nokian tasoinen juttu” 🧠

Oulun yliopiston tutkijat tehostivat aivojen kuona-aineiden poistumista nitron ja värähtelyn avulla. Menetelmä voisi auttaa ehkäisemään Alzheimerin tautia ja muita muistisairauksia. Sen tehoa potilailla ei kuitenkaan vielä tunneta.

Toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemellä sekä professori Teemu Myllylällä on taustallaan mm. akatemiahankerahoitusta sekä kliinisen tutkimuksen rahoitusta.

Lue lisää Ylen jutusta 👇 https://yle.fi/a/74-20249368

Oulun yliopisto - University of Oulu

Aivopesuriprofessorina tunnettu Vesa Kiviniemi ennakoi, että uusi hoito ”tullaan repimään käsistä”.

Miten kansakunta rakentuu arjessa, muistoissa ja tunteissa? 📚Humanistisen nationalismitutkimuksen huippuyksikkö NARS tut...
02/11/2026

Miten kansakunta rakentuu arjessa, muistoissa ja tunteissa? 📚

Humanistisen nationalismitutkimuksen huippuyksikkö NARS tutkii nationalismia ihmisten kokemusten ja kulttuurisen muistin näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten muistot, tunteet ja arkiset käytännöt kietoutuvat kansallisiin merkityksiin. Lisäksi tutkitaan, miten kansakunta syntyy ja elää ihmisten toiminnan kautta.

Huippuyksikössä yhdistyvät historian-, kulttuurin- ja muistintutkimus sekä monitieteinen yhteistyö eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Tavoitteena on syventää ymmärrystä nationalismin monista muodoista ja sen vaikutuksista eri ihmisryhmien elämään.

Lue lisää huippuyksikön verkkosivulta: https://www.finlit.fi/NARS-fi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS | University of Helsinki | Tampere University | Åbo Akademi

Laadukas vuorovaikutus voi vauhdittaa vihreän siirtymän investointeja sekä vahvistaa demokratiaa ja päätöksenteon laatua...
30/10/2026

Laadukas vuorovaikutus voi vauhdittaa vihreän siirtymän investointeja sekä vahvistaa demokratiaa ja päätöksenteon laatua. 💡 Hankkeen työtä on rahoitettu osittain strategisen tutkimuksen hankkeilla: Polarisaation torjuminen materiaalisen osallisuuden avulla (MaterialDemocracy) sekä Polku energiakriiseistä muutosjoustavaan, iskunkestävään ja oikeudenmukaiseen energiajärjestelmään (PHOENIX).

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden Sitran toimeksiannosta laatima tutkimusraportti osoittaa, että laadukkaasti toteutettu vuorovaikutus voi vahvistaa osallistavaa demokratiaa, lisätä päätösten legitimiteettiä ja mahdollistaa investointihankkeiden sujuvamman etenemisen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten laadukas vuorovaikutus jäsentyy pohjoismaisissa vihreän siirtymän investointihankkeissa ja millaisia vaikutuksia sillä on päätöksentekoon. Tulosten mukaan pelkkä lainsäädännön vähimmäisvaatimukset täyttävä osallistaminen ei yleensä riitä laadukkaan vuorovaikutuksen toteutumiseen. Vaikuttava vuorovaikutus tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sen tulisi jatkua läpi hankkeen elinkaaren.

Itä-Suomen yliopisto: Historia- ja maantieteiden laitos

Mitä puissa tapahtuu silloin, kun ne näyttävät olevan täysin paikallaan? 🌲 Tutkimuksessa havaittiin, että elävien puiden...
28/10/2026

Mitä puissa tapahtuu silloin, kun ne näyttävät olevan täysin paikallaan? 🌲

Tutkimuksessa havaittiin, että elävien puiden kuolleet oksat liikkuvat systemaattisesti ilman kosteuden vaihteluiden mukana. Ilmiö tunnetaan esimerkiksi esimerkiksi saunan lauteiden tai terassilaudoituksen vääntymisenä, m***a ilmiön todentaminen elävissä puissa on uutta.

Tutkimus on osa metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta tutkivaa lippulaiva UNITEa. UNITEn tutkimuksen tavoitteena on tehdä Suomesta metsäbiotalouden ja metsätiedon, paikkatietoteknologian sekä pelillistämisen johtava osaamiskeskus. Lue lisää 👇

Tiesitkö, että elävien puiden kuolleetkin oksat liikkuvat?

🔷 Tämä selvisi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n ja Heidelbergin yliopiston yhteisessä tutkimuksessa, jossa laserkeilattiin joukko puita tunneittain useana peräkkäisenä päivänä.

🔷 Tutkijat havaitsivat, että kuolleet oksat noudattivat systemaattista liikemallia: havupuiden oksat liikkuivat päivisin alaspäin ja öisin ylöspäin, kun taas tutkitut koivun oksat käyttäytyivät päinvastoin. Lisäksi kuolleet oksat liikkuivat täysin eri tavalla kuin elävät.

🔷 Oksien kärjet liikkuivat muutamassa päivässä jopa 43 senttimetriä korkeussuunnassa.

🔷 Tutkimuksen perusteella kuolleiden oksien liikkeen takana on ilman kosteuden vaihtelu. Sama ilmiö näkyy esimerkiksi saunan lauteiden tai terassilaudoituksen vääntymisenä, m***a sitä ei ole aiemmin todennettu elävissä puissa.

🔷 Tutkimusta rahoittivat Saksan tutkimussäätiö (DFG), Suomen Akatemian tutkimusneuvosto sekä Suomen tutkimuslaitosten Tulanet-postdoc-ohjelma. Tutkimus on osa metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta tutkivaa lippulaiva UNITEa.

📷 Mariana Campos

Lue lisää ➡️ https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/tutkijat-havaitsivat-etta-puiden-kuolleet-oksat-liikkuvat-ja-taysin-eri-tavalla-kuin

Mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa monilajisessa maailmassa? 🌍Alkuperäiskansojen ajattelussa ihmiset ja ympäristö elävät ...
26/10/2026

Mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa monilajisessa maailmassa? 🌍

Alkuperäiskansojen ajattelussa ihmiset ja ympäristö elävät suhteessa toisiinsa ja rakentavat jaettuja yhteiskuntia yhdessä muiden olevaisten kanssa. Ihmisellä on kuitenkin erityinen vastuu huolehtia koko elonkirjon oikeudenmukaisesta elämästä.

Moniolevainen oikeudenmukaisuus alkuperäiskansojen yhteiskunnissa MultiBEING -huippuyksikkö tutkii ihmisen vastuuta alkuperäiskansojen poliittisissa ja oikeudellisissa järjestyksissä sekä kehittää moniolevaisen oikeudenmukaisuuden käsitettä ja teoriaa. Tutkimus pohjautuu alkuperäiskansojen omiin käsitteisiin ja tietämiseen, joita tuodaan vuoropuheluun humanistisen, yhteiskuntatieteellisen, oikeustieteellisen ja luonnontieteellisen tutkimuksen kanssa. Tavoitteena on avata uusia tapoja ajatella oikeudenmukaisuutta ja kestävää tulevaisuutta.

Lue lisää huippuyksikön verkkosivulta: https://www.multibeingjustice.org/

Centre of Excellence for Multibeing Justice in Indigenous Societies | Lapin yliopisto I University of Lapland | University of Helsinki

Miten musiikkia voi käyttää jaksamisen tukena? 🎼 Tuore tutkimus kertoo, että rehtorien yksi voimavara stressin keskellä ...
23/10/2026

Miten musiikkia voi käyttää jaksamisen tukena? 🎼 Tuore tutkimus kertoo, että rehtorien yksi voimavara stressin keskellä oli taitava tapa käyttää musiikkia jaksamisen tukena.

Tässä tutkimuksessa voimansa yhdistivät rahoittamamme EDUCA Koulutuksen tulevaisuus -lippulaiva sekä Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö. Lue lisää 👇

Voisivatko muutkin stressaavaa työtä tekevät ottaa oppia rehtoreilta? Rehtorin työssä on paljon kuormitustekijöitä, m***a monella koulun ja oppilaitoksen johtajalla on käytössään hyvinvointia edistäviä ja suojaavia tapoja. Yksi tällainen voimavara näyttää olevan taitava tapa käytt....

Löydät myös meidät Tieteen päiviltä omalta ständiltämme! 🫶 Tutustu ohjelmaan 👇
22/10/2026

Löydät myös meidät Tieteen päiviltä omalta ständiltämme! 🫶 Tutustu ohjelmaan 👇

Pysähdy tieteen äärelle. Tieteen päivillä eri alojen tutkijat kertovat tutkimuksestaan ja keskustelevat yleisön kanssa uusia oivalluksia ja näkökulmia tarjoten.

Juhlistimme viime viikolla Säätytalossa uusia tieteen akateemikoita: professori Maarit Karppinen, professori Martti Niss...
22/10/2026

Juhlistimme viime viikolla Säätytalossa uusia tieteen akateemikoita: professori Maarit Karppinen, professori Martti Nissinen ja professori Seppo Yla-Herttuala. 💐

Tieteen akateemikot ovat tehneet uraauurtavaa työtä tutkimusalueillaan. Heidän työllään on myös monimuotoista laajempaa merkitystä sekä vaikuttavuutta. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.🎖️

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi puheessaan Suomen olosuhteiden olevan varsin hyvät sille, että suomalainen tieteellinen tutkimus edistää myös tieteen vastuullisuutta.

”Aikamme suuret haasteet ovat luonteeltaan moniulotteisia. Niihin vastaaminen vaatii laaja-alaista, kansainvälistä ja monitieteistä yhteistyötä”, presidentti sanoi puheessaan.

📷 Matti Rajala



Aalto University | University of Helsinki | Itä-Suomen yliopisto - University of Eastern Finland (UEF)

Osoite

Hakaniemenranta 6
Helsinki
00531

Aukioloajat

Maanantai 08:00 - 16:15
Tiistai 08:00 - 16:15
Keskiviikko 08:00 - 16:15
Torstai 08:00 - 16:15
Perjantai 08:00 - 16:15

Puhelin

+358295335000

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Suomen Akatemia julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Jaa